Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelma vuodelle 2009

 


 

Sisältö

 

 

2. Turun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö.3

2.1 Toimialue.3

2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät.3

2.3 Koulutus.6

2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä.6

2.5 Viestintä.6

2.6 Valvonnan maksullisuus.7

2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu.7

3. Valvonnan toimialat.7

3.1 Yleistä.7

3.1.1 Riskinarviointi.7

3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika.8

3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet.8

3.2 Elintarvikevalvonta.9

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen.9

3.3 Terveydensuojelu.10

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen.10

3.4 Tupakkalain valvonta.11

Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta.11

3.5 Tuoteturvallisuusvalvonta.11

3.6 Eläinlääkintähuolto.12

4. Erityistilanteisiin varautuminen.12

4.1 Toiminta erityistilanteissa.12

4.2 Epidemioiden selvittäminen (epidemiatyöryhmä).12

 

Liite 1. Lainsäädäntö

Liite 2. Valvontakohteet ja tarkastusmäärät

Liite 3. Elintarvikelain mukaiset viranomaisnäytteet

Liite 4. Terveydensuojelulain mukaiset viranomaisnäytteet
1. Johdanto

 

 

Ympäristöterveydenhuolto (YTH) on osa ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä, jonka tehtävänä on yksilöön, väestöön ja elinympäristöön kohdistuva terveyden edistäminen sekä sairauksien ja tapaturmien ehkäisy.

 

Ympäristöterveydenhuollon erityislainsäädäntö (Liite 1) sekä valtioneuvoston valvontasuunnitelma-asetus (665/2006) edellyttävät, että kunnat laativat ja hyväksyvät säännöllistä valvontaa koskevan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman siten, että valvonta on laadukasta, säännöllistä ja terveyshaittoja ehkäisevää.

 

Valvontasuunnitelma on hyväksyttävä ao. lautakunnassa ja toimitettava Länsi-Suomen lääninhallitukselle mieluiten suunnitelmaa edeltävän vuoden loppuun mennessä. Suunnitelmassa on otettava huomioon valvontaa ohjaavien keskusvirastojen toimialakohtaiset valvontaohjelmat sekä valvontasuunnitelma-asetuksen (665/2006) edellyttämä sisältö.

 

Ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön tavoitteena on varmistaa kuntalaisille turvallinen elinympäristö, jossa ei ole terveyshaittaa aiheuttavia tekijöitä. Lainsäädännössä korostetaan toiminnanharjoittajien omaa vastuuta, mutta viranomaisvalvontaa tarvitaan toiminnan ja tuotteiden määräystenmukaisuuden varmistamiseksi, toimijoiden tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi, tuoteturvallisuuden varmistamiseksi sekä toimijoiden tuotantoedellytysten varmistamiseksi.

 

Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman mukainen säännöllinen valvonta on toiminnanharjoittajille maksullista. Kunta perii hyväksymänsä taksan mukaiset valvontamaksut.

 

 

2. Turun ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö

 

2.1 Toimialue

 

Turun ympäristöterveydenhuollon yksikkö täyttää henkilöstömäärältään ja toiminnaltaan valtioneuvoston periaatepäätöksen ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueelle asettamat vaatimukset (vähintään 10 henkilötyövuotta, kaikki YTH:n toimialat samassa yksikössä). Turku ei ole mukana ympäristökuntien yhteistoiminta-alueiden muodostamisessa.

 

Turun erityispiirre valvonnan kannalta on valvontakohteiden runsaus ja monipuolisuus: Turussa on elintarviketeollisuutta, lihan- ja kalankäsittelylaitoksia, satama, lentokenttä, elintarviketuontia ja –vientiä, suuri määrä elintarvikelain alaisia muita valvontakohteita (tarjoilupaikat, suurtaloudet, myymälät, tilapäiset tapahtumat) ja terveydensuojelulain alaisia valvontakohteita (vesilaitos, uimahallit, uimarannat, erilaiset hoitolat). Samoja kohteita valvotaan usein myös tupakka- ja tuoteturvallisuuslainsäädännön nojalla.

 

2.2 Valvonnan voimavarat ja tehtävät

 

Alla olevassa taulukossa 2.2.a on esitelty henkilöstö, joka osallistuu tämän valvontasuunnitelman sisältämiin ympäristöterveydenhuollon valvontatehtäviin. Terveysvalvonnan henkilöstöön kuuluu 16 henkeä.

 

Ympäristöterveydenhuollon tehtäviin kuuluu oleellisesti myös eläinlääkintähuolto ja eläinsuojelu ja tarttuvien eläintautien torjunta. Näitä tehtäviä hoitavat eläinlääkintähuollon ja eläinhoitolan tulosyksiköt, joissa on yhteensä kolme vakituista ja kaksi määräaikaista työntekijää. Lisäksi pieneläinpäivystykseen osallistuu erilaisin sopimuksin lukuisia eläinlääkäreitä ja eläintenhoitajia.

 

1.9.2008 alkaen ympäristöterveydenhuollon elintarvikelaboratoriotoiminta siirrettiin sopimuksella Eurofins Scientific Finland Oy:lle. Laboratoriosta siirtyi yksi laborantti ja yksi kanslisti valvonnan toimistotehtäviin.

 

Ympäristöterveysvalvonnassa on tehtäviä, joita ei voida ennakoida, mutta niiden tekemiseen on silti varattava aikaa. Tällaisia ovat esimerkiksi epidemioiden ja erityistilanteiden selvittämiset, hakemusten ja ilmoitusten käsittely, asiakasvalitusten selvittäminen ja Eviran tms. toimeksiannot. Hakemuksia ja ilmoituksia, joista tulee tehdä päätös, tulee terveysvalvontaan keskimäärin 300 vuodessa. Lisäksi lausuntoja on n. 40 ja terveyslautakuntaan valmisteltavia asioita n. 30 vuodessa. Viranomaistyöhön kuuluu myös neuvontaa ja ohjausta.

 

Toimialakohtaisissa keskusviranomaisten laatimissa ohjelmissa on otettu kantaa voimavarojen tarpeen arviointiin. Elintarvikevalvontaohjelmassa on arvioitu, että elintarvikevalvonnan kokonaistyöpanostarve on 1,5-2 kertaa alueella sijaitsevien kohteiden tarkastukseen tarvittava aika. L-S Lääninhallituksen 2007 tekemässä elintarvikevalvonnan vaatimusten mukaisuuden tarkastuksessa (VAMU) todettiin Turun elintarvikevalvonnan henkilöresursseissa vähintään 4 htv:n vaje. Elintarvikevalvontaan on saatu syksystä 2008 alkaen eläinlääkäri ensisaapumis- ja laitosvalvontaan, joten tilanne on jonkin verran helpottunut.

 

Tuoteturvallisuuden valvontaohjelmassa esitetään, että painopistealueiden valvontaan tarvittava työaika voidaan arvioida niille määriteltyjen tarkastustiheyksien ja – aikojen perusteella. Tämän lisäksi muulle tuoteturvallisuusvalvonnalle on arvioitu tarvittavan 1 htv/ 200 000 asukasta sekä hallinnolliseen työhön 10 htpv (mm. koulutukset, suunnittelu ja raportointi). Tämä tarkoittaa Turussa n. 1,5 henkilön työpanosta nykyisen 0,4 sijaan eli yhden henkilön lisätarvetta.

 

Terveydensuojelun-, tupakkalain- ja kemikaalilain valvontaohjelmissa korostetaan, että aikaa on varattava myös muuhun kuin suunnitelmalliseen työhön.

 

 

Taulukko 2.2a Ympäristöterveydenhuollon valvontaan osallistuva henkilöstö

Nimi

nimike

erityistehtävät

yleinen terveysvalvonta

Esko Salonen

tulosaluejohtaja

tulosaluejohtaja

delegoitu päätösvalta

YTH valvonta

Marja-Leena Aalto

toimistosihteeri

 

 

päätösten valmistelu

työsopimukset/virkamääräykset

Liisa Palmu

kaupungineläinlääkäri

 

 

terveysvalvonnan esimiestehtävät

YTH valvonta

Tamara Fomin

toimistonhoitaja

 

 

tiedonhallintaohjelman rekisterien ylläpito ja kehitys

Sinikka Holsti

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

koulut, päiväkodit, hoitolaitokset

Terhi Karppinen

kanslisti

 

 

laskutus

Pekka Lehtinen

terveystarkastaja

 

 

terveydensuojelu, tuholaiset, satama

Iiris Mikkola

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

asumishygienia

Päivi Nurmi

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

leipomot

Pia Pouri

hygieenikko

 

 

laitosvalvonta

ensisaapumisvalvonta

Markku Rohunen

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

asunnot, tupakkavalvonta

 

 

 

Kristiina Salminen

laborantti

 

 

toimisto

laboratorioasiat

 

Sanna Stark

terveystarkastaja

 

 

laitosvalvonta

elintarvikekuljetukset

Jari Tulonen

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

asunnot, melu

Kari Valkola

 

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

asumishygienia

Satu Ylhäinen

terveystarkastaja

 

 

YTH valvonta

terveydensuojelu

tuoteturvallisuusvalvonta

 

Yhteensä käytettävissä 16 htv

 

 

 

 

Taulukko 2.2b Suunnitelma voimavarojen jakautumisesta valvottaville toimialoille ja hallintoon

1 henkilön panos 220 työpäivää/vuosi (16 x 220 htpv= 3520 htpv)

 

 

tulosalue-johtaja

kaupungineläinlääkäri

hygiee-

nikko

terveystarkastajat

(9 kpl)

toimistohenkilöt (4 kpl)

yht.

Elintarvikevalvonta

50

 

95

200

1240

330

1915

Terveydensuojelun valvonta

20

60

0

494

200

774

Tupakkavalvonta

2

 

10

0

75

120

207

Tuoteturvallisuusvalvonta

0

 

5

0

71

2

78

Hallinto

148

 

50

20

100

228

546

yhteensä (htpv)

220

 

220

220

1980

880

3520

 

 

Taulukko 2.2c Talousresurssit 2009

 

 

yleinen terveysvalvonta (€)

Menot

834 082

 

Tulot

175 700

 

Netto

-658 382

 

Netto / asukas

3,74 €

 

 

 

 

2.3 Koulutus

 

Tarkastajien koulutusta ohjataan erikoistumisalojen mukaisesti. Eläinlääkärit osallistuvat koulutukseen työtehtäviensä mukaisesti. Erillistä koulutussuunnitelmaa ei ole laadittu, koska tulevista koulutustilaisuuksista ei vielä ole tarkkaa tietoa.

 

Toimistohenkilöt osallistuvat kaupungin järjestämään oman alansa koulutukseen. Lisäksi on erityistarvetta koulutukseen valvonnan tiedonhallintajärjestelmästä laskutuksen ja kohderekisterien osalta.

 

Ympin järjestelmällinen koulutusseuranta on toteutettu 2008 ja pyritään saamaan 2009 aikana kaupungin yhteiseen henkilörekisteri-ohjelmaan. Sosiaali- ja terveystoimen yhdistyminen tuo myös muita uusia toimintatapoja, joihin tulee olemaan koulutustarvetta.

 

Keskusvirastot ja ministeriöt järjestävät koulutuspäiviä, joilla kerrotaan lainsäädännön uudistuksista ja ajankohtaisista asioista. Näihin osallistuu mahdollisimman moni määrärahojen puitteissa. Lääninhallituksen järjestämiin työkokouksiin, joissa ohjeistetaan kuntia ajankohtaisissa asioissa, osallistuvat mahdollisuuksien mukaan kaikki tarkastajat ja eläinlääkärit.

2.4 Valvontakohderekisteri/ Tietojärjestelmä

 

Yleisellä terveysvalvonnalla on käytössä Digian tiedonhallintaohjelma terveysvalvonnalle. Ohjelman toimittaja tekee vuosittain päivitysversion, jonka Sonera asentaa järjestelmään. Ohjelmaan on laadittu rekisteri valvontakohteista, jotka on ryhmitelty toimialoittain. Rekisteri tullaan muuttamaan valtakunnalliseksi ja Digia on mukana suunnittelutyössä. Kunkin kohteen tietoihin merkitään tehdyt tarkastukset, tarkastuspöytäkirjat, päätökset, näytteenotot ym. Ohjelmasta on mahdollisuus saada erilaisia raportteja. Kohderekisteri on tulostettavissa tietokoneohjelmasta. Kohteiden lukumäärä ja ryhmittely selviää liitteestä 2.

 

Vuonna 2009 liitetään ohjelman laskutusosio reskontraan ja kehitetään edelleen kohdekohtaista riskinarviointia. Digia järjestää vuosittain ohjelman käyttöön liittyvää koulutusta.

2.5 Viestintä

 

Sosiaali- ja terveystoimi noudattaa Turun kaupungin on viestintästrategiaa. Viestinnän toimintaohjeet ja yhteystiedot on koottu Turun intranettiin (Netku). Netkusta löytyvät myös yleisohjeet kriisiviestintää varten. Eviran internetsivuille on koottu kriisitilanteissa tarvittavien muiden valvontaviranomaisten yhteystiedot.

 

Viranomaisten yhteistyötä on 2007 ja 2008 aikana suunniteltu ja harjoiteltu ns. Vasara-hankkeessa (Varsinais-Suomen alueellisen riskienhallinnan parantaminen tiedonsiirtoa tehostamalla). VASARAn pyrkimyksenä on kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason toimijoiden yhteistoiminnan sekä julkisen sektorin ja yritysten vuorovaikutuksen kehittäminen siten, että häiriötilanteessa tiedonkulku olisi mahdollisimman tehokasta. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on, että pelastustoimella on käytettävissään mahdollisimman hyvin eri organisaatioiden asiantuntija-apu ja tarpeelliset tiedonvaihtokanavat, jotta monien viranomaisten osaamista vaativissa häiriötilanteissa saadaan luotua tilannekuva nopeasti ja kattavasti. Tulosaluejohtaja on hankkeessa ympäristöterveydenhuollon edustajana.

 

Viestintään kuuluu asiakaspalvelu, neuvonta ja tiedottaminen. Asiakaspalveluun ja neuvontaan osallistuu koko henkilökunta. Ympäristöterveydenhuollon toimistossa ja internetissä yleisen terveysvalvonnan kotisivulla on saatavana lomakkeita ja kirjallisia ohjeita erilaisiin tarkoituksiin. Lomakkeiden käytössä opastetaan tarvittaessa. Toimistossa on aina paikalla päivystävä terveystarkastaja sekä toimistohenkilö. Tarvittaessa järjestetään asioiden selvittämiseksi neuvotteluja. Neuvontaa ja opastusta annetaan myös tarkastuskäyntien yhteydessä, mm. informoidaan uusista lainsäädännön vaatimuksista. Merkittävistä toimintaan vaikuttavista lainsäädännön muutoksista tiedotetaan asianosaisia kohdennetusti kirjeitse tai sähköpostilla sekä asiasta riippuen yleisen terveysvalvonnan kotisivuilla. Ympäristöterveydenhuolto osallistuu Turussa järjestettäviin ruokamessuihin omalla osastollaan, johon kootaan ajankohtaisia aiheita erityisesti elintarvikevalvonnasta.

 

Ympäristöterveydenhuollossa tiedottamisesta on vastuussa tulosaluejohtaja ja omilla aloillaan tulosyksikköjen johtajat. Kriisitilanteissa päätetään viestinnästä tapauskohtaisesti asiaa hoitavien tahojen kesken.

 

Vastuuhenkilöt:                  

 

Ympäristöterveydenhuollon tulosalue:

tulosaluejohtaja Esko Salonen P. 2691075, 044 9073823

 

Tulosyksiköt:

 

yleinen terveysvalvonta:    

II kaupungineläinlääkäri Liisa Palmu, P. 2691360, 050 4071524        

 

eläinlääkintähuolto ja eläinhoitola:

III kaupungineläinlääkäri Jaakko Rasi, P. 2325799 (vast.otto) 2691078 (toimisto), 0400 570315

Ympäristöterveydenhuollon varautumissuunnitelmassa on ohjeet poikkeusolojen aikaisesta viestinnästä.

 

2.6 Valvonnan maksullisuus

 

Tämän suunnitelman mukainen valvonta on toiminnanharjoittajalle maksullista.

 

Terveyslautakunta on hyväksynyt voimassa olevat yleisen terveysvalvonnan taksat ja maksut 18.6.2008 § 127. Taksa käsittää terveydensuojelulain, elintarvikelain, tuoteturvallisuuden, tupakkalain ja lääkelain mukaiseen valvontaan liittyvät maksut ja se on nähtävillä ympäristöterveydenhuollon toimistossa osoitteessa Linnankatu 55 K. Taksa perustuu käytettyyn työaikaan 45 € /h.

 

 

2.7 Laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu

 

Elintarvikelaki ja terveydensuojelulaki edellyttävät, että valvontasuunnitelmassa on esitettävä hyväksytyt laboratoriot, joihin valvonta tukeutuu. Turun ympäristöterveydenhuolto käyttää 1.9.2008 alkaen tehdyn sopimuksen perusteella Eurofins Scientific Oy:tä, jolla on toimipiste Raisiossa.

 

Eurofinsin kanssa tehdyssä sopimuksessa on huomioitu valvonnan tarpeet analyysivalikoiman, akkreditoinnin, erityistilanteiden palvelun (esim. epidemiat), tutkimusten ja näytteiden toimittamisen sujuvuuden sekä taloudellisuuden suhteen.

 

 

3. Valvonnan toimialat

3.1 Yleistä

 

Tämän suunnitelman mukainen valvonta perustuu kansanterveyslain 1 §:ssä mainittujen ympäristöterveydenhuollon lakien mukaan kunnille säädettyyn valvontaan. Keskeisin valvottava lainsäädäntö on listattu tämän suunnitelman liitteeseen 1.

 

Toimialakohtainen valvonta esitellään kansallisissa valvontaohjelmissa. Tähän suunnitelmaan on koottu Turun alueella erityisesti suunnitelmakaudella painottuva valvonta, painopisteet ja projektit.

3.1.1 Riskinarviointi

 

Valvontakohteiden valvonnan tarve perustuu riskinarviointiin. Kansallisissa valvontaohjelmissa on valvonnan tarvetta arvioitu kohderyhmäkohtaisen riskinarvioinnin avulla. Kuntien on tarkoitus tarkentaa omaa valvontatarvettaan itse tehtävän kohdekohtaisen riskinarvioinnin perusteella.

 

Kohdekohtainen riskinarviointi on mahdollista tehdä valvonnan käytössä olevassa Digia-tiedonhallinta-ohjelmassa. Riskinarviointi tehdään ohjelmassa kohdekohtaisesti ja siihen liitetyn kaavan avulla saadaan kohteelle vuosittaisten tarkastusten määrä. Määrä voi olla ±50% EVO:n mukaisesta käyntimäärästä. Toistaiseksi ohjeet ovat olemassa vain elintarvikelain alaisten kohteiden osalta.

3.1.2 Tarkastuksen sisältö ja tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika

 

Valvontasuunnitelma-asetuksen mukaan kunnan suunnitelman tulee sisältää tarkastuksen sisällön määrittely sekä tarkastukseen keskimääräisesti käytettävä aika. Tarkastus voi sisältää useiden ympäristöterveydenhuollon lakien mukaisia toimenpiteitä ja tarkastuspöytäkirjasta tulee selvitä, minkä säännösten mukaan tarkastus on tehty. Tarkastusaikaan vaikuttaa tarkastuksen sisällön laajuus ja tarkastusaikaan katsotaan kuuluvaksi varsinaisen kohteessa tehdyn tarkastuksen lisäksi tarkastukseen valmistautuminen sekä tarkastuspöytäkirjan laatiminen.

 

Tarkastusten yksityiskohtainen sisältö on määritelty ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmässä, joka on ajantasaisena koko henkilökunnan luettavissa U-asemalla osoitteessa U:\Ympäristöterveydenhuolto\Yleinen terveysvalvonta\Yleistä\Laatujärjestelmä\Tarkastusohjeet_TO_7.

 

Taulukossa 3.1.2 on esitetty tarkastusten yleinen sisältö. Tarkastukseen käytettävä aika riippuu oleellisesti tarkastuskohteesta ja tarkastuksen laajuudesta. Eri lakien perusteella tehtäviin tarkastuksiin keskimäärin käytettäväksi arvioitu aika on esitetty liitteessä 2. Yleisesti ottaen tarkastukseen tulee varata vähintään kaksi tuntia. Jotkut kohteet saattavat edellyttää myös yhden tai useamman henkilötyöpäivän varaamista.

 

Taulukko 3.1.2 Tarkastuksen yleinen sisältö eri toimialoilla

 

 

Tarkastuksen yleinen sisältö

Elintarvikevalvonta

Tarkastetaan kohteen toiminnan ja/tai tilojen vaatimustenmukaisuus huomioiden erityisesti omavalvontasuunnitelma ja sen toteutuminen.

Yksi tarkastus ei aina voi kattaa koko yrityksen toimintaa, kohdistuu johonkin tiettyyn osaan, kuitenkin niin, että vuoden aikana kaikki yrityksen toiminnot tulevat tarkastetuiksi.

Näytteitä otetaan valvontasuunnitelman mukaisesti.

Terveydensuojelun-valvonta

Terveydensuojelulain mukaiset tarkastuskohteet ovat hyvin erilaisia. Kyseessä voi olla TSL 13 § mukaisen ilmoituksen mukainen tarkastus, asunnon tarkastus tai minkä tahansa terveysvaaraa mahdollisesti aiheuttavan kohteen tarkastus.

Tavoitteena on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen ja antaa tilanteen korjaamiseksi tarpeelliset määräykset ja ohjeet. Tarkastukseen saattaa liittyä aistinvaraista tarkastelua ja arviointia sekä mittauksia ja näytteenottoa.

 

Tuoteturvallisuus-valvonta

Tarkastetaan onko tarjottu palvelu tai tavara turvallinen.

Yleensä tarkastuksista ilmoitetaan ennakkoon.

 

Tupakkalainvalvonta

Tarkastetaan kohteen toiminnan ja tilojen vaatimustenmukaisuus.

 

 

 

 

3.1.3 Valvontakohteiden / valvontakohdetyyppien tarkastustiheydet

 

Tarkastustiheydet määräytyvät riskinarvioinnin perusteella. Keskusviranomaisten laatimissa toimialakohtaisissa valvontaohjelmissa on annettu ohjeelliset tarkastustiheydet ja tarkastuksiin käytettävät ajat. Tarkastustiheydet on määritelty kohdetyyppikohtaisen riskiluokituksen perusteella, jota kunnissa edelleen tarkennetaan.

 

Turun 2009 valvontasuunnitelma perustuu suurelta osin ohjeellisiin tarkastustiheyksiin. Tarkastaja voi lisätä tai vähentää tarkastusmäärää ±50% tekemänsä kohdekohtaisen riskinarvioinnin mukaisesti.

 

Liitteessä 2 on esitetty valvontakohteiden lukumäärät kohderyhmittäin ja toimialoittain, suunniteltu tarkastusten lukumäärä ja niihin käytettävä aika.

 

3.2 Elintarvikevalvonta

 

Elintarvikevalvontaan on laskettu olevan käytettävissä 1915 htpv (taulukko 2.2b), josta suunnitelmalliseen valvontaan 1504 htpv (liite 2 kohta 1). L-S Lääninhallituksen 2007 tekemässä elintarvikevalvonnan vaatimusten mukaisuuden tarkastuksessa (VAMU) todettiin Turun elintarvikevalvonnan henkilöresursseissa vähintään 4 htv:n vaje. Elintarvikevalvontaan on saatu syksystä 2008 alkaen eläinlääkäri ensisaapumis- ja laitosvalvontaan, joten tilanne on tältä osin helpottunut. Evira ostaa ensisaapumisvalvonnan kunnilta ja palvelun myyntiin ei ilman lisäresurssia olisi ollut mahdollisuutta.

 

Elintarvikevalvonnan tulee olla yleisten valvontaa koskevien vaatimusten mukaista, ehkäistä terveysvaaroja ja suojata kuluttajia taloudellisilta tappioilta. Elintarvikevalvontakohteita ovat hyväksyntää edellyttävät erityyppiset elintarvikehuoneistot, ilmoituksenvarainen toiminta, alkutuotantopaikat ja kontaktimateriaalialan (elintarvikkeen kanssa kosketuksiin tuleva materiaali) toimijat. Valvontaviranomaisella tulee olla kohteista ajan tasalla olevat tiedot. Turussa tiedot on koottu alkutuotantopaikkoja lukuun ottamatta valvonnan tiedonhallintaohjelmaan. Alkutuotantopaikoista on rekisteritiedot erillisessä mapissa.

 

Turussa elintarvikevalvonta painottuu vuonna 2009 säännölliseen tämän suunnitelman mukaiseen valvontaan ja riskinarvioinnin ja laatujärjestelmän kehittämiseen. Valvonnan laatujärjestelmän auditointia ja päivitystä jatketaan. Toiminnanharjoittajien omavalvontasuunnitelmien laatuun ja toteutumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Laitosten uudelleenhyväksyminen tulee painottumaan 2009 alkuvuoteen. Hakemukset tulee jättää viimeistään 28.2.2009. Uudelleenhyväksyminen edellyttää aina myös tarkastusta. Ensisaapumistoimintaa harjoittavat yritykset

 

Toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että tarkastus tehdään laatujärjestelmän mukaisesti, tarkastuksista laaditaan tarkastuspöytäkirja ja tarkastetut asiat kirjataan, vaikka epäkohtia ei havaittaisikaan. Epäkohtien korjaamisesta ja aikataulusta sovitaan toimijan kanssa ja valvontakirjanpitoon merkitään, kun toimija on toteuttanut korjaukset. Tarkastuspöytäkirja tai sen kopio annetaan aina toimijalle. Mikäli toimija ei korjaa puutteita, ryhdytään pakkokeinoihin, joista kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta on terveyslautakunnan tai laajuudesta riippuen elintarviketurvallisuusviraston päätettävä.

 

 

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen

Elintarvikevalvonnan näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 3.

 

 

Suunnitelmassa esitetty näytteenotto on viranomaisvalvontaa. Se koostuu lainsäädännössä määritellystä näytteenotosta sekä riskinarviointiin perustuvasta näytteenotosta eri valvontakohteissa ja siihen sisältyvät alla esitetyt projektit. Valvontasuunnitelmassa mainittujen näytteiden ottaminen ja tutkiminen on toimijalle maksullista. Näytteenottoa kohdistetaan erityisesti kohteisiin, joissa on elintarvikehygieenisiä riskejä ja omavalvonnan toteutumista on erityistä syytä epäillä (omavalvonnan toimivuuden valvonta).

 

Elintarvikevalvonnassa toteutetaan Raision ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen kanssa kokemusperäiseen riskinarviointiin pohjautuvia elintarviketutkimusprojekteja, joita 2009 ovat:

 

Helmikuu:

nayte:           kinkkusuikale

kohde:          pizzeria, muu tarjoilupaikka, valmistava laitos

tutkimukset:  aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit, S.aureus, homeet ja hiivat,

laitoksista Salmonella ja L. monocytogenes

 

Maaliskuu:

nayte:           vihannessalaatit

kohde:          henkilöstöruokalat

tutkimukset:  aerobiset mikro-organismit, E.coli, S.aureus, homeet ja hiivat

 

Huhtikuu:

nayte:           kreemi

kohde:          leipomot ja leivonnaisia valmistavat konditoriat

tutkimukset:  aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit

 

Touko-kesäkuu:

nayte:           jäätelö

kohde:          jäätelökioskit

tutkimukset:  aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit

 

Syys-lokakuu:

nayte:           kypsät kalatuotteet

kohde:          kalavalmistelaitokset, siirrettävät myyntilaitteet, tapahtumat

tutkimukset:  aerobiset mikro-organismit, enterobakteerit, S.aureus

 

Marraskuu:

nayte:           tuore/pakastettu raaka ulkomainen ”eksoottinen” kala

kohde:          myymälät

tutkimukset:  enterobakteerit, Salmonella, L. monocytogenes

 

Näytteitä otetaan kaikkien terveystarkastajien piireistä mahdollisimman kattavasti. Näytteet tutkitaan

Eurofinsissä ja tutkimuksista laaditaan yhteenveto.

 

3.3 Terveydensuojelu

 

Terveydensuojelulain useimmat valvontakohteet ovat luvan- tai ilmoituksenvaraisia ja viranomainen tekee hakemusta tai ilmoitusta koskevan päätöksen ennen kuin kohde tulee valvonnan piiriin.

 

Kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joiden perusteella määrittyy valvontakohteen yleinen tarkastustiheys. Tarkastusten perusteella kohteen riskit arvioidaan yksilöllisesti ja tarkastustiheyttä muutetaan sen mukaan tarvittaessa. Riskinarvioinnin kannalta merkittäviä tekijöitä ovat mm. altistuvien ihmisten määrä, altistavan tekijän vaarallisuus ja altistuksen kesto. Lisäksi riskiin vaikuttavat toiminnanharjoittajan asiantuntemus ja asenne sekä huoneiston olosuhteet.

 

Tarkastukseen varatun ajan tulee valtakunnallisen ohjeen mukaan olla vähintään kaksi tuntia, johon ei sisälly matka-aika kohteeseen ja takaisin.

 

Painopisteenä on edelleen valvontakohteiden riskinarviointi, laatujärjestelmän ja muun ohjeistuksen päivittäminen sekä suunnitelmallisen valvonnan käynnistäminen koko laajuudessaan.

 

Ilmoituksenvaraisista huoneistoista painopisteenä ovat päiväkodit, lastenkodit ja muut vastaavat lapsille tarkoitetut hoitopaikat. Vuoden 2009 uimakaudelle laaditaan STM:n asetuksen 354/2008 mukainen uimarantaluettelo ns. pienistä yleisistä uimarannoista ja sovelletaan uutta asetusta myös muilta osin.

 

Suunnitelmalliseen valvontaan, koska kohteiden tarkastustiheys on harvempi kuin elintarvikevalvonnan kohteissa, on suunnitemassa varattu alle 1 htv (liite 2). Käytännössä suunnitelmallista valvontaa terveydensuojelulain 13 § mukaisten työhuoneiden kohdalla ei ehditä juuri ollenkaan toteuttaa, koska uusien kohteiden hyväksymistarkastukset ja toimijan vaihdosten käsitteleminen vievät tähän varatun ajan lähes kokonaan.

 

Asuntojen tarkastukset, joita ei voida etukäteen suunnitella, ja joihin liittyy mittauksia ja uusintakäyntejä, puuttuvat kokonaan tästä suunnitelmallisesta valvonnasta.

 

 

Kunnan toimesta tapahtuva näytteenotto ja näytteiden tutkiminen

Terveydensuojelulain mukainen näytteenottosuunnitelma on esitetty liitteessä 4

 

Terveydensuojelulaki ja sen perusteella annetut säädökset määrittelevät varsin tarkasti talous- ja uimavesistä otettavat näytemäärät sekä näytteistä tehtävät analyysit.

 

Talousvesivalvontaan kuuluu Turun vesilaitoksen jakama verkostovesi, pienempien vesilaitosten vesi, sekä yleisessä käytössä olevien kaivojen vesi.

 

Uimavesivalvontaan kuuluu yleisessä käytössä olevien uima-altaiden vesi sekä yleisten uimarantojen vesi.

Näytteet tutkitaan sopimuksen mukaisesti Eurofinsissä.

 

3.4 Tupakkalain valvonta

 

Tupakkavalvonta on tyypillisesti muun valvonnan yhteydessä tehtävää valvontaa. Esimerkiksi elintarvikemyymälöissä valvotaan tupakan myynnin ja ravintoloissa tupakoinnin laillisuutta.

 

Painopistealueena tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden myyntipaikkojen valvonnassa ovat suunnitelmakaudella 2008-2010 pääasiassa alle 18-vuotiaille oppilaille tarkoitettujen oppilaitosten, harrastus- ja kerhotilojen ja muiden alle 18-vuotiaiden suosimien paikkojen läheisyydessä sijaitsevat tupakanmyyntipaikat. 2008-2010 painopisteenä ovat myös tupakkatuotteiden ja tupakointivälineiden sekä tupakkajäljitelmien myymälämainonta ja esillepano erityisesti huoltoasemilla ja suurten päivittäistavaraketjujen vähittäismyyntipisteissä. Vuonna 2009 ei resurssipulan vuoksi ole mahdollista panostaa erikseen näiden painopistealueiden valvontaan, mutta tehtäessä alla mainittuja lupatarkastuksia tulee ainakin osa myös näistä tarkastettua.

 

Tupakkatuotteiden myynti tulee luvanvaraiseksi 1.4.2009 alkaen. Kaikki myyntipisteet ja automaatit tarvitsevat luvan, jota haetaan terveysvalvonnalta. Luvan hakuun on aikaa kolme kuukautta em. päivämäärästä lukien. Tämä tulee aiheuttamaan suuren työpaineen koko vuodelle. Mikäli kaikki nykyiset tupakanmyyjät tulevat hakemaan lupaa, merkitsee se noin 1500 hakemusta, joista tulee tehdä päätös. Terveystarkastajan työpanosta myyntilupien käsittelyyn ei ole mahdollista oleellisesti lisätä aikaisemmasta, mutta toimistotyövoimaa siihen voidaan osoittaa n. 120 htpv:n verran. STTV ei vielä ole antanut tarkempia toimintaohjeita lupakäsittelyyn, joten käytettävissä olevan työpanoksen riittävyyttä ei voida tässä vaiheessa lopullisesti arvioida. Jos lupakäsittely edellyttää tarkastuksia, varaudutaan tarvittaessa määräaikaisen terveystarkastajan palkkaamiseen.

 

Ravintolatupakointia koskevan lain siirtymäajat päättyvät 31.5.2009, minkä jälkeen siirtymäajan saaneet ravintolat muuttuvat joko täysin savuttomiksi tai niihin rakennetaan erillinen tupakointiin tarkoitettu tupakointitila. Valtakunnallinen ravintolavalvontahanke, johon Turku osallistuu, toteutetaan 1.6-31.10.2009.

Nikotiinivalmisteiden myynti ja valvonta

 

Nikotiinivalmisteet ovat lääkelain alaisia ja niiden myynti on luvanvaraista. Luvan myöntää ja myyntiä valvoo ympäristöterveydenhuolto. Valvonta tapahtuu pääasiassa muun valvonnan yhteydessä.

 

3.5 Tuoteturvallisuusvalvonta

 

Tuoteturvallisuusvalvonnassa valvontakohteet ovat lähinnä kuluttajapalveluiden tuottajia. Kulutustavaroiden valvonta kunnassa keskittyy vain paikallisesti valmistettavien tavaroiden vaatimuksenmukaisuuden tarkastamiseen sekä asiakaspalautteiden myötä esiin tulleiden turvallisuuspuutteiden tarkastamiseen.

 

Tarkastukset painottuvat painopistealueiden kohteisiin ja näissä palveluiden tuottajien omavalvonnan/turvallisuussuunnitelmien merkitystä tullaan korostamaan. Luettelo painopistealueiden kohteista on esitetty liitteessä 2.

 

Vuonna 2009 tullaan osallistumaan yhteen Kuluttajaviraston organisoimaan valtakunnalliseen projektiin ja kahteen läänin organisoimaan projektiin. Näiden lisäksi toteutetaan suunnitelman mukaiset omat projektit ja edellisten vuosien projektien jälkivalvontaa. Suunnitelma on esitetty liitteessä 2.

 

Tarkastukset ovat pääsääntöisesti ennalta sovittuja ja niissä noudatetaan Kuluttajaviraston laatimia tarkastusohjeita ja mahdollisuuksien mukaan käytetään kohteisiin laadittuja valmiita tarkastuslistoja. Tarkastusohjeet ja –listat tullaan päivittämään myös laatukäsikirjaan. Kaikista tarkastuksista laaditaan pöytäkirja, joka toimitetaan tarkastuskohteeseen.

 

Tuoteturvallisuusvalvontaan on suunniteltu vuonna 2009 käytettäväksi yhteensä 78 htpv (0,4 htv), joka sisältää liitteen 2 mukaisten tarkastusten lisäksi henkilöstön kouluttautumista, toimistotöitä, asiakaspalautteiden käsittelyä, opastusta, tiedotusta ja pikaista tarkastusta/markkinoilta poisvetoa vaativia tehtäviä. Kuluttajaviraston asukaspohjaan perustuvien laskelmien mukaan Turussa tulisi olla tuoteturvallisuusvalvontaan varattuna 1,5 htv.

 

 

3.6 Eläinlääkintähuolto

 

Eläinlääkintähuollon osalta suunnitelmaa ei ole Turussa laadittu.

 

Eläinlääkintähuoltolain edellyttämät tehtävät on keskitetty eläinlääkintähuollon ja eläinhoitolan tulosyksiköille. Tulosyksiköiden esimiehenä on III kaupungineläinlääkäri Jaakko Rasi. Eläinlääkintähuoltolain edellyttämiin tehtäviin kuuluu mm. kotieläinten terveyden- ja sairaanhoito kaikkina vuorokaudenaikoina, tarttuvien eläintautien vastustus, alkutuotannon valvonta ja eläinsuojelu.

 

Pieneläinten hoidosta virka-aikana vastaa Jaakko Rasi kaupungin pieneläinklinikalla. Turussa on järjestetty kaikkina vuorokauden aikoina toimiva pieneläinpäivystys, jonka kustannuksiin osallistuvat 1.1.2009 voimaan tulevan uudistetun sopimuksen perusteella Liedon ja Raision ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueet sekä mahdollisesti osa Uudenkaupungin yhteistoiminta-alueesta. Pieneläinpäivystykseen

osallistuu Turun ja Raision kunnallisten eläinlääkäreiden ja pieneläinhoitajien lisäksi useita yksityisiä eläinlääkäreitä ja pieneläinhoitajia.

 

Ympärivuorokautisesta hyöty- ja muusta suureläinpraktiikasta Turun alueella vastaa 1.1.2009 alkaen Liedon kunnan ympäristöterveydenhuollon yksikkö.

 

4. Erityistilanteisiin varautuminen

 

4.1 Toiminta erityistilanteissa

 

Ympäristöterveydenhuollolla on valmiussuunnitelma, joka on osa sosiaali- ja terveystoimen valmiussuunnitelmaa. Suunnitelmasta vastaa tulosaluejohtaja. Ympäristöterveydenhuollon valmiussuunnitelma on luettavissa osoitteessa U:\Ympäristöterveydenhuolto\Yleinen terveysvalvonta\Yleistä\.

 

Eri viranomaisten yhteistyötä ja tiedottamista erityistilanteissa on suunniteltu ja harjoiteltu kohdassa 2.5 mainitun VASARA hankkeen yhteydessä, jossa ympäristöterveydenhuoltoa edustaa tulosaluejohtaja.

 

Turun sosiaali- ja terveystoimelle on nimitetty pandemiatyöryhmä, jonka yhtenä jäsenenä on tulosalejohtaja. Ryhmä on valmistellut varautumissuunnitelman influenssapandemiaa varten.

 

Kuluttajaviraston opas Erityistilanteet kunnan tuoteturvallisuusvalvonnassa, on käytettävissä valvontaossatolla ja se löytyy myös Kuluttajaviraston internetsivulta.

 

4.2 Epidemioiden selvittäminen (epidemiatyöryhmä)

 

Turussa on nimettynä epidemiatyöryhmä, johon kuuluvat

-tartuntatautilääkäri Pekka Kirstilä P. 2691140

-tartuntatautihoitaja Raija Viitanen P. 2691143

-tulosaluejohtaja Esko Salonen P. 2691075

-II kaupungineläinlääkäri Liisa Palmu P. 2691360

-ao. piirin terveystarkastaja (2691073 päivystys)

- 

Vesiepidemian ollessa kyseessä mukaan kutsutaan

-vesilaitoksen johtaja Irina Nordman P. 26332120

-käyttöpäällikkö Liisa Piirtola P. 26332251

 

Ryhmä kokoontuu tarvittaessa. Kokoonkutsujana on ylilääkäri Pekka Kirstilä.

 

Epidemian selvityksen kulusta on valvonnan laatujärjestelmässä vuokaavio osoitteessa U:\Ympäristöterveydenhuolto\Yleinen terveysvalvonta\Yleistä\Laatujärjestelmä\Toimenpidekaaviot_TK_6.

 

Ohjeita epidemioiden selvittämisestä, näytteenotosta, tutkimuksista ja raportoinnista on Eviran internetsivulla http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valvonta_ja_yritt__j__t/ruokamyrkytysepidemioiden_raportointi/.

Ympäristöterveydenhuollolla on Eviralta saatu tunnus ruokamyrkytysraportin laatimista varten.

 

Valvontasuunnitelman                 LIITE 1

 

Kuntien valvontaa ohjaavaa keskeistä lainsäädäntöä     

 

 

Elintarvikevalvonnan lainsäädäntöä

 

1) Elintarvikelaki (23/2006)

2) Valvonta-asetus (EY) N:o 882/2004

3) Valtioneuvoston asetus elintarvikevalvonnasta (321/2006)

4) Alkutuotantoasetus (134/2006)

5) Elintarvikehygienia-asetus (EY) N:o 852/2004

6) Elintarvikevalvonta-asetus (321/2006)

7) eläimistä saatavien elintarvikkeiden hygienia-asetus (EY) N:o 853/2004

8) Eläimistä saatavien elintarvikkeiden valvonta-asetus (EY) N:o 854/2004

9) Ensisaapumisasetus (118/2006)

10) Lihantarkastusasetus (38/ELO/2006)

11) STM:n asetus elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä leviävien ruokamyrkytysepidemioiden selvittämisestä (251/2007)

12) Yleinen elintarvikevalvonta-asetus (EY) N:o 178/2002

13) valtioneuvoston asetus elintarvikelain ja terveydensuojelulain nojalla tutkimuksia tekevistä laboratorioista (1174/2006)

14) Valtioneuvoston asetus eräistä elintarvikevalvonnan maksuista (valmisteilla, tulossa 2008)…

15) MMM:n asetus eläimistä saatavien elintarvikkeiden elintarvikehygieniasta (Laitosasetus) (37/EEO/2006)

16) STM:n asetus eräiden elintarvikehuoneistojen elintarvikehygieniasta (Elintarvikehuoneistoasetus) (905/2007)

17) STM:n asetus elintarvikkeiden myynnistä ulkotilassa sekä suurten yleisötilaisuuksien hygieenisistä järjestelyistä ja jätehuollosta (731/2007)

 

 

 

Terveydensuojelun lainsäädäntöä

 

1) Terveydensuojelulaki (763/94)

2) Terveydensuojeluasetus (1280/1994)

·Talousveden osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:

oSTM asetus (461/2000) talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

oSTM asetus(401/2001) pienten yksiköiden talousveden laatuvaatimuksista ja valvontatutkimuksista

·Uimavesien osalta laatuvaatimukset ja näytteenotto on määritelty seuraavissa säädöksissä:

·Allasvedet

oSTM asetus (315/2002) uimahallien ja kylpylöiden allasveden valvontatutkimuksista ja laatuvaatimuksista

·Uimarantavedet

oSTM:n asetus (177/2008) yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

oSTM:n asetus (354/2008) pienten yleisten uimarantojen uimaveden laatuvaatimuksista ja valvonnasta.

 

 

 

Tupakkavalvonnan lainsäädäntöä

 

1) Laki toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (693/1976)

2) Asetus toimenpiteistä tupakoinnin vähentämiseksi (225/1977)

3) STM:n asetus tupakkatuotteiden vähittäismyyntipakkausten merkinnöistä sekä haitta-aineiden määristä ja mittausmenetelmistä sekä testauslaboratorioista (641/2002)

4) STM:n päätös tupakointivälineistä (1158/1999)

5) STM:n omavalvontasuunnitelmamääräys: STM:n määräyskokoelma (dnro 1999:53)

 

 

Tuoteturvallisuusvalvonnan lainsäädäntöä

 

1) Laki kulutustavaroiden ja kuluttajapalvelusten turvallisuudesta (75/2004)

2) Valtioneuvoston asetus kulutustavaroista ja kuluttajapalveluksista annettavista tiedoista (613/2004)

3) Laki lelujen turvallisuudesta (287/1997)

4) Laki kosmeettisista valmisteista (22/2005)

5) KTM:n asetus kosmeettisista valmisteista (75/2005)

 

 

 

Muuta

 

1) Hallintolaki (434/2003)

2) Kuntalaki (365/1995)

3) Valtioneuvoston asetus kunnan ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelmasta (N:o 665)

4) Valtioneuvoston asetus ympäristöterveydenhuollon valtakunnallisista valvontaohjelmista (N:o 664)

 

08.01.17.ymp.terv.h.valv.li2

08.01.17.ymp.terv.h.valv.li3

08.01.17.ymp.terv.h.valv.li4