Selvitys jalkapallon talviharjoittelumahdollisuuksista vastauksena SPL:n Länsi-Suomen piirin selvityspyyntöön
Suomen jalkapalloliiton Länsi-Suomen piirin hallitus pyytää liikuntalautakunnalta selvitystä jalkapallon talviharjoittelumahdollisuuksista. Lainaus kirjeestä, joka liitteenä kokonaisuudessaan:
”1. Minkälaisia suunnitelmia kaupungilla on jalkapallon talviharjoitteluolosuhteiden lisärakentamisesta ja millä aikataululla näitä suunnitelmia voidaan toteuttaa?
2. Mitä kaupunki aikoo tehdä, jotta jalkapalloseurat olisivat tasapuolisessa asemassa muihin lajeihin nähden salivuorojen jaossa? Nykyisellään salivuorot olisivat monille joukkueille ainoa mahdollisuus saada harjoitustilaa talvella.”
Tässä vastauksessa kuvataan ensin jalkapallon talviharjoittelun nykyinen tilaverkosto ja sisäsalivuorojen jakoperiaatteet Turun kaupungissa. Seuraavaksi esitellään nykyisen verkoston käyttöä ja sen kokonaiskustannuksia kaupungille. Yhteenvetona todetaan, että kaupungin tavoitteena on tilojen tehokas käyttö ja että toistaiseksi juuri tilaverkoston laajentamiselle ei ole valitettavasti perusteita eikä mahdollisuuksia. Loppupohdintana esitetään kuitenkin erilaisia muita toimia edistää jalkapallon talviharjoittelua paitsi kaupungin toimesta niin myös ehdotuksena jalkapalloyhteisön laajoille toimijaketjuille.
Nykyverkosto: halli, lämmitettävä kenttä ja 60 salia
Jalkapallon talviharjoittelua varten Turun kaupunki ylläpitää
•Impivaaran jalkapallohallia
Hieman vajaamittaisena (peliala 90m x 45m) hallin kenttä on osoitettu ennen muuta junioritoimintaan toistaiseksi. Aikuisten toiminnassa se soveltuu harjoitteluun, mutta ei korkeampien sarjojen peleihin.
•Lämmitettävää tekonurmikenttää Kupittaa 5
•yhteensä 60 sisäliikuntasalia
Kaikki kaupungin tilat ovat ilmaisia alle 20-vuotiaiden lasten ja nuorten toimintaan.
Kaupungin verkoston lisäksi Turussa on 2 yksityistä ylipainehallia: Javenture Areena ja TPS jalkapallon Poropuisto. Turun kaupungilla on yhteistyösopimus Javenture Areenan kanssa, minkä nojalla kaupunki saa kiintiömäärän (200h/vuosi) harjoitusvuoroja ennen muuta jalkapalloseurojen, urheiluakatemian ja koulujen käyttöön.
Jalkapallo on tasa-arvoinen sisäsalivuoroja jaettaessa
Sisäliikuntasalien oheisharjoitteluvuorojen jaossa jalkapalloseurat ovat samassa asemassa kuin muutkin oheisharjoittelulajit. Vuorovarausten periaatteet käsiteltiin liikuntalautakunnassa 21.3.2017 § 33 (http://ah.turku.fi/liikunta/2017/0321003x/3522473.htm). Jalkapalloseurojen oheisharjoitteluvuorojen hakemukset käsitellään päätettyjen periaatteiden mukaisesti ja samoin kuin kaikkien muidenkin oheisharjoitteluvuorojen hakijoiden.
Päätoiminen ja tavoitteellinen futsal futsalseuraksi tai –joukkueeksi rekisteröityneenä on sisäpalloilulaji, mutta jalkapallo ei sitä ole. Jalkapallo kuuluu sisäsaleissa oheislajien eli toissijaisten lajien joukkoon. Liikuntalautakunta jaottelee lajit vuorojen jaossa ensisijaisiin ja toissijaisiin ryhmiin juuri sen mukaan, mitkä ovat lajinomaiset olosuhdevaatimukset.
Vaikka jalkapallo luokitellaan sisäsalivuoroissa oheislajeihin, niin siitä huolimatta jokainen joukkue on saanut keskimäärin yhden viikkotuntivuoron jostakin kaupungin saleista talvikaudeksi jo niin kutsutussa ensimmäisessä sisäsalivuorojaossa. Ensimmäisen jaon jälkeen haettavissa ovat edelleen vapaiksi jääneet vuorot. Tämänkin jatkuvan toisen jaon jälkeen varausaste on vain noin 60% keskikokoisissa ja pienissä saleissa, joten mahdollisia lisäsalivuoroja etenkin junioreille olisi haettavana. Aktiivisimmat ja joustavimmat joukkueet ovat saaneet useita viikkotuntivuoroja kaupungin saleista.
Nykyinen talviharjoitteluverkosto vajaalla käytöllä
Jalkapallon talviharjoitteluun soveltuvan kaupungin verkoston nykyinen varausaste on vajaa jalkapallohallia lukuun ottamatta. Kupittaa 5 –kentällä varausaste on jäänyt alle 60 prosentin viimeisten 5 vuoden aikana tammi- ja helmikuissa vuoden 2016 helmikuun poikkeusta lukuun ottamatta (ks. tarkemmin kaavio 1 oheismateriaalissa). Maaliskuissa kelien lämmetessä varausastekin on noussut. Edelleen SPL:lle ja seuroille on jo monta vuotta tarjottu mahdollisuutta ostaa nk. kunnallisen lämmitysajan ulkopuolista, subventoimatonta ”talvikenttäaikaa” marras-joulukuissa samoin periaattein kuin jäähallien kesäjäillä. Suurin osa seuroista ei kuitenkaan ole olleet kiinnostuneita tästä mahdollisuudesta, joten kausi ei ole toteutunut toisin kuin jääurheilun parissa.
Liikuntasaliverkostossa on myös paljon vapaita vuoroja etenkin keskikokoisissa ja pienissä saleissa sekä prime time -aikojen ulkopuolella. Näiden alle 400m2 kokoisten liikuntasalien (yht. 39 kpl kaupungin yhteensä 60 salista eli 2/3) varausaste on ollut viime vuosina keskiarvoltaan noin 60%. Turkulaisista lisenssipelaajista valtaosa on junioreita, joille juuri pienemmät salit soveltuisivat erinomaisesti futsaliin ja muihin oheisharjoituslajeihin, kuten myös SPL aloitteessaan esittää. Tosiasia on kuitenkin se, että liikuntasalien verkostossa on tarjolla lisää kapasiteettia, jota jalkapalloseurat voisivat hyödyntää nykyistä runsaammin.
Edelleen vaikka jalkapallohallin varausaste onkin verkoston paras, noin 82% viime talvikaudella, olisi myös sen vuorojaossa kehittämisen varaa. Varausasteella tarkoitetaan varattuja tunteja varattavissa olevista. Jalkapallohallissa talvikaudella 1.10. – 16.4. vuoroja voi varata arkisin klo 8 - 23 ja viikonloppuisin klo 8 – 22. Hallin käyttöä voisi mahdollisesti tehostaa vielä entisestään paitsi prime time –aikojen ulkopuolella niin myös jalkapallon eri seurojen, aikuisten toiminnan että muiden tekonurmipinnoilla talviharjoittelevien lajien välillä. Turun kaupungin liikuntapalvelukeskus ostaa pallokenttäverkoston vuorojaon SPL:ltä palveluna. Vuorovarauksen ketjussa seuroilta SPL:lle ja SPL:ltä edelleen liikuntapalvelukeskukselle on kuitenkin tunnistettu eräitä haasteita. Juuri jalkapallohallin vuoroissa on ilmennyt ristiriitoja eri jalkapallotoimijoiden välillä. Keskusteluissa eri toimijoiden kanssa on esitetty seuraavia monisyisiä näkökulmia:
•Vuorojaon pohjalla oleva SPL:n pisteytys. Tavoitteellisten ja menestyvien joukkueiden kertoimet luetaan koko seuran eduksi, minkä seurauksena hallissa on paljon suurimpien seurojen kaikentasoista toimintaa taaperojalkapallosta alkaen. Harrastajien määriä ei puolestaan huomioida. Tämän vuoksi esimerkiksi kaupungin suurin pienten junioreiden seura Nappulaliiga saa suhteellisesti ottaen vain vähän vuoroja.
•Käyttämättä jäävien vuorojen peruuttamatta jättäminen asiallisesti ja ajoissa, mikä aiheuttaa parhaimman harjoitustilan vajaata käyttöä.
•Varaustietojen puutteellisuus, minkä johdosta liikuntapalvelukeskuksella on vaikea seurata hallin käyttöä.
Haasteita on pyritty ratkomaan yhteistyössä ja neuvotellen paitsi SPL:n niin myös eri seurojen kanssa. Juuri käynnistynyttä ostopalvelusopimuksen uutta kautta varten SPL:ää pyydettiin päivittämään vuorojaon tasopisteytys huomioiden myös seurojen harrastajamäärät eli liikkujien volyymit aiempaa hienovireisemmin erityisesti jalkapallohallissa. Uusi versio onkin aiempaa hieman parempi, mutta etenkin hallin vuorojakomenettelyn mahdollista perusteellisempaakin uudistamista pohditaan edelleen.
Kaupungin nykyverkoston kustannukset noin 3,67 M€ vuosittain
Jalkapalloon soveltuvan verkoston kulut 3,67 M€ muodostivat 17% kaikkien kaupungin liikuntapaikkojen kokonaiskustannuksista (yht. n. 22,22 M€/vuosi) v. 2016. Mukaan on laskettu sekä kesäkauden kenttäverkosto että talvikauden halli, kenttä ja Javenturen tuki. Kokonaiskustannuksilla tarkoitetaan aivan kaikkia verkoston kuluja eli suorituspaikkojen ja niiden oheisrakenteiden (, kuten pukukoppien ja parkkipaikkojen) investointeja, vuokria ja ylläpitoa. Edelleen ylläpito käsitetään laajasti, ja se pitää sisällään paitsi fyysisen hoidon sähkön, veden, koneet, materiaalit jne. niin myös ylläpitohenkilöstön, asiakaspalvelun, suunnittelun ja tiedottamisen sekä ostopalvelusopimukset edellisiin liittyen.
Osuus on suuri siihen nähden, että jalkapalloa harrastaa noin 4 700 henkilöä Turun noin 183 000 asukkaasta. Huomata tulee toki myös se, että valtaosa pallokentistä on arkipäivisin myös koululiikunnan käytössä. Vapaa-ajalla niillä voi pelata myös muita pallopelejä, kuten pesäpalloa, mölkkyä ja lasten leikkejä. Silti valtaosa vapaa-ajan kenttävuorojen varauksista on juuri jalkapallolle.
Turun kesäkauden kenttäverkosto on huomattavan laaja ja laadukas. Kupittaan korkeatasoisten kenttien keskittymä on ainutlaatuinen, ja se on erinomainen esimerkiksi turnausten järjestämistä varten. Kenttäverkostoon ja etenkin sen korkeatasoisimpiin osiin eli tekonurmiin ja stadionin luonnonnurmeen on myös panostettu merkittävästi julkisia aroja. Yksin investointeina pallokenttiä on rakennutettu yhteensä noin 4,53 miljoonaa euron arvosta viimeisten kymmenen vuoden aikana (2006-2016). Osuus kaikista ulkoliikuntapaikkainvestoinneista on 40% samalta ajanjaksolta. Vertailla voi esimerkiksi kuntoratoihin, jotka ovat kaikkein suosituimpia ulkoliikuntapaikkoja: niihin on investoitu n. 1,77 M€ samana kymmenvuotiskautena, ja niiden osuus on 16% kaikista investoinneista.
Turun kaupungin tavoitteena on tilojen käytön tehokkuus
Turun kaupungin liikuntapalvelut haluaa edistää jalkapallon talviharjoittelun mahdollisuuksia, ja kaupunki on myös panostaa varsin merkittävästi verovaroja nykyisen verkoston ylläpitoon.
Silti kaupungin ylläpitämän palveluverkoston tärkeänä tavoitteena on myös se, että julkinen infrastruktuuri on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. Jalkapalloon soveltuvan verkoston käyttö ei valitettavasti ole vielä toivotulla tasolla – ei kesäkaudella eikä talvikaudellakaan, kuten edellä kuvattu. Kesällä tekonurmikenttien keskimääräinen varausaste on noin 50%, ja niistä täysimittaisten 58% (Ks tarkemmin kenttäkohtainen kuvaaja kesäkauden käytöstä tekonurmilla v. 2013-2017 oheismateriaalissa 1).
Kaupungin resurssit liikuntapaikkaverkoston ylläpitoon ovat rajalliset ja palveltavana on koko liikuntalajien kirjo. Näin ollen liikuntapaikkojen julkista palveluverkostoa ei ole valitettavasti mahdollista eikä perusteltuakaan mitoittaa prime time -aikojen enimmäismäärien eikä parhaimpien laatuluokkien mukaan missään lajissa. Palvelutasoa pohdittaessa joudutaan ikävä kyllä tekemään kompromisseja kaikkien lajien olosuhdetarpeiden ja –toiveiden osalta. Ylikautista palvelupisteverkostoa ei myöskään pystytä ylläpitämään millekään lajeille yhtä intensiivisesti kuin varsinaisella toimintakaudella: jää- ja uimahalleissa sekä liikuntasaleissa on pitkä kesätauko, jolloin ainoastaan huomattavasti harvennettu verkosto palvelee vain kaikista tavoitteellisimpia kesäharjoittelijoita.
Liikuntalautakunta on määrittänyt yhdeksi keskeisimmistä toiminnallisista tavoitteistaan ”Liikuntatilojen käytön tehostamisen ja vuorojaon kehittämisen” operatiivisessa sopimuksessaan osana talousarviota (liiklk 12.12.2017 § 137 http://ah.turku.fi/liikunta/2017/1212011x/3636884.htm). Myös Liikuntapaikkasuunnitelman luvussa korkeatasoisista pallokenttäverkoston yhteenvetona todetaan, että niitä tulisi kehittää seuraavasti:
•Nykyverkoston tehokkaampi käyttöönotto siten, että varausaste olisi mahdollisimman korkea.
•Luonnonnurmiverkoston kriittinen tarkastelu.
•Tekonurmiverkoston laajentaminen ainoastaan tarkkaan harkiten ja seuraavia seikkoja painottaen:
omonipuolinen käyttö: korkeimpien tasojen lisäksi juniorit, eri lajit, koululiikunta ja omatoiminen pelailu
omonikäytön painottaminen myös vuorovarauslinjauksissa ja tiedottamisessa
oasutuksen ja yhdyskuntarakenteen kannalta keskeinen, hyvin saavutettava sijainti
Yhteenvetona voidaan todeta, että korkeatasoisten pallokenttien tarjonnassa ja käyttäjien kysynnässä on jonkinasteinen kohtaanto-ongelma: tekonurmikenttiä toivotaan paljon lisää eri puolille kaupunkia, vaikka jo olemassa olevillakin kentillä on varaamattomia vuoroja” (Liikuntapaikkasuunnitelma 2029, s. 71, liiklk 22.3.2016 § 27 http://ah.turku.fi/liikunta/2016/0322003x/3369475.htm, suunnitelma päätöksen liitteenä).
Lisäinfrastruktuuria talvikaudelle ei suunnitella tällä hetkellä – muu tehostaminen toimeksi
Vastauksena SPL:n kysymykseen voidaankin todeta, että mahdollista jalkapallon talviharjoittelun lisäinfrastruktuuria julkisin varoin ei ole suunnitelmissa lähivuosille. Mahdollista infrastruktuurin laajentamista voidaan ryhtyä pohtimaan vasta, kun jalkapallon nykyverkostoa käytetään tehokkaammin kuin nyt – vuoden ympäri. Varausasteen tulisi olla n. 80% kautta linjan. Ensisijaisesti etsitään keinoja siihen, miten nykyverkoston käyttöä tehostetaan.
Mikäli SPL ja seurat haluavat korottaa olosuhteiden laatutasoa ja saatavuutta yli julkisen verkoston tason, kannustetaan heitä hankkimaan vuoroja yksityisiltä markkinoilta tai toteuttamaan ja ylläpitämään omia tilahankkeitaan kaikkine taloudellisine elinkaariseurauksineen.
Pohdintaa: talvikauden harjoittelemisen muista kehittämisen tavoista
Vaikka julkista infrastruktuurin jalkapallon talviharjoittelulle ei lisätäkään kaupungin varoin, niin itse sisältöä eli jalkapallon talviharjoittelua voidaan kuitenkin edistää monin muin tavoin nykyverkoston puitteissa. Kaupungin toimien lisäksi toivotaan, että myös muut jalkapallokentän toimijat, ennen muuta SPL ja seurat pohtivat tapoja kehittää talvikauden jalkapalloa sen nykyisissä puitteissa. Alle on listattu joukko toimia, joista useimmat koskevat koko jalkapalloketjua:
•Lämmitettävän Kupittaa 5 –kentän hyödyntäminen
otavoitteellisesti toimivia aikuisten ja vanhimpien junioreiden joukkueita kannustetaan varaamaan enemmän vuoroja Kupittaa 5 –kentältä tammi- ja helmikuissa. Lämmittämisen kustannukset ovat melko korkeat, noin 75 000 € / talvikausi.
oylläpidetään kunnallisen lämmitysajan ulkopuolista nk ”talvikenttäkautta” marras-joulukuissa, ja kannustetaan seuroja ostamaan vuoroja kentän ylläpidon todellisten kokonaiskustannusten mukaan, nykyhinnaston mukaan 130 €/h.
•Muun olevan ulkotekonurmiverkoston hyödyntäminen välikausina
Nykykäytäntönä on se, että kaikki ulkotekonurmikentät (6 täysimittaista ja 6 pienpelikokoista) ovat käytettävissä välikausina eli loka- ja huhtikuissa aina säätilanteen mukaan. Jatketaan ja jalostetaan edelleen tätä menettelyä.
•Liikuntasalien verkoston käytön lisääminen etenkin junioritoiminnassa talvikaudella
Kannustetaan juniorijoukkueita varaamaan vapaita sisäsalivuoroja keskisuurista ja pienistä koulujen saleista aiempaa enemmän.
•Ylläpidetään jalkapallohallin hyvää laatutasoa
Jalkapallohallin pukutilojen peruskorjauksesta työstetään parhaillaan yksityiskohtaista rakennussuunnitelmaa.
•Jalkapallohallin vuorojakopisteytyksen ja –käytänteiden täsmentäminen siten, että se kohtelisi tasapuolisemmin ja tasoluokituksen osalta hienovireisemmin kaupungin juniorijalkapalloilijoita. Menestyvien joukkueiden kuuluukin saada korkeammat kertoimensa, mutta menestyksen summaaminen koko seuran lukuun on ongelmallista. Pisteytyksessä voisi kehittää myös tapaa huomioida nuorimpien junioreiden harrastajamäärät.
•Vuorojen varaamisen ja peruuttamisen käytänteet
Kannustetaan joukkueita ja seuroja täsmällisyyteen vuorojen varaamisessa ja niiden peruuttamisessa asianmukaisesti sekä kaikkien varausjärjestelmässä kysyttyjen tietojen täyttämiseen.
•Yksityisen infrastruktuurin hyödyntäminen
Kannustetaan seuroja yksityisten ja seudullisten palveluntarjoajien asiakkaiksi, mikäli ne toivovat korkeampaa laatutasoa ja saatavuutta kuin kaupungin verkostossa.
•Seurojen / yritysten omat infrahankkeet
oJoillakin kaupungin seuroista on vireillä omia kenttä- ja/tai hallihankkeita jo olemassa olevien lisäksi. Kaupunki neuvottelee seurojen kanssa avoimessa yhteistyössä ja pyrkii osaltaan edistämään näiden sinänsä erinomaisten yksityisten hankkeiden toteutumista. Kaupunki ei lähde kilpailemaan näin syntyville tilamarkkinoille. Seurojen yksityinen aloitteellisuus on esimerkillistä, jos ne haluavat korottaa olosuhteiden laatua ja saatavuutta sekä kantavat hankkeiden taloudellisen vastuun elinkaaren ajan. Nappulaliigan Peltolankenttä on erittäin hyvä esimerkki tästä toimintatavasta.
oSeurahankkeiden perusmallissa
•liikuntalautakunta luopuu harkintansa mukaan kyseessä olevasta vuokra-alueesta
•seura solmii oman vuokrasopimuksen maa-alasta maanomistajan eli Turun ympäristötoimialan kanssa, sekä lunastaa olemassa olevan infran hallintaansa sen todellisen nykyarvon mukaisesti
•seura vastaa täysimääräisesti koko peruskorjauksen prosessista kaikkine vaiheineen ja kustannuksineen
•seura vastaa edelleen kohteen kaikista ylläpitokustannuksista täysimääräisesti
•seura hakee mahdolliset avustukset hankkeen perustamiseen ja ylläpitoon