Liikuntasuunnittelija Terhi Anttila:

Liikuntalautakunnan kokouksessa 16.12.2014 Liiklk § 138 lautakunta velvoitti ”liikuntapalvelukeskuksen kartoittamaan hallinnoimiensa kenttien soveltuvuuden seurojen omiin kenttähankkeisiin. Kartoituksessa tulee hyödyntää Pallopiirin ja Seuraparlamentin asiantuntemusta. Kaikessa edellä mainitussa tulee huomioida erityisesti lähiliikunnan tarpeet.”

Turun kaupungin liikuntapalvelukeskuksella on hallinnassaan kaikkiaan 135 pallokenttää. Joukko on suurin kaikista liikuntapaikoista. Kentät voidaan jakaa karkeasti seuraaviin luokituksiin:

·  lähikentät (58 kpl)

o   Kivituhkapintaisia kenttiä, kooltaan pienempiä kuin 40 m x 60 m.

·  pienpelikentät (hiekka 39 kpl) + (keinonurmi 4kpl)

o Pienpelikentät ovat kivituhkapintaisia ja kooltaan vähintään 40 m x 60 m. Tämä on koululiikuntakenttien vähimmäisvaatimus ja samalla soveltuu eri lajien junioreiden pienpeleihin.

·  isot hiekkakentät (n. 11 kpl)

o Pinta-ala on vähintään 90 m x 45 m. Soveltuvat lukio- ja ammattikoulutusikäisten koululiikuntaan, johon opetushallitus suosittaa kenttäkokoa 50 m x 80 m.

·  isot tekonurmikentät (4 kpl)

o Täysimittaisia, jalkapallon kaikkien sarjatasojen vaatimukset täyttäviä kenttiä, pelialan vähimmäismitoiltaan 100 m x 64 m. Myös pesäpallon korkeimmat sarjat suosivat tekonurmea, jossa lyhytnukkainen ja kovapohjainen hiekkatekonurmi.

·  luonnonnurmikentät (10 täysikokoista ja 3 pienpelikokoista).

Edellä mainittu kenttäverkosto ei ole pelkästään kokonsa ja pintansa puolesta kirjava joukko. Myös kenttien kunto ja oheisinfra vaihtelevat huomattavasti toisistaan. Liikuntapalvelukeskuksen ja SPL:n yhteisen arvion mukaan, kaupungissa ei ole kuin muutamia jalkapalloseuroja tai mahdollisia seurayhtymiä, joilla olisi kiinnostusta ja resursseja panostaa omaan kenttähankkeeseen.

Seurojen kenttähankkeissa peruslähtökohtina ovat:

·  tavoite rakentaa täysimittainen tekonurmikenttä (n. 64-68m x 100-105 m) suoja-alueineen

·  valmiina olevat sosiaali- ja oheistilat tai mahdollisuus rakentaa sellaiset

·  valaistus, jonka kautta mahdollistuu pitkä käyttökausi

·  parkkipaikat ja saavutettavuus.

Kartoituksessa on näin ollen päädytty tarkastelemaan kenttäalueita, jotka ovat täysimittaisia tai joissa on mahdollisuus laajentaa kenttäaluetta täysimittaiseksi. Listatut kentät eivät sellaisenaan ole täysin soveltuvia pelikentiksi, mutta niistä on potentiaalista aloittaa keskustelut.

Liite 1Kenttäkartoitus

Kartoituksen ulkopuolelle on suoraan jätetty sellaiset kentät, jotka ovat merkityksellisiä liikuntapalvelukeskuksen ja SPL:n vuorojaossa tai mikäli niillä on muuta huomattavaa merkitystä kaupungin liikuntapaikkaverkostossa. (Liite 2) Esimerkiksi kaupungin liikuntakeskukset on haluttu säilyttää hallinnollisesti selkeinä kokonaisuuksina. Samoin listan ulkopuolelle on jätetty sellaisia kohteita, joihin on jo investoitu ja niillä on huomattavaa käyttöä (esim. Kuuvuoren kenttä) tai jolle on alueellisesti huomattavaa merkitystä ja suunnitteilla peruskorjaus (esim. Tallimäenkenttä). Myöskään pienimpiä kenttiä, joilla ei olisi fyysisiä edellytyksiä muodostaa täysimittaista pelikenttää, ei ole otettu mukaan kartoitukseen.

Liite 2SPLn ja LPKn vuorojaossa olevat kentät

Pienimpiä pallokenttiä kaupungilla on kymmeniä. Tällaiset kentät olisivat sinällään helppo luovuttaa seurojen kenttähankkeiden käyttöön. Ongelmaksi muodostuvat seurojen kannalta kohoavat kustannukset tai käytännössä hankkeelle täysin sopimaton infra. Jos mittapuuksi otetaan olosuhteiltaan peruskenttä, jossa on täysimittainen tekonurmipintainen pelialue, aidat, valaistus ja huoltorakennus, voivat sen kustannukset olla hintahaitarilla 200 000–1 milj. euroa. Merkittävin menoero alussa on itse kenttäpohja riippuen, minkä verran muokkaustöitä joudutaan tekemään. Mikäli alue on valmiiksi tarpeeksi suuri ja sen salaojitus toimii, voi kustannusarvio kentän rakentumiselle olla satoja tuhansia pienempi kuin hulevesiongelmaiselle kentälle. Lisäksi jos seura joutuu tekemään huomattavia muokkauksia ja hankkimaan pienen kentän ympäriltä maa-alueita, on hankkeen toteutuminen epävarmempaa ja maanomistaja riippuen mahdollisesti hankalampaa ja kalliimpaa. Tämän lisäksi hintahaarukkaan vaikuttavat olemassa oleva valaistuskapasiteetti, parkkipaikat sekä huoltorakennus.

Kaikilta osin ei näinkään rajatussa otannassa ole lähdetty kartoittamaan kaikkien kenttien osalta esim. alueen päiväkotien ja koulujen käyttötarpeita, kaavoitusta, maanomistajan (kiinteistöliikelaitoksen) kantaa, kentän hulevesiviemäröinnin toimivuutta, rasitteita ym., jotka vastaavissa hankkeissa aina käydään läpi.

Vaikka toistaiseksi Turun kaupungin kenttähankkeet ovat olleet jalkapalloseurojen käynnistämiä, on tässä kartoituksessa otettu esille myös muutama jalkapalloon sopimaton kenttä huomioiden, että kohde voisi sopia jollekin muulle lajille.

Seurojen kenttähankkeisiin liittyen lautakunta on toivonut hyödynnettävän Turun Seuraparlamentin ja Suomen Palloliiton Turun piirin asiantuntemusta. Parlamentin kanta kokouksessa 20.5.2015 (Liite 3) on ollut se, että parlamentti arvostaa SPL:n asiantuntemusta ja näkemystä kenttähankeasiassa. Lisäksi parlamentti kokee tasapuoliseksi kohteluksi sen, että mahdollisista kenttähankkeista kiinnostuneille seuroille etsitään kaupungin kanssa sopiva kohde, kuten muillekin on tähän mennessä tehty, esim. Nappulaliiga Peltolassa, TuWe Raunistulassa, TPS Poropuistossa. SPL (Liite 4) tukee yleisesti seurojen ns. kotikenttähankkeita ja näkee ne tärkeinä seuran urheilullisen toiminnan kehittämisen, seuran yhteisöllisyyden kehittämisen ja usein myös kenttäalueiden kehittämisen ja niistä huolehtimisen kannalta. SPL toteaa lausunnossaan mm. ettei kenttähankkeesta saisi koitua merkittävää rasitetta seuroille ja hankkeet saattavatkin toisinaan aiheuttaa paineita kompromisseille eri käyttäjätahojen osalta: ”Kyse on löytää tasapaino saavutettujen ja menetettyjen etujen osalta.”

Lautakunnan alkuperäisessä esityksessä on pyydetty huomioon erityisesti lähiliikunnan tarpeet. Suuri osa kaupungin kentistä liikuttaa jollain käyttöasteella kaupunkilaisia, mutta kenttien todellisia käyttöasteita ei ilman valvontaa pystytä aukottomasti toteamaan. Näin ollen päädytty taulukossa kirjallisesti tuomaan esille ne seikat, jotka kussakin kohteessa vaikuttavat ns. lähiliikunnan olosuhteisiin.

Liikuntapalvelukeskuksen lähtökohtana kentän luovutukselle on, että Turun kaupunki saa korvauksetta oikeuden kentän käyttämiseen päiväaikaan arkisin. Tämä tukee erityisesti esimerkiksi päiväkotien ja koulujen käyttöä. Lauseke on aiemmissa kenttähankkeissa saatu maanomistajan eli kiinteistöliikelaitoksen kautta sisällytettyä maanvuokrasopimukseen.

Liite 3Seuraparlamentin muistio seurojen kotihankkeisiin

Liite 4SPLn lausunto seurojen kotikenttähankkeisiin

Toimialajohtaja Minna Sartes:

EhdotusLiikuntalautakunta päättää merkitä keskustelun kenttäkartoituksesta käydyksi sekä valtuuttaa liikuntapalvelukeskuksen jatkossa neuvottelemaan seurojen kanssa tulevista mahdollisista kenttähankkeista liitteenä (Liite 1) oleva taulukko pohjanaan.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.