Liikuntasuunnittelija Juha Tikander:

Kiinteistöliikelaitoksen investointimäärärahoihin on vuosittain varattu noin 700 000€ liikuntatoimen hallinnoimien ulkoliikuntapaikkojen uudis- ja peruskorjausinvestointeihin sekä kohennustöihin.

Liikuntatoimi valitsee kohteet, joihin määräraha sidotaan. Kiinteistöliikelaitos tilaa rakennussuunnittelun ympäristö- ja kaavoitusviraston suunnittelutoimistosta ja toteuttamisen pääasiassa viherliikelaitokselta. Kiinteistöliikelaitos perii investointimäärärahat takaisin toteutettujen investointikohteiden korotettuina sisäisinä vuokrina.

Viime vuosina useat kenttien huoltorakennukset ovat siirtyneet Tilaliikelaitoksen ja Kiinteistöliikelaitoksen tase-järjestelmän johdosta Tilaliikelaitoksen investoinneista Kiinteistöliikelaitoksen investointilistalle. Yksittäisinä investointeina huoltorakennukset ovat niin suuria, etteivät ne järkevästi mahdu vuosittaiseen investointimäärärahaan hinnan kohotessa tila- ja varustelutasosta riippuen 250 000 eurosta yli puoleen miljoonaan euroon huoltorakennusta kohti (ohei). Yhdenkin huoltorakennusten mahduttaminen kiinteistöliikelaitoksen 700 000 euron vuosittaiseen määrärahaan tarkoittaa lähes väistämättä muiden liikuntaolosuhteiden kehittämisen ainakin osittaista laiminlyömistä.

Urheilukenttien tehokas ympärivuotinen käyttö edellyttää huoltorakennusta, jossa on kenttien ja niiden käyttäjämäärien mukaan mitoitetut pukuhuone- ja pesu- ja wc-tilat sekä tarvittaessa toimisto-, varasto-, kunnossapidon kaluston ja teknisten laitteiden tilat. Monilla kentillä on ongelmana riittämättömät tai huonokuntoiset pukeutumis- ja peseytymistilat. Puutteelliset sosiaalitilat eivät mahdollista kenttien ja muiden liikuntapaikkojen täysipainoista käyttöä. Liikunnan harrastamisen ja siihen motivoimisen kannalta hyvät harrastusolosuhteet ovat olennaisia. Huoltorakennusten rooli hyvien olosuhteiden luomisessa on tärkeä. Liikkujan kannalta riittävän hyvät tilat ovat oleellisia niin hygienia- kuin viihtyisyysnäkökulmastakin. kuntoliikkujankaan ei voida olettaa aina liikkuvan kotinurkilla vaan matka liikuntapaikalle voi olla pitkäkin, jolloin liikuntapaikan palveluihin kuuluu olennaisena osana tilat varusteiden vaihdolle sekä liikuntasuoritteen jälkeiselle henkilökohtaisen hygienian hoidolle. Vielä suuremmassa roolissa huoltotilat ovat luonnollisesti erilaisten otteluiden yhteydessä, jolloin erityisesti vierasjoukkueen kannalta hyvät tilat ovat ensiarvoisen tärkeitä.

Investointilistaa valmisteltaessa ulkoliikuntapaikkoihin liittyvät palautteet, toiveet ja oivallukset kirjataan muistiin nk. ”pitkälle listalle”. Tälle taustalistalle on koottu aiempina vuosina esitetyt tarpeet, joita ei ole toistaiseksi pystytty toteuttamaan. Aloitteita tulee oman organisaation lisäksi mm. muista hallintokunnista, erilaisilta yhdistyksiltä sekä yksittäisiltä kansalaisilta. Pitkä lista toimii suunnitteluvaiheessa vuosittain tehtävän tarkemman investointilistan selkärankana, antaen samalla kokonaiskuvan kaupungin ulkoliikuntapaikkoihin liittyvistä investointitarpeista.

Huoltorakennusten osalta ”pitkällä listalla” ovat tällä hetkellä huoltorakennus Kupittaan alueelle (pitkän listan mukainen suunniteltu toteutusvuosi 2012), hiihtäjiä, palloilijoita sekä muita alueen liikkujia palveleva huoltorakennus mm. latukoneita varten suunniteltuine varastotiloineen Impivaaran alueelle (2012), Kärsämäen homeongelmasta kärsivän, ja siksi suljetun, huoltorakennuksen uusiminen (liite 2) (2013) sekä Parkin kentän huoltorakennuksen laajentaminen (2014). Impivaaran huoltorakennuksen varustelutarve täsmentyy alueen kokonaissuunnitelman edetessä.

Huoltorakennusten suunnittelemista voisi tulevaisuudessa helpottaa tyyppihuoltorakennuksen suunnitteleminen. Tyyppihuoltorakennus toimisi huoltorakennusten suunnittelun pohjana, jolloin huoltorakennukset voitaisiin tulevaisuudessa toteuttaa pienemmillä suunnittelukustannuksilla ja nopeammalla aikataululla. Esimerkiksi Helsingissä on viimeisimmät huoltorakennukset toteutettu Helsingin kaupungin liikuntaviraston suunnitteleman tyyppihuoltorakennuksen pohjalta, myös Espoossa on tyyppihuoltorakennuksen suunnitteluprosessi meneillään.

Liite 1Esimerkkejä toteutettujen huoltorakennusten kustannuksista

Liite 2Kuvia Kärsämäen huoltorakennuksesta

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

Useiden liikuntapaikkojen huoltorakennuskohteiden siirryttyä viime vuosina tilaliikelaitokselta kiinteistöliikelaitoksen taseeseen ja vastuulle, on samalla syntynyt tilanne, jossa kyseisten kohteitten peruskorjauksille tai pienille uudiskohteille ei ole kaupungin talousarviorakenteessa lainkaan paikkaa, josta ne voitaisiin järkevästi rahoittaa.

Liikuntalautakunta on tiedustellut asiaan vastausta kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta viimeksi 8.6.2010 § 78, mutta vastausta emme ole vielä saaneet.

Vastaavalla tasesiirtojen seurauksena on syntynyt tilanne, että sekä tilaliikelaitos että kiinteistöliikelaitos eivät ota valmisteluunsa liikuntalautakunnan jo monena vuonna tekemää ehdotusta Kupittaan pesäpallostadionin 60-vuotta vanhan pääkatsomon uusimiseksi.

EhdotusLiikuntalautakunta päättää ehdottaa kaupunginhallitukselle, että kyseinen epäkohta ratkaistaan niin, että myös liikuntapaikkojen huoltorakennusten pienehköille peruskorjauksille ja uudiskohteille tulee määritellä kaupungin talousarviorakenteessa vuosisuunnitelma ja vastaava rahoitussuunnitelma.

Vastaavalla tavalla tulee ratkaista Kupittaan pesäpallostadionin suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaava toimielin (Tilaliikelaitos / Kiinteistöliikelaitos) sekä merkitä kohde kokonaisuuteen sopivalla tavalla kaupungin investointilistalle.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.