Liikuntasuunnittelija Kristiina Karppi:

Tilaliikelaitos vetää rakennushanketta, jossa suunnitellaan uusi yhtenäiskoulu Hirvensaloon vuosiluokille 1.-9. Oppilaita kouluun tulee yhteensä noin 980 (320 alakoululaista ja 660 yläkoululaista). Koulun työnimi on Hirvensalo II, ja se sijoitettaneen mitä todennäköisimmin Sorttamäkeen. Koulun yhteyteen tulee erittäin todennäköisesti myös päiväkoti, sivukirjasto, iso keskuskeittiö (josta viedään ruokia muihinkin kunnallisiin laitoksiin itäisessä Turussa), nuorisotoimen tiloja ja mahdollisesti myös sosiaali- ja terveyspuolen tiloja (esim. neuvolaa varten). Tavoiteaikatauluna on se, että koulu voisi aloittaa toimintansa 2014. Tavoitehinta-arvio on puolestaan noin 15 miljoonaa euroa.

Liikuntapalvelukeskuksen edustus on ollut mukana suunnittelutyöryhmässä. Liikuntapalvelukeskuksen rooli kokonaisuudessa on asiantuntijuus niissä rakennushankkeen piirteissä, jotka vaikuttavat liikkumiseen ja liikuntaan koulukiinteistössä ja sen läheisyydessä. Keskeisimpänä seikkana liikuntatoimessa pidetään sitä, että kun käsillä on varsin innostavasti aivan uuden koulun suunnittelu, niin sen pihasta tehtäisiin lähiliikuntapaikka jo alusta pitäen. Tämän lisäksi tavanomaisten sisä- ja ulkoliikuntatarpeiden ohella erityisen tärkeänä pidetään sitä, että koulu on hyvin saavutettavissa turvallista ja kattavaa kevyen liikenteen verkostoa pitkin jotta koululaiset kulkisivat kouluun mahdollisimman paljon omin lihasvoimin.  

Koulun piha lähiliikuntapaikkana tarkoittaa sitä, että se ensinnäkin aktivoi koululaisia välituntiliikuntaan tavanomaista pihaa paremmin ja että se on toisekseen avoin, ilmainen ja inspiroiva liikuntapaikka myös kaikille muillekin alueen asukkaille kouluaikojen ulkopuolella (ks. tarkempi määrittely alaviitteessä 1). Piha on parhaimmillaan suunniteltu ja toteutettu niin, että se liikuttaa alueen eri-ikäisiä ja –kuntoisia asukkaita monipuolisesti matalan kynnyksen periaatteella. Kysymys on ennen muuta pihojen laadullisesta suunnittelemisesta; siitä, että huomiota kiinnitetään esimerkiksi pihavälinehankintojen monipuoliseen käytettävyyteen, sijoitteluun jne. Lähiliikuntapaikka ei siis niinkään korota uuden pihan kustannuksia tai vaadi tavanomaista pihaa suurempaa pinta-alaa, vaan keskiössä on nimenomaan huolellinen ja luova suunnittelu lähiliikunnan näkökulmasta (ks. yleissuositus koulupihojen koosta alaviitteessä 2). Pihan rakentaminen lähiliikuntapaikaksi ei myöskään poista kaikkien koulujen tavanomaisia tarpeita reilun kokoiselle ulkopelikentälle ja sisäliikuntatiloille varsinaista liikunnan opetusta ja esimerkiksi seurojen ja vapaiden harrasteryhmien iltakäyttöä varten. Pelikentän pinta-alan tulisi olla yhteensä noin 5 000m2 (väh. 2 x 2400m2) Hirvensaloon kaavaillun noin 1000 oppilaan yhtenäiskoulun tapauksessa. Kentän tulisi myös olla jaettavissa kahdeksi kentäksi samanaikaista käyttöä varten (ks. tarkemmin alaviite 2 mitoitussuosituksesta). Suunnittelussa kannattaa kuitenkin huomioida myös se, että noin 800 metrin säteellä koulusta pohjoiseen on jo olemassa oleva Honkaistenpuiston pallokenttä (3 035m2). Lähempänä, noin 300 metriä lounaaseen on myös pieni Kaistarniemenpuiston kenttä (1250m2). Sisäliikuntatilaksi suositus olisi vähintään 200m2 alakoulun käyttöön ja vähintään 500m2 yläkoulun käyttöön. Suunnittelussa kannattaa huomioida myös se, että Wäinö Aaltosen koulun Paavo-halli (531m2) on noin 1,5km Sorttamäestä luoteeseen.

Turun kaupungissa on jo vuodesta 2006 peruskorjattu vanhojen koulujen pihoja lähiliikuntapaikoiksi yhtenä osa-alueena Koulut liikkeelle ja Aktiivinen ja turvallinen koulupäivä
-hankkeissa. Kiinteistö- ja tilaliikelaitokset sekä opetus- ja liikuntatoimi ovat olleet keskeisiä toimijoita hankkeiden koordinoimissa toteutuksissa. Kaupungissa on siis jo kokemusta ja osaamista asiassa. Tavoitteeksi on asetettu se, että pitkällä tähtäimellä mahdollisimman monien koulujen pihat toimisivat myös lähiliikuntapaikkoina. Käytännössä pihauudistuksia tehdään noin kaksi vuosittain. Kaupungin uudessa asunto- ja maankäyttöohjelmassa vuosille 2009-2013 tähdennetään koulupihojen lähiliikuntauudistuksen ohella myös yleisemmin sitä, että koulukiinteistöjen tulee olla mahdollisimman tehokkaassa käytössä myös iltaisin, viikonloppuisin ja loma-aikoina. Uusien koulujen kohdalla mitä luontevinta ja synergisintä onkin suunnitella pihat monikäyttöisiksi lähiliikuntapaikoiksi jo lähtökohtaisesti.

Tarve lähiliikuntapaikalle juuri Sorttamäkeen on sekä erityinen että yleinen: Saarten kaavoituksen edetessä ja erityisesti uuden, mitä todennäköisimmin rakennettavan, sillan myötä suuralueen asukaskanta tulee kasvamaan. Alue houkutellee erityisesti lapsiperheitä, jotka tarvitsevat kunnan muiden peruspalvelujen ohella myös asianmukaisia liikuntaolosuhteita, lähipalveluina erityisesti lähiliikuntapaikkoja. Tällä haavaa Hirvensalon liikuntapaikat keskittyvät aluekeskuksen tuntumaan, joka on kuitenkin lähiliikunnan kannalta liian kaukana saaren kaakkoisosista. Hirvensalon täydennysosayleiskaavaprosessin, ja sen sekä lukuisten vireillä olevien asemakaavojen yhteydessä tarkastellaan myös saaren ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia. Nämä huomioidenkin juuri Sorttamäessä – Kaistarniemessä ei ole mainittavasti nykyisiä eikä tulevia liikuntapaikkoja lukuun ottamatta Kaistarniemenpuiston pientä pallokenttää (pinta-alaltaan noin 1 250 m2) ja Sorttamäen uimarantaa sekä tietysti kevyen liikenteen väyliä ja ulkoilupolkuja (Sorttamäen luontopolku ja paavonpolku).

Muun muassa lähiliikuntapaikkoja koskevissa tutkimuksissa on todettu nk 500 metrin sääntö: liikuntapaikkoja käyttävät eniten alle 500 metrin säteellä asuvat asukkaat (ks. alaviite 4). Niiden tulisikin siis mieluiten sijaita mahdollisimman lähellä käyttäjiä ja keskellä yhdyskuntarakennetta. Uuden täydennyosayleiskaavan ja sillan myötä Sorttamäen läheisyyteen (sillantien ja Kakskerrantien risteyksen tuntumaan) kehitettäneen myös Hirvensalon uusi eteläinen keskus, mikä tarkoittaa kasvavaa väestöennustetta koulun vaikutuspiirin pienalueelle. 

Koululaisten päivittäisen hyötyliikunnan kannalta liikuntatoimi korostaa erityisen painokkaasti myös sitä, että kevyen liikenteen verkoston täytyy olla hyvä koulun vaikutuspiirissä. Koulun tulisi olla saavutettavissa turvallisesti ja tehokkaasti kevyin liikkumistavoin ajatellen oppilaiden omatoimisia koulumatkoja. Vallitseva trendikehitys on nimittäin valitettavasti se, että lasten ja nuorten päivittäinen, omatoiminen hyötyliikunta vähenee kaiken aikaa. Koulumatkat ovat keskeisimpiä, pakollisia päivittäismatkoja kaikille lapsille ja nuorille. Siksi onkin erityisen tärkeää rakentaa toimivat ja turvalliset kevyen liikenteen järjestelyt juuri koulumatkaliikenteelle. Ne kannustavat osaltaan liikkumaan omin lihasvoimin ja ennaltaehkäisevät siten yleiskunnon laskusta johtuvaa kansanterveydellistä ja –taloudellista ongelmavyyhteä koko yhteiskunnalle. Huomiota tulee kiinnittää myös siihen, että koulutontin liikennejärjestelyt suunnitellaan huolellisesti niin, ettei huolto-, erityiskuljetus-, henkilökunta- ja kyyditysliikenne koululle aiheuta vaaratilanteita pihalla ja sen lähipiirissä.

Liite 1alaviitteet

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

EhdotusLiikuntatoimi sitoutuu osaltaan uuden Hirvensalo II –koulun suunnitteluun korostaen erityisesti sen merkitystä, että koulun pihasta tehdään alusta pitäen lähiliikuntapaikka kaupungin tähänastisen lähiliikuntatyön ja Asunto- ja maankäyttöohjelman linjausten mukaisesti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liikuntasuunnittelija poistui kokouksesta asian käsittelyn jälkeen klo 17.35.