Hallintopäällikkö Ilkka Mäkynen:

Liikuntalautakunta käsitteli vuoden 2010 talousarvioon ja vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmaan  liittyviä taustoja ja ohjeita talousseminaarissa ja kokouksessa 20.8.2009.

Laadintaohjeen mukaan hintatason muutoksen oletetaan vuonna 2010 olevan 1,1 %:a. Palkankorotusten kustannusvaikutuksen on arvioitu olevan noin 2,2 prosenttia vuonna 2010. Sisäisten vuokrien korotus on sidottu muiden elementtien kuin koron osalta kiinteistönylläpidon kustannusindeksiin. Indeksin mukaiseksi korotustarpeeksi ennakoidaan 3,0 % ja se peritään hallintokunnilta täysimääräisesti. It-rahoitusmallin muutoksen takia hallintokunta ei budjetoi it-kustannuksia, joiden vaikutus liikuntatoimessa on 113.000 €. 

Liikuntalautakunnalle annetut ohjeluvut vuosille 2010 - 2012 (1.000 euroa)

Toimielin		Oikaistu TP2006	Oikaistu TP2007	Oikaistu TP2008	TA2009 (sis.TAM 30.3. ja jatkot.)	Vuosi 2010	Vuosi 2011	Vuosi 2012
Liikuntalautakunta	M	2.126	2.250	2.272	2.112
	T	16.460	16.743	17.382	17.374
	N	-14.334	-14.493	-15.110	-15.261	-15.015	-14.959	-14.959
	Kasvu- %:t	-2,0	1,1	4,3	1,0	-1,6	-0,4	0,0

Valmisteltu talousarvioesitys sisältää laadintaohjeiden mukaiset kustannusten nousut.

 

Liikuntatoimen strategian ja toiminnallisten tavoitteiden kytkeytyminen kaupungin strategiaan

Liikuntalautakunta on tehnyt omaa strategiatyötä kahdessa eri seminaarissa. Taloussuunnitelmassa liikuntalautakunnan strategiatyön keskeiset sisällöt on tarkastettu yhteneviksi ryhmien välisen sopimuksen ja ohjelmarakenteen kanssa. Koska ohjelmatyö on vielä kesken, on yhteensovittamisessa käytetty ohjelmaluonnoksia. Mittareita laadittaessa on kiinnitetty lisäksi huomiota siihen, että tieto on vertailtavissa kansallisesti ja mittaamistapa on jo vakiintunut tai vakiintumassa. Lisäksi mittaristoon on tuotu uusi liikunta-aktiivisuusmittari, jonka arvo saadaan kehitteillä olevasta alueellisesta terveys- ja hyvinvointitutkimuksesta. Tutkimuksen toteuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Liite 1Talousarvio ja taloussuunnitelmaehdotus 2010-2012 (word ja excel)

Liite 2Hankintasuunnitelmalomake

Liite 3Henkilöstösuunnitelmalomake

Hallintokunnat valmistelevat talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginhallitukselle 18.9.2009 mennessä.

 

Kulttuuripääkaupunki

Vuodelle 2010 on talousarvioehdotuksessa varattu liikuntatoimen käyttötalouteen 15 000 euroa kanoottien hankintaan. Lisäksi liikuntainvestointeja tullaan vuoden 2010 aikana tekemään kiinteistöliikelaitoksen varoista 146 000 eurolla.

 

Kestävä kehitys liikuntapalvelukeskuksen talousarviossa 2010

Liikuntasuunnittelija Kristina Karppi:

Talousarvion yhteyteen tulee määrittää ne hallintokunnan omat tavoitteet ja toimenpiteet, joilla vastataan kaupungin yhteisiksi kestävän kehityksen painopisteiksi valittuihin 3 teemaan: ilmastonmuutos, Itämeren tila sekä kaupungin yhteiskuntavastuu.

Ilmastonmuutokseen pureudutaan tarkemmin ennen muuta laatimalla liikuntapalvelukeskuksen oma ilmastotehokkuuden suunnitelma sekä nimeämällä ja kouluttamalla prosessista vastaava ekotukihenkilö. Hallintokuntakohtainen suunnitelma sekä sitä vetävä ja toimeenpaneva ekotukihenkilö ovat kaupungin yhteisessä Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa määriteltyjä toimenpiteitä, joiden käynnistys- ja konsultointivastuu on Valonialla ja ympäristönsuojelutoimistolla. Liikuntapalvelukeskus osallistuu prosessiin erittäin mielellään ja täsmentää siinä ilmastotehokkuuden tavoitteensa, toimenpiteensä ja mittarinsa. Lisäksi liikuntapalvelukeskus hillitsee osaltaan ilmastonmuutosta varsin mittavin välillisin keinoin erityisesti kannustamalla kestäviin liikkumistapoihin: kaikki liikuntapalvelukeskuksen hyötyliikuntaa edistävä perustyö toiminnallisina opastamisina, informaatio-ohjauksena, liikuntaolosuhteisiin liittyvinä investointeina (esimerkiksi ulkoilureitit) sekä osallistumisena kaavoitus- ja suunnitteluprosesseihin lähi- ja hyötyliikunnan merkitystä tähdentäen edistää myös ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviä tapoja, tottumuksia, liikuntapuitteita ja yhdyskuntarakenteita.    

Kaupungin yhteiskuntavastuu on kestävän kehityksen teema, joka todentuu lähestulkoon kaikessa liikuntapalvelukeskuksen perustoiminnassa – se kun on leimallisesti ennaltaehkäisevää ja tukee kaupunkilaisten kokonaisvaltaista psyko-fyysis-sosiaalista terveyttä. Talousarvioon 2010 valitut tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit ilmentävätkin samalla myös keskeisiä yhteiskuntavastuullisuuden puolia.

Itämeren tila on puolestaan liikuntapalvelukeskukselle kaikista välillisin ja sikäli kenties haasteellisin kestävän kehityksen teemoista. Eräitä yhteyksiä on kuitenkin hahmotettavissa: työ kestävän hyötyliikunnan edistämiseksi parantaa osaltaan myös vesistöjen tilaa (esim. liikenteen rehevöittävien typpipäästöjen vähentymisen kautta sekä ilmastonmuutoksen rehevöitymistä edistävien yhteisvaikutusten vuoksi). Liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämien liikuntapaikkojen vesistökuormitus (esim. kastelu, käytetyt kemikaalit jne.) on myös perattava kysymys. Lisäksi liikuntapalvelukeskuksen ylläpitämien uimarantojen hoitotavat (roskahuolto, wc-järjestelyt jne.) ja käyttäjien opastaminen kuuluvat myös niihin asioihin, jotka tulevat luontevimmin ja johdonmukaisimmin täsmällisempään määrittelyyn juuri tuossa hallintokunnalle laadittavassa, tarkemmassa ilmasto- ja ympäristötehokkuuden ohjelmassa. 

Liikuntajohtaja Arto Sinkkonen:

Yleisesti

Ryhmien välisessä sopimuksessa (RVS) sekä valmisteilla olevissa hyvinvointiohjelmissa korostuu ennalta ehkäisyn painottamisen periaate sekä talousnäkökulmasta että asiakasnäkökulmasta.

Liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotoimi toimivat käytännössä puhtaasti ennalta ehkäisevällä alueella. Kuitenkin 11 vuoden talousseuranta osoittaa, että kaupunki puhuu kauniisti ennalta ehkäisevän puolesta, mutta resurssit ohjataan todellisuudessa painottaen ns. korjaavia palveluja.

Liite 4Sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen menojen muutos% vuodesta 1997 vuoteen 2008

Vuoden 2008 Liikuntavertin mukaan Turun liikuntatoimen kokonaisresurssit ovat niukat vertailukaupunkeihin nähden; Turku 101 €/asukas, Helsinki, Oulu ja Vantaa keskimäärin 109 €/asukas. Henkilöstön osalta vertailuluvut ovat; Turku 5,8 työntekijää/10.000 asukasta ja vertailukaupungit (Helsinki, Espoo, Oulu ja Vantaa 8,1 työntekijää/10.000 asukasta.

Liite 5Talousnäkökulma ja henkilöstönäkökulma, Liikuntavertti 2008 Efeko Oy

Tässä asiassa liikuntatoimi kysyy kaupungilta rohkeutta ryhtyä toteuttamaan pitkällä aikavälillä ainoata kestävää ratkaisua eli ennalta ehkäisevien palvelujen selkeää painottamista koko kaupungin tasolla.

Talousarvio 2010-2012

Liikuntatoimen talousarviovalmistelun edetessä on käynyt selville, että liikuntatoimi kykenee vesiliikuntaa lukuun ottamatta ilman merkittävää palvelutason alasajoa suoriutumaan vuoden 2010 tehtävistä huolimatta laskevista resursseista. Tämä on mahdollista mm. kehitysmyönteisen työilmapiirin, toiminnallisten ja rakenteellisten muutosten, laskevien maavuokrien sekä tilapäisesti saneerausten takia suljettuna olevien liikuntalaitosten ansiosta. On valitettavasti todettava, että Impivaaran uimahallin sulkemisen takia vesiliikunnan olosuhteet heikkenevät dramaattisesti, vaikka korvaavia tiloja onkin kyetty jossain määrin hankkimaan.

Vastaavasti vuodelle 2011 ja 2012 liikuntatoimelle annetut ohjeluvut ovat selvästi alimitoitettuja, aivan erityisesti vuoden 2012 osalta. Näihin liikuntatoimi esittääkin maltillisia tarkastuksia.

Avustusten taso kyetään säilyttämään. Tosin niiden urheiluseurojen epätasa-arvoista tilannetta ei kyetä helpottamaan nykyisestä, jotka harjoittelevat maksullisissa tiloissa.

Taksat säilytetään vielä v. 2010 ennallaan pieniä tarkistuksia lukuun ottamatta.

Henkilöstön osalta päästään yleisesti annettuun tavoitetasoon. Tavoitetaso kyetään säilyttämään huolimatta liikuntasuunnittelijan toimen perustamisesta. Kesätyöpaikkojen osalta liikuntatoimi pyrkii tulevaisuudessa kanavoimaan tarpeensa peremmin kaupungin nuorisotoimen keskitetyn järjestelmän kautta.

Seniorikortin ikärajan lasku 70:stä vuodesta 65:een vuoteen toteutetaan 1.1.2010 alkaen. Toimenpiteen negatiivinen talousvaikutus on runsaat 100.000 €/vuosi. Pääosin se kyetään rahoittamaan v. 2008 liikuntatoimen budjettiin kaupunginvaltuuston käsittelyssä siirretyllä 70.000 euron määrärahalla ("hissiraha").

Impivaaran uimahallista säästyviä varoja esitetään ohjattavaksi paitsi korvaavan vesitilan, myös esteettömän kuntosalin hankkimiseen.

Myös kaupungin talousohjelmassa esitettyyn liikuntapaikkojen yhtenäiseen sisäänpääsy- ja maksujärjestelmään on varattu määräraha.

Käyttöomaisuusmäärärahoja esitetään v. 2010 välttämättömään 1980-luvulla hankitun Urheilupuiston tulospalvelujärjestelmän uusimiseen ottaen huomioon myös tulevat Kalevan Kisat. Kiinteä päätulostaulu on sovittu hankittavan tilaliikelaitoksen toimesta.

Toinen kohde on käyttöikänsä päähän tulleen 8-vuotiaan ja erityisen paljon käytetyn lämmitettävän keinonurmipinnan uusiminen (Kupittaa V). Vuodelle 2011 esitetään määrärahaa Impivaaran uimahallin ja kuntosalien ensikertaiseen kalustamiseen. Em. investointeihin haetaan valtion osuutta.

Investointien osalta on syytä mainita kaupungin v. 2010 suurin rakennushanke Impivaaran uimahallin saneeraus- ja laajennus (Ka 21,4 milj. euroa v. 2009-2011).

Pienenä mutta kiireellisenä hankkeena (toteutus v. 2011) esitetään pesäpallostadionin katsomorakennusta.

Lautakuntakauden ylivoimainen ykköshanke on kuitenkin ajanmukainen palloiluhalli, johon on esitetty suunnittelutyöryhmän perustamista.

EhdotusLiikuntalautakunta päättää hyväksyä vuoden 2010 talousarvioehdotuksen sekä vuosien 2010-2012 taloussuunnitelmaehdotuksen sekä liitteet 1-5.

PäätösLiikuntalautakunta päätti hyväksyä em. ehdotuksen yksimielisesti kuitenkin Sutelan ehdottamalla lisäyksellä Alasen kannattamana, että lasten ja nuorten liikkumaan aktivointiin esitetään ohjeluvun päälle 160.000 euroa seuraavin perustein:

Liikuntalautakunta haluaa talousarvion ja taloussuunnitelman yhteydessä jälleen alleviivata liikunnan, urheilun ja seuratoiminnan ennaltaehkäisevää merkitystä. Kaupungissamme puhutaan kyllä usein ennaltaehkäisyn merkityksestä yhteisön ja kaupunkilaisten hyvinvoinnille, mutta valitettavasti teot eivät kohtaa näitä puheita. Ennaltaehkäisyn sijaan yhä suurempi osa kaupungin resursseista ohjataan ns. korjaaviin palveluihin, vaikka liikuntapalveluihin satsaamalla voitaisiin saada merkittäviä säästöjä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimissa. Pitkällä aikavälillä kaupungin näkökulmasta on edullisempaa satsata liikuntaan ja urheiluun, kuin säästää siitä: vähäisen liikunnan aiheuttamat kustannukset tulevat tulevaisuudessa kaupungille paljon kalliimmaksi, kuin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin satsaaminen nyt.

Liikunta edistää tutkitusti terveyttä ja sosiaalista hyvinvointia, lisäksi erityisesti urheiluseuratoiminnan yhteisöllinen merkitys kaupunkilaisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille on suuri. Urheiluseurat tekevät korvaamatonta työtä turkulaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden, yhteisöllisyyden ja itsetunnon kohottamiseksi - usein vapaaehtoisvoimin. Heikon taloudellisen tilanteen myötä seurojen rahoitusmahdollisuudet ovat kaventuneet entisestään.

Turussa on tuhansia nuoria, jotka harjoittelevat maksullisissa liikuntatiloissa. Monesti liikuntaharrastuksen edellytyksenä on vanhempien mahdollisuus kustantaa vuosimaksut, jotka voivat monissa lajeissa kohota jopa tuhansiin euroihin. Tältä osin tavoitteet tasa-arvosta eivät liikuntatilojen kohdalla Turussa täyty: osassa lajeja kun tilat on mahdollista saada lasten ja nuorten käyttöön maksutta. Talouden lama ajaa yhä useampia turkulaislapsia ja – nuoria luopumaan urheiluharrastuksesta esimerkiksi vanhempien työttömyyden aiheuttamien maksuvaikeuksien takia. Kaupungin tulisikin heikosta taloudellisesta tilanteesta huolimatta – ja juuri siksi, turvata liikunta- ja urheiluseurojen toimintaedellytykset ja sitä kautta harrastusmahdollisuudet eri lajeja harrastaville lapsille ja nuorille. 

Liikunnasta syrjäytyminen ja liikkumattomuus aiheuttavat nuorten pahoinvointia ja huonokuntoisuutta, joiden kustannukset näkyvät tulevaisuudessa yhä edelleen kasvavina sosiaali- ja terveysmenoina. Liikunnasta, urheilusta ja seuratoiminnasta säästäminen ei ole sitä kauaskantoista säästämistä, johon kaupungin tulisi nyt tähdätä.

Eri lajien välisten kustannuserojen kaventamiseksi ja sitä kautta lasten ja nuorten aktivoimiseksi liikkumaan liikuntalautakunta ehdottaa 160.000 euron uutta määrärahaa pääosin seura-avustuksiin niille seuroille, joiden lapsi- ja nuorisojäsenet joutuvat kaupungin puutteellisista liikuntaolosuhteista johtuen käyttämään maksullisia liikuntatiloja markkinahintaan. Liikuntalautakunta esittää määrärahaa tilille 1521012.080221.