Palvelujohtaja Mika Helva

Valtionosuudet

Kulttuuri- ja opetusministeriö myöntää opetusalan suoritteiden mukaisesti valtionosuutta. Tämä valtionosuus sisältää kunnan omarahoitusosuuden, joka on 58,11 % koko opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuudesta (opetuksen lisäksi liikunta, nuoriso ja kulttuurin valtionosuudet). Tämän omarahoitusosuuden maksavat kaikki kunnat yhdessä väkilukuun suhteutettuna riippumatta siitä järjestävätkö ne koulutusta tai eivät (vuonna 2011 se oli 347,53 euroa/asukas ja vuonna 2012 se on 364,18 euroa/asukas). Ammatilliseen lisäkoulutukseen ei sisälly kuntien omarahoitusosuutta, vaan se peritään opiskelijoilta. Vaikka valtionosuus määräytyy koulutussuoritteiden mukaisesti, rahoitusta ei ole ”korvamerkitty”, vaan valtion-osuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.

Turussa valtionosuudet maksetaan keskushallintoon, kun taas koulutuskuntayhtymät, osakeyhtiöt tai säätiöt saavat koulutuksen järjestäjinä ne suoraan koulutusten rahoittamiseen. Turussa raha tulee hallintokunnalle budjetin kautta. Tämä on valtuuston harkinnassa oleva summa eikä suoraan perustu valtionosuusperusteena olevien laskentayksiköiden toteutumaan.

* Laskentapäivät ovat 20.1. (7/12 osuus) ja 20.9. (5/12 osuus)

** Koulutusalakohtaiset yksikköhinnat eroavat suuresti (esim. perustutkinnoissa tekniikassa ja liikenteessä 11 123,80 €/op. ja liiketaloudessa 7 603,22 €/op. Lisäksi erityisen kalliilla aloilla on kertoimilla korotetut hinnat esim. linja-autonkuljettajilla ja yhdistelmäajoneuvokuljettajilla kerroin on 1,7 eli hinta on 18 910,46€) ja näistä lasketaan eri alojen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta kerrottuna luvulla 0,70. Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen luvulla 0,84.

Ammatillisen lisäkoulutuksen sekä oppisopimuksena annettavan perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 %.

Rahoitukseen vaikuttaa lisäksi tulosrahoitus:

-Lukiokoulutuksen osalta se on vasta tulossa.

-Ammatillisen peruskoulutuksen osalta se on 3 % myönnetystä rahoituksesta. Perusteina ovat opettajien kelpoisuus (7 %), henkilöstön kehittämiskulut (3 %) ja vaikuttavuus (90 %). Vaikuttavuusmittari lasketaan koulutuksen läpäisyn, työllistymisen, jatko-opintoihin pääsyn ja keskeyttämisen perusteella.

-Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta tulosrahoituksen laskennassa käytetään kahden rahoituksen määräämistä edeltävän vuoden aikana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiarvoa ja saman ajankohdan toteutuneiden opiskelijatyövuosien keskiarvoja. Koulutuksen järjestäjän tulosrahoitusosuus lasketaan erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen.

-Oppisopimuksen tutkintotavoitteisten koulutusten osalta tulosrahoituksen osuus on 3 % myönnetystä rahoituksesta. Tulosrahoituksen perusteena ovat suoritetut tutkinnot kahden edellisen vuoden keskiarvona.

Jos koulutusten opiskelijamääriin ja opetustunteihin sidotut valtionosuudet (74 059 662 €) tulisivat suoraan lukio- ja ammattiopetuslautakunnan budjettiin, sen tulot kasvaisivat 80 456 304 euroon eli lukio- ja ammattiopetuslautakunnan toiminta tuottaisi laskennallisesti vuonna 2012 voittoa 4 980 055 €. Tosin tämä luku ei sisällä viraston kustannuksia, jotka ovat varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan alaisuudessa. Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan osuus näistä kustannuksista on arviolta 1,5 M€. Mikäli säästösyistä vähennetään koulutettavien määrää tai työväenopistoissa oppituntien määrää, nämä kaupungin keskushallintoon tulevat valtionosuudet pienevät.

Valtionosuuksiin oikeutettavan koulutuksen järjestäminen vaatii aina luvan. Järjestämisluvat vaihtelevat eri koulutusmuodoittain.

-Lukiokoulutuksen osalta järjestämisluvassa määritellään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto ja erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Sen sijaan lukioiden ja vuosiopiskelijoiden määrä on kunnan vapaassa harkinnassa. Turussa vuonna 2011 päivälukioissa oli 3527,4 vuosiopiskelijaa ja iltalukiossa aikuisopiskelijoita 123 sekä aineopiskelijoita 610 vuosiopiskelijaa.

-Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Toisin sanoen ammatillisen koulutuksen osalta rahoitettavat opiskelijapaikat on kiintiöity. Turussa vuonna 2011 oli ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijoita 4167 (järjestämislupa 4195). Näistä aikuiskoulutuksen tulosalueella 425 vuosiopiskelijaa.

-Oppisopimuskoulutusta voivat toteuttaa kaikki ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut luvan sen järjestämiseksi. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity, mutta lisäkoulutuspaikkojen osalta valtionosuutta ei myönnetä yli opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle vahvistaman oppisopimusten enimmäismäärän menevästä osuudesta. Vuonna 2011 oppisopimuskoulutuksessa oli 345 peruskoulutuksen vuosiopiskelijaa sekä ammatillisen lisäkoulutuksen paikoilla 1188 opiskelijaa (vuodelle 2012 myönnetty 1150 lisäkoulutuspaikkaa).

-Työväenopistojen ylläpitoluvassa määritellään oppilaitoksen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Opetustuntien määrän rahoitus perustuu edellisinä vuosina toteutuneisiin opetustunteihin eli niiden kasvattaminen lisää tulevaisuudessa rahoitettavien opetustuntien määrää.

Muu rahoitus

Aikuiskoulutuksessa tulorahoituksen muodostavat ELY-keskusten ja TE-toimistojen työ-voimapoliittinen koulutus, oppisopimustoimistojen ostama teoriakoulutus ja tutkintotilaisuudet, yritysten ja opiskelijoiden maksamat koulutukset sekä muiden oppilaitosten ja organisaatioiden ostamat koulutukset ja tutkintotilaisuudet. Lisäksi tulee valtionavustuksia hankkeisiin sekä toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen esimerkiksi työelämän kehittämis-raha ja maahanmuuttajien koulutusten kehittäminen. Muu hanketoiminta on kuitenkin budjetoitu kasvatus- ja opetustoimessa hallintoon, joka on varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan budjetissa.

ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat työvoimapoliittisen koulutuksen ja muut palvelut kilpailutusten kautta. Näissä on vuosittain paljon vaihtelua sekä tarjouspyyntöjen määrässä että tarjouskilpailuissa menestymisessä. Tarjouskilpailuissa hankinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella siten, että hinnan lisäksi vaikuttavat laatutekijät (esim. työelämävastaavuus ja vaikuttavuus, henkilökohtaistaminen, aikaisempi asiakaspalaute, koulutussuunnitelma ja toimitusvarmuus eli opetusresurssit). Osa työvoimapoliittisista koulutuksista toteutetaan yhteishankintana. Tällöin yritys tai yritykset maksavat osan hankittavien koulutusten hinnasta ja ELY-keskus loput. Viime vuosina Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen osuus työvoimapoliittisista koulutuksista on ollut 1,2 M€-1,9 M€. Tämän vuoden tavoite on 1,7 M€.

Oppisopimustoimistot ostavat teoriakoulutuksia ja tutkintoja. Turun oppisopimustoimiston kanssa on yhteistyösopimus. Muut oppisopimustoimistot kilpailuttavat ostettavat teoriakoulutukset ja tutkintotilaisuudet. Näiden merkitys Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutukselle on ollut noin 1,5 M€, josta Turun osuus on noin 1,1 M€. Tämä Turun oppisopimustoimiston osuus on tästä vuodesta alkaen sisäinen menosiirto eikä näy tuloissa. Tämä tulee pienentämään aikuis-koulutuksen tulosalueen tuloja yhdellä miljoonalla. Muille toimistoille myytävän oppisopimuskoulutuksen arvoksi on arvioitu tänä vuonna 0,5 M€.

Ostettavien koulutuksien osuus on ollut noin 250 - 350 t€. Tämä sisältää sekä Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen opiskelijamaksut että yritysten tai muiden organisaatioiden Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutukselta ostamat koulutus- tai vastaavat palvelut. Lisäksi ovat opiskelijatyötulot ja opiskelijoiden maksuosuudet vos-lisäkoulutuksista. Näiden arvo on noin 50 t€.

Työväenopistoilla opiskelijamaksutulot ovat yhteensä noin 500 - 600 t€. Niillä on lisäksi käytössä opintosetelejä, joilla valtio rahoittaa vähävaraisten opiskelijamaksuja. Työväenopistoille myönnetään laaturahaa toiminnan kehittämiseen.

Turun ammatti-instituutti saa rahoitusta oppilaitoksen ulkoisesta palvelutoiminnasta esim. Alabama, kirjapaino, autokorjaamo, omakotitalojen myynti ym. Kaupan ja palvelun vastuu-alueella opiskelijatyön tuottamat myyntitulot ovat vuositasolla olleet 400 - 500 t€. Tekniikan vastuualueen tulot ovat vuosittain riippuneet siitä, onko listalla omakotitalojen myyntiä vai ei, ne ovat olleet 700 - 800 t€. Terveyden ja hyvinvoinnin tulot oppilastyötoiminnasta ovat n. 70 - 80 t€. Pelkästään Alabaman tulot vuodelta 2010 olivat 800 t€.

Tämä edellä mainittu muu rahoitus on budjetoitu lukio- ja ammattiopetuslautakunnan tuloiksi kaupunginvaltuuston hyväksymän talousarvion mukaisesti 6 396 642 €, joka jakautuu tulosalueille seuraavasti:

Lukiokoulutuksen tulosalue    414 039 €

Ammatillisen koulutuksen tulosalue    2 577 663 €

Aikuiskoulutuksen tulosalue   3 404 940 €

Liite 1                                  Opetushallitus: Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän raportti 2012

Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja Timo Jalonen

Ehdotus        Lukio- ja ammattiopetuslautakunta päättää merkitä tiedoksi.