Palvelujohtaja Mika Helva

 

Sopimusohjauksen ydinajatus

 

Sopimusohjaus on kumppanuutta korostava sisäisen tilaaja-tuottaja -mallin sovellus, jossa tilaajana toimii palvelujohtaja ja tuotannosta vastaavat tulosaluejohtajat. Tavoitteena on prosessi, jossa ensin määritellään väestön palvelujen tarve ja sen pohjalta sovitaan tarvittavasta palvelujen määrästä ja järjestämistavasta.

 

Sopimusohjaus on johtamisjärjestelmä, jonka etuna pidetään mahdollisuutta sovittaa tuotanto vastaamaan paremmin asukkaiden palvelutarpeeseen ja kohdistaa resurssit kysynnän mukaisesti. Oletuksena on, että palvelusopimusten laatimisen kautta toiminta tulee läpinäkyvämmäksi ja tätä kautta myös mahdollisuudet vaikuttaa toimintaan, palveluiden kohdentumiseen ja laatuun paranevat. Läpinäkyvyys, varsinkin taloudellinen läpinäkyvyys, parantaa päätöksentekoa ja rahoituksen saamista palvelujen turvaamiseksi. Läpinäkyvyyden parantumisesta hyötyy koko päätöksentekoketju valtuustotasolta toteuttaviin yksiköihin saakka.

 

Sopimusohjausmallin toimivuuden edellytykset

 

Sopimusohjaus edellyttää valmiutta asettaa prioriteetteja. Haluttu ohjausvaikutus syntyy vain, mikäli määritellään haluttu tavoitetila. Palvelun tuottajien tulee tuottaa vaikuttavasti ja laadukkaasti sitä mitä tilataan. Tuottajille olisi annettava toimintavapautta sovitun palvelun toimittamisessa, jotta syntyy uusia tuotantotapoja. Koska tuottajalle on määritelty tavoitteet, jotka on saavutettava, tulisi keinot tuloksen tuottamiseen olla tuottajan itse valittavissa. Näin syntyy innovaatioita taloudellisuuden ja tuottavuuden etsinnässä. Merkittävänä toimivuuden edistäjänä on myös riittävän tarkan seurannan järjestäminen siten, että voidaan seurata sopimukseen kirjattujen asioiden toteutumista tai toteutumattomuutta ja puuttua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa sopimuspoikkeamiin.

 

Turun malli

 

Turun mallissa sopimusohjausta toteutetaan portaittaisena. Valtuuston tahto, joka ilmaistaan ryhmien välisessä sopimuksessa ja päätetyissä kaupungin strategioissa ja ohjelmissa, näkyy lautakunnan ja kaupunginhallituksen välillä solmittavassa strategisessa palvelusopimuksessa (SPS). Siinä ilmaistaan ylätasolla ne tavoitteet, joita lautakunta toteuttaa valtuuston päättämien linjausten mukaisesti. Strategisen palvelusopimuksen valmistelu etenee pääprosesseittain kaupunginvaltuuston hyväksymien strategioiden ja resurssien puitteissa.

 

Operatiivinen palvelutuotantosopimus luo mekanismin ylätason tavoitteiden jalkauttamiselle käytännön toimenpiteiksi tulosalueilla. Operatiiviset palvelutuotantosopimukset pääprosesseittain solmitaan palvelujohtajien ja tulosaluejohtajien kesken.

 

Läpinäkyvyys toteutuu järjestelmässä silloin kun sopimukset tehdään systemaattisesti ylhäältä alaspäin vyöryttäen siten, että tavoitteet ja keinot muodostavat loogisen jatkumon, jolloin pystytään seuraamaan ylemmän asteen tavoitteen toteuttamista aina toimenpidetasolle saakka.

 

Neuvotteluprosessi

 

Valmisteluvaihe

 

Vuoden 2011 operatiivisia palvelutuotantosopimuksia on valmisteltu yhteistyössä työssä tulosalueiden ja kasvatus- ja opetusviraston kanssa.

 

Liite 1                                 Operatiivinen palvelutuotantosopimus liitteineen

 

Tilannearviointi ja seuranta

 

Sopimusohjaukseen siirtyminen on tämän kierroksen jälkeen hyvässä alussa. Tarkoituksen on käynnistää heti maaliskuussa vuoden 2012 strategisen palvelusopimuksen laadinta ja tämän pohjalta tullaan tekemään uusi operatiivinen palvelusopimus. Mittareita jalostetaan edelleen tuotteistuksen, kustannuslaskennan ja seurantavälineiden kehittyessä.

 

Toiminnan ja talouden seuranta toteutetaan vuonna 2011 eri tason sopimuksissa sovittujen mittareiden avulla. Lisäksi toteutetaan perinteistä talouden seurantaa kuukausittain. Tavoitteena on, että talousarvion seuranta ja sopimuksen tavoitteiden seuranta nivotaan yhteen.

 

Kasvatus- ja opetustoimen johtaja Timo Jalonen

 

Ehdotus       Lukio- ja ammattiopetuslautakunta merkitsee operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tiedoksi.