Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus8518.02.20134
Kaupunginhallitus12104.03.20134
Kaupunginvaltuusto6525.03.201310

10437-2012 (231)

Turun kaupungin lausunto Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle jätteenkuljetuksen järjestämisestä

Tiivistelmä:

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta on pyytänyt Turun kaupungin lausuntoa jätteenkuljetuksen järjestämisestä 28.2.2013 mennessä.

Kh § 85

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 12.2.2013:

Lausuntopyyntö

Uusi, 1.5.2012 voimaan tullut jätelaki (2011/646) edellyttää, että vanhan jätelain (1993/1072) mukainen ns. sopimusperusteinen jätteenkuljetus on otettava uuden jätelain mukaiseen tarkasteluun ja asiasta on tehtävä päätös viimeistään vuoden kuluessa jätelain voimaantulosta eli 1.5.2013.

Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta on pyytänyt Turun kaupungin lausuntoa jätteenkuljetuksen järjestämisestä 28.2.2013 mennessä. Lausunnossa on pyydetty esittämään selvitys seuraavista seikoista:

·  mikä kuljetusjärjestelmä kunnassa on tällä hetkellä käytössä

·  haluaako kunta muuttaa nykyistä järjestelmää

·  onko kunnassa tarjolla jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin

Mikäli kunta haluaa, että käytössä olisi 1.5.2013 alkaen kiinteistön haltijan järjestämä järjestelmä (entinen sopimusperusteinen järjestelmä) tulee kunnan vielä selvittää seuraavat asiat:

·   miten kyseinen malli edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa,

·   miten kunta varmistaa sen, että kyseinen malli tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle ja

·   miten kunta arvioi mallin vaikutukset myönteisiksi koskien erityisesti kotitalouksien asemaa sekä yritysten ja viranomaisten toimintaa.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunki toteaa lausuntonaan Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle jätteenkuljetuksen järjestämisestä seuraavaa:

Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen vastuulla oleva yhdyskuntajätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Lain lähtökohtana on kunnan kilpailuttama järjestelmä, jossa kunta järjestää ja kilpailuttaa jätteenkuljetukset alueittain. Kilpailutettavien alueiden määrä ja suuruus riippuu kunnan, kaupungin tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pyritään pitämään riittävän pieninä, jotta myös pienemmät kuljetusyrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuun. Valtakunnallisesti katsoen kuntien asukkaista yli puolet on kuntien järjestämän ja kilpailuttaman jätehuollon piirissä. Turun seudulla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Raision sekä Paraisten saaristoalueen ja Ruskon Vahdon alueella. Paraisten pääsaarella on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta täydentävä polttokelpoisen jätteen aluekeräysverkosto.

Jätehuoltoviranomainen voi myös jätelaissa säädetyin edellytyksin päättää kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta (JL 37 §). Kyseinen malli vastaa aikaisempaa sopimusperusteista jätteenkuljetusta ja siinä kiinteistön haltija sopii jätteen kuljetuksesta suoraan jätteen kuljettajan kanssa. Turun seudulla kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paraisten pääsaaren, Pöytyän, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun alueilla.

Turun nykyinen ns. sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä perustuu valtuuston 17.9.2007 § 197 tekemään päätökseen.

Turun nykyisten jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla asutuilla kiinteistöillä tulee olla polttokelpoiselle jätteelle jäteastia, joka on säännöllisesti tyhjennettävä. Omakotitaloilta ei vaadita muita astioita, sen sijaan yli neljän asunnon rivi- ja kerrostaloilta vaaditaan erilliset astiat myös kaatopaikkajätteelle, keräyslasille ja pienmetallille. Jos asuntoja on yli 20, tarvitaan astia myös keräyskartongille. Biojätteen erilliskeräily on vapaaehtoista muilla, paitsi sellaisilla kiinteistöillä (suurtuottajilla), joissa sitä syntyy yli 100 litraa viikossa eikä sitä kompostoida.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden, kuten paperin keräys tapahtuu tuottajayhteisön toimesta ja kustannuksella, eikä kaupunki voi siihen kiinteistöjä velvoittaa. Kaupunki on yhteistyössä jäteyhtiön ja tuottajayhteisön kanssa perustanut useita hyötyjätteiden aluekeräyspisteitä, joihin kuntalaiset voivat toimittaa hyötyjätteitä. Vaarallisten jätteiden keruuseen on luotu omat vastaanottopisteet Topinojan jätekeskukseen ja Turussa toimivien kierrätyskeskusten yhteyteen sekä ns. mobiilikeräyspalvelu (Ympäristöauto Yrjö). Lisäksi apteekit ottavat vastaan vanhentuneita lääkkeitä ja monet tavaratalot paristoja ja elektroniikka-akkuja.

Vaikka kiinteistöillä ei olisi omaa jäteastiaa muulle kuin polttokelpoiselle jätteelle, tulee asukkaiden huolehtia jätteiden asianmukaisesta lajittelusta ja toimittaa mm. hyötyjätteet aluekeräyspisteisiin ja polttokelvoton jäte Topinojan jätekeskukseen.

Turussa toimii useita alueellisia kiinteistönhuoltoyhtiöitä, jotka kilpailuttavat alueidensa jätteenkuljetukset asunto-osakeyhtiöiden puolesta. Tämän seurauksena esimerkiksi Varissuolla ja Lausteella on logistisesti hyvin toimiva ja hintatasoltaan edullinen kiinteistönhaltijan kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä. Myös joillakin omakotialueilla omakotiyhdistykset suorittavat jätteenkuljetuksen kilpailutukset yhteisesti, jolloin alueen logistiikkaa voidaan tehostaa ja hintatasoa laskea. Kyseiset kilpailutusmallit vastaavat myös osittain kunnan järjestämää jätteenkuljetusmallia.

Pääosa kunnan käsittelypaikkoihin päätyvien yhdyskuntajätteiden kuljetuksista Turun kaupungin alueella hoidetaan kahden yrityksen toimesta. Tämän perusteella voidaan todeta, että kuljetuspalveluita on kattavasti tarjolla ja asukkailla ja kiinteistöyhtiöillä on kohtalaiset mahdollisuudet saada kilpailukykyinen tarjous jätteenkuljetuksista. Sakokaivo- ja umpiokaivokuljetuspalveluita on laajasti saatavilla eri yhtiöiltä. Toisaalta voidaan arvioida, että Turussa on useita alueita, joissa jätehuoltokustannukset ovat valtakunnallisesti ja seudullisesti arvioituna verrattain korkeat ja palvelutaso puutteellinen, esimerkiksi huonojen kulkuyhteyksien takia tai koska yhteistä hankintapotentiaalia ei hyödynnetä.

Kiinteistöjen jätelasku muodostuu jätteen käsittelykustannuksista (TSJ:n perimä käsittelymaksu), tyhjennyskustannuksista (keräys ja kuljetus), mahdollisesta astiavuokrasta, jäteverosta (kaatopaikkajäte, 50 euroa tonnilta) ja arvonlisäverosta (24 %).

Vuonna 2007 Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto vertaili Turun kaupungin alueen jäteastioiden (240 ja 600 l) tyhjennyshintoja Raisio-Naantalin alueen keskitetysti kilpailutettuihin tyhjennyshintoihin. Turun kaupungin alueen keskiarvohinnat olivat huomattavasti korkeammat kuin vastaavat hinnat naapurikunnissa.

Etelä-Suomen  aluehallintovirasto keräsi vuonna 2010 kuluttajaviraston toimeksiannosta tietoja yksityisten kuljetusyrittäjien omakotikiinteistöiltä perimistä jäteastioiden tyhjennysmaksuista taajama-alueilla. Sekajätteen (vrt. polttokelpoinen jäte) tyhjennysmaksuja tiedusteltiin kahden ja neljän viikon tyhjennysvälien mukaan niin sopimusperusteisesta kuin kunnan järjestämästä jätehuollosta. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 240 litran astian tyhjennysmaksujen keskiarvohinnaksi tuli 6,51 euroa/tyhjennys, vaihteluvälin ollessa 4,48–11,95 euroa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa keskiarvo oli 6,07 euroa/tyhjennys ja vaihteluväli oli 4,44–9,81 euroa. Hintaero oli noin 7 %, mutta paikalliset olosuhteet, kuten alueen astiatiheys ja siirtomatkojen pituus käsittelypaikoille, vaikuttavat osaltaan asiaan.

Liikenne ja viestintäministeriö on vuonna 2012 julkaissut selvityksen yhdyskuntajätteen logistiikasta. Selvityksen kyselyn mukaan kolme suurinta vahvuutta jätelogistiikassa ovat kuntien kilpailuttama keskitetty jätteenkuljetus, nykyaikainen ja kehittyvä keräys- ja kuljetuskalusto sekä alan yksityinen yritystoiminta. Suurimpina ongelmina pidettiin kilpailutukseen liittyviä tekijöitä, kiinteistön haltijan järjestämän jätteidenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta ja sitä, että jätelainsäädännössä ei ole huomioitu riittävästi logistiikkaa. Samassa selvityksessä todetaan, että useiden tutkimusten perusteella jätekuljetuksien kilpailutuksissa ovat kuljetuskustannukset laskeneet viime vuosina noin 20 - 40 % siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vaikka tutkimuksen tulokset ovat todennäköisesti sovellettavissa myös Turun kaupunkiseudun tilanteeseen, olisi tarpeen saada myös paikallista ajankohtaisesti tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Turussa mm. Lausteella, Varissuolla ja joidenkin omakotiyhdistysten alueilla käytössä olevat aluekokonaisuudet soveltuvat jatkossakin hyvin kiinteistön haltijan järjestämäksi jätteenkuljetusalueeksi ja käytäntö voitaisiin ottaa osaksi Turun tulevaa järjestelmää. Turun kuljetusratkaisu voisi siten perustua kunnan järjestämän ja kiinteistöjen yhteisesti järjestämän kuljetuksen yhdistelmään, jossa kiinteistöjen järjestämän kuljetuksen alueiksi osoitettaisiin erityisesti sellaisia alueita, joissa kuljetusten kilpailuttaminen tapahtuu yhteisesti. Toisaalta jätehuollosta vastaava viranomainen voisi arvioida lisäksi vaihtoehtoisia toimintamalleja, joilla keskitetyn kilpailuttamisen hyödyt saavutettaisiin ilman järjestelmäperusteisesti viranomaiselle kohdennettavaa hallinnollista kilpailuttamisvelvoitetta.

Asian jatkovalmistelun osalta Turun kaupunki esittää, että lausunnon perusteena käytetyn selvitysmateriaalin lisäksi jätehuoltolautakunta laadituttaisi seudullisena viranomaisena Turun kaupunkiseudun jätteenkuljetuksista objektiivisen asiantuntijaselvityksen, jossa eri järjestelmien ja alueiden (taajama, haja-asutus ja saaristo) palvelu- ja hintataso, vaikutukset asuinkustannuksiin sekä keräys- ja kuljetusvaihtoehdot selvitetään vertailukelpoisesti päätöksenteon tueksi. Selvityksessä pitäisi myös arvioida keräys- ja kuljetuslogistiikan optimoimista eli sitä, kuinka moneen kilpailutettavaan kuljetusalueeseen kaupunkiseutu voitaisiin optimitilanteessa jakaa. Vaihtoehtoisista kuljetusjärjestelmistä tulee myös laatia erillinen yritysvaikutusten arviointi ennen asian lopullista ratkaisua.

Turun kaupungin toimintamalliuudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut asukas- ja asiakaslähtöisyys. Jotta em. toimintamalliuudistuksen lähtökohtaa voidaan käytännössä toteuttaa, tulee jätehuoltolautakunnan tehdä päätöksensä kuljetusjärjestelmästä vasta kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksellä on huomattava vaikutus. Kuuleminen voitaisiin tehdä esimerkiksi laajalla asukas- ja yrityskyselyllä. Laajan asukas- ja yrityskyselyn tekemisen tarpeellisuuden puolesta puhuu mm. se, että Turun kaupungille ei ole tullut erityistä palautettu kuljetusjärjestelmästä.

Koska tuleva seudullinen jätteenkäsittelyratkaisu (paikallinen polttolaitos tai muu hyödyntäminen) vaikuttaa oleellisesti siihen, minkälaisia jätejakeita kiinteistöiltä kannattaa tulevaisuudessa kerätä (huomioiden tuottajavastuuasiat), pitkäaikainen kuljetusratkaisu kannattaisi tehdä vasta sen jälkeen, kun jätteenkäsittelyratkaisu on tehty ja kun em. selvitykset on yhdessä kuntien kanssa analysoitu. Siihen saakka järjestelmään ei tulisi tehdä merkittäviä muutoksia.

Kuntalain mukaan kunnanhallitus käyttää kunnan puhevaltaa, mikäli kunnan johtosäännössä ei toisin määrätä. Koska Turun kaupungin johtosääntöjen mukaan kaupunginvaltuusto ei käytä kunnan puhevaltaa, antaa kaupungin puolesta lausunnot kaupunginhallitus pois lukien toimialoille viranomaisena annettua lausunto-oikeus.

Turun kaupunginhallituksen johtosäännön 8 § mukaan kaupunginhallitus voi kuitenkin saattaa asian, joka sillä on oikeus ratkaista, kaupunginvaltuuston päätettäväksi, mikäli asian merkittävyys sitä edellyttää.

Turun nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä perustuu kaupunginvaltuuston 17.9.2007 § 197 tekemään päätökseen ja kaupunginvaltuuston 21.5.2012 § 81 hyväksymään seudullisen jätehuoltoviranomaisen perustamissopimuksen 4 kohdan mukaan kunnan järjestämää tai kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta koskevassa asiassa ilman ao. kunnan hyväksyntää.

Koska jätehuoltolautakunta ei voi päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä vastoin kunnan kantaa ja koska kaupunginvaltuusto on 17.9.2007 tehnyt Turun kaupungin osalta päätöksen käytössä olevasta jätteenkuljetusjärjestelmästä, on asian merkittävyyden vuoksi perusteltua siirtää päätösvalta lausunnon antamisesta edelleen kaupunginvaltuustolle.

Oheismateriaali 1Kuntaliiton kirje 31.12.2012

Oheismateriaali 2Yhdyskuntajätteen logistiikka, Liikenne- ja viestintäministeriön julkaisuja 18/2012.

Oheismateriaali 3Jätelaitosyhdistys ry:n muistiot sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän tarkistamisesta sekä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edellytyksistä 15.11.2012.

Oheismateriaali 4Jätelaitosyhdistys ry:n tiedote sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmä tarkistamisesta 30.10.2012.

Oheismateriaali 5Turun Seudun Jätehuolto Oy; Jätelaki ja jätteenkuljetusjärjestelmä, tutkimustuloksia.

Oheismateriaali 6Turun Seudun Jätehuolto Oy; Jätelain periaatteita ja Turun Seudun Jätehuollon näkökohtia kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta.

Oheismateriaali 7VATT, Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää antaa Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon jätteenkuljetusjärjestelmästä.

PäätösAsia pantiin pöydälle Eklundin Pietarin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Arve, Manni, Rantanen ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Eklund.

Kh § 121

Pöydältä 18.2.2013 § 85

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää, että kaupunginvaltuusto antaa Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle Sarlundin seuraavan muutosehdotuksen mukaisen lausunnon jätteenkuljetusjärjestelmästä:

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunki toteaa lausuntonaan Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle jätteenkuljetuksen järjestämisestä seuraavaa:

Jätelain mukaan kunnan on huolehdittava siitä, että sen vastuulla oleva yhdyskuntajätteen kuljetus järjestetään kiinteistön haltijan järjestämästä vastaanottopaikasta. Lain lähtökohtana on kunnan kilpailuttama järjestelmä, jossa kunta järjestää ja kilpailuttaa jätteenkuljetukset alueittain. Kilpailutettavien alueiden määrä ja suuruus riippuu kunnan, kaupungin tai seudun koosta. Suositeltavaa on, että kilpailutettavat alueet pyritään pitämään riittävän pieninä, jotta myös pienemmät kuljetusyrittäjät voivat osallistua tarjouskilpailuun. Jätehuoltoviranomainen voi myös jätelaissa säädetyin edellytyksin päättää kiinteistönhaltijan järjestämästä jätteenkuljetuksesta (JL 37 §). Kyseinen malli vastaa aikaisempaa sopimusperusteista jätteenkuljetusta ja siinä kiinteistön haltija sopii jätteen kuljetuksesta suoraan jätteen kuljettajan kanssa.

Valtakunnallisesti katsoen kuntien asukkaista yli puolet on kuntien järjestämän ja kilpailuttaman jätehuollon piirissä. Määrällisesti enemmistö kunnista, 171 kuntaa eli 56 % on kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen eli entisen sopimusperusteisen jätteenkuljetuksen piirissä. Kunnan kilpailuttaman jätteenkuljetuksen piirissä on 133 kuntaa (44%).

Turun seudulla on kunnan järjestämä jätteenkuljetus Maskun, Mynämäen, Naantalin, Nousiaisten, Raision sekä Paraisten saaristoalueen ja Ruskon Vahdon alueella. Paraisten pääsaarella on kiinteistönhaltijan järjestämää jätteenkuljetusta täydentävä polttokelpoisen jätteen aluekeräysverkosto. Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on käytössä Auran, Kaarinan, Liedon, Marttilan, Paraisten pääsaaren, Pöytyän, Ruskon, Tarvasjoen ja Turun alueilla.

Turun nykyjärjestelmän arviointi

Turun nykyinen ns. sopimusperusteinen, kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä perustuu valtuuston 17.9.2007 § 197 tekemään päätökseen.

Turun nykyisten jätehuoltomääräysten mukaan kaikilla asutuilla kiinteistöillä tulee olla polttokelpoiselle jätteelle jäteastia, joka on säännöllisesti tyhjennettävä. Omakotitaloilta ei vaadita muita astioita, sen sijaan yli neljän asunnon rivi- ja kerrostaloilta vaaditaan erilliset astiat myös kaatopaikkajätteelle, keräyslasille ja pienmetallille. Jos asuntoja on yli 20, tarvitaan astia myös keräyskartongille. Biojätteen erilliskeräily on vapaaehtoista muilla, paitsi sellaisilla kiinteistöillä (suurtuottajilla), joissa sitä syntyy yli 100 litraa viikossa eikä sitä kompostoida.

Tuottajavastuun piiriin kuuluvien jätteiden, kuten paperin keräys tapahtuu tuottajayhteisön toimesta ja kustannuksella, eikä kaupunki voi siihen kiinteistöjä velvoittaa. Kaupunki on yhteistyössä jäteyhtiön ja tuottajayhteisön kanssa perustanut useita hyötyjätteiden aluekeräyspisteitä, joihin kuntalaiset voivat toimittaa hyötyjätteitä. Vaarallisten jätteiden keruuseen on luotu omat vastaanottopisteet Topinojan jätekeskukseen ja Turussa toimivien kierrätyskeskusten yhteyteen sekä ns. mobiilikeräyspalvelu (Ympäristöauto Yrjö). Lisäksi apteekit ottavat vastaan vanhentuneita lääkkeitä ja monet tavaratalot paristoja ja elektroniikka-akkuja.

Vaikka kiinteistöillä ei olisi omaa jäteastiaa muulle kuin polttokelpoiselle jätteelle, tulee asukkaiden huolehtia jätteiden asianmukaisesta lajittelusta ja toimittaa mm. hyötyjätteet aluekeräyspisteisiin ja polttokelvoton jäte Topinojan jätekeskukseen. Viime vuosina pientaloasukkailla on ollut mahdollista järjestää jätehuoltonsa jätehuoltomääräysten vaatimuksia paremmalle tasolle jätehuoltoyritysten tarjoamien monilokerokeräysjärjestelmien avulla.

Turussa toimii useita alueellisia kiinteistönhuoltoyhtiöitä, jotka kilpailuttavat alueidensa jätteenkuljetukset asunto-osakeyhtiöiden puolesta. Tämän seurauksena esimerkiksi Varissuolla ja Lausteella on logistisesti hyvin toimiva ja hintatasoltaan edullinen kiinteistönhaltijan kilpailuttama jätteenkuljetusjärjestelmä. Myös joillakin omakotialueilla omakotiyhdistykset suorittavat jätteenkuljetuksen kilpailutukset yhteisesti, jolloin alueen logistiikkaa voidaan tehostaa ja hintatasoa laskea. Kyseiset kilpailutusmallit vastaavat myös osittain kunnan järjestämää jätteenkuljetusmallia.

Turun nykyinen kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetusjärjestelmä perustuu kaupunginvaltuuston 17.9.2007 § 197 tekemään päätökseen  Nykyjärjestelmä vastaa Jätelain § 37 kiinteistön haltijan järjestämää jätteenkuljetusta. Jätelain §37 määrää, että

Kunta voi päättää, että kiinteistöittäinen jätteenkuljetus järjestetään kunnassa tai sen osassa siten, että kiinteistön haltija sopii siitä jätteen kuljettajan kanssa ( kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus), jos:

1) näin järjestetty jätteenkuljetus täyttää 35§:n 2 momentissa säädetyt edellytykset;

2) jätteenkuljetus edistää jätehuollon yleistä toimivuutta kunnassa, tukee jätehuollon alueellista kehittämistä eikä aiheuta vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle;

3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

Jätelain § 35 2. momentti määrää, että

Kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin.

Pääosa kunnan käsittelypaikkoihin päätyvien yhdyskuntajätteiden kuljetuksista Turun kaupungin alueella hoidetaan kahden yrityksen toimesta. Tämän perusteella voidaan todeta, että kuljetuspalveluita on kattavasti ja luotettavasti tarjolla ja asukkailla ja kiinteistöyhtiöillä on mahdollisuudet saada kilpailukykyinen tarjous jätteenkuljetuksista kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin. Sakokaivo- ja umpiokaivokuljetuspalveluita on laajasti saatavilla eri yhtiöiltä. Toisaalta voidaan arvioida, että Turussa on useita alueita, joissa jätehuoltokustannukset ovat valtakunnallisesti ja seudullisesti arvioituna verrattain korkeat ja palvelutaso puutteellinen, esimerkiksi huonojen kulkuyhteyksien takia tai koska yhteistä hankintapotentiaalia ei hyödynnetä.

Kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus on toteutunut Turussa siten, että terveydelle tai ympäristölle ei ole aiheutunut haittaa eikä vaaraa. Jätteenkuljetus on edistänyt jätehuollon yleistä toimivuutta edistämällä lajittelumahdollisuuksia, materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä (etusijajärjestys). Kilpailu on johtanut toiminnan kehittymiseen. Yritykset ovat mm. investoineet monilokerokeräysautojärjestelmiin sekä jätteiden hyötykäyttöastetta parantavaan käsittelylaitostoimintaan. Kiinteistöt voivat valita jätteenkuljetusyrityksen, ostaa halutessaan perustasoa parempaa palvelua, optimoida itselleen sopivan palvelukokonaisuuden jätehuoltomääräysten rajoissa ja tarpeen tullen vaihtaa palveluntarjoajaa. Järjestelmä pystyy joustavasti vastaamaan asiakkaiden ympäristötietoisuuden ja palveluntarpeen kasvuun.

Yrityksille kiinteistökohtainen jätteidenkuljetusjärjestelmä on luonut pitkäjänteisen toimintaympäristön, jossa investoinnit parempaan kalustoon, koulutettuun henkilöstöön ja monipuolisempiin palveluihin ovat olleet mahdollisia. Viranomaisille jätelaki ja yhteistyö yritysten kanssa turvaa tietojen saannin ja keräämisen valvonnan järjestämiseksi ja jätteenkuljetusrekisterin ylläpitämiseksi.

Jätteiden keräämisen, kuljetuksen ja käsittelyn kustannuksista

Kiinteistöjen jätelasku muodostuu jätteen käsittelykustannuksista (TSJ:n perimä käsittelymaksu), tyhjennyskustannuksista (keräys ja kuljetus), mahdollisesta astiavuokrasta, jäteverosta (kaatopaikkajäte, 50 euroa tonnilta) ja arvonlisäverosta (24 %).

Tuoretta tutkimustietoa Turun kaupunkiseudun jäteastioiden tyhjennyshinnoista ei ole kerätty. Etelä-Suomen aluehallintovirasto keräsi vuonna 2010 kuluttajaviraston toimeksiannosta tietoja yksityisten kuljetusyrittäjien omakotikiinteistöiltä perimistä jäteastioiden tyhjennysmaksuista taajama-alueilla. Sekajätteen (vrt. polttokelpoinen jäte) tyhjennysmaksuja tiedusteltiin kahden ja neljän viikon tyhjennysvälien mukaan niin sopimusperusteisesta kuin kunnan järjestämästä jätehuollosta. Sopimusperusteisessa jätteenkuljetuksessa 240 litran astian tyhjennysmaksujen keskiarvohinnaksi tuli 6,51 euroa/tyhjennys, vaihteluvälin ollessa 4,48–11,95 euroa. Kunnan järjestämässä jätteenkuljetuksessa keskiarvo oli 6,07 euroa/tyhjennys ja vaihteluväli oli 4,44–9,81 euroa. Hintaero oli noin 7 %, mutta paikalliset olosuhteet, kuten alueen astiatiheys ja siirtomatkojen pituus käsittelypaikoille, vaikuttavat osaltaan asiaan.

Yksityisistä selvityksistä Innolink Oy on tutkinut vuonna 2011 lopullisia jätteenkuljetuksen hintoja kunnittain kilpailutetun ja kiinteistön haltijan kilpailuttamien jätteenkuljetusjärjestelmien välillä. Merkittäviä kustannuseroja eri järjestelmien välillä ei tullut esiin. Ramboll Finland Oy:n on Oulun seudulla selvittänyt autojen päästöjen eroa kahden jätteenkuljetusjärjestelmän välillä. Selvityksessä todettiin, että kiinteistön haltijan kilpailuttamista kuljetusjärjestelmästä siirtyminen kunnan kilpailuttamaan kuljetusjärjestelmään vähentäisi raskaan liikenteen suoritetta yhden jätejakeen kuljetuksessa 0,09 %. Tutkimuksen mukaan jätteenkuljetuksen osuus raskaan liikenteen suoritteesta oli 0,62 % ja kokonaisliikennesuoritteesta 0,04 %.

Liikenne ja viestintäministeriö on vuonna 2012 julkaissut selvityksen yhdyskuntajätteen logistiikasta. Selvityksen kyselyn mukaan kolme suurinta vahvuutta jätelogistiikassa ovat kuntien kilpailuttama keskitetty jätteenkuljetus, nykyaikainen ja kehittyvä keräys- ja kuljetuskalusto sekä alan yksityinen yritystoiminta. Suurimpina ongelmina pidettiin kilpailutukseen liittyviä tekijöitä, kiinteistön haltijan järjestämän jätteidenkuljetuksen kokonaislogistista tehottomuutta ja sitä, että jätelainsäädännössä ei ole huomioitu riittävästi logistiikkaa. Samassa selvityksessä todetaan, että useiden tutkimusten perusteella jätekuljetuksien kilpailutuksissa ovat kuljetuskustannukset laskeneet viime vuosina noin 20 - 40 % siirryttäessä kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen. Vaikka tutkimuksen tulokset ovat todennäköisesti sovellettavissa myös Turun kaupunkiseudun tilanteeseen, olisi tarpeen saada myös paikallista ajankohtaisesti tutkittua tietoa päätöksenteon tueksi.

Turun kaupungin kanta jätteenkuljetusjärjestelmän valintaan

Koska tuleva seudullinen jätteenkäsittelyratkaisu (paikallinen polttolaitos tai muu hyödyntäminen) vaikuttaa oleellisesti siihen, minkälaisia jätejakeita kiinteistöiltä kannattaa tulevaisuudessa kerätä (huomioiden tuottajavastuuasiat), pitkäaikainen kuljetusratkaisu kannattaisi tehdä vasta sen jälkeen, kun jätteenkäsittelyratkaisu on tehty ja tarvittavat selvitykset on yhdessä kuntien kanssa analysoitu. Siihen saakka Turun kaupungin kanta jätteenkuljetusjärjestelmän suhteen on, että Turun kaupungin nykyinen jätteenkuljetusjärjestelmä täyttää jätelain § 37 vaatimukset eikä järjestelmään tule tehdä merkittäviä muutoksia. Turun kaupungissa jätteenkuljetusjärjestelmän tulee edelleen perustua kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen.

Asian jatkovalmistelun osalta Turun kaupunki esittää, että lausunnon perusteena käytetyn selvitysmateriaalin lisäksi jätehuoltolautakunta laadituttaisi seudullisena viranomaisena Turun kaupunkiseudun jätteenkuljetuksista objektiivisen asiantuntijaselvityksen, jossa eri järjestelmien ja alueiden (taajama, haja-asutus ja saaristo) palvelu- ja hintataso, asiakastyytyväisyys, vaikutukset asuinkustannuksiin sekä keräys- ja kuljetusvaihtoehdot selvitetään vertailukelpoisesti päätöksenteon tueksi. Selvityksessä pitäisi myös arvioida keräys- ja kuljetuslogistiikan optimoimista eli sitä, kuinka moneen kilpailutettavaan kuljetusalueeseen kaupunkiseutu voitaisiin optimitilanteessa jakaa. Vaihtoehtoisista kuljetusjärjestelmistä tulee myös laatia erillinen yritysvaikutusten arviointi ennen asian lopullista ratkaisua.

Turussa mm. Lausteella, Varissuolla ja joidenkin omakotiyhdistysten alueilla käytössä olevat aluekokonaisuudet soveltuvat jatkossakin hyvin kiinteistön haltijan järjestämäksi jätteenkuljetusalueeksi ja käytäntöä voitaisiin kehittää osana Turun tulevaa järjestelmää. Jätehuollosta vastaava viranomainen voisi arvioida vapaaehtoisia toimintamalleja, joilla keskitetyn kilpailuttamisen hyötyjä saavutettaisiin nykyistä laajemmin ilman järjestelmäperusteisesti viranomaiselle kohdennettavaa hallinnollista kilpailuttamisvelvoitetta.

Turun kaupungin toimintamalliuudistuksen yhtenä lähtökohtana on ollut asukas- ja asiakaslähtöisyys. Jotta em. toimintamalliuudistuksen lähtökohtaa voidaan käytännössä toteuttaa, tulee jätehuoltolautakunnan tehdä päätöksensä kuljetusjärjestelmästä vasta kuultuaan asianomaisia kuntia sekä kaikkia, joiden oloihin päätöksellä on huomattava vaikutus. Kuuleminen voitaisiin tehdä esimerkiksi laajalla asukas- ja yrityskyselyllä. Turun kaupungille ei ole tullut erityistä palautetta kuljetusjärjestelmästä, joten asiakaspalautteen perusteella ei voi muodostaa luotettavaa kokonaiskuvaa järjestelmän toimivuudesta.

Koska jätehuoltolautakunta ei voi päättää jätteenkuljetusjärjestelmästä vastoin kunnan kantaa ja koska kaupunginvaltuusto on 17.9.2007 tehnyt Turun kaupungin osalta päätöksen käytössä olevasta jätteenkuljetusjärjestelmästä, on asian merkittävyyden vuoksi perusteltua siirtää päätösvalta lausunnon antamisesta edelleen kaupunginvaltuustolle.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin äänin 4-6, 1 tyhjä.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen Sarlundin Vornasen kannattamana tekemän muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Laihinen, von Frenckell-Ramberg, Kattelus ja Kallio.

Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Pietari, Massinen, Eeva ja Eklund.

Rinne äänesti tyhjää.

Rinteen seuraava muutosehdotus raukesi kannatuksen puutteessa:

Turun kuljetusratkaisu perustuu pääsääntöisesti kunnan järjestämään kuljetusjärjestelmään. Kiinteistöt voivat yhteisesti järjestää ja kilpailuttaa jätteen kuljetuksen, mikäli alueen yhtenäisyys on selkeästi osoitettavissa. Tällaisia alueita olisivat esimerkiksi yhtenäiset lähiöalueet kuten Lauste, Varissuo, Runosmäki, Pansio jne.  

Arve, Korhonen, Manni ja Rantanen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Eklund.

Kv § 65

Oheismateriaali 1Kuntaliiton kirje 31.12.2012

Oheismateriaali 2Yhdyskuntajätteen logistiikka, Liikenne- ja viestin-täministeriön julkaisuja 18/2012.

Oheismateriaali 3Jätelaitosyhdistys ry:n muistiot sopimusperusteisen kuljetusjärjestelmän tarkistamisesta sekä kiinteistönhaltijan järjestämän jätteenkuljetuksen edelly-tyksistä 15.11.2012

Oheismateriaali 4Jätelaitosyhdistys ry:n tiedote sopimusperusteisen jätteenkuljetusjärjestelmän tarkistamisesta 30.10.2012

Oheismateriaali 5Turun Seudun Jätehuolto Oy; Jätelaki ja jätteenkuljetusjärjestelmä, tutkimustuloksia

Oheismateriaali 6Turun Seudun Jätehuolto Oy; Jätelain periaatteita ja Turun Seudun Jätehuollon näkökohtia kunnan järjestämästä jätteenkuljetuksesta.

Oheismateriaali 7VATT, Jätekuljetuksen sopimusmallien yritysvaikutukset.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää antaa edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle jätteenkuljetusjärjestelmästä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian käsittely kokouksessa

Korhonen ilmoitti olevansa esteellinen ja oli poissa kokouksesta asian käsittelyn ajan klo 19.06 alkaen. Korhosen tilalla kaupunginvaltuuston sihteerinä toimi kaupunginsihteeri Lehto.

Rosenlöf Massisen kannattamana ehdotti, että kaupunginvaltuusto päättää antaa liite 1 mukaisen lausunnon Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle jätteenkuljetusjärjestelmästä.

Liite 1Muutosehdotus Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle annettavaan lausuntoon

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Rosenlöfin muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 43 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 24 valtuutettua kannatti Rosenlöfin muutosehdotusta, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Liite 2Äänestyslista

Jakelu

lausTurun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta


Liitteet:

Kv § 65
Liite 1:Muutosehdotus Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunnalle annettavaan lausuntoon
Liite 2:Äänestyslista