Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta1317.01.20125
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta2624.01.20128
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta3507.02.20125
Ympäristö- ja kaavoituslautakunta4914.02.20126
Kaupunginhallitus8318.02.20139
Kaupunginvaltuusto4825.02.201313

2802-2006 (613, 627)

Asemakaavan- ja tonttijako/tonttijaonmuutosehdotus Mälikkälän ja Ruohonpään kaupunginosiin; "Suikkilan kartano" (36/2006) (Yt)

Tiivistelmä:

Suikkilan kartanon lähiympäristöön, Länsikeskusta vastapäätä on suunniteltu uusi asuinalue, johon on tulossa sekä asuinkerrostaloja, palveluasumista, rivitaloja että pientaloja; yhteensä rakennusoikeutta tulee lisää noin 31 000 k-m2. Suikkilan kartanon ympäristö suojellaan ja jokivarren ympäristö osoitetaan viheralueeksi. Asuinkerrostalojen korttelialueiden pysäköinti toteutetaan pääasiassa maanpäällisenä.

Ympkaalk § 13

Asemakaavatoimisto/Laurent Druey 9.1.2012:

Asemakaavatoimisto on laatinut 16.6.2011 päivätyn ja 5.1.2012 lausuntojen johdosta muutetun asemakaavanmuutos- ja tonttijaonmuutosehdotuksen.

Tiivistelmä

Suikkilan kartanon lähiympäristöön, Länsikeskusta vastapäätä on suunniteltu asuinkerrostaloalue. Yleispiirteisten kaavojen tukemaa tiiviin kerrostalorakentamisen toteuttamista on pääsääntöisesti pidetty oikeana suunnitteluratkaisuna.

Eniten keskustelua herättänyt ja kaavan kriittisin valinnan paikka on tapa millä ratkaistaan autopaikoitus: Valitaanko kustannuksiltaan edullisempi ja taatun toteutumisen takaava maantasopaikoitus. Vai vaaditaanko rakenteellista paikoitusta, joka puolestaan varmimmin tuottaa laadukasta asuinympäristöä ja mahdollistaa tehokkaamman rakentamisen, mutta sisältää haasteita toteuttamistalouden näkökulmasta.

Kaavaehdotuksen lähtökohdat

Suunnittelun lähtökohtana on seudullisten ja yleiskaavallisten kaavojen tavoite kaupunkirakenteen tiivistämisestä nauhakaupunkimaisen kehitys- ja joukkoliikenneakselin Piikkiö-Kaarina-Turku-Raisio-Naantali varrella.

Yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osa joukkoliikennepainotteista tehokkaasti rakennettavaa keskusakselia. Alueen itäosa on yleiskaavassa kerrostalovaltaista asuinaluetta. Länsiosa on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi lukuun ottamatta Satakunnantien vartta, joka on kerrostalovaltaisen asumisen maankäytön tehostamisaluetta, ja Kuninkojan vartta, joka on osa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonmuodoiltaan arvokkaita alueita.

Kaava-alueella on sekä yksityistä että kaupungin omistamaa maata. On pidetty tärkeänä, että aluetta suunnitellaan yhtenäisenä, riittävän laajana kokonaisuutena. Niinpä kaupungin maille on myönnetty suunnitteluvaraus yksityisten kaava-alueen osien suunnittelua käynnistäneille YH Länsi-Suomi Oy:lle ja NCC Rakennus Oy:lle (myöh. ”varaajat”).

Kaavaehdotuksen vaiheet

Suunnittelu on käynnistetty Turun kaupungin aloitteesta ja kohde on mukana kaupunginvaltuuston hyväksymässä asunto- ja maankäyttöohjelmassa.

Asemakaavanmuutoksen vireillä olosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa.

Asemakaavan laadinta perustuu kaupungin aloitteeseen. Varaajat ovat lisäksi anoneet asemakaavanmuutosta alueella olevalle n. 1,3 hehtaarin kokoiselle Gränsbackan tilalle. Arkkitehtitoimisto Jarmo Saarinen Oy ja Optiplan Oy ovat laatineet useita suunnittelun kehitysversioita itäiselle osalle kaavamuutosaluetta vuosina 2006–2009. Erot vaihtoehdoissa liittyvät ensisijaisesti rakentamistapaan ja rakentamisen määrään sekä liikenteen ja pysäköinnin järjestämiseen. Kaikissa vaihtoehdoissa esitetään palveluasuntojen sijoittamista läntisimmälle, Suikkilan kartanon viereiselle alueelle.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä sen yhteydessä esitettyjen suunnitelmien johdosta osalliset ovat esittäneet yhteensä 23 kirjallista mielipidettä. 

11.6.2007 alueen asukkaille järjestetyssä yleisötilaisuudessa esiteltiin kolme asemakaavanmuutoksen vaihtoehtoa. Tilaisuudessa arvosteltiin eniten kerrostalojen rakentamista.

Alkuvuodesta 2008 varaajat toimittivat uuden suunnitelman. Heidän ja ympäristö- ja kaavoitusviraston 2007 laatima suunnitelma esiteltiin kaupunkikuvaneuvottelukunnalle huhtikuussa 2008. Neuvottelukunta ei puoltanut suunnitteluvarauksen haltijan laatimaa luonnosta sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Asemakaavatoimiston laatimaa vaihtoehtoa pidettiin parempana, koska siinä oli huomioitu ympäristö, rakennusten ja katujen maastoon sovittaminen, pysäköinti, ym.

Alueelle on laadittu luonto-, muinaismuisto-, melu- ja viherverkkoselvitys.

Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot

Asemakaavamuutoksen luonnosvaihtoehto 1 pohjautui Viiva Arkkitehtuuri Oy:n kaupungin aloitteesta 1990-luvun lopulla tekemään suunnitelmaan.

Asemakaavamuutoksen luonnosvaihtoehto 2 perustui Arkkitehtuuritoimisto Jarmo Saarinen Oy:n vuoteen 2009 asti YH Länsi Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n konsulttina kehittämään suunnitelmaan.

Luonnosvaihtoehto 3 oli asemakaavatoimiston vuonna 2007 laatima.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 16.6.2009 (§ 371), että alueelle laadittavan asemakaavanmuutoksen pohjaksi valitaan 3.6.2009 päivätty luonnosvaihtoehto 2. Lisäksi päätöksessä todettiin, että jatkovalmistelussa tulee selvittää mahdollisuudet sijoittaa autopaikat maan alle.

Optiplan Oy on laatinut luonnosvaihtoehdon 2 pohjalta kaavamuutosehdotuksen. 16.6.2011 päivätty asemakaavanmuutosehdotus perustuu vähäisin tarkistuksin laajalti tähän Optiplanin suunnitelmaan. Kaavaehdotuksessa on kaavanmuutosaluetta runsaat 20 ha, ja yhteenlaskettu rakennusoikeus on lähes 40 000 k-m2.

Asemakaavaehdotuksen kuvaus

Suikkilan kartanon lähiympäristöön on suunniteltu asuinkerrostaloaluetta jo yli kymmenen vuotta.

Kaava-alueen rakentamattomalle osalle esitetään enimmillään kahdeksankerroksista kerrostalorakentamista, joka voi olla myös ikääntyneiden palveluasumistyyppistä rakentamista. Pientalovaltaista kaava-alueen osaa esitetään täydennettäväksi pientalorakentamisella. Molempia osia kaava-alueesta palvelee oma katuverkkonsa.

Suikkilan kartanon ympäristö suojellaan ja sen ympäristöön jätetään vehreää väljyyttä. Samoin jokivarren ympäristö osoitetaan viheralueeksi.

Koko suunnittelujakson ajan keskeisimpänä haasteena on ollut autopaikkojen sijoittaminen: Yleispiirteisten kaavojen tavoite tiiviistä kaupunkirakentamisesta synnyttää tehokkaasti rakennettua ympäristöä, jossa tarvitaan joukkoliikennemuodoista riippumatta paljon autopaikkoja. Autopaikkojen sijoittaminen yhteen tasoon maan pinnalle tuhlaa runsaasti maa-alaa ja samalla vähentää alueen viihtyisyyttä. Toisaalta aluetta ei sijainniltaan ole koettu niin houkuttelevaksi, että asumisen hintataso mahdollistaisi rakenteellisen tai maanalaisen pysäköinnin.

Lausunnot

16.6.2011 laaditusta kaavaehdotuksesta on pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen ELY-keskukselta, sosiaali- ja terveystoimelta, Liikuntapalvelukeskukselta, Museokeskukselta, Vesiliikelaitokselta, Turku Energia Oy:ltä, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselta, Turkuseuralta, Kiinteistöliikelaitokselta, ympäristö- ja kaavoitusviraston joukkoliikenne-, rakennusvalvonta-, ympäristönsuojelu- ja suunnittelutoimistolta. Saatujen lausuntojen sisältö ja asemakaavatoimiston vastineet lausunnoissa esitettyihin tarkistuksiin ovat luettavissa kaavaselostuksessa, sivut 27-30, kohta ”lausunnot ja muut kannanotot”.

Rakennusvalvontatoimiston, kaupunkikuvaneuvottelukunnan ja Turkuseuran / Länsiturun asukasyhdistys ry:n lausunnoissa esitetään autopaikat sijoitettaviksi maan alle, jolloin piha-alueet voidaan istuttaa ja osoittaa muuhun käyttöön. Suunnittelutoimisto huomauttaa lausunnossaan, ettei palveluasuntoja koskeva autopaikkamääräys 1 ap/150 k-m2 ole riittävä.

Useissa varaajien kanssa käydyissä neuvotteluissa tuotiin esille piha-alueille sijoitetuista pysäköintialueista aiheutuvat ympäristöhaitat, ja keskusteltiin autopaikkojen mitoitusperiaatteista. Asemakaavatoimisto esitti varaajalle kaksi vaihtoehtoa, joissa toisessa kaikki autopaikat, vieraspaikkoja lukuun ottamatta, toisessa noin puolet autopaikoista, oli sijoitettu maan alle. Esillä olevaan kaavaehdotukseen lausuntovaiheen jälkeen tehdyt, paikoitusta ja piha-alueita koskevat muutokset perustuvat pääosin lausuntojen sekä asemakaavatoimiston ja varaajien kanssa sovittuihin kompromissiratkaisuihin.

Keskeisenä perusteena maanpäällisen pysäköinnin ratkaisulle esitetään taloudellisia tekijöitä. NCC Rakennus Oy on antanut seuraavan sisältöisen selvityksen näkemyksistään maanalaisesta pysäköinnistä.

”Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti 16.6.2009 (§ 371), että Suikkilan kartanon alueelle laadittavan asemakaavanmuutoksen pohjaksi valitaan luonnosvaihtoehto 2. Lisäksi todettiin, että jatkovalmistelussa tulee vielä selvittää mahdollisuudet sijoittaa autopaikat maan alle.

Valitussa suunnitelmassa on haluttu säilyttää mahdollisuudet kohtuuhintaiseen asumiseen kaikissa markkinatilanteissa ja eri asumismuodoilla. Tässä keskeisimpinä tekijöinä ovat autopaikkojen sijoittaminen maan päälle (osa autokatoksiin sijoitettuna), rakennusmassojen selkeämuotoisuus ja tehokkaat kerrostasoalat.

Maanalaisen paikoituksen hinnaksi tulisi suunnittelualueella arviolta vähintään noin 20.000 €/ autopaikka. Osittain Ara-rahoitteisesti ja osittain vapaarahoitteisesti toteutetuista aluehankkeista saamiemme kokemusten perusteella tiedämme, että em. lisäkustannukset ovat asuntojen ja autohallipaikkojen oletetut käyvät myyntihinnat ja Ara-hankkeiden vuokratasotavoitteet huomioiden liian korkeat.

Kaikkia rakennettuja hallipaikkoja ei aina saada myytyä vapaarahoitteisissakaan hankkeissa edes omakustannushintaan. Mahdollisten vuokra-asuntojen osalta autohallipaikoitus alueella johtaisi vielä hankalampaan tilanteeseen. Hallipaikan kustannus johtaa autopaikkavuokraan, joka on potentiaalinen asukaskanta huomioiden liian korkea. Jos muuta paikoitusta ei ole tarjolla, saattaisi autopaikan kustannuksesta muodostua jopa este alueelle asumaan hakeutumiselle. Senioritalon määrällinen autopaikkatarve on ns. normaalitaloja pienempi. Kiinteistön omistajalle jäisi tällöin tästäkin syystä huomattava riski kaavan mukaisesti toteutetuista kalliista vuokraamattomista autohallipaikoista.

Laaditussa suunnitelmassa on huomioitu autopaikkojen lisääminen piha-alueella joustavasti, tarpeen mukaan, maisemanäkökohdat mahdollisimman hyvin huomioiden. Katsomme, että jos kaavasuunnitelman aito tavoite on mahdollistaa eri asumismuotojen kohtuuhintainen toteutus alueella, tulee autopaikkojen toteutus maanpäällisinä sallia - osittain talojen ”kivijalkoihin” sijoittuvina.”

Muutokset hyväksytyn luonnoksen jälkeen

Tärkeimmät lautakunnassa hyväksyttyyn luonnosvaihtoehto 2:een nähden ja lausuntojen johdosta tehdyt muutokset ovat seuraavat:

Muilta osin muutokset koskevat yksittäisiä talousrakennusten rakennusaloja ym.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 16.6.2011 päivätty ja 5.1.2012 muutettu (lausunnot) Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset: RUOHONPÄÄ-28.-1, 29.-9-20, 30.-12-18, 61.-2, 67.-1-5, 70.-1-3.

Samalla ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen hakijoilta YH Länsi-Suomi Oy:ltä ja NCC Rakennus Oy:ltä yhteisvastuullisesti kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

- asemakaavakarttojen laatimiskuluja 15 x 615 € = 9 225 €

- kuulutuskuluja                                                          117 €

- tonttijaon laatimiskuluja                                            636 €

Yhteensä                                                                9 978 €

Kaavoituskustannukset jakautuvat seuraavasti:

YH Länsi-Suomi Oy 4 989 €

NCC Rakennus Oy 4 989 €

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösAsia pantiin pöydälle Karin ehdotuksesta Sundqvistin kannattamana yksimielisesti.

Kaavoitusarkkitehti Laurent Druey piti esittelyn kaavaehdotuksesta kokouksen alussa.

Ympkaalk § 26

Pöydältä 17.1.2012 § 13.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Karin kannattamana yksimielisesti.

Ympkaalk § 35

Pöydältä 24.1.2012 § 26.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin Karin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Ympkaalk § 49

Pöydältä 7.2.2012 § 35.

PäätösYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että 16.6.2011 päivätty ja 5.1.2012 muutettu (lausunnot) Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään siten muutettuna, että AK-2 -kortteli-alueelle sallitaan ainoastaan palveluasumista ja, että istutettavaa alueenosaa laajennetaan korttelialueen koillisosassa siten, kuin vähenevä autopaikoitus mahdollistaa, ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset: RUOHONPÄÄ-28.-1, 29.-9-20, 30.-12-18, 61.-2, 67.-1-5, 70.-1-3.

Samalla ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen hakijoilta YH Länsi-Suomi Oy:ltä ja NCC Rakennus Oy:ltä yhteisvastuullisesti kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

- asemakaavakarttojen laatimiskuluja     15 x 615 € = 9 225 €

- kuulutuskuluja                                                              117 €

- tonttijaon laatimiskuluja                                                636 €

Yhteensä                                                                        9 978 €

Kaavoituskustannukset jakautuvat seuraavasti:

YH Länsi-Suomi Oy 4 989 €

NCC Rakennus Oy 4 989 €

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

Päätös tehtiin esittelijän kokouksessa muuttamasta päätösehdotuksesta äänin 7-5.

Sundqvist ehdotti Koiviston kannattamana, että ympäristö- ja kaavoituslautakunta hylkää asemakaavanmuutosehdotuksen jäljempänä esitetyin perustein.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä Sundqvistin ehdotuksen puolesta äänestivät Sundqvistin lisäksi Oksanen, Koivisto, Mastomäki ja Uotila.

Esittelijän päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Mäki, Aaltonen, Kerttula-Hiippavuori, Lammi, Kari ja Hellstén.

Vehniäinen oli poissa.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 7-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ekroth, Mäki, Aaltonen, Kerttula-Hiippavuori, Lammi, Kari ja Hellstén.

Sundqvistin Koiviston kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäksi Oksanen, Mastomäki ja Uotila.

Vehniäinen oli poissa.

Sundqvistin palautus- ja hylkäysehdotuksen perustelut:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta palauttaa asemakaavaehdotuksen uuteen valmisteluun siten, että kaavaa muutetaan aiemmin käsittelyssä olleen luonnosvaihtoehdon 3 mukaiseksi. Luonnosvaihtoehto 3:ssa ollutta autopaikkamääräystä kevennetään esitetystä 1 ap/75 k-m2.

Perustelut: Asemakaavatoimiston laatimaan luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaava huomioi ympäristön sekä rakennusten ja katujen maastoon sovittamisen nyt esitettyä kaavaehdotusta paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:ssa uudet rakennukset ottavat koossaan ja korkeuksissaan huomioon alueen nykyiset rakennukset ja rakenteen. Kaavamääräykset edellyttävät myös että julkisivujen pintarakenteiden tulee olla paikalla rakennettuja. Nämä yhdessä pysäköinnin maisemointiratkaisujen kanssa muodostavat miellyttävän asuinympäristön ja vetovoimaisen kaupunkikuvan. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaavan mukainen rakennusoikeus (26 900 k-m2) kaava-alueella toteuttaa Turun kaupunginvaltuuston 5.10.2009 hyväksymän Asunto- ja maankäyttöohjelman (AMO:n) alueelle antamaa ohjelukua (23 000 k-m2) huomattavasti nyt esitettyä kaavaehdotusta (n. 40 000 k-m2, ylittää AMO:n luvun noin 70 %) paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen rakennusten sijoittelu turvaa nyt asemakaavaehdotuksessa olevaa rakennussijoittelua paremmin Suikkilan kartanon historiallisen arvon alueella. Nyt esitetyssä kaavaehdotuksessa ei oteta lainkaan huomioon Museokeskuksen lausuntoa, jossa todetaan uuden kerrostaloalueen ulottuvan liian lähelle Suikkilan kartanoa ja että kartanoa lähimpänä oleva 7-kerroksinen kerrostalo tulisi poistaa kaavasta tai toteuttaa matalampana. Koska kaava-alue sijaitsee joukkoliikennepainotteisen, tehokkaasti rakennettavan keskusakselin varrella on autopaikkamääräystä syytä keventää luonnosvaihtoehto 3:ssa esitetystä 1 ap/75 k-m2. Tämä vähentää autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia edistäen samalla joukkoliikenteen käyttöä.

Oksanen, Koivisto, Mastomäki, Sundqvist ja Uotila jättivät päätökseen eriävän mielipiteen.

Kh § 83

Kaupunginsihteeri Satu Lehto 13.2.2013:

Suikkilan kartanon julkisesti nähtävillä olleesta asemakaavanmuutosehdotuksesta jätettiin viisi muistutusta ja yksi mielipide. Nähtävillä olon jälkeen on kaavaehdotukseen tehty muutama teknisluonteinen korjaus. Niiden johdosta kaavaehdotusta ei ole muutettu olennaisesti, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville maankäyttö- ja rakennusasetuksen 32 §:n perusteella.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 28.11.2012 hyväksynyt asiaan liittyvän maankäyttösopimuksen. Maankäyttösopimus on allekirjoitettu 30.1.2013.

Liite 1Selostus "Suikkilan kartano"

Liite 2Kartta "Suikkilan kartano"

Liite 3Tilastolomake "Suikkilan kartano"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 16.6.2011 päivätyn, 5.1.2012, 14.2.2012 ja 13.4.2012 muutetun ja 27.9.2012 tarkistetun Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laaditunasemakaavanmuutosehdotuksen. Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset: (Ruohonpää) 75-28-1, 75-29 tontit 9-20, 75-30 tontit 12-18, 75-61-2, 75-67 tontit 1-5, 75-70 tontit 1-3.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Eklund, Pietari, Massinen, Laihinen, Eeva, von Frenckell-Ramberg, Kattelus, Sirén, Manni ja Arve.

Sarlundin Vornasen kannattamana tekemän seuraavasti perustellun palautusehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Andersson:

”Asemakaavatoimiston laatimaan luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaava huomioi ympäristön sekä rakennusten ja katujen maastoon sovittamisen esitettyä kaavaehdotusta paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:ssa uudet rakennukset ottavat koossaan ja korkeuksissaan huomioon alueen nykyiset rakennukset ja rakenteen. Kaavamääräykset edellyttävät myös että julkisivujen pintarakenteiden tulee olla paikalla rakennettuja. Nämä yhdessä pysäköinnin maisemointiratkaisujen kanssa muodostavat miellyttävän asuinympäristön ja vetovoimaisen kaupunkikuvan. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaavan mukainen rakennusoikeus (26 900 k-m2) kaava-alueella toteuttaa Turun kaupunginvaltuuston 5.10.2009 hyväksymän Asunto- ja maankäyttöohjelman (AMO:n) alueelle antamaa ohjelukua (23 000 k-m2) esitettyä kaavaehdotusta (n. 40 000 k-m2, ylittää AMO:n luvun noin 70 %) paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen rakennusten sijoittelu turvaa asemakaavaehdotuksessa olevaa rakennussijoittelua paremmin Suikkilan kartanon historiallisen arvon alueella. Kaavaehdotuksessa ei oteta huomioon Museokeskuksen lausuntoa, jossa todetaan uuden kerrostaloalueen ulottuvan liian lähelle Suikkilan kartanoa ja että kartanoa lähimpänä oleva 7-kerroksinen kerrostalo tulisi poistaa kaavasta tai toteuttaa matalampana. Koska kaava-alue sijaitsee joukkoliikennepainotteisen, tehokkaasti rakennettavan keskusakselin varrella on autopaikkamääräystä syytä keventää luonnosvaihtoehto 3:ssa esitetystä 1 ap/75 k-m2. Tämä vähentää autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia edistäen samalla joukkoliikenteen käyttöä.”

Toisessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-3.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Pietari, Massinen, Laihinen, Eeva, von Frenckell-Ramberg, Kattelus, Sirén, Manni ja Arve.

Sarlundin Vornasen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti heidän lisäkseen Andersson:

Kaupunginvaltuusto hylkää 16.6.2011 päivätyn, 5.1.2012, 14.2.2012 ja 13.4.2012 muutetun ja 27.9.2012 tarkistetun Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laaditunasemakaavanmuutosehdotuksen.

Kv § 48

Liite 1Selostus "Suikkilan kartano"

Liite 2Kartta "Suikkilan kartano"

Liite 3Tilastolomake "Suikkilan kartano"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto hyväksyy 16.6.2011 päivätyn, 5.1.2012, 14.2.2012 ja 13.4.2012 muutetun ja 27.9.2012 tarkistetun Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laaditun asemakaavan muutosehdotuksen. Asemakaavamuutoksen yhteydessä hyväksytään sitovat tonttijaot/ tonttijaonmuutokset: (Ruohonpää) 75-28-1, 75-29 tontit 9-20, 75-30 tontit 12-18, 75-61-2, 75-67 tontit 1-5, 75-70 tontit 1-3.

 

PäätösAsia pantiin pöydälle.

Liite 4Äänestyslistat 1-2

Asian käsittely kokouksessa

Saarinen ilmoitti olevansa esteellinen ja oli poissa kokouksesta asian käsittelyn ajan kello 21.12 alkaen. Puheenjohtaja kutsui esteelliseksi ilmoittautuneen Saarisen tilalle varavaltuutettu Oksasen. 

Sundqvist Li Anderssonin kannattamana teki seuraavansisältöisen palautusehdotuksen:

”Kaupunginvaltuusto päättää palauttaa 16.6.2011 päivätyn, 5.1.2012, 14.2.2012 ja 13.4.2012 muutetun ja 27.9.2012 tarkistetun Mälikkälän kaupunginosan Pirttilähteenkadun osalle ja Ruohonpään kaupunginosan kortteleille 28-30, Kustavintien, Satakunnantien ja Pirttilähteenkadun osille sekä puisto-, leikkikenttä- ja urheilukenttäalueille laaditun asemakaavan muutosehdotuksen uuteen valmisteluun niin, että asemakaavamuutosehdotus laaditaan luonnosvaihtoehto 3:n pohjalta.

Perustelu

Asemakaavatoimiston laatimaan luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaava huomioi ympäristön sekä rakennusten ja katujen maastoon sovittamisen esitettyä kaavaehdotusta paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:ssa uudet rakennukset ottavat koossaan ja korkeuksissaan huomioon alueen nykyiset rakennukset ja rakenteen. Kaavamääräykset edellyttävät myös että julkisivujen pintarakenteiden tulee olla paikalla rakennettuja. Nämä yhdessä pysäköinnin maisemointiratkaisujen kanssa muodostavat miellyttävän asuinympäristön ja vetovoimaisen kaupunkikuvan. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen kaavan mukainen rakennusoikeus (26 900 k-m2) kaava-alueella toteuttaa Turun kaupunginvaltuuston 5.10.2009 hyväksymän Asunto- ja maankäyttöohjelman (AMO:n) alueelle antamaa ohjelukua (23 000 k-m2) esitettyä kaavaehdotusta (n. 40 000 k-m2, ylittää AMO:n luvun noin 70 %) paremmin. Luonnosvaihtoehto 3:n mukainen rakennusten sijoittelu turvaa asemakaavaehdotuksessa olevaa rakennussijoittelua paremmin Suikkilan kartanon historiallisen arvon alueella. Kaavaehdotuksessa ei oteta huomioon Museokeskuksen lausuntoa, jossa todetaan uuden kerrostaloalueen ulottuvan liian lähelle Suikkilan kartanoa ja että kartanoa lähimpänä oleva 7-kerroksinen kerrostalo tulisi poistaa kaavasta tai toteuttaa matalampana. Koska kaava-alue sijaitsee joukkoliikennepainotteisen, tehokkaasti rakennettavan keskusakselin varrella on autopaikkamääräystä syytä keventää luonnosvaihtoehto3:ssa esitetystä 1 ap/75 k-m2. Tämä vähentää autopaikkojen rakentamisesta aiheutuvia kustannuksia edistäen samalla joukkoliikenteen käyttöä.”

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Sundqvistin palautusehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 44 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 22 valtuutettua kannatti Sundqvistin palautusehdotusta, 1 poissa, joten asian käsittely jatkui.

Janina Andersson Sundqvistin kannattamana ehdotti, että asia pannaan pöydälle.

Keskustelun keskeydyttyä puheenjohtaja ilmoitti, että valtuuston työjärjestyksen 20 §:n mukaan asian ollessa ensimmäisen kerran valtuuston käsittelyssä, asian pöydällepano edellyttää 17 valtuutetun kannatuksen. Tämän jälkeen puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät "jaa", jos "ei" saa vähintään 17 ääntä, on Janina Anderssonin tekemä pöydällepanoehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 42 valtuutettua kannatti asian käsittelyn jatkamista ja 23 valtuutettua kannatti Janina Anderssonin tekemää pöydällepanoehdotusta, 2 poissa, joten asia jäi pöydälle.

Asian käsittelyn päätyttyä kello 22.00 Saarisen esteellisyys päättyi ja hän otti paikkansa valtuustossa. Samalla varavaltuutettu Oksanen poistui valtuustosta.


Liitteet:

Ympkaalk § 49
Liite 1:Selostus (Ruohonpää) 75 kaup.osa, (Mälikkälä) 77 kaup.osa "Suikkilan kartano"
Liite 2:Tilastolomake (Ruohonpää) 75 kaup.osa, (Mälikkälä) 77 kaup.osa "Suikkilan kartano"
Liite 3:Kartta (Ruohonpää) 75 kaup.osa, (Mälikkälä) 77 kaup.osa "Suikkilan kartano"

Kh § 83
Liite 1:Selostus "Suikkilan kartano"
Liite 2:Kartta "Suikkilan kartano"
Liite 3:Tilastolomake "Suikkilan kartano"

Kv § 48
Liite 1:Selostus "Suikkilan kartano"
Liite 2:Kartta "Suikkilan kartano"
Liite 3:Tilastolomake "Suikkilan kartano"
Liite 4:Äänestyslistat 1-2