Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 18.9.2012:

Kaupunginvaltuusto on 18.6.2012 § 118 hyväksynyt VI kaupunginosan Kauppatori-nimisen yleisen alueen sekä Eerikinkadun, Aurakadun, Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun osien asemakaavan muutoksen ”Kauppatori”. Asemakaavan muutos mahdollistaa Yliopistonkadun muuttamisen kävelyalueeksi torin kohdalla, torin rakennusten uudelleenjärjestelyn, maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen Kauppatorin alle ja ajorampin rakentamisen Yliopistonkadulle.

Meidän Turku – Vårt Åbo ry, Viherpunainen Vasemmisto ry, As Oy Parkinkartano, As Oy Pyramid, Olavi Mäenpää, Heikki Hakala ja Maarit Tammi ovat valittaneet kaupunginvaltuuston päätöksestä Turun hallinto-oikeudelle ja vaatineet päätöksen kumoamista. Mäenpää on lisäksi vaatinut oikeudenkäyntikulujen korvaamista 150 eurolla. Hallinto-oikeus on erottanut Kauppatorin pysäköintilaitoksen esisopimusta koskevat osat valituskirjelmistä omaksi jutukseen.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt hankkimaan valitusten johdosta kaupunginvaltuuston lausunnon 17.9.2012 mennessä. Lisäksi on pyydetty hankkimaan Maija Perhon lausunto As Oy Pyramidin esteellisyysväitteen johdosta. Hallinto-oikeus on myöntänyt lisäaikaa lausunnon antamiseen 28.9.2012 asti.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (KV 9.6.2008 § 107) 7 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen antamista valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Turun kaupunginhallitus palauttaa viitelähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat ja Maija Perhon lausunnon sekä ilmoittaa omana lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Valitusoikeudesta

Kuntalain 92.1 §:n mukaan valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen (yhteisö, laitos, säätiö). Yritystietojärjestelmästä ei ilmene, että As Oy Parkinkartanoa tai As Oy Pyramidia olisi rekisteröity. Sen sijaan kaupparekisteriin on rekisteröity Asunto Oy Turun Parkinkartano sekä Asunto - Osakeyhtiö Pyramid, joiden kotipaikaksi on ilmoitettu Turku. Valituksia tulisi valittajatahojen nimien osalta tarkistaa, jotta valitusoikeuden pystyy arvioimaan.

Päätöksentekijöiden esteellisyys

Meidän Turun ja As Oy Pyramidin valitusten mukaan asemakaavan muutosta koskevan päätöksen valmisteluun ja tekemiseen on osallistunut Turun Toriparkki Oy:öön sidoksissa olevia esteellisiä virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Esteelliset ovat valituskirjelmien mukaa jäseninä Turun kauppakamarin valtuustossa tai hallituksessa taikka Turun Toriparkki Oy:n osakasyhtiöiden (Turun osuuskauppa, Turun Seudun Osuuspankki, Liedon Säästöpankki) edustajistossa, hallituksessa tai hallintoneuvostossa taikka muutoin läheisissä suhteissa Turun Toriparkki Oy:n osakkuusyhtiöiden omistajiin. Valtuutettujen kollektiivinen esteellisyys on ilmeinen, koska sidonnaisuudella on vaikutusta äänestyskäyttäytymiseen. Päätös on kuntalain 52 §:n, hallintolain 27 - 28 §:n ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6. artiklan vastainen.

Valtuutettu on kuntalain 52.1 §:n mukaan esteellinen käsittelemään valtuustossa sellaista asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen läheistään (ns. asianosaisjäävi). Kaupunginvaltuuston valituksenalainen päätös ei ole koskenut ketään valtuutettua tai hänen läheistään kuntalain tarkoittamalla tavalla henkilökohtaisesti. Kaupunginhallitus viittaa erityisesti valtuutettu Maija Perhon osalta hänen lausuntoonsa ja katsoo, ettei päätös ole koskenut hänen veljeään, asianajaja Jussi Perhoa kuntalain tarkoittamalla tavalla henkilökohtaisesti. Kukaan päätöksentekoon osallistunut valtuutettu ei siten ole ollut esteellinen käsittelemään asiaa valtuustossa.

Viranhaltija ja muun toimielimen kuin valtuuston jäsen ja muu asian käsittelyyn osallistuva on kuntalain 52 §:n ja hallintolain 28 §:n mukaan muun ohella esteellinen, jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa mm. sellaisessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. yhteisöjäävi) taikka palvelussuhteessa siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (ns. palvelussuhdejäävi). Viranhaltija ja muun toimielimen kuin valtuuston jäsen ja muu asian käsittelyyn osallistuva on lisäksi hallintolain 28 §:n mukaan esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa vaarantuu muusta erityisestä syystä.

Kauppatorin asemakaavan muutos on laadittu kaupungin aloitteesta kaupungin omistamalle maalle. Asemakaavassa, eli nyt käsiteltävänä olevassa asiassa, ei määrätä tahoa, joka toteuttaa kaavan mahdollistaman pysäköintilaitoksen rakentamisen tai muitakaan kaavan mahdollistamia rakenteellisia muutoksia. Koska Kauppatoria ympäröivien kiinteistöjen omistajista ainoastaan Kouvolat ovat osakkaina Turun Toriparkki Oy:ssä, ei osakkaiden voida katsoa olevan asianosaisia kaava-asiassa. Turun Toriparkki Oy liittyy näin ollen kaavapäätökseen ainoastaan välillisesti kaupunginvaltuuston kaavapäätöksen jälkeen solmitun esisopimuksen kautta.

Ensimmäinen kontakti Turun Toriparkki Oy:n ja Turun kaupungin välillä esisopimus-asiassa on ollut 24.4.2012, jolloin apulaiskaupunginjohtaja Virtanen ja Toriparkki Oy:n asiamies Perho ovat sopineet aiesopimukseen tähtäävien neuvottelujen käynnistämisestä. Neuvottelut Kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Toriparkki Oy:n kanssa ovat alkaneet 27.4.2012. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt esisopimusta ensimmäisen kerran kokouksessaan 9.5.2012. Kaupunginvaltuusto on samassa kokouksessaan, kun se on päättänyt kaavanmuutoksesta, pysyttänyt asemakaavan muutosta koskevan päätöksen jälkeen Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan päätöksen hyväksyä ja allekirjoittaa Kauppatorin maanalaista pysäköintilaitosta koskeva esisopimus Turun Toriparkki Oy:n kanssa. Edelliseen, KHO:n kumoamaan asemakaavan muutokseen liittyvä esisopimus puolestaan on rauennut jo KHO:n kumottua kyseisen asemakaavan muutoksen.

Turun Toriparkki Oy:n osakkaiden ei voi katsoa olevan jo aiemmin esitetyn perusteella asianosaisia Kauppatorin kaavoitusta koskevassa asiassa. Kaavoitusasian ratkaisusta ei ole myöskään odotettavissa kenellekään yksittäiselle osakkaalle yhteisöjäävissä edellytettyä erityistä hyötyä tai vahinkoa, kun otetaan huomioon osakkaiden määrä ja yksittäisen osakkaan omistusosuus. Näin ollen osakkaiden hallintoelimissä toimivat luottamushenkilöt ja viranhaltijat eivät ole olleet myöskään tämän vuoksi esteellisiä osallistumaan Kauppatorin kaavoitusta koskevaan päätöksentekoon kaupunginhallituksessa tai lauta- ja johtokunnassa.

Sen varalta, että hallinto-oikeus arvioisi vastoin kaupunginhallituksen käsitystä Turun Toriparkki Oy:n osakkaiden asemaa toisin, kaupunginhallitus toteaa seuraavaa: Kaupunginhallitus on 5.12.2011 päättänyt merkitä tiedoksi asemakaavatoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä laittaa vireille Kauppatorin asemakaavan muutoksen laadinnan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arven toimikausi Liedon säästöpankin isännistössä on alkanut vasta 1.1.2012, joten hän ei ole osallistuessaan päätöksentekoon 5.12.2011 ollut esteellinen käsittelemään asiaa. Kaupunginhallituksen jäsen Toni Eklund on asemakaavan käynnistänyttä päätöstä tehtäessä kuulunut Turun Seudun Osuuspankin hallintoneuvostoon. Turun Seudun Kehittämiskeskuksen vs. elinkeinojohtaja Niko Kyynäräinen on 14.2.2012 antanut Kauppatorin asemakaavan muutosta puoltavan lausunnon kaavoittajalle. Kyynäräinen on lausuntoa antaessaan kuulunut Turun Seudun Osuuspankin hallintoneuvostoon.

Eklundin ja Kyynäräisen ei voida katsoa olleen esteellisiä em. tilanteissa, sillä asemakaavan käynnistyspäätöstä tehtäessä tai kehittämiskeskuksen lausuntoa annettaessa Kiinteistöliikelaitoksen ja Turun Toriparkki Oy:n välillä on ollut sopimukseton tila. Edes neuvotteluja uudesta esisopimuksesta ei ole ollut käynnissä. Heillä ei näin ole voinut olla tietoa tulevasta sopimuksesta. Joka tapauksessa Eklundin toiminnalla kaupunginhallituksessa, kun kaavoitusta on käynnistetty, on ollut lisäksi hyvin vähäinen vaikutus lopulliseen valtuuston päätökseen. Myös Kyynäräisen lausunnon vaikutus lopulliseen päätökseen on ollut hyvin vähäinen, kun otetaan huomioon annettujen lausuntojen lukumäärä ja niissä esitetyt erilaisia näkemyksiä painottavat kannanotot.

Muiden jääviysväitteiden osalta on todettava, että Turun kaupunki on Turun kauppakamarin jäsenyhteisö. Kaupunginjohtajan toiminta yhdistyksen toimielimissä kaupungin edustajana ei muodosta esteellisyyttä. Sillä, että Turun kauppakamari on ottanut kantaa Kauppatorin asemakaavan toteuttamiseen, ei ole vaikutusta asiaan. Turun kauppakamari ei ole myöskään Kauppatorin asemakaavoituksen näkökulmasta asianosainen eikä sille yhteisönä ole ratkaisusta odotettavissa erityistä hyötyä tai haittaa.

Hallintolain 28 §:ään perustuva esteellisyys sillä perusteella, että päätöksentekijän luottamus vaarantuu muusta erityisestä syystä, edellyttää vakavasti otettavaa ja selvästi todettavaa perustetta. Valittajat eivät ole valituksissaan tällaisia perusteita osoittaneet.

Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa on kyse yksilön oikeudesta oikeudenmukaiseen ja julkiseen oikeudenkäyntiin riippumattomassa ja puolueettomassa tuomioistuimessa silloin, kun päätetään yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista tai häntä vastaan nostetusta rikossyytteestä. Kaavoitusmenettelyssä ei ole kysymys oikeudenkäynnistä, jossa päätetään yksilön oikeuksista ja velvollisuuksista. Ihmisoikeussopimuksen 6. artikla ei siten ole sellaisenaan sovellettavissa kaavoitusmenettelyyn.

Kaikkeen edellä todettuun viitaten on katsottava, ettei kaavan hyväksymispäätökseen liity esteellisyyden perusteella sellaista menettelyvirhettä, että päätöstä olisi pidettävä virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

Kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus

Meidän Turku, As Oy Pyramid sekä Tammi ovat valittaneet kaavoitusmenettelyn ja vuorovaikutuksen puutteista. Valitusten mukaan luonnosvaiheen käsittelyä ei ole ollut. Kaavaehdotus olisi tullut laittaa myös uudelleen nähtäville sen jälkeen, kun Ortodoksisen kirkon perustusten vahvistamista koskeva kaavamerkintä poistettiin. Kaavaehdotus oli myös nähtävillä liian lyhyen ajan, sillä Pöyryn 3D-pohjavesimalli valmistui vasta nähtävilläolon aikana. Menettelyn tarkoituksena on ollut rajoittaa kuntalaisten osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksia. Kaavoituksessa esitetyt mielipiteet tulisi ottaa huomioon lopputulokseen vaikuttavina osatekijöinä. Päätös asiassa tehtiin juuri ennen lomakautta, jolloin valitusten tekeminen ajoittui lomakauteen.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 §:ssä mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista tulee tiedottaa niin, että osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. MRL 63 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, jossa vuorovaikutusmenettelyt kuvataan. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 30 §:n mukaan tilaisuuden varaamisesta mielipiteen esittämiseen tiedotetaan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa todetulla, osallisten tiedonsaannin kannalta toimivalla tavalla. Kyseiset säännökset tarkentavat MRL 1 §:n ja 6 §:n tavoitesäännöksiä sekä kuntalain 27 §:n säännöstä kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Myös Aalborgin sopimuksen osallistuvaa demokratiaa koskevat tavoitekirjaukset on konkretisoitu kuntalain sekä maankäyttö- ja rakennuslain vuorovaikutusta koskeviin säännöksiin.

Laissa tai asetuksessa ei ole säännöksiä luonnosvaiheesta. Erillisen luonnoksen lautakuntakäsittelyn tarpeellisuus on arvioitu osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa. Kuntalaki tai muutkaan säädökset eivät rajoita sitä, mihin vuodenaikaan kunta voi päätöksiä tehdä. Se, että osallisille tulee varata tilaisuus mielipiteen esittämiseen, ei rajoita valmistelijoiden, esittelijöiden tai valtuuston ratkaisuvaltaa sen suhteen, millaiseen kaavapäätökseen lopulta päädytään. Käytännössä kaavoituksen yhteydessä joudutaan aina punnitsemaan keskenään ristiriitaisia tavoitteita ja tarpeita. On selvää, että kaikkien mielipiteitä ei voida toteuttaa lopullisessa kaavaratkaisussa.

Pohjavesimallinnuksesta oli lausunto- ja nähtävilläolon aikana saatavilla 2D-versio (24.2.2012). Nähtävilläoloajan puolivälissä nähtäville saatiin myös 3D-mallinnus (15.3.2012). Pöyryn tekemässä 2D-pohjavesimallinnuksessa oli jo kaikki olennainen tieto hankkeen pohjavesivaikutuksista. 3D-mallinnus vain vahvisti 2D-mallinnuksen tuloksia. Mikäli 3D-mallinnus olisi tuonut aiemmasta poiketen jotain uutta tietoa, olisi kaavan sisältöä tullut harkita uudelleen. Koska näin ei ollut, ei ollut myöskään tarpeen pidentää nähtävilläolon aikaa tai laittaa kaavaa uudelleen nähtäville.

Ortodoksisen kirkon ympäristössä aiemmin tehdyt rakenteelliset ratkaisut ovat aiheuttaneet tarpeen kirkon perustusten vahvistamiseen. Tämän vuoksi, ja kun otetaan huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimus, poistettiin Ortodoksisen kirkon perustusten vahvistamista koskeva kaavamääräys nähtävilläolon jälkeen. Tästä kuultiin asianosaisena erikseen kyseisen kiinteistön omistajaa, joten mitään syytä kaavan uudelleen nähtäville asettamiseen ei tarpeettoman kaavamääräyksen poistamisen vuoksi ollut.

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että kaavoitusmenettely ja vuorovaikutus kaavaa valmisteltaessa on ollut MRL 62 §:n ja 63 §:n sekä MRA 30 §:n mukaista.

Asemakaavan kuvaus ja tarpeellisuus

Meidän Turun, Mäenpään ja Tammen valitusten mukaan hyväksytty asemakaava on perusperiaatteiltaan sama, minkä Turun hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus ovat kumonneet. Kaava on tarpeeton, sillä keskustaan ei tarvita lisää pysäköintipaikkoja.

Asemakaavan muutos mahdollistaa maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen 1-2 kerrokseen Kauppatorin alle. Pysäköintipaikoista vähintään 80 % on osoitettava yleiseen pysäköintiin. Pysäköinnin ensisijainen sisäänajoramppi on Yliopistonkadulta, mutta pysäköintitilasta voidaan rakentaa yhteyksiä toria ympäröivien rakennusten kellareihin. Yliopistonkadun kävelykatua jatketaan torin kohdalle Ortodoksisen kirkon eteen. Torin kolmelle sivulle saa rakentaa kioskirakennukset, joihin sijoitetaan myös pysäköintilaitoksen ilmastointirakenteet ja porrashuoneet. Torin vanha kivipinnoite pääosin säilytetään ottaen huomioon esteettömyyden vaatimukset.

Vaikka hyväksytty asemakaava on tietyiltä osilta samanlainen kuin aiemmin hallinto-oikeuden ja KHO:n kumoama kaava, se poikkeaa olennaisilta, tuomioistuinten kriittisinä pitämiltä osilta aiemmasta asemakaavasta.

KHO:n mukaan aiempi asemakaava ei kaikilta osin perustunut riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin pohjaveteen liittyvien seikkojen osalta. Näitä kriittisiä kohtia olivat pysäköintilaitoksen rakentaminen kaksikerroksisena Yliopistonkadun läheisyydessä sijaitsevan torinosan alle, maanalaisen tilan rakentaminen Yliopistonkadun alle sekä Yliopistonkadun pysäköintilaitokseen johtavan ajoluiskan rakentaminen.

Tämän mukaisesti nyt käsittelyssä olevan asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu perusteelliset selvitykset rakentamisen pohjavesivaikutuksista. Lisäksi laadittiin Yliopistonkadulle sijoitettavan rampin rakenteesta alustava yleissuunnitelma pituus- ja poikkileikkauskuvineen. Suunnitelmaa laadittaessa ovat konsultin käytössä olleet katualueella ja viereisissä kiinteistöissä tehdyt kairaustiedot, joiden perusteella saven alapinta on voitu määrittää. Selvitysten perusteella asemakaavan muutoksen reunaehtoja on tarkennettu siten, että haitallisia pohjavesivaikutuksia ei esiinny. Yliopistonkadun alle ei sallita maanalaista rakentamista yhdyskäytäviä lukuun ottamatta. Pysäköintilaitos sallitaan Kauppatorin Yliopistonkadun puoleisessa päädyssä ainoastaan yksikerroksisena. Lisäksi kaavassa on tarkat määräykset sille, miten syvälle rakentaminen saa Yliopistonkadun ja ajorampin kohdalla ulottua.

Turun hallinto-oikeus puolestaan katsoi, että myös liikenneselvitykset olivat riittämättömiä. Päätöksen mukaan keskustan liikennejärjestelyt tulisi selvittää laajempana kokonaisuutena. Nyt hyväksytyn kaavan yhteydessä laaditussa ”Kauppatorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset 2012” -raportissa on esitetty osayleiskaavatasoisesti keskustan liikenneselvitys niiltä osin, kuin selvitys liittyy Kauppatorin asemakaavan lähtökohtiin ja vaikutuksiin. Lisäksi on selvitetty vaihtoehtoja keskustan pysäköinnin kehittämiseksi ja vertailtu uusien mahdollisten pysäköintilaitosten etuja ja vaikutuksia. Raportin viimeisessä luvussa on käsitelty Kauppatorin asemakaavan liikenteellisiä vaikutuksia. Liikenneselvitykset ja vaikutusarvioinnit on tehty hallinto-oikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla keskustan osayleiskaavallista selvitystä vastaavalla laajuudella.

Asemakaavan tarpeellisuuden arviointi puolestaan on olennainen osa kaupungin kaavoitusmonopolia. Asemakaavan muutos on tullut vireille kaupungin aloitteesta ja se on osa Turun ydinkeskustan kehittämistä. Kaavan tarkoitus on vahvistaa Turun keskustan viihtyisyyttä, kaupallista vetovoimaa ja kilpailukykyä. Tavoitteena on mahdollistaa Kauppatorin ilmeen kohentamiseen tähtäävän yleissuunnitelman mukaiset muutokset, torirakennusten rakentaminen, torinalainen pysäköintilaitos ja siihen liittyvät yhteydet naapurikortteleihin.

Ratkaisu perustuu näkemykseen, että siirtämällä pysäköinti maan alle voidaan kevyen liikenteen edellytyksiä parantaa, vähentää kadunvarsipysäköintiä ja luoda siten viihtyisää, kävelypainotteista kaupunkiympäristöä myös kaava-alueen ulkopuolella. Sillä seikalla, että joidenkin muiden näkemysten mukaan samaan tavoitteeseen päästäisiin esimerkiksi vähentämällä liikennerajoituksin autojen määrää keskusta-alueella, ei ole merkitystä hyväksytyn asemakaavan lainmukaisuutta arvioitaessa.

Selvitysten ja vaikutusarviointien riittävyys

Lähes kaikissa valituksissa on esitetty väitteitä siitä, että kaavaa varten tehdyt selvitykset ja vaikutusarvioinnit eivät ole olleet riittäviä. Myöskään vaihtoehtoisia pysäköintiratkaisuja ei valitusten mukaan ole selvitetty tarpeeksi.

MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Seuraavassa käydään tarkemmin läpi vaikutusten arvioimiseksi tehtyjä selvityksiä sekä hyväksytyn kaavan ja tutkittujen vaihtoehtojen vaikutukset siltä osin kuin niiden riittävyys on asetettu valituksissa kyseenalaiseksi. Kuten myöhemmin alla olevasta käy ilmi, on katsottava Kauppatorin asemakaavan muutoksen perustuvan MRL 9 §:n mukaisiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin, joiden perusteella vaihtoehdot ja niiden ympäristövaikutukset on voitu tarpeellisessa määrin selvittää. Myös vaihtoehtojen vertailua on pidettävä riittävänä.

Vaikutusten selvittäminen - pohjavesiolosuhteet

Valitusten mukaan asemakaavan yhteydessä esitetyt maaperä- ja pohjavesiselvitykset ovat puutteellisia. Matemaattiset mallit eivät ole päteviä, sillä ne sisältävät yksinkertaistuksia ja olettamuksia. Etenkään rakentamisen aikaisia pohjavesiongelmia ei ole selvitetty. As Oy Pyramidin puupaalujen kannalta orsivesitilanne on sama kuin KHO:n kumoamassa kaavaehdotuksessa eikä siihen ole mallinnuksessa otettu kantaa ollenkaan. Mallinnuksesta on tehty väärä tulkinta, jonka mukaan pysäköintilaitoksen rakentaminen olisi täysin turvallista. Tulos on se, mitä tilaaja on halunnut, joten hallinto-oikeuden tulisi selventää, mitä voidaan pitää lain edellyttämänä selvityksenä ja tutkimuksena.

Rambollin selvityksessä Torin alle suunniteltavan maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta on kuvattu orsivesiolosuhteita ja rakentamisen vaikutuksia niihin. Orsivesi ympäröi rakennusten perustuksia, joten sen laadulla ja tasolla on oleellinen merkitys puuperustusten säilymisen kannalta. Rambollin selvityksen perusteella pysäköintilaitoksen rakentaminen voidaan toteuttaa normaaleja rakentamisen työmenetelmiä käyttäen.

Myös KHO on 24.10.2011 päätöksessään, jossa se kumosi aiemman Kauppatorin asemaakaavan, todennut orsivesitilanteesta seuraavaa: ”Kauppatorin asemakaavan muutoksen mahdollistama rakentaminen on toteutettavissa siten, että orsiveteen liittyvät rakennusten perustusten säilymistä koskevat ongelmat ovat ratkaistavissa rakennuslupamenettelyn yhteydessä esitettävien yksityiskohtaisten suunnitelmien ja selvitysten perusteella.”

KHO:n kumoamassa kaavassa on ollut kyse kokonaan kaksikerroksisesta, pysäköintilaitoksesta sekä Yliopistonkadun alle rakennettavasta maanalaisesta tilasta. Nyt hyväksytyssä uudessa asemakaavassa pysäköintilaitos on Yliopistonkadun puoleiselta torin osalta vain yksikerroksinen eikä Yliopistonkadun alle rakenneta maanalaista tilaa yhdyskäytäviä lukuun ottamatta. Ajoramppi ei ulotu edes maanpinnalla As Oy Pyramidin tontin (6-2002) kohdalle ja laskeutuu As Oy Pyramidin naapuritalon kellarin lattiatason alapuolelle vasta noin 40 metrin etäisyydellä As Oy Pyramidista. Näin ollen väitteet siitä, että rakentamisesta johtuvat orsivesimuutokset aiheuttaisivat ongelmia As Oy Pyramidin puuperustuksille, ovat perusteettomia ja myös KHO:n aiemman päätöksen vastaisia.

Pöyryn raportissa puolestaan on keskitytty paineellisen pohjaveden eli ns. salpaveden mallinnukseen. Mallinnuksen lähtötiedoista ja reunaehdoista on neuvoteltu ELY -keskuksen kanssa. Mallinnus on tehty alan käytännön ja hyvän suunnittelutavan mukaan. Sen on laatinut asiantuntija, joka on tutkinut referenssinä samalla menetelmällä mm. Helsingin toteutettujen maanalaisten tilojen rakentamisen edellytyksiä.

Lausunnossaan ELY -keskus on todennut, että Yliopistonkadun ajoluiskan kohdalla tulee kaavoituksessa vielä kiinnittää huomiota siihen, että lähtötiedot maaperä- ja pohjavesiolosuhteista ovat riittävät. Tiedot käytössä olleista kyseistä kohtaa ympäröivien kiinteistöjen pohjatutkimuspisteistä on tämän johdosta lisätty raporttiin (selostuksen liitteen 5 liite 3). Todelliset kairaustuloksista saadut tiedot savipinnan tasosta ovat olleet käytössä mallinnusta laadittaessa ja ne vastasivat myös mallinnuksessa käytettyä yleistystä. Muilta osin ELY -keskus ei ole huomauttanut siitä, että pohjavesiselvitys tai sen perusteella tehdyt vaikutusarvioinnit eivät olisi olleet asianmukaisia ja päteviä.

Turun keskustan maa- ja kallioperän topografian ja geologian vaativuuden vuoksi alustava malli on muodostettu laajalle alueelle. Varsinainen kalibrointi on tehty pienemmälle mallille kattamaan tori ja sen lähiympäristö. Simuloidut pohjaveden painekorkeuden paikalliset alenemat ovat sorakerroksessa luokkaa 0,2 m ja savikerroksessa enimmillään luokkaa 1,0 m aivan pysäköintilaitoksen välittömässä läheisyydessä. Savikerroksessa pohjaveden painekorkeuden nousu on myös noin metrin luokkaa pysäköintilaitoksen koillispuolella. Lisäksi on otettava huomioon saven hyvin pieni vedenjohtavuus. Savessa esiintyvän pohjaveden virtausnopeus on tyypillisesti vain senttimetri vuodessa. Tästä syystä edellä esitetyn maksimitilanteen kehittyminen kestää vähintään 100 vuotta. Numeeriseen mallinnukseen liittyvien rajoitusten takia mallissa on kuitenkin käytetty saven vedenjohtavuuden arvoa, joka vastaa virtausnopeutta 0,014 metriä vuodessa, mikä on tyypillisen vaihteluvälin yläreunasta. Matemaattinen pohjavesimallinnus on siis konservatiivinen eli se kuvaa mahdollisia vaikutuksia enimmillään.

Koska pysäköintilaitos sijoittuu savikerrokseen, vaikutukset johtuvat tilan muodostamasta virtausesteestä eivätkä pohjavesivuodosta. Koska vastaavanlaisia olemassa olevia kellaritiloja ei ole mukana numeerisessa mallissa, toimivat etelä-lounaissuunnassa sijaitsevat kellaritilat ja rakennusten paalutukset vastaavalla tavalla padottavina rakenteina, nostavat painekorkeutta ja tasoittavat pysäköintilaitoksen vaikutusta.

Myös ELY -keskus on nyt käsiteltävänä olevaan kaavaan antamassaan lausunnossa todennut, että selvitykset voidaan katsoa riittäviksi saven alapuolisten pohjavesiolosuhteiden kannalta ja, että esitettyjen selvitysten perusteella yksityiskohtaisten suojaavien toimenpiteiden suunnittelu ja ratkaiseminen on mahdollista tehdä rakennuslupamenettelyvaiheessa. Rakennusjärjestyksen 8 §:n ja 9 §:n perusteella pohjavesiolosuhteet ja puiset perustusrakenteet tulee joka tapauksessa ottaa rakentamisessa huomioon.

Vaikutusten selvittäminen - liikennejärjestelyt

Meidän Turun, Viherpunaisen vasemmiston, As Oy Parkinkartanon, Hakalan ja Tammen valitusten mukaan liikenteellinen selvitys ja vaikutusarvioinnit sekä asemakaavaselostus ovat puutteellisia ja asenteellisia. Laajempaa, yleiskaavatasoista alueellista liikennesuunnittelua kaavan vaikutuksista kaupungin keskusta-alueeseen ei ole tehty. Liikennevirroissa ei ole otettu lainkaan huomioon Helsinginkadun liikennettä. Tosiasiassa pysäköintilaitoksen toteutumisen seurauksena suurin osa Helsinginkadun torille suuntautuvasta liikenteestä tulisi kulkemaan Kutomonkadun kautta. Tämä lisäisi Kutomonkadun ja Yliopistonkadun liikennettä, sillä se on liian joustava yhteys torin suuntaan. Sisään- ja ulostulorampin sijoittaminen Yliopistonkadulle on vastoin aiempia päätöksiä, joissa Aninkaistenkadun liikennettä on halutta vähentää. Asemakaavan muutos on myös kaupungin oman ilmasto- ja ympäristöohjelman vastainen.

Kauppatorin asemakaavamuutoksen yhteydessä on tehty laaja selvitys kaavan liikenteellisistä vaikutuksista (kaavaselostuksen liite 4), kuten Turun hallinto-oikeus on hylkäämänsä Kauppatorin aikaisemman asemakaavan muutoksen yhteydessä edellyttänyt. Selvityksessä on esitetty koko kaupunkiin laadittavan yleiskaavan yhteydessä tehty osayleiskaavatasoinen keskustan liikenneselvitys niiltä osin, kuin se liittyy Kauppatorin asemakaavan lähtökohtiin ja vaikutuksiin. Erityiskysymyksenä selvityksessä on lisäksi käsitelty asemakaavan edellyttämällä tarkkuudella Kauppatorin asemakaavan liikenteellisiä vaikutuksia.

Ajorampin sijaintivaihtoehtoja (ks. selostus luku 4.5) koskevan selvityksen mukaan liikenneverkon toimivuuden kannalta paras ratkaisu on järjestää pysäköintilaitoksen sisään- ja ulosajoliikenne yhdellä Yliopistonkadulle rakennettavalla ajorampilla. Pysäköintilaitoksen saavutettavuus on hyvä myös Aninkaistensillan suunnasta, kun sallitaan kääntyminen Aninkaistenkadulta oikealle Yliopistonkadulle. Yliopistonkadun ajoramppi johtaa pysäköintilaitoksen liikenteen suoraan Aninkaistenkadulle ilman, että sen liikenne merkittävästi häiritsisi ydinkeskustan jalankulkualuetta tai nykyisten pysäköintilaitosten liikennettä. Liikenneverkon toimivuuden kannalta pysäköintilaitoksen ajorampin sijoittaminen Yliopistonkadulle tasapainottaa pysäköintipaikkatarjontaa keskustan eri lähestymissuuntien kesken.

Helsingintien rakentamista on aikanaan perusteltu sillä, että Aninkaistenkadun liikennemäärät sen myötä vähenisivät. Kauppatorin pysäköintilaitoksen sisään- ja ulostulorampin sijoittaminen Yliopistonkadulle ei ole ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa, sillä lähtökohtana yleiskaavatyössä hahmotellussa liikenneverkossa on se, että Anikaistenkatu tulisi muuttaa keskustaa syöttäväksi kaduksi läpiajokadun sijaan. Tätä tavoitetta Kauppatorin pysäköintilaitoksen edellyttämät liikennejärjestelyt tukevat, kun Aninkaistenkadun risteysten kapasiteetista suurempi osa käytetään keskustaan kääntyville liikennevirroille eikä läpiajavia liikennevirtoja enää priorisoida.

Kauppatorin pysäköintilaitoksen tuottaman autoliikenteen tuotoksen laskeminen perustuu oletukseen, että laitoksen 800 autopaikasta 80 % on lyhytaikaisessa käytössä ja 20 % pitkäaikaisessa käytössä. Turun seudun liikennemallilla teetettiin Straficalla tarkastelu Kauppatorin pysäköintilaitoksen liikenteen suuntautumisesta ja sen avulla määritettiin pysäköintilaitoksesta johtuvat liikennemäärien muutokset. Mallitarkastelu perustuu tutkittuun liikkumiskäyttäytymiseen seudulla ja esitetyt liikennemäärät ovat tutkimuksessa osoitetun mukaisia.

Malli ja sillä tehty tarkastelu kattavat koko kaupunkiseudun. Kauppatorin asemakaavan liikenneselvityksessä esitetyt arviot ja kuvat tulevista liikennemääristä perustuvat tähän laajaan tarkasteluun. Asemakaavan liikenneselvityksen kuva 31 on rajattu niin, että siinä näkyvät muutokset liikennemäärissä sillä alueella, jolla kaavan vaikutus on merkittävin. Mallitarkastelu on mainittu liikenneselvityksen lähteenä (Strafica Oy 2012).

Liikennemallin mukaan Uudenmaankadun suunnasta tuleva asiointiliikenne lähtee alueilta, joita Helsinginkatu ei palvele lyhimpänä reittinä keskustaan. Malli ei näin ollen osoittanut liikenteen lisääntymistä Kutomonkadulla. Jos liikenneverkon ruuhkautuminen muualla johtaa Kutomonkadun liikenteen lisääntymiseen yleensä, on kadun verkostollista asemaa ja kehittämistä tutkittava erikseen. Selvitysten perusteella ei kuitenkaan ole syytä olettaa, että Kauppatorin pysäköintilaitos johtaisi sen suurempaan liikenteen lisääntymiseen Kutomonkadulla kuin muuallakaan keskustan katuverkossa.

Yliopistonkadun liikennemäärä Multavierunkadun ja Aninkaistenkadun välisellä osuudella on nykyään noin 3000 ajon/vrk. Pääosa tästä liikenteestä tulee Kutomonkadun kautta. Liikennemallilla tehty tarkastelu tuo Yliopistonkadun alkuun Kauppatorin pysäköintilaitoksen vuoksi lisää liikennettä noin 50 ajon/vrk. Yliopistonkadun liikenteen katkaiseminen Kauppiaskadun ja Brahenkadun välillä vähentää vastaavasti liikennemäärää suunnilleen saman verran. Uudenmaankadulla Hämeenkadun ja Sirkkalankadun välillä Kauppatorin pysäköintilaitoksen aiheuttama liikenteen lisäys on mallitarkastelun mukaan noin 800 ajon/vrk ja Uudenmaantiellä Skarppakullantiestä itään noin 350 ajon/vrk.

Jos oletettaisiin, että jostain syystä koko mallin mukainen Skarppakullantien itäpuolelta kulkeva liikenne siirtyisi Helsingintielle ja edelleen Kutomonkadulle, olisi liikenteen lisäys Yliopistonkadun alussa noin 10 prosentin luokkaa. Vastaavasti jos koko Hämeenkadun itäpuolelta koostuva liikenne siirtyisi Helsinginkadulle, olisi liikenteen lisäys ko. kohdassa noin 25 prosentin luokkaa. Etenkin viimeksi mainittu siirtymä on erittäin epätodennäköinen, sillä Skarppakullantien länsipuolelta syntyvälle liikenteelle se tarkoittaisi ajoreitin huomattavaa pitenemistä.

Selvitystä tehtäessä ei ole katsottu aiheelliseksi muuttaa liikennemallin tuloksia sen enempää Kutomonkadulla kuin muissakaan kohdissa, joissa on mahdollista spekuloida katuverkon mahdollisen ruuhkautumisen vaikutuksista liikennemallin tuloksiin, vaan liikennemallin tuloksia on hyödynnetty sellaisenaan.

Liikenneselvityksessä todetut liikennemäärien kasvut ovat todennäköisiä enimmäismääriä ja todellisuudessa pysäköintilaitoksen liikenteellinen vaikutus voi olla huomattavasti pienempi. Toripysäköinnin liikenteellisten vaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että suurin muutos keskustan katuverkossa on tapahtunut jo aiemmin Yliopistonkadun kävelykadun rakentamisen myötä.

Muiden vaikutusten selvittäminen

Meidän Turun, Hakalan ja Tammen valitusten mukaan toripysäköinnistä aiheutuu erilaista ympäristöhaittaa, kuten melu-, ilmansaaste- ja tärinävaikutuksia, joita ei ole selvitetty riittävästä. Selvitystä siitä, onko alueella pilaantuneita maita, ei ole tehty. Myöskään torin nykyisten kioskirakennusten arvoa ei ole inventoitu.

Melutaso ei muutu suoraviivaisesti liikennemäärän muuttuessa, joten keskustan katujen melutaso ei havaittavasti lisäänny kaavan aiheuttaman liikennemäärän kasvun seurauksena. Ajoneuvoliikenteen päästöt ja ilmansaasteet puolestaan lisääntyvät samassa suhteessa kuin liikennemäärät lisääntyvät. On selvää, että kaavanmuutoksen aiheuttamat muutokset katuverkossa toisaalla vähentävät ja toisaalla lisäävät liikennettä.

Liikennemäärien muutoksen aiheuttamia muutoksia melutasossa on käyty läpi Kauppatorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset 2012 -raportissa sivulla 28. Melutason pienentäminen niin, että keskustan katujulkisivuilla olisi päiväaikaan kaikkialla alle valtioneuvoston antaman ohjearvon, alle 55 dBA, tarkoittaisi, että kaikilla kadulla pitäisi olla liikennettä alle 600 ajon/vrk. Tämä ei ole mitenkään realistinen tavoite koko keskustan katuverkolla.

Keskustan liikenneverkkoa kehitettäessä on päästöjen määrää tarkasteltava koko keskustaan saapuvan ja sieltä lähtevän liikennemäärän kannalta. Toripysäköinnin aiheuttama liikennemäärien lisääntyminen koko keskustan liikennettä ajatellen on niin vähäistä, että laajempien erillisselvitysten tekeminen liikenteen päästöistä ja melusta on tarpeetonta. Koska toripysäköinti ei lisää raskasta liikennettä, ei liikenteen aiheuttaman tärinän vaikutuksia myöskään ole ollut tarpeen selvittää.

Kauppatorin pysäköintilaitoksen vaikutuksesta ilman laatuun sen lähialueella on ilmatieteenlaitos laatinut selvityksen (selostuksen liite 8). Sen mukaan maanalaisen pysäköintilaitoksen ilmastoinnin pakokaasupäästöjen aiheuttamat ilmanlaatuvaikutukset jäävät torin lähiympäristössä maapinnan tasossa lähirakennusten julkisivuilla ja pysäköintilaitoksen raittiin ilman ottokohdilla vähäisiksi eivätkä aiheuta terveydellistä haittaa.

Kaava-alueen läheisyydessä sijainneet huoltamot ovat saattaneet aiheuttaa maaperän pilaantumista tai mahdollisten haitta-aineiden kulkeutumista suunnittelualueelle. Ennen kuin alueella tehdään kaivuutöitä, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioidaan ja tarvittaessa maaperä puhdistetaan erillisen suunnitelman mukaan. Tästä on asianmukainen kaavamääräys.

Kauppiaskadun varrella olevat kaksi rapattua rakennusta (kioski- ja wc-rakennukset) ovat 1930-luvulta ja Eerikinkadun puoleinen kioskirivi 1950-luvulta. Ne on maakuntamuseon inventoinnissa arvotettu paikallisesti merkittäviksi.

Meidän Turun valituksen mukaan toripysäköinnin ja kaavan vaikutuksia joukkoliikenteelle ei ole riittävästi selvitetty. Toteutettuna toripysäköinti alentaa joukkoliikenteen käyttöä pysyvästi noin 5 %. Esimerkiksi Kuopiossa ja Vaasassa joukkoliikenteen matkamäärät laskivat merkittävästi toripysäköinnin toteuttamisen jälkeen.

Joukkoliikenteen palvelutaso nousee asemakaavan toteutuksen seurauksena, sillä pintapysäköinnin vähentyessä Kauppatorin viihtyisyys ja yleisilme paranee uusine rakennuksineen, penkkeineen ja istutuksineen. Joukkoliikenteen uudet lipunmyynti- ja neuvontatilat Kauppatorilla helpottavat asiakkaiden asiointia. Ne mahdollistavat myös paikallis- ja seutuliikenteen yhteisen palvelupisteen toteuttamisen. Joukkoliikenteelle on eduksi, jos toripysäköinnin toteuttamisella voidaan estää kaupallisten palvelujen siirtyminen tiiviin kaupunkirakenteen ulkopuolelle, jossa niiden saavutettavuus joukkoliikenteellä on hyvin huono.

Toripysäköinnin vaikutusta joukkoliikenteen matkustajamääriin tai muiden lähellä olevien pysäköintilaitosten käyttöasteeseen on erittäin vaikeaa arvioida luotettavasti. Kaavoituksellisten ratkaisujen lisäksi joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat esimerkiksi hinnoittelupolitiikka ja toisaalta polttoaineiden hinta. Nämä ovat asioita, joihin ei asemakaavassa voida ottaa kantaa. Yleissuunnitelman toteuttamisen tai mahdollisen pysäköintilaitoksen rakentamisen vaikutuksia Turun joukkoliikenteen matkustajamäärään ja lipputuloihin ei voida uskottavasti arvioida. Tampereen teknillisen yliopiston liikenteen tutkimuskeskus on ulkopuolisena asiantuntijana vahvistanut edellä esitetyn näkemyksen ja todennut samalla, ettei tapauskohtaisten rakennushankkeiden vaikutuksista ole tiedossa yleistettävää tutkimusta.

Meidän Turun, As Oy Parkinkartanon ja Tammen valitusten mukaan kaavanmuutoksen kaupallisten vaikutusten arviointi on riittämätön eikä perustu faktatietoon. Toripysäköinti ei voi merkittävästi lisätä asiointia Turun liikekeskustassa eikä keskustan kaupallista vetovoimaa voi kasvattaa maanalaisia pysäköintipaikkoja lisäämällä, sillä jo olemassa olevat maanalaiset pysäköintipaikat eivät ole täysimittaisesti käytössä.

Maanalaisen toripysäköinnin vaikutuksista keskustan liikkeiden ja torikaupan elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyyn on erittäin vaikeaa arvioida. Toripysäköinnin vastustajien mukaan toripysäköinti näivettää torikaupan ja keskustan palvelut. Kaavanmuutos puolestaan perustuu siihen näkemykseen, että ainoa tapa säilyttää keskusta elinvoimaisena, on muun ohella parantaa pysäköinnin laatutasoa keskustassa lisäämällä keskitettyä pysäköintiä. Keskusta ei säily vetovoimaisena pelkästään jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen turvin. Elävä keskusta, jonka palvelutarjonta pysyy kilpailukykyisenä, edellyttää myös asiakaspysäköintitarjontaa.

Osaltaan Kauppatorin pysäköintimahdollisuuksien parantamisella vastataan myös maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijoittumisen ohjausta koskevaan uudistukseen, joka tulee kaikilta osiltaan voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2015. Jatkossa kaupan suuryksiköiden sijoittumista ohjataan entistä enemmän yhdyskuntarakenteen tosiasiallisille keskusta-alueille.

Jos keskustan vetovoima hiipuu, koska autoilevat asiakkaat siirtyvät entistä enemmän käyttämään keskustan ulkopuolella olevia palveluja, kärsivät tästä niin torikauppa, keskustan erikoistavaraliikkeet kuin viime kädessä kävellen, pyörällä tai bussilla keskustan palveluja käyttävät asiakkaatkin. Nykyaikaisen maanalaisen pysäköintiratkaisun kehittäminen ei ole ristiriidassa keskustan kehittämisen kanssa.

Meidän Turun ja Tammen valitusten mukaan maanalaisen toripysäköinnin rakentamisaikaisia vaikutuksia torikaupalle ja keskustan kaupalle muutoinkin sekä joukkoliikenteelle ei ole riittävästi arvioitu. Selvää on, että rakentamisen aikana torikauppa vähenee merkittävästi, sillä rakentaminen haittaa kulkua torille kävellen, pyörällä, henkilöautolla ja joukkoliikenteellä. Myös joukkoliikenne kärsii liikenteen ja pysäkkien tilapäisjärjestelyistä.

Vaikutusselvitysten riittävyyttä arvioitaessa yhdeksi lähtökohdaksi voidaan asettaa kaavalle asetetut sisältövaatimukset. Kaavaa laadittaessa on vaikutukset selvitettävä ja arvioitava siinä määrin, että voidaan varmistua kaavan täyttävän sille asetetut sisältövaatimukset (Hallberg et al. 2006, Maankäyttö- ja rakennuslaki, s.51).

Rakentamisaikaisilla vaikutuksilla ei ole merkitystä arvioitaessa, täyttääkö asemakaavan muutos MRL 54 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset, jotka siis koskevat rakentamisvaiheen jälkeistä tilannetta. Asemakaavan muutoksen toteuttamiseen liittyvän toripysäköinnin rakentamisaikaisia ympäristövaikutuksia on selvitetty kaavaselostuksessa (s. 62) sekä esittelytekstissä (kaupunginhallitus 15.5.2012 § 267).

Kauppatorin vaiheittaisella rakentamisella voidaan torikauppaa harjoittaa keskeytyksettä koko rakentamisen ajan. Rakentaminen on mahdollista vaiheistaa myös siten, että joukkoliikenteen pysäkit sijaitsevat koko rakennusajan Kauppatorilla ja sen välittömässä läheisyydessä. Joukkoliikenteen asiakkaisiin vaikuttavat muutokset ovat seurausta siitä, että rakentamisajankohdan jossain vaiheessa pysäkkejä siirretään väliaikaisesti toisille paikoille. Vastaavasti menetellään myös silloin, mikäli hankkeessa toteutetaan vain yleissuunnitelman mukaiset pintarakenteet ja katualueet.

Seudullisen joukkoliikenneviranomaisen näkemyksen mukaan väliaikaiset muutokset ovat joukkoliikenteen järjestämisen kannalta tavanomaisia kaupunkikeskustan ongelmia eikä niiden vaikutuksia esim. Turun joukkoliikenteen matkustajamäärään ja lipputuloihin pystytä arvioimaan. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että samalla alueella Kultatalon peruskorjaus 1.2.2011 - 2.4.2012 siirsi joukkoliikenteen pysäkit Aurakadulta yli vuodeksi ilman, että kyseisten linjojen matkustajamäärissä olisi havaittu poikkeamia verrattuna muihin joukkoliikenteen linjoihin.

Selvitykset ovat näin ollen riittävän yksityiskohtaisia asemakaavan muutoksen yhteydessä tehtyjen, alustavien ja myöhemmin rakennuslupavaiheessa tarkentuvien suunnitelmien perusteella toteutettuina. Torinalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisaikaiset vaikutukset on tarpeellisessa määrin selvitetty. Lisäksi on esitetty myös keinoja, joilla haitalliset vaikutukset mm. torikauppaan ja joukkoliikenteelle voidaan poistaa tai niitä voidaan vähentää. Tarkemmat suunnitelmat mm. torikauppiaiden ja joukkoliikenteen pysäkkien sijoittumisesta laaditaan rakentamisvaiheessa. Muutoksista myös tiedotetaan aktiivisesti.

Meidän Turun, Viherpunaisen vasemmiston, Mäenpään ja Tammen valitusten mukaan kaavanmuutoksen yhteydessä ei ole selvitetty kustannusarviota pysäköintilaitoksen rakentamisesta eikä kaupungille aiheutuvia taloudellisia vastuita. Yksityisen pysäköintilaitoksen rakentaminen on kyseenalaista myös siksi, että se olisi kilpailija Louhen pysäköintilaitokselle, jonka tulot nyt tulevat kaupungille.

MRL 9 §:n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja vaihtoehtojen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset. Säännös ei velvoita arvioimaan kaavan taloudellista toteuttamiskelpoisuutta vaan sen arvioinnin tekee hankkeen mahdollinen toteuttaja. Se seikka, että yksityinen, ei kaupungin omistama, Louhen pysäköintilaitos saa kilpailijan Kauppatorin alle mahdollisesti rakennettavasta pysäköintilaitoksesta, on puolestaan hyvä asia pysäköintilaitosten asiakkaiden kannalta. Lisäksi kaupunki perii maanomistajana pysäköintilaitoksen toteuttajalta vuosittaista maanvuokraa erikseen sovittavan määrän.

Kauppatorin maanpäällisten osien kunnostamisesta puolestaan aiheutuu kaupungille kustannuksia pysäköintilaitoksen rakentamisesta huolimatta. Kyseiset kustannukset todennäköisesti alenevat pysäköintitilan toteutumisen seurauksena. Kaupungin ja hankkeen toteuttajan välinen kustannusten jako on tarkoitus toteuttaa niin, että pysäköintilaitoksen toteuttaja vastaa kaikista pysäköintilaitoksen toteuttamisesta aiheutuvista kustannuksista kuten ramppien rakentamisesta ja johtojen siirroista (ks. tarkemmin selostus s. 66).

Meidän Turun, As Oy Parkinkartanon ja Tammen valitusten mukaan asemakaavan yhteydessä oleva vaihtoehtoisten pysäköintilaitosten tarkastelu on puutteellinen ja asenteellinen, sillä se ei perustu tosiasioihin eikä tutkimuksiin. Esimerkiksi nykyisten pysäköintilaitosten käyttöasteita ei ole esitetty vaan käytetään termejä melko, ajoittain tai usein täynnä. Louhen laajennusvaihtoehdot on hylätty liian kevyin perustein. Myöskään vaihtoehtoja joukkoliikenteen, pyöräily ja jalankulun edellytyksien parantamiseksi ei ole selvitetty.

Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen vaikutukset (MRL 9 §). Säännöksen perusteluissa (HE 101/1998 vp, s. 63) on todettu, että kaavoitusmenettelyyn yleensä kuuluu vähintään mahdollisten maankäytön muutosten ja nykyisen tilanteen välinen vaikutusten vertailu.

Kaavaselostuksen liitteenä 4 olevassa selvityksessä Kauppatorin asemakaavan liikenteellisistä vaikutuksista on arvioitu kattavasti erilaisten Kauppatorin pysäköintilaitoksen vaihtoehtojen liikenteellisiä vaikutuksia. Tätä on täydennetty kaavaselostuksessa (luku 4.5). Myös muistutuksista tehdyssä yhteenvedossa on vastattu samoihin väitteisiin kuin nyt valituksessa on kyse. Nykyiset, yksityisessä omistuksessa olevat pysäköintilaitokset eivät julkista tietoja laitosten käyttöasteesta, joten selvityksessä on täytynyt pitäytyä haastatteluihin ja arkihavaintoihin. Lisäksi on pidettävä mielessä, että vaihtoehtojen selvittämisessä ei ole kyse asemakaavan tarpeellisuuden arvioinnista.

Valituksissa parhaimpana vaihtoehtona on pidetty Louhen laajennusta. Pohjavesiselvitysten perusteella tätä ei kuitenkaan ole pidetty hyvänä vaihtoehtona, sillä Louhen laajennuksessa joudutaan rikkomaan paineellisen pohjaveden taso useimmissa sisäänajovaihtoehdoissa luiskan rakentamisen yhteydessä. Tämä puolestaan voi aiheuttaa pohjaveden alentumista. Keskeinen seikka, jonka perusteella päädyttiin kaavaehdotuksen mukaiseen vaihtoehtoon, oli juuri pohjavesiselvitysten tulokset: Rakennettaessa Kauppatorin alle kaavan määrittämissä rajoissa vältetään saven ja kallion välissä olevan moreenikerroksen puhkaiseminen. Etenkin torin eteläpuolista aluetta palvelevien asiakaspysäköintipaikkojen tarve ja liikenteelliset selvitykset tukivat valittua ratkaisua.

Asemakaavan muutoksen edellyttämät liikennejärjestelyt eivät estä esimerkiksi keskustan kävelyalueen jatkamista Kauppiaskatua pitkin Aurajoen ja kirjaston suuntaan. Lisäksi on otettava huomioon, että torinalaisen pysäköintilaitoksen myötä kadunvarsipysäköintiä on mahdollisuus huomattavasti vähentää katutilan vapauttamiseksi sekä kaavanmuutosalueella että sen ympäristössä. Vaikka nämä muutokset eivät sisälly asemakaavan muutokseen, luo kaavanmukaisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen edellytyksiä kävelyn, pyöräilyn ja mahdollisen raideliikenteen kehittämiselle keskustassa. Olennaista on, että asemakaava mahdollistaa jalankulun ja pyöräilyn verkostojen toteuttamisen.

Osayleiskaavan tarve ja ohjausvaikutus

Meidän Turun, As Oy Parkinkartanon, Mäenpään ja Tammen valitusten mukaan kaavoituksen olisi pitänyt lähteä liikkeelle yleiskaavan päivittämisestä. Pysäköintilaitoksen sijoittamista ja liikenteen järjestämistä ei ole ratkaistu alueen yleiskaavoituksen yhteydessä. Keskustan liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää laajempaa kaavallista ratkaisua, jossa myös vaihtoehdot toripysäköinnille voidaan selvittää laajemmin. Asemakaava on yleiskaavan ja liikenteen vaihekaavan vastainen.

MRL 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain (MRL 35.3 §). Yleiskaavan laatimistarvetta koskevissa perusteluissa (HE 101/1998 vp, s. 73) todetaan laatimistarpeen jäävän pitkälti kunnan oman harkintavallan piiriin. Osayleiskaava voi olla tarpeen esim. silloin, kun on kyse suurehkojen ja merkittävien alueiden saneerauksesta, täydennysrakentamisesta tai uudisrakentamisesta (Syrjänen 1999, Maankäyttö- ja rakennuslaki selityksineen, s. 135). MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

ELY -keskus on kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa pitänyt asianmukaisimpana, että keskustan pysäköinnin vaihtoehdot ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus tehtäisiin yleiskaavassa, jossa voidaan sitovasti ratkaista liikennejärjestelmän kehittämisessä tarpeelliset toimet. Yleiskaavan tarkoitusta ja laatimistarvetta koskevista säännöksistä tai niiden perusteluista ei kuitenkaan voi tehdä sitä johtopäätöstä, että ennen Kauppatorin asemakaavan muutosta olisi tullut laatia uusi oikeusvaikutteinen yleiskaava tai osayleiskaava. Vaikka keskustan osayleiskaava on aikanaan laitettu vireille, ei se aseta kunnalle velvollisuutta osayleiskaavan laatimiseen; kyse on kunnalle kuuluvasta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, joka kuuluu olennaisena osana kaavoitusmonopoliin. Keskustassa ei ole suunnitteilla suurehkoja tai merkittäviä muutoksia.

Yleiskaava 2035 on vireillä ja siinä yhteydessä on tarkoitus laatia myös keskustan erillistarkastelu osayleiskaavan tarkkuudella. Kaavanmuutoksen edellyttämät liikenteelliset selvitykset sekä vaikutusarvioinnit on kuitenkin voitu tehdä asemakaavan muutoksen yhteydessä MRL 9 §:n edellyttämässä laajuudessa; laki ei velvoita niiden selvittämistä osayleiskaavassa. Kuten edellä on esitetty, on kaavoituksen yhteydessä käytetty tekeillä olevia yleiskaavan liikenneselvityksiä hyväksi siltä osin kuin ne liittyvät käsiteltävänä olevaan asemakaavaan.

Lisäksi on otettava huomioon, että kaupunginhallitus on päättänyt, että ”Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmaa 2010”, joka sisältää kehittämishankkeet kiireellisyysluokittain. Ohjelmaa käytetään kävely- ja pyöräily-yhteyksien jatkosuunnittelun pohjana ja se otetaan huomioon investointisuunnitelmia laadittaessa. Päätös ohjaa kävelyn ja pyöräilyn verkoston toteuttamista välittömämmin ja konkreettisemmin kuin se, että vastaava verkosto olisi osoitettu yleiskaavassa.

”Keskustan liikenteen vaihekaava 1984” -niminen keskustan liikennesuunnitelma ei ole luonteeltaan eikä juridiselta asemaltaan kaava, vaan kehittämissuunnitelma. Kyseinen suunnitelma on aikanaan hyväksytty valtuustossa tietyin täydennyksin ja muutoksin käytettäväksi keskustan osayleiskaavaa valmisteltaessa ja ohjeeksi keskustan asemakaavan muutoksille, liikennejärjestelyille ja erillisprojekteille (kv 14.4.1986). Kymmenen vuotta myöhemmin laadittiin selvitys ”Turun ydinkeskustan kehittäminen 1997”, joka puolestaan hyväksyttiin keskustan kehittämisen vaihtoehdoksi (kv 8.12.1997 ja kv 5.5.1997). Myös se sisälsi uusia liikenneratkaisuja. Nyt tekeillä olevan yleiskaavan yhteydessä laaditaan keskustan osalta tarkempia tarkasteluja mm. raideliikenteestä. Koska sekä 1980- että 1990-luvun liikennesuunnittelua ohjaamaan hyväksyttyjä selvityksiä voidaan pitää jo vanhentuneina, on Kauppatorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset 2012 -raportti laadittu yleiskaavan tekeillä olevan erillisselvityksen ja Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman 2010 perusteella.

Asemakaavan muutosta koskeva Kauppatorin alue on voimassa olevassa oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa osoitettu pääkeskustasoisten keskustatoimintojen alueeksi (C), joka kaavamääräyksen mukaan varataan hallinnon, kaupan, palvelujen, keskustaan sopivan asumisen ja työpaikkatoimintojen, virkistyksen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Yleiskaavaselostuksessa on keskustan kehittämisestä todettu, että yleiskaavan tärkeimpiä ratkaisuja ovat muun ohella keskustan toimivuutta ja asiakaspysäköintiä turvaavat liikennejärjestelyt. Lisäksi on mm. todettu, että ydinkeskustaan laaditaan korttelikohtaisia asemakaavoja keskustan kehittämiselle asetettujen tavoitteiden konkretisoimiseksi.

Pysäköintilaitosten rakentaminen on mahdollista yleiskaavan keskustatoimintojen alueella. Voimassa oleva yleiskaava antaa muutoinkin keskustan osalta riittävät yleiskaavalliset suuntaviivat asemakaavoitukselle. Kauppatorin asemakaava on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukainen toteuttaen yleiskaavan tavoitteita. Yleiskaava on näin ollen ollut asemakaavan muutoksen ohjeena MRL 42.1 §:n ja 54.1 §:n edellyttämällä tavalla. Myöskään tarvetta liikennejärjestelmän selvittämiseen yleiskaavan tasolla ei ole ollut. Kaava-alue sinällään on ollut riittävän iso suunnittelukokonaisuus ja myös vaikutukset on selvitetty MRL 9 §:n edellyttämässä laajuudessa.

Asemakaavan sisältövaatimukset

Meidän Turun, Mäenpään, Hakalan ja Tammen valituksissa on viitattu asemakaavan sisältövaatimuksiin. Niiden mukaan asemakaavassa ei ole otettu huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita eikä edistetty niiden toteuttamista lain edellyttämällä tavalla. Lisääntyvä liikenne, melu, pöly ja pienhiukkaset aiheuttavat terveys- ja turvallisuushaittaa sekä liikennekaaoksen. Maanalaista liike- ja varastotilaa sekä kioskirakennuksia koskevat kaavamääräykset ovat liian epämääräisiä. Maanalaisen pysäköintilaitoksen hätäpoistumistiet ovat sallittua pidempiä. Olemassa olevien kioskirakennusten suojeluarvot on sivuutettu. Ajoramppi on sijoitettu keskelle historiallisesti arvokasta Turun ydinkeskustaa, mikä hävittää historiaan liittyviä erityisiä arvoja.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet antavat perustaa erityisesti kaavoituksen ennakko-ohjaukselle valtakunnallisesti merkittävissä alueidenkäytön kysymyksissä. Asemakaavan osalta erityistavoitteet täsmentävät ja konkretisoivat MRL 54 §:ssä säädettyjä asemakaavalle asetettuja sisältövaatimuksia valtakunnallisesta näkökulmasta, mutta eivät tuo kaavoitukseen varsinaisesti uusia oikeudellisia perusvaatimuksia. (Hallberg et al. 2006, Maankäyttö- ja rakennuslaki, s. 106). Niitä on näin ollen arvioitava yhdessä asemakaavalle asetettujen sisältövaatimusten kanssa.

MRL 54.2 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten mukaan, asemakaava on laadittava muun ohella siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Pysäköintilaitoksen sijoittaminen Kauppatorin alle ja Yliopistonkadun muuttaminen kävelyalueeksi torin kohdalla aiheuttavat muutoksia nykyiseen liikenneverkkoon. Kun otetaan huomioon keskustan liikennevirrat kokonaisuutena, muutokset ovat selvitysten mukaan pieniä ja paikallisia. Päästöjen määrää on puolestaan tarkasteltava koko keskustaan saapuvan ja sieltä lähtevän liikennemäärän kannalta. Jos asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen kriteeriksi asetetaan se, että liikenteen tai päästöjen määrä ei saa paikallisesti lisääntyä missään, on mahdotonta esimerkiksi rauhoittaa tiettyjä katuja ja alueita liikenteeltä, koska aina jokin osa liikenteestä siirtyy muualle katuverkolla. Yliopistonkadun ajorampin sijainti oli selvitysten perusteella ehdottomasti paras liikenteen ja erityisesti joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta.

Pysäköinnin keskittäminen ja sen mahdollistama kävely- ym. vähäliikenteisten alueiden lisääminen on nimenomaan keino, jota 2000-luvun liikennesuunnittelussa käytetään kaupunkikeskustojen autoliikenteen kasvun rajoittamiseen ja kestävien kulkumuotojen edistämiseen. Haitallisten päästöjen vähentämisessä paikallisesti tehokkain keino on ajoneuvoteknologian kehitys, jota edistetään pääasiassa muilla keinoin kuin asemakaavoituksella.

Keskustan aseman vahvistaminen kaikin keinoin on tärkeää, kun pyritään hillitsemään kaupunkirakenteen hajautumista ja siitä johtuvaa autoliikenteen kasvua. Palvelujen alueellisen saatavuuden näkökulmasta Kauppatorin alle rakennettava pysäköintilaitos turvaa palvelujen pysymisen keskustassa, sillä pelkästään kävellen, pyöräillen tai joukkoliikenteellä kulkevien varassa palvelujen saatavuutta ei pysty turvaamaan.

Kaavanmuutos luo edellytyksiä joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun verkostojen edistämiseen. Se ei myöskään estä keskustan kehittämistä laajemmin, vaan nimenomaan luo edellytyksiä viihtyisälle elinympäristölle, kun autojen tilalle saadaan tilaa oleskeluun. Valmistuttuaan Kauppatori on viihtyisämpi, helppokulkuisempi ja tasaisempi. Kävelyaluetta on enemmän kuin lähtötilanteessa.

Suunniteltu maanalainen pysäköintitila ei laajuudessaan poikkea juuri muiden keskustan kortteleiden kellaritiloista eikä sillä selvitysten mukaan ole olennaisia pohjavesivaikutuksia.

Maanalaista liike- ja varastotilaa koskeva kaavamääräys (ma-1) mahdollistaa pysäköintilaitoksen liittämisen toria ympäröiviin tontteihin yhdessä kerroksessa. Kaavamääräys on riittävä, sillä rakentamisen määrää rajoittavat vesi- ja viemäriverkostojen sijoittuminen alueelle sekä alinta lattiatasoa koskeva määräys. Kioskirakennusten toteuttamisen yksityiskohdat arvioidaan rakennuslupamenettelyssä, jota yhtenäistä rakennustapaa edellyttävä kaavamääräys riittävästi ohjaa.

Asemakaavan muutoksen mukainen maanalainen pysäköintilaitos on toteuttamiskelpoinen, mitä tulee maanalaisten tilojen poistumisteiden pituuteen. Pysäköintilaitos voidaan jakaa kahdeksi eri palo-osastoksi, jolloin poistumisteiden sallitut pituudet eivät ylity. Asiasta on neuvoteltu pelastusviranomaisten ja rakennusvalvontatoimiston kanssa; asia kuuluu rakennusluvassa ratkaistavaksi. Sisään- ja ulosajoramppia ei ole osoitettu poistumistieksi vaan kartalla oleva nuoli osoittaa viereisen maanalaisen kävely-yhteyden.

Pysäköintilaitoksen sisäänajoramppi on nimenomaan kaupunkikuvallisista syistä sijoitettu pois torialueelta Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun risteyksen toiselle puolelle eikä se näy Kauppatorin ilmeessä. Ajoramppi on kaavamääräyksen mukaan jätettävä kattamatta. Kaava vaalii näin ollen rakennettua ympäristöä, kun lisäksi otetaan huomioon, että Ortodoksisen kirkon edusta on kokonaan rauhoitettu liikenteeltä. Arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että ajoluiskan sijaintia ei voi päättää ainoastaan kaupunkikuvallisten seikkojen perusteella vaan kyse on aina kaavan sisältövaatimusten kokonaisharkinnasta. Myös liikenteen järjestämisen vaatimukset on otettava huomioon ja punnittava niitä suhteessa kaupunkikuvallisiin arvoihin.

Myös Kauppiaskadun varrella olevien rapattujen kioski- ja wc-rakennuksen suojelua arvioitaessa on jouduttu punnitsemaan asemakaavan keskenään ristiriitaisia sisältövaatimuksia.

Edellä esitetyn perusteella on katsottava, että hyväksytty asemakaavan muutos täyttää MRL 54.2 §:ssä säädetyt sisältövaatimukset niin terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön kuin palvelujen alueellisen saatavuuden ja liikenteen järjestämisen osalta. Lisäksi se vaalii rakennettua ympäristöä eikä hävitä niihin liittyviä erityisiä arvoja.

Yhdenvertaisuus

Meidän Turun ja As Oy Pyramidin valitusten mukaan asemakaava ei kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti ja tasapuolisesti. Pysäköintilaitoksen haitat (riski rakennuksen perustuksille, melu, kiinteistön edustalla olevan kadunvarsipysäköinnin poistuminen) kohdistuvat As Oy Pyramidiin. Lisärakennusoikeutta osoitetaan ainoastaan Kauppatorin ympäristön kiinteistöille eli Turun Toriparkki Oy:n osakkaille, kun muu naapurusto jää ilman rakennusoikeutta.

MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Katujen alle osoitettu rakennusoikeus sijoittuu kaupungin maalle, joten se on lähtökohtaisesti kaupungin eli maanomistajan hyödynnettävissä. Kiinteistöjen edessä katualueella sijaitsevat pysäköintipaikat eivät ole vain ko. kiinteistöjen asukkaille tarkoitettuja vaan kaikille yleisiä paikkoja. Pysäköinnin kysyntä keskustassa on niin suurta, että kiinteistön kohdalla olevat kadunvarsipaikat harvoin edes palvelevat juuri kyseisen kiinteistön asukkaita. Näin ollen ei voida katsoa, että niiden poistaminen olisi jotenkin kohtuutonta kiinteistön omistajalle. Pysäköintipaikkojen poistaminen puolestaan mahdollistaa leveämmän kevyenliikenteen väylän rakentamisen Yliopistonkadulle.

Yliopistonkadun liikennemäärä maanalaisen toripysäköinnin jälkeenkin Brahenkadun ja Kauppiaskadun välisellä osalla on huomattavasti pienempää kuin esim. Maariankadulla, jossa myös on asumista (ks tarkemmin selostuksen liite 4, s. 26). Yliopistonkadulla on kyseisellä osuudella 86 asuntoa. Laajennettaisiinpa Louhen pysäköintilaitosta mihin tahansa suuntaan, on vaihtoehtotarkasteluissa tutkittujen ajoyhteyksien ympäristössä kaikissa yli 200, jopa 360 asukasta (ks. tarkemmin selostuksen liite 4, s. 24).

Pysäköintilaitoksen sijoittaminen Kauppatorin alle on todettu selvityksissä pohjavesiolosuhteiden osalta turvallisemmaksi kuin esim. Louhen laajennus, jossa rampin rakentamisen yhteydessä joudutaan puhkaisemaan paineellista pohjavettä johtava, saven ja kallioperän välillä oleva moreenikerros. Toripysäköinnin ajorampin sijoittaminen Yliopistonkadulle on puolestaan paras sekä liikenteellisin että kaupunkikuvallisin perustein arvioituna. Lisäksi on huomattava, että asemakaavanmuutos kohtelee Yliopistonkadun vastakkaisella puolella olevaa kiinteistöä vastaavalla tavalla kuin As Oy Pyramidia.

Kun arvioidaan As Oy Pyramidille asemakaavasta aiheutuvaa haittaa suhteessa asemakaavalta edellytettävien sisältövaatimusten kokonaisuuteen, ei asemakaavan voida katsoa aiheuttavan As Oy Pyramidille tai muillekaan Meidän Turun valituksessa yksilöimättömille naapuruston kiinteistöille sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.

Yhteenveto

Kauppatorin alle rakennetavan pysäköintilaitoksen mahdollistamaa asemakaavan muutosta on vastustettu laajasti erilaisista syistä. Edellinen Kauppatorin asemakaavan muutos kumoutui puutteellisten selvitysten vuoksi, minkä vuoksi niitä on nyt täydennetty huomattavasti. Selvitysten perusteella maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamisen reunaehdot on kirjattu tarkemmin kaavamääräyksiin.

Suuri osa nyt käsiteltävänä olevissa valituskirjelmissä esitetyistä valitusperusteista ovat sellaisia, joilla ei ole merkitystä kaavan lainmukaisuutta arvioitaessa. Tällaisia ovat esimerkiksi näkemykset siitä, millä keinoin kävely- ja pyöräilypainotteista keskustaa tai keskustan elinvoimaisuutta tulisi kehittää taikka joukkoliikenteen vetovoimaa edistää. Myöskään Kauppatorin alle rakennettavan pysäköintilaitoksen tarpeellisuuden arviointi ei kuulu asemakaavan laillisuusarviointiin. Näiltä osin kyse on siis kaupunginvaltuuston tarkoituksenmukaisuusharkinnasta, minkä arviointi ei ole hallinto-oikeuden tehtävä.

Edellä lausunnossa esitettyjen perusteluiden lisäksi kaupunginhallitus viittaa kaavan valmisteluaineistoon kokonaisuudessaan ja erityisesti lausuntoihin ja muistutuksiin annettuihin vastineisiin (selostuksen liite 16), joissa on käsitelty yksityiskohtaisesti useita valitusperusteita. Valituksissa ei ole esitetty lakiin perustuvia perusteluita päätöksen kumoamiseksi, joten valitukset tulee kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan hylätä. Myöskään hallintolainkäyttölain 74.2 §:n mukaista perustetta oikeudenkäyntikulujen korvaamiselle ei ole.

Lisätietoja antaa tarvittaessa vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto, puh. 044 9074 064, sähköposti satu.j.lehto@turku.fi, PL 355, 20101 Turku. Asiaan liittyvät päätökset pyydetään toimittamaan myös sähköisessä muodossa sekä kaupunginhallitukselle osoitteeseen turun.kaupunki@turku.fi että ympäristö- ja kaavoitusvirastolle osoitteeseen ykv@turku.fi.