Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 25.1.2011:

Asemakaavatoimisto on laatinut otsikossa määritellylle alueelle 2.2.2010 päivätyn ja lausunnon ja neuvottelujen johdosta 21.1.2011 muutetun ehdotuksen.

Asemakaavan muuttamisen tarkoituksena on mahdollistaa alueen rakennuskannan uudistaminen vastaamaan nykyajan asumisvaatimuksia kuitenkin ympäristössä olevaan perinteisen rakennuskannan mittakaavaan istuvasti. Samalla suunnittelualueen kolme tonttia yhdistetään yhdeksi tontiksi.

Aloite

Raija Ekblad, Hans Ekblad ja Tililiitto Oy / Sami Ekblad ovat 12.1.2006 allekirjoittaneet anomuksen asemakaavan ja tonttijaon muuttamisesta.

Suunnittelualueen nykytilanne

Suunnittelualue kuuluu Kähärin ja Pohjolan vanhaan pientalovaltaiseen asuntoalueeseen ja sillä olevat kolme asuinrakennusta ovat Maakuntamuseolta saadun tiedon mukaan peräisin 1800-luvun lopulta. Selostuksen kohdassa 3.1 on kuvattu suunnittelualueella vallitsevaa tilannetta, liite 1.

Asemakaavanmuutosehdotus

Asemakaavanmuutosalueen pinta-ala on 0,1738 ha ja se on osoitettu asuinpientalojen korttelialueeksi (AP-1). Kaava-alueen kokonaisrakennusoikeus on 750 k-m², joten aluetehokkuudeksi (e_a) muodostuu 0,43. Kaavanmuutosalueen mitoitus on esitetty tilastolomakkeessa, liite 2.

Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: KÄHÄRI-2.-13.

AP-1 = Asuinpientalojen korttelialue

Korttelialue käsittää yhden tontin, jolle on merkitty kolme rakennusalaa. Tontin kokonaisrakennusoikeus on 750 k-m² ja yksittäisellä rakennusalalla suurin sallittu enimmäisrakennusoikeus on 270 k-m². Kähärintien puoleisen rakennusalan kerroskorkeus on II ja kahden muun Räntämäenkadun puolelle merkityn rakennusalan kerroskorkeus on I 3/5. Korttelialueen rakennusten koko tulee sopeuttaa alueen vanhan rakennuskannan mittakaavaan ja asuinrakennusten kadunpuoleisten julkisivujen korkeus saa olla enintään 5,5 metriä.

Kaikilla rakennusaloilla on määrätty harjansuunnat ja kahdella rakennusalalla on määrätty myös se rakennusalan sivu, johon rakennus on rakennettava kiinni. Asuinrakennusten kattomuodon tulee olla joko mansardikatto tai 2-lappeinen satulakatto, jonka kattokaltevuus on n. 30 astetta. Vesikattomateriaalina tulee käyttää joko punaista kattotiiltä tai tumman harmaaksi käsiteltävää konesaumattua peltikatetta.

Korttelialueelle saa asemakaavassa osoitettuja rakennusaloja ja sallittua rakennusoikeutta ylittäen rakentaa auton säilytyspaikkoja, kuisteja, portaita ja muita vastaavia tiloja. Asuinrakennusten etäisyys toisistaan on oltava vähintään 8 metriä. Kullekin rakennusalalle saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa ja niiden sisäänkäynnit tulee toteuttaa joko rakennusten päädyistä tai pihan puolelta.

Räntämäenkadun puoleisella korttelinrajalla on liittymäkielto, rajalla oleva kallio on ehdottomasti säilytettävä ja sen päälle on rakennettava vähintään 150 cm korkea aita maantasosta mitattuna.

Korttelialueella on varattava yhtenäistä ja esteettömästi saavutettavaa muista pihatoiminnoista suojaistutuksin erotettua leikki- ja oleskelualuetta vähintään 10 m² asuntoa kohti. Korttelialueella kasvava puusto tulee säilyttää ja rakentamatta jäävät alueet, joita ei käytetä kulkuteinä tms., on istutettava.

Autopaikkoja korttelialueelle on osoitettava 1,5 kpl asuntoa kohti ja riittävä määrä vieraspysäköintipaikkoja.

Suunnittelualueella voimassa oleva kaavatilanne

Alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020. Siinä suunnittelualue on merkitty pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi, jolla aluetta varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön.

Suunnittelualue on voimassa olevassa 20.10.1953 vahvistetussa asemakaavassa, A34/1953, omakotirakennusten korttelialuetta, jonka rakennusoikeus on 649 k-m². Voimassa olevan kaavan ja sisäasiainministeriön 14.8.1950 vahvistaman Turun kaupungin rakennusjärjestyksen 43 pykälän mukaan kullekin tontille saa rakentaa yhden enintään kolme huoneistoa käsittävän päärakennuksen kerrosluvultaan I³/₅ ja yhden yksikerroksisen talousrakennuksen. Tonttien rakennusoikeudet määräytyvät suhteessa tontin pinta-alaan ja ne on esitetty seuraavassa taulukossa:

Suunnittelualuetta koskevat muut päätökset ja selvitykset

Asemakaavoituksessa tulee ottaa huomioon valtioneuvoston 13.11.2008 tarkistettu päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Niiden mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on huomioitava mm. alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön ja luotava edellytykset hyvälle taajamakuvalle.

Turun maakuntamuseo on v. 2002 inventoinut suunnittelualueen rakennuskannan ja määritellyt tonteilla 4 ja 5 (os. Kähärintie 16 ja 18) olevat asuinrakennukset kaupunkikuvallisesti tai paikallishistoriallisesti merkittäviksi.

Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy on laatinut 9.3.2006 päivätyn esityksen kallioseinämän säilyttämiseksi, liite 4.

Tavoitteet

Asemakaavanmuutoksen tavoitteet ovat oikeusvaikutteisen yleiskaavan sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden periaatteiden mukaisia. Kaavanmuutos ei voimassa olevaan asemakaavaan nähden tuota alueelle suuria muutoksia.

Asemakaavaratkaisun tavoitteita ja perusteita on kuvattu selostuksen kohdassa 4.4, liite 1.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Asemakaavanmuutoksen vireille tulosta tiedotettiin v. 2006 kaavoituskatsauksessa. Lisäksi kaavanmuutoksen hakijan edustajien toimesta suunnittelualueen naapureille järjestettiin 10.1.2006 tiedotustilaisuus Juhannuskukkulan ammatti-instituutin ruokasalissa, jossa paikalla oli n. 30 henkilöä.

27.3.2006 postitettiin osallisille ensimmäisen kerran ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilläolosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma mielipidekaavakkeineen. Tähän 23.3.2006 päivättyyn osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa esiteltyyn kaavanmuutoshankkeeseen jätettiin 7 mielipidettä, joista kahdessa on useampia kuin yksi tai kaksi allekirjoittajaa.

Yhteenveto asemakaavanmuutoksen vireilletulo- ja luonnosvaiheessa saaduista ilmoituksista, arvioinneista ja kirjallisista mielipiteistä on esitetty selostuksen sivulta 6 alkaen, liite 1.

Osallisten vv. 2006 ja 2007 jättämien runsaiden mielipiteiden sekä viranomaisilta saatujen kannanottojen johdosta asemakaavatoimisto edellytti kaavanmuutoksen hakijatahoa tarkistamaan kaavanmuutosanomuksen liitteenä olleita suunnitelmia.

Kaavanmuutosanomusta täydennettiin 15.6.2009 päivätyllä kirjeellä, jonka liitteenä oli tarkistetut suunnitelmat sekä muistio. Muistiosta käy mm. ilmi, että Maakuntamuseon edustajat ovat 30.4.2008 tehneet katselmuskäynnin kaavanmuutosalueella ja käydyssä neuvottelussa todenneet, että kaikki kaavanmuutosalueella olevat rakennukset voidaan purkaa. Näin ollen Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (nyk. Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY) edellyttämän rakennukset säilyttävän vaihtoehdon laatiminenkaan ei enää ollut tarpeen. Ja koska alueella voimassa oleva asemakaava jo nyt mahdollistaa esim. kolme huoneistoa käsittävien rakennusten rakentamisen tonttia kohti, ei asemakaavatoimistossa myöskään nähty lähes 0-vaihtoehdon kaltaisen vaihtoehdon laatimista järkeväksi.

Edellä kerrotuista perusteista johtuen alueelle laadittiin vain yksi 15.10.2009 päivätty luonnosvaihtoehto, jonka ympäristö- ja kaavoituslautakunta hyväksyi 1.12.2009 § 620 laadittavan asemakaavaehdotuksen pohjaksi seuraavin evästyksin:

- Rakennuskohtainen asuntomäärä tuli laskea kolmesta kahteen eli kaava-alueelle tulee näin ollen kuusi asuntoa kaavaillun yhdeksän sijaan.

- Kaavan rakennusoikeuden voi nostaa nykyisen kaavan sallimasta 649 k-m²:stä 750 k-m²:iin sillä kaavan tulee tähdätä perheille sopivan kokoisten asuntojen rakentamiseen. Rakennusoikeus tuli myös jakaa mahdollisimman tasan rakennusten kesken.

- Pysäköintijärjestelyt tuli hoitaa muulla kuin maanalaisella tilaratkaisulla sillä maanalainen pysäköinti ei ole Kähärin alueen luonteesta johtuen oikea tapa autopaikoitustarpeen ratkaisemiseksi.

Lausunnot ja asemakaavatoimiston vastineet niihin

Asemakaavanmuutosehdotuksesta (päivätty 2.2.2010) pyydettiin lausunnot Kiinteistöliikelaitokselta, Vesiliikelaitokselta, Turun museokeskukselta, Turku Energia Oy:ltä sekä Turun kaupungin rakennusvalvontatoimistolta. Lausuntopyyntökirjeessä lausunnonantajilta pyydettiin lisäksi heidän näkemystään maanomistajan asiantuntijan laatimasta 3.5.2010 päivätystä Kaavaehdotuksen kehittäminen -nimellä otsikoidusta muistiosta.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta toteaa lausunnossaan, että mikäli rakennusoikeuden kasvu jää alle 300 k-m², ei kaupunginvaltuustossa 22.1.2007 § 21 hyväksytyn maapolitiikan periaatteiden mukaan maankäyttösopimusta tarvita, mutta asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksyttävän tonttijaonmuutoksen laatimiskustannukset tulee periä maanomistajalta yhtä aikaa asemakaavanmuutoksen laatimiskustannusten kanssa.

Asemakaavatoimisto: Tonttijaonmuutoksen laatimiskustannukset tullaan perimään maanomistajalta samaan aikaan asemakaavanmuutoksen laatimiskustannusten kanssa.

Museokeskus toteaa lausuntonaan, että ehdotuksessa on otettu huomioon Maakuntamuseon / Museokeskuksen ja alueen ihmisten kannanotot sallimalla alueelle vain kuusi asuntoa ja antamalla tarkkoja määräyksiä uudisrakentamisen koosta, muodosta ja ulkoasusta. Tosin asemakaavan selostuksessa todettu: ”Kaava-alueen rakennuskannan uudistuessa alueen yleisilme muuttuu yhtenäisemmäksi ja viimeistellymmäksi” on ristiriidassa Kähärin ominaispiirteiden kanssa. Myöskään tumman harmaa kattotiili vesikattomateriaalina ei ole perinteisen värinen katemateriaali ja se tulee muuttaa punaiseksi kattotiileksi. Konesaumattu peltikate kuitenkin voi olla tumman harmaa.

Maanomistajan nimeämän asiantuntijan laatiman muistion näkemyksistä Museokeskus toteaa, ettei Museokeskus edelleenkään puolla asuntojen alle louhittavaa kellaritilaa pysäköintiä tai muuta tarkoitusta varten. Maanalainen pysäköinti tarkoittaa aina myös jossain kohdin ajoluiskaa eikä kellariin louhittu autopaikoitus ole tyypillistä Kähärin pientaloalueelle, joten siksi kaavaehdotuksessa esitetty maanalaisesta pysäköinnistä luopuminen on hyvä ratkaisu. Alueen asuntojen lukumäärää ei myöskään ole tarpeen lisätä, koska se aiheuttaa mm. paikoitusongelmia pihalla. Sen sijaan kaavamääräyksiin ehdotettu lisäys: ”Rakennusten ja julkisivujen koko tulee erityisesti sopeuttaa alueen vanhan rakennuskannan mittakaavaan” on muotona hyvä ja tukee asemakaavan tarkoitusta.

Asemakaavatoimisto: Kattotiilen värivaatimus muutetaan kaavakartassa punaiseksi ja kaavamääräyksiin lisätään lause: ”Korttelialueen rakennusten koko tulee sopeuttaa alueen vanhan rakennuskannan mittakaavaan” lisäksi kaavaselostuksesta poistetaan lause: ”Kaava-alueen rakennuskannan uudistuessa alueen yleisilme muuttuu yhtenäisemmäksi ja viimeistellymmäksi.”

Vesiliikelaitoksella, Turku Energia Sähköverkot Oy:llä ja rakennusvalvontatoimistolla ei ollut huomautettavaa.

Neuvottelut 21.9.2010 ja 21.1.2011

Lausuntopyyntövaiheen jälkeen kaavanmuutoksen hakijan edustajan aloitteesta käydyissä neuvotteluissa kaavaehdotusta haluttiin vielä muutettavan siten, että:

1) Koko tontin rakennusoikeus olisi 750 k-m² eikä jaettu 250 k-m² / rakennusala, koska tällöin rakennusmassojen koko voisi tilanteen mukaan hieman vaihdella.

2) Korttelialueella sallittu asuntoluku olisi kuuden sijasta seitsemän sillä perusteella, että alueella voimassa oleva kaava sallii yhdeksän asuntoa.

3) Autopaikkamääräys olisi 1 autopaikka / asunto ja kaksi vieraspaikkaa.

Neuvotteluiden johdosta kaavaehdotusta muutettiin seuraavasti:

1) Rakennusalakohtainen rakennusoikeusmerkintä poistettiin ja se korvattiin merkinnällä 750 / 270 ja kaavamääräyksellä: ”Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa tontin kokonaisrakennusoikeuden kerrosalaneliömetrimäärän ja toinen luku yksittäisellä rakennusalalla sallitun rakennusoikeuden enimmäismäärän.”

2) Kaavamääräys: ”Kullekin rakennusalalle saa sijoittaa enintään kaksi asuntoa” tulee pitää ennallaan, koska asuntojen lukumäärän nostaminen tuottaisi ongelmia autopaikoituksen mahtumisen suhteen. Alueelle ei myöskään haluta syntyvän rivitalotyyppistä rakentamista.

3) Autopaikkamääräystä 1,5 autopaikkaa asuntoa kohti ei ole syytä muuttaa, sillä se noudattaa linjaa, joka Kähärin alueen 2000-luvulla vahvistetuissa asemakaavoissa on ollut käytäntönä. Vieraspysäköintipaikkavaatimus voidaan kuitenkin muuttaa muotoon ”Korttelialueelle on osoitettava riittävä määrä vieraspysäköintipaikkoja.”

Nähtävillä olo

Asemakaavaehdotus asetetaan julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi ympäristö- ja kaavoituslautakunnan hyväksymässä muodossa.

Asemakaavanmuutoksen vaikutukset

Asemakaavanmuutoksen toteuttamisen vaikutuksia on kuvattu selostuksen kohdassa 5.4, liite 1.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Liite 4Esitys kallioseinämän säilyttämiseksi, 9.3.2006, Insinööritoimisto Varsinais-Suomen Kalliotekniikka Oy

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 2.2.2010 päivätty ja 21.1.2011 muutettu Kähärin kaupunginosan korttelin 2 tonteille 4, 5 ja 6 laadittu asemakaavan muutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: KÄHÄRI-2.-13.

Samalla ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen anojilta Hans ja Raija Ekbladilta (c/o Tililiitto Oy), Asunto Oy Kähärlän Lustikullalta (c/o Tililiitto Oy) ja Tililiitto Oy:ltä kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaonmuutoksen laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

- asemakaavakarttojen laatimiskuluja     2 050 euroa

- kuulutuskuluja                                         117 euroa

- tonttijaon laatimiskuluja                           530 euroa

Yhteensä                                                2 697 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösAsia pantiin pöydälle Karin ehdotuksesta Ekrothin kannattamana yksimielisesti.

Pöydältä 8.2.2011 § 73.

PäätösEhdotus hyväksyttiin siten muutettuna, että kaava mahdollistaa myös maanalaisen pysäköinnin ja talot voidaan jakaa siten, että yhteen rakennuksista voidaan rakentaa 3 x 90 m2 asuntoja. Louhinta tulee suorittaa Kähärintien puolelta. Liikenneturvallisuus tulee huomioida suunnittelussa jos päädytään maanalaiseen pysäköintiratkaisuun.

Päätös tehtiin äänin 9-4 Karin Hellsténin kannattamana tekemästä ehdotuksesta. Karin ehdotuksen puolesta äänestivät Karin lisäksi Ekroth, Vehniäinen, Oksanen, Talvitie, Aaltonen, Kerttula, Lammi ja Hellstén.Esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Mäki, Mastomäki, Sundqvist ja Uotila.

Kokouksessa jaettiin tiedoksi Tiina Erkintalon ym. sähköpostiviesti 15.2.2011

Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 25.7.2011:

Asemakaavatoimistossa laadittu, 2.2.2010 päivätty, lausunnon ja neuvotteluiden johdosta 21.1.2011 ja ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 15.2.2011 § 82 päätöksellä muutettu ”Kähärintie 14-18” -niminen asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotus pidettiin julkisesti nähtävänä 28.2. - 29.3.2011. Tällöin jätettiin yhteensä 15 muistutusta. Niistä yksi oli muodoltaan adressi, jonka allekirjoittajina on useita henkilöitä. Nähtävilläolon jälkeen toimitettiin vielä kolme kaavanmuutoskohteeseen liittyvää asiakirjaa.

Seuraavassa koostetut lyhennelmät asemakaavanmuutosehdotuksen muistutuksista sekä asiaan liittyvistä kolmesta muusta asiakirjasta:

1) Olli Madekivi, saap. 29.3.2011

2) Kerttu Salmi, saap. 29.3.2011

3) Kiira Kolehmainen, saap. 29.3.2011

Muistutuksissa tuodaan esiin huoli n. 1920-luvulla sen aikaisin menetelmin pääsääntöisesti savipatjan päälle rakennettujen rakennusten perustusten, uunien, savupiippujen ym. rakenteiden kestävyydestä ja ehjänä säilymisestä mittavien räjäytysten välittömässä läheisyydessä.

4) As. Oy Kähärin Wanhatupa/ hall. pj. Eeva Lesonen, saap. 29.3.2011

Suunnitellut räjäytystyöt ovat määrältään ja laajuudeltaan liian suuret ja sijainnin läheisyys saattaa vahingoittaa naapurissa sijaitsevan talomme rakenteita. Lisäksi räjäytystyöstä aiheutuva meluhaitta on suuri. 

5) Jaana Wellenius, saap. 29.3.2011

Naapuruston vanhojen talojen perustukset, hormit ja uunit eivät kestä paikoitustilojen peruskallioon louhimista. Louhinnasta sekä sen aiheuttamasta raskaasta liikennöinnistä aiheutuu haittaa alueen asukkaille mm. melun ja saasteiden muodossa ja se vaarantaa kapealla Kähärintiellä kulkevien lasten turvallisuuden.

Louhimisen esteettiset haitat ympäristölle pysyvät ja ehdotettu maanalainen paikoitustila palvelee vain rakennuttajaa ja jyrää asiantuntijoiden lausunnot ja alueella jo asuvien turkulaisten mielipiteet. Tiheä uudisrakentaminen ei sovi alueelle ja rakentaminen pitäisikin suunnitella niin, että paikoitus järjestetään tonteilla.

6) As. Oy Turun Kähärintie 20/ hall. pj. Esa Hirn, saap. 29.3.2011

Näin mittavat räjäytystyöt saattavat vahingoittaa naapuritalojen rakenteita. Mutta mikäli ne kuitenkin toteutetaan, niin vaadimme, että ennen räjäytystöiden alkamista naapuritalojen kunto kartoitetaan ja dokumentoidaan kunnolla valokuvaamalla ja että räjäytystyön tekijällä on kaikki tarvittavat vakuutukset kunnossa.

Kyseessä on meidän kodit, joten räjäytystöiden luvanantajan tulee vaatia rakennuttajalta ja räjäytystöiden toteuttajayritykseltä kaikin puolin vastuullisia toimintatapoja. Luvanantajan taholta pelkkä viittaus kehittyneempiin räjäytysmenetelmiin ei mielestämme ole riittävä vaan luvanantajan on omalta osaltaan toimittava vastuullisesti Kähärintie 14-18 naapurustoa kohtaan.

Muistutamme myös, että kaavanmuutosalueen tulevassa suunnitelmassa tulee ottaa huomioon jäteastioiden, ajoluiskan, autopaikkojen ja jäteilman poiston sijoituksessa ”Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto määräykset ja ohjeet 2010” Kähärintie 20:n ulkoilmalaitteisiin ja kaavanmuutosalueen puoleiseen päätyyn nähden. Lisäksi vaadimme kiinnittämään huomiota paloturvallisuusseikkoihin etenkin jäteastioiden suhteen.

7) Antti Böök ja Hanna Greijus, saap. 29.3.2011

Parkkiluolahankkeen mitoitus on ristiriidassa alueen keskeisen sijainnin ja alun perin vähäautoiseksi suunnitellun Pohjolan korttelirakenteen kanssa. Emme halua vastustaa kestävää kaupunkirakennetta edistävää täydennysrakentamista, mutta tältä osin pidämme asemakaavaehdotusta alueelle soveltumattomana.

8) Outi Katajarinne, saap. 28.3.2011

Muistuttaja toteaa, että ympäristö- ja kaavoituslautakunnan menettely pyörtää jo kerran tehty päätös osoittaa täydellistä piittaamattomuutta niin asiantuntijoiden kuin alueen asukkaiden lausunnoista ja mielipiteistä. Vastustan kaavamuutosta seuraavin perustein:

- Kallioparkki on alueelle täysin sopimaton elementti ja peruskallion louhinta vaarantaa Kähärin (samaa kalliota) ja Pohjolan (savipatja) talojen perustukset, hormit ja uunit.

- Tonteille tulisi kaavoittaa asuntoja siinä suhteessa, että asukkaiden autot mahtuvat tontille.

- Muutokset omaleimaisen ja rauhallisen alueen viihtyisyyteen olisivat pysyviä.

9) Kalle Riitahaara ja Minna Nousiainen, saap. 25.3.2011

Kaavanmuutosalue sijaitsee kalliolla, jonka kallioleikkaus ja Räntämäenkatu erottavat savimaasta, jolla tonttimme sijaitsee. Vastustamme kaavanmuutosehdotusta, koska:

- Vanhan talomme perustukset ovat talon kulmien alla olevat kivikasat. Niiden lisäksi myös hormit ja uunit voivat räjäytysten vuoksi vaurioitua. Räjäytyksissä ja louhinnassa on riskejä, emmekä usko vastuunkantajia vahingon sattuessa löytyvän, siksi vastustamme parkkiluolaa ja emmekä halua sen sisäänkäyntiä Räntämäenkadulta tai Kähärintieltä.

- Lautakunnan työskentely on epäjohdonmukaista ja mitätöivää meitä alueella asuvia ja myös kaavaa valmistelevia virkamiehiä kohtaan. Vaikka lautakunnalla oli tiedossa hankkeen laaja vastustus, niin siitä huolimatta kymmenien ihmisten mielipide jyrättiin, kun yhdelle perheelle halutaan antaa mahdollisuus hyödyn maksimointiin. Tuleeko tästä ennakkotapaus?

- Suunniteltu rakennusoikeus on liian suuri. Autopaikkojen on mahduttava tontin pihalle ja aluetta tulee kehittää maltillisesti vanhaa kaavaa ja puutaloidylliä kunnioittaen. Näitä vanhoja historiallisia alueita ei Turussa enää kovin paljon ole ja vaikka Kähärintie ei ole ehyt kokonaisuus, niin kaava-alueen molemmin puolin on vanhoja taloja ja historian havinaa. Me alueella asuvat toivomme, että edes nämä säästetään. Me emme kaipaa modernia liian tiheää asumista sallivaa kaavaa, joka sopii paremmin uusille alueille.

- Meiltä pyydetään hankkeesta mielipidettä, vaikkei edes piirustuksia parkkihallin osalta ole käytössä. Rakennuslupaa ei tule myöntää nykyisen liian tiiviin suunnitelman mukaisesti.

Kenenkään yksityisen maanomistajan etu ei voi mennä muiden kiinteistön- ja maanomistajien edun edelle ja siksi kannatamme valmistelijan ehdotusta, joka sisältää kuusi asuntoa ja jossa autopaikat sijaitsevat pihalla.

10) Eeva Nikoskelainen ja Jukka Nikoskelainen, saap. 28.3.2011

Kähärin ja Pohjolan alueet ovat historiallisesti arvokkaat. Kähärintien alkuosa on jo tärvelty ahtamalla pienille tonteille vieri viereen tyyliin sopimattomia uudisrakennuksia. Sama kohtalo uhkaa nyt kaavanmuutosaluetta, jonka kaunis kallio halutaan louhia parkkiluolaksi. Sen kaivu- ja louhintatyöt olisivat vaaraksi aikoinaan savipohjaiselle maaperälle rakennetuille lähistössä oleville taloille.

Ko. kallion lakea koristaa vanhan kiviaidan jäänne. Meille on kerrottu, että sen tilalle suunnitellaan 1,5 m korkeaa kallioon pultattua aitaa. Se raiskaisi maiseman Räntämäentien puolelta.

Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti v. 2009, että maanalaisesta pysäköinnistä luovutaan ja suunniteltujen rakennusten määrää rajoitetaan. Tänä vuonna lautakunta pyörsi oman päätöksensä. Lisäksi Turun Sanomien yleisönosastokirjoituksessa 26.3.2011 puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ilmoittavat, ettei kantaa otettu pysäköintiasiaan vaan että on arvostuskysymys pidetäänkö maanpäällistä vai maanalaista vaihtoehtoa parempana.

Mielestämme Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnalla pitäisi nimenomaan olla selkärankaa ottaa selkeä kanta arvostuskysymyksiin, jotka koskevat kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden asuinalueiden ja luonnonkauniiden maisemien säilyttämistä!

Pysyttäköön esittelijän esittämässä kevyemmässä kaavanmuutosehdotuksessa, joka sisältää vain kuusi asuntoa eikä lainkaan maanalaista parkkihallia.

11) Marita Siika ja Ilkka Heikkinen sekä Bruno Lehtinen, saap. 29.3.2011

Emme vastusta uudisrakentamista Kähärinmäellä, mutta sitä emme hyväksy, että:

- Parkkiluolan rakentamiseen liittyvillä mittavilla räjäytystöillä vaarannetaan alueen naapuruston vanhan 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta peräisin olevan savipatjalle perustetun rakennuskannan kunto. Toistuvat räjäytykset panevat saven aaltoilemaan, mikä todennäköisesti aiheuttaa vaurioita perustuksiin, uuneihin, hormeihin ja putkistoihin. Me, kuten naapuruston muutkin asukkaat, olemme asettuneet alueelle, koska se tarjoaa rauhallisen ja turvallisen asuinympäristön. Emme halua käyttää tulevia vuosia räjäytysten taloillemme aiheuttamien vaurioiden korjaamiseen ja taisteluun vakuutusyhtiöiden kanssa.

- Toteamme, että elleivät autot mahdu maan päälle, kuten muissakin pihoissa, on rakentaminen liian tiivistä alueen luonteen huomioon ottaen. Yhdymme Museokeskuksen kantaan, ettei kallioon louhittu autopaikoitus betoniin valettuine ajoluiskineen ole sopiva vaihtoehto Kähärin pientaloalueelle.

- Paheksumme ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksenteon poukkoilevuutta sekä lautakunnan väheksyvää suhtautumista kaavanmuutosalueen naapuruston mielipiteeseen. Vajaan kahden vuoden sisällä lautakunta teki kaksi täysin vastakkaista päätöstä koskien alueen autojen parkkeerausta.

Lautakunnan puheenjohtajat painottavat, että tilanne oli muuttunut siinä määrin, että maanalaisen pysäköintiluolan rakentamiselle oli mahdollista näyttää vihreää valoa. Käytännössä tilanne ei ollut muuttunut mihinkään. Naapurusto on yksituumaisesti vastustanut kallioon louhittavaa parkkiluolaa alusta lähtien eikä muutaman autopaikan vähentäminen muuta tilannetta miksikään.

Lautakunnan puheenjohtajien toinen perustelu uudelle päätökselle oli, että louhinta suoritettaisiin toiselta puolelta tonttia kuin aikaisemmin oli suunniteltu. Perustelu ei ole kestävä sillä ajoluiskan siirtämisestä oli sovittu jo ennen sitä päätöstä, jolla lautakunta yksimielisesti hylkäsi maanalaisen parkkeerauksen. Näin ollen riittäviä perusteluja aikaisemman päätöksen pyörtämiselle ja esittelijän kannan vastaiselle päätökselle ei ole.

Haluamme, että lopullinen päätös Kähärintie 14-18:n kaavasta tehdään sen esittelijän päätösehdotuksen pohjalta, jonka ympäristö- ja kaavoituslautakunta kokouksessaan 15.2.2011 hylkäsi ja joka ei sisältänyt mahdollisuutta maanalaiseen autotalliin.

12) Soile Saija ja Saima Salminen, saap. 29.3.2011

Vastustamme pvm 15.2.2011 muutettua asemakaavaehdotusta, koska:

- Kähärin vanhoja rakennuksia on aikojen kuluessa laajennettu ja ajanmukaistettu, mutta perustukset ovat vanhoja. Pelko perustusten, hormien, uunien ja yli 50 v. vanhojen vesijohtoputkien vaurioitumisesta on asukkaiden keskuudessa todella suuri. Myös Pohjolan 1920-luvulla rakennettu puutaloalue on savipatjan päälle rakennettu. Räjäytysprojektin välittömässä läheisyydessä on ainakin yksi talo, joka on rakennettu osittain kallion ja osittain savipatjan päälle. Täällä on myös talo, joka aikoinaan on siirretty tänne Terijoelta kivikasojen päälle.

Raskaat työkoneet, kuorma-autot, louhinta ja purkutyöt aiheuttavat kovaa melua ja häiriötä asukkaiden elämään. Räjäytykset tulevat hävittämään myös kallion rikkaan kasvuston ja tuhoamaan Kähärintien vanhaa perinteistä rikasta näkymää. Tämänkaltainen massiivinen urakointi ei sovi pientaloalueelle eikä ole kovin vaikeaa ennustaa, että räjäytykset aiheuttavat Kähärin 1800-luvulla kyhättyihin taloihin vaurioita. Riskit ovat suuret ja taistelusta vakuutusyhtiöiden kanssa tulisi elinikäinen.

- Turun ympäristö- ja kaavoituslautakunnan menettely on ollut hyvin poikkeuksellista, sillä v. 2009 se päätti, ettei maanalaista pysäköintiä mahdollisteta. 15.2.2011 lautakunta kuitenkin päätti omistajan intressien mukaisesti mahdollistaa sen kävellen paitsi oman päätöksensä mutta myös esittelijän, Museokeskuksen ja maanalaista pysäköintitilaa jo v. 2006 lähtien vastustaneiden Kähärin ja Pohjolan asukkaiden yli.

Tämänkaltainen toiminta vie uskottavuuden lautakunnan työltä. Kaupunkilaisilla on oikeus odottaa päättäjiltä johdonmukaisuutta ja luotettavuutta.

Rakennusoikeus kasvaa noin sadalla neliöllä. Tuonkaltainen tehokkuus ja ahneus, joka ajaa autot kallioluolaan, ei istu vanhalle asuinalueelle, koska omaleimaisella Kähärillä on niin monivaiheinen historiallisesti arvokas menneisyys, että alueelle pitäisi saada tarkempi suojelumääritys.

Kallio ja Räntämäenkadun kallioleikkaus on syytä jättää koskemattomaksi, sillä tällä samalla kalliolla sijaitsevat Suomen ainoan jäljellä olevan tulitikkutehtaan vanhat punatiiliset suojellut rakennukset, kuten ristin muotoinen tehdas piippuineen, varasto ja ruutivarasto sekä Kähärin maamerkki, 1800-luvun lopulla rakennettu puujugendia edustava huvila, joka on tulitikkutehtaan johtajan entinen asunto.

- Mitään piirustuksia ei ole siitä missä kohtaa Kähärintieltä ajoramppi tulisi olemaan.

Emme vastusta uuden rakentamista, vaan toivomme, että kaavaehdotus muutetaan niin väljäksi, että autotkin mahtuvat pihalle. Kannatamme esittelijän kaavanmuutosehdotusta, joka ei sisältänyt maanalaista parkkihallia ja joka käsitti kuusi asuntoa, sillä on suuri vaara, että tästä kaavanmuutoshankkeesta tulee ennakkotapaus, johon jatkossa vedotaan.

13) Tiina Erkintalo ja Teemu Jaakonkoski, saap. 29.3.2011

Vastustamme kaavaehdotuksessa esitettyä maanalaista pysäköintitilaa ja siihen liittyvää ajoramppia Kähärintieltä, koska:

- Kallioparkki Kähärin perinteiselle pientaloalueelle on täysin sopimaton elementti, jonka toteuttaminen tuhoaa täysin idyllisen Kähärinmäen maiseman. Pysäköintiluolan maanpäällisten elementtien ja ajoluiskan esteettiset haitat sekä massiivisten maanalaisten tilojen ilmastoinnin aiheuttama äänimaailman muutos ovat ympäristölle pysyviä. Rumentuneen asuinalueen kiinteistöjen jälleenmyyntiarvo laskee.

Peruskallion louhinta vahingoittaa naapuritonttien vanhojen rakennusten perustuksia, hormeja ja uuneja, lepäsivätpä perustukset kalliolla (Kähäri) tai savipatjalla (Pohjola). Oman rakennuksemme irtolohkareista koottu perustus ei tule kestämään samalla kalliolla n. 50 metrin päässä suoritettavia räjäytystöitä. Käytännössä rakennuttaja ei ole halukas kantamaan vastuuta naapuruston talojen rikkoutumisesta, joten häviäjiä ovat talojen omistajat. Edessä olisi vuosien kallis ja raastava oikeudenkäyntiprosessi syystä, että kaavassa sallitaan pysäköintiluolan louhiminen.

Louhintatyöstä aiheutuva raskas liikennöinti aiheuttaa kohtuutonta haittaa alueen asukkaille tuottamalla melua ja saasteita pitkäksi aikaa. Lisäksi raskas louhintatyön aikainen liikennöinti kapeilla kaduilla vaarantaa Raunistulan ja Kähärin kouluihin kulkevien lasten turvallisuuden. Myös muiden jalankulkijoiden turvallisuus kapealla ja mutkikkaalla Kähärintiellä vaarantuu liian pienelle alueelle ylimitoitetun väestömäärän tuottamasta autoilun kasvusta, koska Kähärintie on jo nykyisellään vilkkaasti liikennöity ja sillä syntyy vaaratilanteita päivittäin.

- Kannatamme ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 1.12.2009 kaavaluonnoksesta tekemää päätöstä, jonka mukaan maanalaista pysäköintiä ei sallittu ja asuntojen lukumäärä oli rajattu kuuteen. Kuitenkin 15.2.2011 päätöksenteossa lautakunta hyväksyi jo kertaalleen hylätyn luonnoksen kallioparkin mahdollistavasta kaavasta ja seitsemästä asunnosta. Menettely osoittaa täydellistä piittaamattomuutta lautakuntatyöskentelyn etiikasta ja luotettavuudesta sekä asiantuntijoiden lausunnoista ja alueen asukkaiden mielipiteistä.

Ei ole demokratiaa, että yksittäisen asemakaavanmuutosta hakevan tahon etu menee koko muun yhteisön edun edelle. Päättäjillä on näin ollen myös vastuu louhintatöiden aiheuttamista onnettomuuksista, mikäli asemakaavanmuutos hyväksytään.

- Alueella voimassa olevan kaavan rakennusoikeus on 649 m². Se on kaksi kertaa enemmän, kuin alueella nyt olevien kolmen rakennuksen yhteenlaskettu kerrosala n. 320 m² on. Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan syksyllä 2009 suorittamassa katselmuksessa oli kaiketi vaikeaa hahmottaa nykyisten rakennusten todellista kokoa, koska rakennusoikeutta esitettiin vielä lisättäväksi 101 m²:llä. Näin alueen kokonaiskerrosalaksi tulisi 750 m², mikä on yli 130 % enemmän kuin mitä alueella nykyisellään on! Juuri tämä tontin rakentaminen liian täyteen rakennuksia aiheuttaa sen, että vaaditut 1,5 autopaikkaa / asunto sekä vierasautopaikat eivät enää mahdu pihalle.

Alueella asuu nykyisellään kaksi perhettä, yhteensä viisi ihmistä, mutta mikäli kaavanmuutosehdotus hyväksytään, pakkautuu pienelle alueelle jopa 35 asukasta. Täällä asutaan jo entuudestaan kylki kyljessä pienillä tonteilla, mutta liika on liikaa. Ydinkeskustan ruutukaava-alueella suositeltava hyvin tiheä uudisrakentaminen ei sovi ollenkaan vanhalle omakotialueelle.

Asemakaavanmuutosehdotus on rakennusoikeudeltaan ylimitoitettu suhteessa käytettävissä olevaan tilaan ja sen toteutuminen aiheuttaisi kohtuutonta haittaa alueen asukkaille heikentäen pysyvästi omaleimaisen alueen viihtyisyyttä, terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Alueen omaleimaisuus, rauhallisuus, viihtyisyys ja vehreys vanhoine puineen ovat juuri niitä tekijöitä, joiden vuoksi me nykyiset asukkaat olemme tänne asumaan hakeutuneet. Tässä samassa ympäristössä haluamme täällä jatkossakin asua. Kähärintie 14-18 asemakaavanmuutosehdotus pilaa asuinalueemme ja tuhoaa ne alueen ominaispiirteet, joita arvostamme. Aluettamme tulee kehittää yhteistyössä asukkaiden kanssa eikä sitä saa tuhota ahneuden vuoksi.

14) Adressi / noin 150 allekirjoittajaa, saap. 29.3.2011

Maanalaisen, ilmeisesti n. 11 autolle louhittavan pysäköintitilan räjäytystyöt ovat riski alueen vanhoille puutaloille ja niiden perustuksille, hormeille ja uuneille. Parkkiluola edustaa sen kaltaista asuinrakentamista, joka ei sovellu vanhalle ja perinteiselle puutaloalueelle.

Me allekirjoittaneet vastustamme asemakaavanmuutosta ja haluamme vaalia vanhaa puutaloaluetta Pohjolassa ja Kähärintietä niiltä osin kuin sitä vielä on vaalittavissa.

15) Turun museokeskus, saap. 25.3.2011

Kähärin esikaupunkialue muodostui tulitikkutehtaan ympärille 1800-1900 -lukujen vaihteessa. Alueen luonteeseen kuuluvat pienehköt asuinrakennukset kallioisilla tonteilla. Kähärin esikaupunkialue on ominaispiirteiltään kaupunkikuvallisesti arvokas ympäristökokonaisuus.

Nämä erityispiirteet oli pyritty ottamaan huomioon 21.1.2011 päivätyssä asemakaavaehdotuksessa sallimalla alueella vain kuusi asuntoa ja poistamalla tonttien omistajien taholta esitetty maanalainen pysäköinti. Tämä kaavaehdotus oli myös ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 1.12.2009 tekemän päätöksen mukainen, jossa todettiin mm. että ”Tontin pysäköintijärjestelyt tulee hoitaa muulla kuin maanalaisella tilaratkaisulla. Maanalainen pysäköinti ei Kähärin alueen luonteesta johtuen ole oikea tapa autopaikoitustarpeen ratkaisemiseksi.” 

15.2.2011 § 82 ympäristö- ja kaavoituslautakunta päätti, että asemakaavanmuutosehdotusta muutetaan niin, että kaava mahdollistaa maanalaisen pysäköinnin ja että alueelle voidaan sijoittaa enemmän asuntoja. Päivämäärällä 15.2.2011 muutettu kaavaehdotus asetettiin nähtäville.

Maanalaisen pysäköinnin ja kallion louhinnan salliminen alueella tarkoittaa käytännössä koko kaavaan louhittavaksi merkityn alueen kaivamista, sillä nähtäville asetetussa kaavaehdotuksessa sallitaan talojen alle rakennettavan vähintään 11 auton autotalli ja siihen liittyen varasto- ja jätehuoltotiloja. Ajoluiskan suuaukko tulee myös muuttamaan kapean, idyllisen Kähärintien näkymää.

Turun museokeskus on kaavoituksen suunnittelun alkuvaiheesta lähtien vastustanut ko. maanalaisen paikoituksen sallimista ja esittänyt, että tonttien rakennusoikeutta vähennetään.

Museokeskus toteaa, että maanalaisen pysäköintiluolan rakentaminen ja siihen liittyvät maanpäälliset osat tuhoavat Kähärin 1800-luvun tyylisen esikaupunkialueen perinteistä luonnetta ja että Turun museokeskus vastustaa pvm 15.2.2011 muutettua asemakaavanmuutosehdotusta.

16) Parkkiluolahankkeen vastustajien allekirjoittama adressi, edustajina Marita Siika ja Tiina Erkintalo, saap. nähtävilläolon jälkeen 12.4.2011

Parkkiluolahankkeen vastustajien allekirjoittama adressi on sisällöltään muutoin sama kuin muistutus n:o 14, mutta sen lähetekirje, joka on osoitettu Turun kaupunki / apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtaselle, poikkeaa varsinaisesta adressista. Lähetekirjeessä todetaan mm. että:

• Kähärin-Pohjolan omakotialue on 1800-luvun lopulta lähtien hartiapankilla pystytetty ja samalla tavoin sukupolvesta toiseen ylläpidetty. Tätä omaleimaista asuinympäristöä ei saa tuhota sillä alue on osa Turun identiteettiä samoin kuin esim. Portsa.
• Vuodesta 2006 lähtien rakennusalueen naapurusto on vastustanut parkkiluolahanketta ja liian tiheää rakentamista. Lähialueen kanta ilmenee adressista, johon muutamassa tunnissa kertyi lähes 150 nimeä. Massiiviset räjäytykset vahingoittavat vääjäämättä naapuruston vanhan rakennuskannan rakenteita. Myös louhitun kiven pois kuljettaminen, jopa 3000 kuormaa, on liikenteellisesti naapurustolle kohtuuton rasitus. Ongelmallista on myös se, ettei minkäänlaisia uusia piirustuksia ole esitetty.
• Lautakunnan päätöksenteko on käsittämätöntä sillä v. 2009 se teki yksimielisen päätöksen parkkiluolan hylkäämisestä ja vajaan kahden vuoden kuluttua päätös oli täysin vastakkainen äänin 9-4, vaikka mitään olennaista muutosta rakennussuunnitelmiin ei ole esitetty. Kaupunkilaisilla on oikeus odottaa, että päättäjät toimivat johdonmukaisesti tai ainakin esittävät pätevät perustelut mielipiteensä muuttamiselle.
• Asukkaiden mielipiteet eivät tunnu painavan mitään ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksenteossa eikä demokratia tältä osin toimi. Siksi vaadimme, että mielipiteemme otetaan päätöksenteossa huomioon ja että kaupunginhallitus suorittaa katselmuksen Kähärintie 14-18 tontilla.

17) Hakijan vastine ja taustaa Kähärintie 14-18 kaavanmuutokseen, kaavoitusalueen kiinteistönomistajien edustajana Hans Ekblad, saap. nähtävilläolon jälkeen 19.5.2011

Kirjelmässään kiinteistönomistajien edustaja tuo esiin heidän näkemyksiään suunnittelun lähtökohdista, suunnittelualueen asettamista reunaehdoista, liikenteestä, rakentamisesta ja louhinnasta, maisemasta, yhteisön rikkomisesta sekä kaavoituksesta tehdyistä muistutuksista yleisesti ja julkisesta kirjoittelusta.

18) Parkkiluolahankkeen vastustajien kirjelmä, edustajina Ilkka Heikkinen ja Pekka Hakamies, saap. nähtävilläolon jälkeen 8.6.2011

Kirjelmässä parkkiluolahankkeen vastustajien edustajat tuovat esiin näkemyksiään kiinteistönomistajien edustajan Hans Ekbladin 19.5.2011 saapuneeseen kaavanmuutoksen taustaa käsittelevään kirjelmään, ks. kohta 17.

Asemakaavatoimisto:

Muistuttajien huoli rakennusten ja niiden rakenteiden ehjänä säilymisestä räjäytysten läheisyydessä on ymmärrettävää. Turun rakennusvalvonnasta 12.4.2011 saadun vastauksen (oheismateriaali 19) mukaan louhintaa voidaan tehdä vaativissa olosuhteissa hyvinkin lähellä naapureita ilman vahinkoja ja normaalin käytännön mukaan hankkeeseen ryhtyvä tekee ennen räjäytystöiden aloittamista alkukatselmuksen naapurustossa mahdollisten vaurioiden kartoittamiseksi. Räjäytystöiden jälkeen naapurusto katselmoidaan ja todetaan, onko vahinkoja syntynyt. Mikäli joku väittää vahinkoja syntyneen, on näyttövastuu hankkeeseen ryhtyvällä (mm. muistukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 8, 9, 10, 11, 12, 13 ja 14).

Räjäytys-, louhinta- ja purkutyöt luonnollisesti aiheuttavat melua ja mm. pölysaastetta. Nämä haitat ovat kuitenkin kestoltaan ajoittaisia ja poistuvat työn valmistuttua (mm. muistutukset 4, 5, 12 ja 13).

Maanalaisen pysäköintialueen laajuus on määräytynyt mm. korttelialueella edellytettyjen autopaikkojen määrästä, joka noudattaa samaa linjaa, jota on edellytetty lähialueella 2000-luvulla vahvistetuissa asemakaavoissa (mm. muistutukset 4, 5, 7 ja 8).

Rakentajan / rakennuttajan tulee huolehtia siitä, ettei kaduilla kulkevien turvallisuutta vaaranneta. Liikenneturvallisuus rakentamisajan jälkeen itse asiassa jopa hieman paranee, koska voimassa olevaan kaavaan nähden tonttiliittymät vähenevät tonttien yhdistämisen myötä. Myös näkyvyys tontilta kadulle liityttäessä paranee, koska Kähärintien varrella oleva rakennusala on kolme metriä sisempänä verrattuna nykyiseen rakennukseen (mm. muistutukset 5 ja 13).

Kaavanmuutosalueen jäteastioiden, ajoluiskan, autopaikkojen ja jäteilman poistopaikan yms. sijainti kuten myös paloturvallisuusseikat suunnitellaan ja tarkastetaan rakennuslupavaiheessa voimassa olevien määräysten mukaisiksi. Valmiit piirustukset suunnitelmista parkkihallin ym. rakentamisen osalta vaaditaan vasta rakennuslupavaiheessa ja myös tällöin naapurustolla on tilaisuus antaa niistä mielipiteensä (mm. muistutukset 6, 9 ja 12).

Räntämäenkadun puoleisen kallioleikkauksen päälle rakennettavaksi määrättyä aitaa on ollut syytä edellyttää tontilla asuvien turvallisuuden vuoksi. Suoja-aidan rakentaminen ei kuitenkaan estä alueella olevan vanhan kiviaidan jäänteen säilyttämistä. Kaavaehdotuksessa on myös määrätty, että ”Rakennusten ja muiden rakenteiden pääasiallisena materiaalina tulee käyttää peittomaalattua lautaa,” joten aitamateriaali ei tule poikkeamaan Kähärin alueen aidoissa yleisesti käytetystä (mm. muistutus 10).

Vaikka rakennusoikeus kasvaa n. 100 k-m² alueella voimassa olevaan vuodelta 1953 peräisin olevaan asemakaavaan nähden, on vastaavasti asuntojen lukumäärää vähennetty. Näin kaava on saatu paremmin vastaamaan 2000-luvun asumisen tarpeita sillä ko. kaava-alueen rakennuskantaa ei Museokeskuksen mukaan ole ollut tarpeen suojella (muistutukset 9, 12 ja 13). Lisäksi on todettava, ettei Kähärin alueen laajempaa suojelua ratkaista ko. asemakaavanmuutoksen yhteydessä (mm. muistutus 12).

Kaavassa korttelialueen reuna-alueilla kasvava puusto on pyrittävä säilyttämään ja myös Räntämäenkadun varrella oleva kallion osa kasveineen tulee säilymään, koska sen kautta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää ja koska se on kaavassa merkitty säilytettäväksi. Silti väistämättä lähes kaiken rakentamisen yhteydessä osa minkä tahansa alueen alkuperäisestä luonteesta ja kasvillisuudesta menetetään (mm. muistutukset 5, 8, 10, 12, 13 ja 15).

Usean auton maanalainen pysäköinti kieltämättä on Kähärin alueella epätyypillinen ratkaisu. Mutta koska ko. kaava-alueella sen kallioperäisestä maaperästä johtuen mitä todennäköisimmin rakennusten perustamisen ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä joudutaan joka tapauksessa tekemään räjäytys- ja louhintatöitä, on kaavassa järkevää mahdollistaa myös maanalainen pysäköinti ja näin piha-alue voidaan ottaa muuhun käyttöön. On myös huomattava, että kaava ei edellytä maanalaista pysäköintiratkaisua, vaan ainoastaan antaa siihen mahdollisuuden (mm. muistutukset 11, 13 ja 15).

Kähärintien katunäkymä ei ole vaarassa sillä maanalaisen tilan pihakansi ei saa nousta ympäristössä olevaa maantasoa ylemmäksi. Lisäksi tilaan liittyvien maanpinnalle näkyvien rakenteiden ympäristöön sopeuttamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ja tilan ilmanvaihtohormit ja -laitteet tulee sijoittaa rakennusten vaipan sisään. Myös itse ajoluiska tulee jäämään sangen huomaamattomaksi sillä sitä ei saa kattaa ja siitä johtuva esteettinen haitta on verrattavissa esim. lähialueella olevien omakotitalojen kellareihin johtaviin ajoluiskiin (mm. muistutukset 14 ja 15).

Yhteenvetona edellä olevasta asemakaavatoimisto on päätynyt esittämään, että maanalaisen pysäköinnin mahdollisuus kaavassa säilytetään, mutta että sen ajoluiskalle määrätään 3,5 metrin suurin sallittu leveys. Myös asuntojen lukumäärää vähennetään seitsemästä (7) kuuteen (6), koska näin autopaikkojen tarve vähenee 11 autopaikasta 9 autopaikkaan ja näin maanalaisen tilan pinta-alaa voidaan pienentää. Lisäksi mikäli maanalaista pysäköintiä ei toteuteta tulevat autot mahtumaan paremmin tontille. Alueelle ei myöskään haluta muodostuvan rivitalotyyppistä rakentamista ja siksi kullekin rakennusalalle saa sijoittaa enintään kaksi (2) asuntoa. Asuntojen lukumäärän vähentäminen luonnollisesti laskee myös alueelle tulevien asukkaiden määrää ja vähentää sitä kautta lähialueen liikennemääriä.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Oheismateriaali 1Olli Madekivi, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 2Kerttu Salmi, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 3Kiira Kolehmainen, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 4As. Oy Kähärin Wanhatupa / hall. pj. Eeva Lesonen, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 5Jaana Wellenius, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 6As. Oy Turun Kähärintie 20 / hall. pj. Esa Hirn, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 7Antti Böök ja Hanna Greijus, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 8Outi Katajarinne, muistutus 28.3.2011

Oheismateriaali 9Kalle Riitahaara ja Minna Nousiainen, muistutus 25.3.2011

Oheismateriaali 10Eeva Nikoskelainen ja Jukka Nikoskelainen, muistutus 28.3.2011

Oheismateriaali 11Marita Siika ja Ilkka Heikkinen sekä Bruno Lehtinen, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 12Soile Saija ja Saima Salminen, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 13Tiina Erkintalo ja Teemu Jaakonkoski, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 14Adressi/ n. 150 allekirjoittajaa, muistutus 29.3.2011

Oheismateriaali 15Turun museokeskus, muistutus 25.3.2011

Oheismateriaali 16Parkkiluolahankkeen vastustajien adressi, edustajina Marita Siika ja Tiina Erkintalo, 12.4.2011

Oheismateriaali 17Hakijan vastine ja taustaa Kähärintie 14-18 kaavanmuutokseen, kaavoitusalueen kiinteistönomistajien edustajana Hans Ekblad, 19.5.2011

Oheismateriaali 18Parkkiluolahankkeen vastustajien kirjelmä, edustajina Ilkka Heikkinen ja Pekka Hakamies, 8.6.2011

Oheismateriaali 19Vastaus muistutuksen johdosta tehtyyn kyselyyn, rakennusvalvontatoimisto Reima Ojala, 12.4.2011

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että otsikossa mainittu Kähärintie 14-18 asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotus (6/2006) hyväksytään siten muutettuna kuin asemakaavatoimiston vastinekirjeen lopun lihavoidussa tekstissä esitetään sekä todetaan, että muilta osin muistutukset eivät anna aihetta asemakaavan muutosehdotuksen (pvm. 2.2.2010, 21.1.2011, 15.2.2011, 16.6.2011) enempään muuttamiseen ja että näin muutettu Kähärintien 14-18 asemakaava- ja tonttijaonmuutos esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Hellsténin ehdotuksesta Ekrothin kannattamana yksimielisesti.

Pöydältä 9.8.2011 § 331.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös tehtiin äänin 8-5 Sundqvistin tehtyä Mastomäen kannattamana liitteen mukaisen ehdotuksen. Sundqvistin ehdotuksen puolesta äänestivät Sundqvistin lisäksi Mastomäki, Luoto, Mäki ja Oksanen. Esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Ekroth, Vehniäinen, Talvitie, Aaltonen, Kerttula-Hiippavuori, Lammi, Kari ja Hellstén.

Liite 4Mikaela Sundqvistin ehdotus

Sundqvistin muutosehdotus oli seuraava:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää lausuntonaan kaupunginhallitukselle, että otsikossa mainittu Kähärintie 14–18 asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotus (6/2006) hyväksytään siten lausuntojen perusteella muutettuna että tontin pysäköinti tulee toteuttaa muulla kuin maanalaisella tilaratkaisulla. Myös asuntojen lukumäärää vähennetään seitsemästä (7) kuuteen (6), koska näin autopaikkojen tarve vähenee 11 autopaikasta 9 autopaikkaan. Alueelle ei myöskään haluta muodostuvan rivitalotyyppistä rakentamista ja siksi kullekin rakennusalalle saa sijoittaa enintään kaksi (2) asuntoa. Asuntojen lukumäärän vähentäminen luonnollisesti laskee myös alueelle tulevien asukkaiden määrää ja vähentää sitä kautta lähialueen liikennemääriä.

Perustelut

Kuten Turun museokeskus 25.3.2011 saapuneessa muistutuksessaan toteaa, on Kähärin alue ominaispiirteiltään kaupunkikuvallinen ympäristökokonaisuus. Tontille laadittu, 21.1.2011 päivätty asemakaava pyrki ottamaan nämä erityispiirteet sekä alueen asukkaiden kannanotot huomioon sallimalla alueelle vain maanpäällisen pysäköintijärjestelyn sekä kuuden asunnon rakentamisen. Kaava toteutti myös ympäristö- ja kaavoituslautakunnan 1.12.2009 kokouksessaan näitä kohtia koskevat evästykset rakennuskohtaisen asuntomäärän laskemisen kolmesta kahteen (kaava-alueelle tulee kuusi asuntoa kaavaillun yhdeksän sijaan) sekä maanalaisen pysäköintimahdollisuuden poistamisesta.

Asemakaavatoimiston maanalaista pysäköintiä puoltava perustelu siitä että ”ko. kaava-alueella sen kallioperäisestä maaperästä johtuen mitä todennäköisimmin rakennusten perustamisen ja kunnallistekniikan rakentamisen yhteydessä joudutaan joka tapauksessa tekemään räjäytys- ja louhintatöitä, on kaavassa järkevää mahdollistaa myös maanalainen pysäköinti ja näin piha-alue voidaan ottaa muuhun käyttöön” antaa mielikuvan siitä, ettei räjähdys- ja louhintatöissä ole suurta eroa, rakennetaan sitten pelkästään kunnallistekniikan tai kunnallistekniikka ja pysäköintiluola. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa rakennuttajan tekemien laskelmien perusteella, sillä louhinnan määrä kaksinkertaistuu, mikäli maanalainen pysäköintilaitos rakennetaan. Näin ollen tämä perustelu ei riitä puoltamaan maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista.

Kaupunginsihteeri Ari-Pekka Korhonen 6.9.2011:

Kuten edellä olevasta esittelytekstistä ilmenee, Kähärintie 14-18:n asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 28.2.- 29.3.2011. Asemakaavanmuutosehdotuksesta jätettiin lukuisten muistutusten lisäksi kirjelmä ja adressi. Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on käsitellyt muistutukset ym. 23.8.2011 § 350 ja päättänyt esittää muistutuksia koskevana lausuntonaan, että asemakaavanmuutosehdotukseen tehdään joitakin tarkistuksia. Muistutusten johdosta tehdyt tarkistukset ilmenevät edellä olevan esittelytekstin lihavoidusta osasta.

Liite 1Selostus ”Kähärintie 14-18”

Liite 2Kartta ”Kähärintie 14-18”

Liite 3Tilastolomake ”Kähärintie 14-18”

Liitteet arkistoidaan kaupunginvaltuuston päätöksen yhteyteen.

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 2.2.2010 päivätyn, 21.1.2011 lausuntojen ja neuvottelujen, 15.2.2011 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 16.6.2011 muistutusten johdosta muutetun Kähärin kaupunginosan korttelin 2 tonttien 4, 5 ja 6 asemakaavanmuutosehdotuksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: (Kähäri) 72-2 tontti 13.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Lundahn, Elo, Artesola, von Frenckell-Ramberg, Keskinen, Manni, Leppä ja Arve.

Laaksosen Rinteen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät lisäksi Hihnala ja Sarlund:

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että otsikossa mainittu Kähärintie 14–18 asemakaavan- ja tonttijaonmuutosehdotus (6/2006) hyväksytään siten lausuntojen perusteella muutettuna, että tontin pysäköinti tulee toteuttaa muulla kuin maanalaisella tilaratkaisulla. Asuntojen lukumäärää vähennetään seitsemästä (7) kuuteen (6), koska näin autopaikkojen tarve vähenee 11 autopaikasta 9 autopaikkaan. Alueelle ei haluta muodostuvan rivitalotyyppistä rakentamista ja siksi kullekin rakennusalalle saa sijoittaa enintään kaksi (2) asuntoa.

Liite 1Selostus ”Kähärintie 14-18”

Liite 2Kartta ”Kähärintie 14-18”

Liite 3Tilastolomake ”Kähärintie 14-18”

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 2.2.2010 päivätyn, 21.1.2011 lausuntojen ja neuvottelujen, 15.2.2011 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 16.6.2011 muistutusten johdosta muutetun Kähärin kaupunginosan korttelin 2 tonttien 4, 5 ja 6 asemakaavanmuutosehdotuksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päättää, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: (Kähäri) 72-2 tontti 13.

Kaupunginvaltuuston

päätösKaupunginvaltuusto päätti hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 2.2.2010 päivätyn, 21.1.2011 lausuntojen ja neuvottelujen, 15.2.2011 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 16.6.2011 muistutusten johdosta muutetun Kähärin kaupunginosan korttelin 2 tonttien 4, 5 ja 6 asemakaavanmuutosehdotuksen.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijaonmuutos: (Kähäri) 72-2 tontti 13.

Liite 4Äänestyslista

Asian käsittely kokouksessa:

Valt. Mikaela Sundqvist valt. Pirjo Rinteen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen:

"Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä asemakaavatoimiston laatiman 2.2.2010 päivätyn, 21.1.2011 lausuntojen ja neuvottelujen, 15.2.2011 ympäristö- ja kaavoituslautakunnan päätöksen ja 16.6.2011 muistutusten johdosta muutetun Kähärin kaupunginosan korttelin 2 tonttien 4, 5 ja 6 asemakaavanmuutosehdotuksen siten muutettuna että pi-maa-1 -merkintä poistetaan".

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on valt. Mikaela Sundqvistin muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 43 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta, 22 valtuutettua kannatti valt. Mikaela Sundqvistin ehdotusta, 2 poissa, joten kaupunginhallituksen ehdotus voitti.