Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavoitusarkkitehti Thomas Hagström 21.2.2017:

Kaupunkisuunnittelun kaavoitusyksikkö on laatinut 21.2.2017 päivätyn asemakaavanmuutosluonnoksen.

Nykytilanne

Suunnittelualueeseen (pinta-ala n. 5,1 ha) kuuluvat entinen Turun keskusvankila (Kakola) ja lääninvankila, sen itäpuolella oleva AK-korttelialue sekä puisto- ja katualueita. Vankilatoiminta on poistunut alueelta vuonna 2007. Entisten, pitkälti suojeltujen, vankilarakennusten myynti on kestänyt suunniteltua pidempään ja on siten viivästyttänyt Kakolan tammikuussa 2010 voimaan tulleen asemakaavan toteutumista. Kiinteistöt ovat vaihtaneet omistajaa ja keskusvankilan muutostyöt ovat jo käynnissä. Funikulaari Linnankadulta Kakolanmäelle on tarkoitus valmistua kuluvan vuoden loppuun mennessä.

Suunnittelutilanne

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Turun yleiskaavan 18.6.2001. Siinä Kakolanmäki on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY), josta pääosa on merkitty kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi, jolla tehtävät muutokset tulee tehdä niin, ettei alueen ominaispiirteitä turmella. Yleiskaavan käyttötarkoitus PY on vanhentunut.

Suunnittelualue on osa Kakolanmäen RKY-aluetta. Kakolanmäki on maan laajin historiallinen vankila-alue ja vankeinhoidon valtakunnallisesti merkittävän rakennusperintömme tärkein kohdekokonaisuus. Historiallinen rakennuskanta hallitsee vankila-alueen yleisilmettä ja näkymiä. Merkittävimmät ovat palatsimaisen keskusvankilan luonnonkivivuorattu julkisivu Linnankadun suuntaan, länsisellisiipi ja entinen lääninvankila. Kakolanmäen osatekijöitä ovat myös Serpentiinitien puistoalue, alueen rakentamisessa hyödynnetty kivilouhimo ja mäen erityinen topografia.

Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt (RKY) on Museoviraston laatima inventointi, joka on valtioneuvoston päätöksellä 22.12.2009 otettu maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoittamaksi inventoinniksi rakennetun kulttuuriympäristön osalta 1.1.2010 alkaen. Asemakaavoituksessa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (MRL 24.2 §).

9.1.2010 voimaan tulleessa asemakaavassa kortteli 35 (ent. keskusvankila) on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös kokoontumis-, ravintola-, kulttuuri- ja opetustiloja sekä matkailua palvelevia tiloja tai ympäristövaikutuksiltaan vastaavia toimintoja. Asuintiloja saadaan sijoittaa erikseen merkittyihin rakennusten osiin. Entisen lääninvankilan tontti 33.-1 on liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa myös opetus- ja ravintolatiloja sekä erityisasumista. Tontti 33.-2 on asuinkerrostalojen korttelialuetta. Maanalainen pysäköinti on mahdollista sijoittaa tontin 33.-2 ja Tiililinnankadun alle sekä lisäksi vanhan kivilouhimon paikalle Kivimäen puistoalueella. 

Kaavan taustalla on korkeatasoinen kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu, johon jätettiin n. 100 kilpailuehdotusta. Kilpailun yhteydessä tutkittiin myös korkean rakentamisen sijoittamisen mahdollisuutta Kakolanmäelle. Kilpailuehdotusten perusteella palkintolautakunta ei kuitenkaan pitänyt sitä alueelle soveltuvana vaihtoehtona.

Voimassa olevassa asemakaavassa autoliikenne mäellä on katkaistu keskusvankilan edessä. Graniittilinnankatu on tältä osin jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla joukkoliikenne on sallittu. Lohrmanninkatu on jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo on sallittu. Autoliikenne Lohrmanninaukiolle ja Lohrmanninkadulle on osoitettu Tiililinnankadun kautta. Edellytyksenä tälle yhteydelle on sillan/ luiskan rakentaminen Tiililinnankadulta Lohrmanninaukiolle. Tämä yhteys tulisi rakentaa yksityisen rakentaman pysäköintilaitoksen päälle.

Kaavan aloitteentekijälle on tontille 35.-1 myönnetty poikkeamispäätökset 12.8.2015 § 59 joiden seurauksena entisiin vankilarakennuksiin saa sijoittaa asumista ja pysäköinti voidaan toteuttaa kokonaan tontilla keskitetyn pysäköinnin sijaan. Lisäksi keskelle tonttia, yö- ja päiväsellien väliin, saa sijoittaa tontin nykyisen rakennusoikeuden puitteissa palvelu- ja liiketilaa 1500 k-m² rakennusalojen ulkopuolelle. Rakennuslupaprosessi on tämän osalta jo käynnissä.

Poikkeamishakemukset ovat vireillä kaava-alueen tonteilla 33.-1 ja 33.-2 sekä kaava-alueen eteläpuolella olevaan kortteliin 7. Tontille 33.-1 haetaan poikkeuslupaa joka mahdollistaisi myös tavallisten asuntojen sijoittamista vankilarakennuksiin, sekä maanalaisten tilojen rakentamista rakennusoikeutta ylittäen. Tontille 33.-2 haetaan muutosta rakennusalan laajuuteen sekä rakennusoikeuden lisäämiseen 3400 k-m²:sta n. 4900 k-m²:iin. Myös rakennusten ylin sallittu korkeus halutaan nostaa +44,46 metristä +45,5 metriin. Pihakannen ylin sallittu korkeus rakennusten välissä halutaan niin ikään nostaa +30,46 metristä +33 metriin. Ajo kortteliin 7 on poikkeamislupahakemuksessa esitetty Tiililinnankadun päästä.

Kakolankatua on rakennettu lääninvankilan pohjoispuolella Anneksenpolun alkuun saakka. Tiililinnankatu sekä Kakolankadun loppuosa on vielä rakentamatta. Ajo tontille 7.-10 on voimassa olevan kaavan mukaan suunniteltu Tiililinnankadulta. Kakolankadun rakentaminen lääninvankilan muurin vieressä on haastavaa, kun katua tulisi osittain rakentaa nykyisen louhoksen päälle, joko siltana pysäköintilaitoksen päälle tai pengerrettynä. Myös Tiililinnankadun loppuosa (Lohrmanninaukiolle) tulee rakentaa mahdollisen pysäköintilaitoksen päälle. Aikataulullisestikin nämä ovat haastavia, kun liikenne tontille 7.-10 tulisi ratkaista pikimmiten. Korttelin 7 rakentaminen on tarkoitus käynnistyä syksyllä 2017.

Aloite

Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi on tehnyt kiinteistön omistaja KOY Kakola. Omistajan tavoitteena on toteuttaa kaupunkiin näköalapaikka, josta yleisö pääsee lintuperspektiivistä hahmottamaan kaupunkikokonaisuuden. Kaupungille 24.8.2015 toimittamassa aloitteessa anotaan asemakaavanmuutosta, joka mahdollistaisi 12–15 kerroksisen rakennuksen toteuttamisen (n. 5000 k-m²) tontin koillisosaan. Omistaja on 29.12.2015 toimittanut kaupungille uuden aloitteen, jossa tontille anotaan 26-kerroksisen asuin- ja/tai liikerakennuksen (n. 7000 k-m²) mahdollistamista. Hakijan mukaan vanhoja rakennuksia säilyttäen ja korttelin rakennusoikeuksia siirtämällä tämä olisi toteutettavissa korttelin rakennusoikeutta lisäämättä.

Lisäksi hakija anoo muutosta kaavaan siten, että pihakannen alla olevat tilat saa toteuttaa korttelin kokonaisrakennusoikeutta ylittäen.

Korkeavuoren puistoon kaavoitettua Anneksenpolkua tulisi siirtää etäämmälle korttelin pohjoisrajasta. Alueella sijaitsee vanha kuilu, joka on suunniteltu tulevan museon poistumistieksi.

Lääninvankilaan (tontti 33.-1) kiinteistönomistaja haluaa mahdollistaa myös asuinkäytön. Asuinkerrostalotontilta 33.-2 omistaja toivoo pp/t-aluevarauksen poistamista.

Tavoitteet

Tavoitteena on lisätä alueen vetovoimaa ja edistää alueen toteutumista. Asemakaavassa tutkitaan erilaisia täydennysrakentamis- ja liikenneverkkovaihtoehtoja valtakunnallisesti merkittävälle entiselle vankila-alueelle. Asemakaavaprosessissa selvitetään alueen soveltuminen uudelle näköalapaikalle. Tavoitteena on myös Kivimäenpuiston säilyttäminen ehjänä kokonaisuutena, monipuolisten jalankulku- ja pyöräily-yhteyksien säilyttäminen, mahdollisen palvelulinjan reitin turvaaminen sekä muun läpiajoliikenteen estäminen.

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädetään asemakaavan sisältövaatimuksista. Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Suunnittelun vaiheet ja osallistuminen

Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2016. Tämän johdosta kaupunkisuunnitteluun on saapunut 3 mielipidettä. Yhdessä mielipiteessä kannatettiin tornisuunnitelmia, kahdessa muussa niitä vastustettiin jyrkästi.

ELY-keskuksen pyynnöstä järjestettiin 27.1.2016 kaavanmuutoksen aloitusvaiheessa viranomaisneuvottelu. Varsinais-Suomen ELY-keskus, Turun Museokeskus ja Varsinais-Suomen liitto ovat antaneet lausuntonsa keskusvankilaa koskevasta kaavahankkeesta. Lausunnoissa tuodaan esiin, että Kakolanmäki ei ole sovelias paikka korkealle rakentamiselle.

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta merkitsi osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi 7.6.2016 § 167. Samalla lautakunta päätti, että jatkokäsittelyn pohjaksi laaditaan kolme erikorkuista vaihtoehtoa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu 6 mielipidettä. Mielipiteissä vastustettiin pääosin tornisuunnitelmia. Yhdessä mielipiteessä pidettiin OASia puutteellisena, ja peräänkuulutettiin laajoja selvityksiä tornin vaikutuksista ympäristöönsä (varjostus, tuulisuus, maisemallinen vaikutus jne).

Syksyllä 2016 kaava-aluetta laajennettiin siten, että suunnittelualueeseen kuuluvat entisen Turun keskusvankilan (Kakolan) lisäksi myös entinen lääninvankila, lääninvankilan itäpuolella oleva AK-korttelialue sekä puisto- ja katualueita.

Taustalla oli kaavoitusaloitteen tekijän pyyntö, että tontin 35-1 (keskusvankila) lisäksi yleisten alueiden Kivimäenpuisto ja osittain myös Korkeavuoren tulevaa käyttöä tutkittaisiin ja voimassa olevaa asemakaavaa muutettaisiin niiden osalta. Myös tontit 33-1 (lääninvankila) ja 33-2 lisätään muutosalueeseen, ja tutkitaan onko niiden kaavamääräyksiä syytä tarkentaa (esim. pysäköinnin tai käyttötarkoituksen osalta).

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti 13.12.2016 merkitä 8.12.2016 muutetun osallistumis- ja arviointisuunnitelman tiedoksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty 16 mielipidettä. Mielipiteissä tornia vastustetaan melkein poikkeuksetta, Kivimäen puistoalueen tärkeyttä korostetaan ja liikenneratkaisut huolestuttavat. Lisäksi monessa mielipiteessä arvostellaan kaupungin kaavoituspäätöksiä siitä, että pitkäjänteisyys ja kokonaisnäkemys puuttuvat, sekä sitä, etteivät päättäjät ota huomioon muiden viranomaisten kielteisiä lausuntoja.

Lausunnot ja mielipiteet vastineineen on kuvattu vuorovaikutusraportissa, liite 2.

Selvitykset

Yleiskaavaan 2029 liittyen on valmisteltu korkean rakentamisen selvitys. Siinä esitetään kriteerit korkeiden rakennusten sijoittamiselle ja osoitetaan alueet, joille korkea rakentaminen Turussa parhaiten soveltuu. Selvityksen mukaan Kakolanmäellä on merkittäviä kulttuuriympäristön arvoja, jotka rajoittavat rakentamisen korkeutta.

Korkean rakentamisen selvitys sisältää myös arvion korkean rakentamisen vetovoimavaikutuksista.

Keskusvankilan kortteliin 35 suunniteltujen vaihtoehtojen maisemallisia vaikutuksia on selvitetty kaupunkimallin avulla. Varjotutkielmilla on arvioitu korkean rakentamisen vaikutuksia lähiympäristöön.

Alueelle laaditussa liikenneselvityksessä on tutkittu koko Kakolanmäen liikennemääriä, alueen liikenneverkkoa ja Tiililinnankadun tarvetta. Tilanne on Kakolanmäellä voimassa olevan kaavan laatimisen jälkeen oleellisesti muuttunut; pysäköinti on poikkeusluvilla toteutettu korttelikohtaisena kaavan yhteisjärjestelyjen sijaan. Tämä on aiheuttanut muutoksia liikennevirtoihin. Myös joukkoliikenteen osalta tilanne on muuttunut. Funikulaari on nyt toteutumassa, ja se tuleekin olemaan Kakolanmäen ensisijainen joukkoliikenneyhteys. Voimassa olevassa kaavassa on huomioitu joukkoliikenteen läpiajomahdollisuus Kakolankadulta Graniittilinnankadulle. Seudullisen joukkoliikennetoimiston näkemyksen mukaan enää ei tarvitse varautua tavanomaisen linja-autokaluston käyttöön, vaan tarvittaessa palvelulinjaliikenne voidaan hoitaa pienemmällä kalustolla.

Liikenneselvityksessä on tutkittu erilaisia vaihtoehtoja Tiililinnankadulle sekä korttelin 7 ajoyhteyksille ja arvioitu niiden vaikutuksia liikkumiseen, Kivimäenpuiston käyttöön, maisemaan, rakentamiskustannuksiin ja kaavan toteutumiseen. Kaavaluonnosvaihtoehdoista on laadittu alustavat liikenne-ennusteet.

Liikenneselvityksessä (liite 3) on päädytty siihen, että Tiililinnankadun länsipään rakentaminen ei ole välttämätöntä. Liikenteen katkaisukohta mäellä voidaan siirtää Kivimäenpuiston kohdalle, jolloin Lääninvankilan puoleiseen mäen itäpäähän kuljetaan Kakolankadun kautta ja päävankilan puoleiseen länsipäähän Michailowinkadun kautta. Tiililinnakadun itäpää säilyy kaavassa entisellään. Keskustasta tulevan, itä-länsisuuntaisen kävely-yhteyden jatkuvuus on tärkeää säilyttää, ja sitä on syytä tutkia vielä tarkemmin kaavaehdotusvaiheessa.

Korttelin 7 ajoyhteydet on tehdyn selvityksen perusteella päädytty pitämään voimassaolevan kaavan mukaisina, koska ajoyhteyden muuttaminen kaavassa viivästyttäisi korttelien 7 ja 33 rakentamista useilla vuosilla. Rakentamisen eteneminen edellyttää tiivistä yhteistyötä maanomistajien ja kaupungin kesken, jotta rakentamisaikataulut saadaan sovitettua yhteen kokonaiskustannusten kannalta järkevällä tavalla.

Asemakaavanmuutosluonnos

Kortteli 35

Entisen keskusvankilan kortteli osoitetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Tontilla olevan säilytettäväksi tarkoitetun rakennuksen rakennusalaa ja -oikeutta pienennetään vastaamaan nykyrakennuksen kerrosalaa. Keskelle tonttia, yö- ja päiväsellien väliin, osoitetaan pääosin maanalaista palvelu- ja liiketilaa 1500 k-m². Pysäköinti osoitetaan tontille, keskitetyn pysäköinnin sijaan, alueelle myönnetyn poikkeamispäätöksen mukaisesti. Maanalaisiin ja kellaritiloihin sijoittuvat pysäköinti- ja varastotilat saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen.

Kortteli 35 on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (/RKY). Voimassa olevalla kaavalla suojellut rakennukset ja rakennelmat säilyvät suojeltuina.

Kaupunkisuunnittelu on lautakunnan 7.6.2016 § 167 päätöksen mukaisesti laatinut kolme vaihtoehtoista suunnitelmaa asemakaavan muuttamiseksi korttelin koilliskulman osalta.

Vaihtoehto 1 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan ”Purje”-nimiseen vaihtoehtoon. Kyse on noin 50 metriä korkeasta veistoksellisesta asuinkerrostalosta. Purjeen ”mastossa” oleva hissi vie turistit suoraan näköalatasanteelle, jossa on myös suuret ravintolatilat. Purjeen rakennusoikeus olisi n. 5000 k-m², ja se nousisi n. 30 metriä länsisellin yläpuolelle. Kortteliin 35 tarvittavat uudet autopaikat sijoittuvat osittain korttelin sisäpihan alle ja osittain louhokseen tehtävään noin 200-paikkaiseen pysäköintilaitokseen.

Vaihtoehto 2 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan ”Näkötorni”-nimiseen vaihtoehtoon. Viisikerroksisen asuinrakennuksen viereen sijoittuu noin 45-metriä korkea erillinen näkötorni, jossa sijaitsee kahvila/ ravintolatilat. Asuinrakennuksen rakennusoikeus olisi n. 3000 k-m², näkötornin kahvila/ ravintolatilat n. 100 m². Näkötorni nousisi n. 25 metriä länsisellin yläpuolelle. Kortteliin 35 tarvittavat uudet autopaikat sijoittuisivat pääosin korttelin sisäpihan ja uuden rakennuksen alle. Lisäksi louhokseen tehtävän pysäköintilaitoksen ylin taso voi toimia korttelin 35 palvelutoimintojen pysäköintitilana.

Vaihtoehto 3 perustuu kiinteistönomistajan laatimaan suunnitelmaan, jossa korttelin pohjoiskulmaan sijoittuu viisikerroksinen asuinrakennus.

Asuinrakennuksen rakennusoikeus olisi n. 3000 k-m². Korttelin pysäköintipaikat sijoittuvat samalla tavalla kuin vaihtoehdossa 2.

Kortteli 33

Liike- ja toimistorakennusten tontin 33.-1 käyttötarkoitus muutetaan asuin- ja liikerakennusten korttelialueeksi (AL). Rakennusoikeus säilyy ennallaan. Autopaikat on tarkoitus sijoittaa Kivimäen puistoalueen pysäköintilaitokseen. Huoltoliikenne voidaan järjestää Tiililinnankadun puolelta, nykyisen portin kautta. Maanalaiset pysäköinti- ja varastotilat saa toteuttaa sallittua rakennusoikeutta ylittäen. Muilta osin kaavamääräykset säilyvät pääpiirteiltään ennallaan.

Tontti 33.-2 säilyy asuinkerrostalojen korttelialueena. Rakennusalaa laajennetaan ja osoitetaan kaarevan muotoiseksi. Rakennusoikeutta osoitetaan 4900 k-m² ja rakennuksen julkisivun enimmäiskorkeus nostetaan metrillä. Tontin lääninvankilan puoleisella reunalla säilytetään yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varattu yhteys. Kaavan toteuttaminen ei edellytä merkittäviä louhintatöitä kun rakentaminen sijoittuu likimain nykyisen maanpinnan tasoon. Autopaikat tulee sijoittaa tontille. Ajo tontille toteutetaan Tiililinnankadun itäpäästä.

Kortteli 33 on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (/RKY). Lääninvankilan rakennus ja muuri säilyvät suojeltuina.

Kivimäenpuisto

Kivimäenpuisto on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (/RKY). Viistosti puiston poikki sijaitseva yhteys säilyy puistopolkuna. Se on tarvittaessa otettavissa palvelulinjan käyttöön, mikäli sille on tulevaisuudessa tarvetta. Kivimäen puistoalueen eteläosalla säilyy maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamismahdollisuus, kuitenkin nykykaavaa pienempänä. Ajo pysäköintilaitokseen on suunniteltu tapahtuvan kerroksittain eri suunnista. Alimpaan tasoon ajettaisiin tontti 7.-10 pysäköintilaitoksen kautta. Keskimmäiseen tasoon ajo tapahtuisi Kakolankadun kautta, ylimpään Lohrmanninaukiolta.

Pysäköintilaitoksen kylkeen, Tiililinnankadun puoleiseen reunaan on tutkittu kaksikerroksisen asuin- ja liikerakennuksen sijoittamista. Yhtenäisen puistoalueen toteuttamiseksi tulee rakennuksen katto integroida osaksi Kivimäenpuistoa viereisen maanalaisen pysäköintilaitoksen tapaan.

Anneksenpolku siirretään noin 5 metriä pohjoiseen, jotta alueella oleva kuilu voidaan hyödyntää viereisen rakennuksen poistumistienä.

Liikenneverkko

Kaavaluonnoksessa liikenneverkon katkaisu siirretään Graniittilinnankadulta Kivimäen puistoalueelle. Tämä tarkoittaa, että autoliikenne Lohrmanninaukiolle ja -kadulle ohjataan Graniittilinnankadun kautta, joka siis muuttuisi tavalliseksi katualueeksi. Tiililinnankadun yhteys Lohrmanninaukiolle katkaistaan, ja voimassa olevan kaavan mukainen Kivimäenpuistoon rajoittuva Tiililinnankadun katualue voidaan liittää viereisiin korttelialueisiin. Mahdollinen palvelulinja voidaan tulevaisuudessa liikennöidä pienemmällä kalustolla Kivimäen puistoalueen läpi. 

Ajo kortteliin 7 tulee toteuttaa voimassa olevan kaavan mukaan. Työmaa-aikainen liikenne on mahdollista järjestää tontin 33-2 kautta. Tämä vaatii tontinomistajien välistä sopimista.

Pysäköinti

Pysäköinti alueella on jo pitkälti poikkeusluvilla toteutettu tonttikohtaisesti keskitetyn pysäköinnin sijaan. Asemakaavalla päivitetään alueen autopaikkoja koskevat määräykset. Pysäköintinormi pysyy ennallaan.

Vaikutusten arviointi

Korkean rakentamisen soveltuminen alueelle on tutkittu korkean rakentamisen selvityksen arviointikehikkoa käyttäen. Siinä vaihtoehdot on vertailtu keskenään ja nykytilanteeseen.

Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja maisemaan

Korkea rakentaminen muuttaa Kakolanmäen silhuettia, varsinkin syvärunkoisempi asuinkerrostalo muuttaa sitä merkittävästi. Kaupunkimallin avulla on selvitetty miten korkea rakennus näkyisi eri puolilta kaupunkia. Torni näkyisi niin mereltä päin kuin keskustan, Aurajoen ja Tukholmankadun suunnalta, nousten kirkontornien korkeuteen. Havainnollistava materiaali on esitetty liitteessä 3.

16-kerroksinen veistoksellinen uudisrakennus asettaa historialliset maamerkit alisteiseen asemaan ja heikentää siten rakennetun kulttuuriympäristön arvoja. Siromman näkötornin vaikutukset kulttuuriympäristöön arvioidaan olevan pienempiä.

Korttelin 35 vaihtoehtojen vaikutusten arviointi on kuvattu tarkemmin liitteessä 4.

Vaikutukset liikkumiseen ja saavutettavuuteen

Liikenneverkon katkaisukohdan siirtäminen Graniittilinnankadulta Kivimäen puistoalueelle selkiyttää liikennevirtoja Kakolanmäellä. Korttelin 35 maankäytön aiheuttama liikenne ohjataan kokonaan sataman suunnalta ja kortteleiden 7 ja 33 liikenne Portsan suunnalta.

Funikulaarin toteutuminen liittää alueen kaupungin joukkoliikenteeseen. Kaavassa varaudutaan läpikulkevan palvelulinjareitin toteuttamiseen linja-autoja pienemmällä kalustolla, mikäli sille on tulevaisuudessa tarvetta.

Monipuoliset kävely- ja pyöräily-yhteydet säilyvät jatkossakin. Kakolanmäki on saavutettavissa kävellen kaikista ilmansuunnista.

Vaikutukset alueen vetovoimaan ja matkailuun

Alueen rakentuminen valmiiksi, funikulaari ja julkinen näkötorni parantaa alueen vetovoimaisuutta. Näkötornin sijoittaminen korkealle mäelle on perusteltua, korkean asuinrakennuksen sijoittaminen etäällä liikenteellisistä solmukohdista ei.

Vaikutukset viihtyisyyteen

Korkea rakennus varjostaa jonkin verran lähialueita ja voimistaa tuulen vaikutusta tornin juurella.

Alueen autopaikat voidaan sijoittaa kokonaan maan alle pysäköintihalliin, mikä parantaa alueen viihtyisyyttä.

Liite 1Luonnokset 21.2.2017 "Kakolan torni"

Liite 2Vuorovaikutusraportti, 20.2.2017

Liite 3Liikenteellinen selvitys, 21.2.2017

Liite 4Korttelin 35 vaihtoehtojen vaikutusten arvointi

Oheismateriaali 1OAS päivitetty 8.12.2016

Oheismateriaali 2Aloitusvaiheen mielipiteet (26 kpl)

Oheismateriaali 3Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelun muistio, 2.2.2016

Oheismateriaali 4Museokeskuksen lausunto 18.4.2016

Oheismateriaali 5ELY-keskuksen lausunto 19.4.2016

Oheismateriaali 6Varsinais-Suomen liiton lausunto 18.4.2016

Oheismateriaali 7Turun korkean rakentamisen selvitys, helmikuu 2017

Va. toimialajohtaja Christina Hovi:

EhdotusKaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää hyväksyä 21.2.2017 päivätyn luonnoksen laadittavan asemakaavaehdotuksen ”Kakolan torni” pohjaksi siten, että korttelin 35 suunnittelua jatketaan vaihtoehto 2:n pohjalta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Sundqvistin Van Ooikin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 28.2.2017 § 64.

Oheismateriaali 8Matkailun palvelukeskus Visit Turku lausunto 5.3.2017

Oheismateriaali 9Myönnetyt poikkeamispäätökset Kakolan asemakaavaa 49/2002 koskien

PäätösEhdotus hyväksyttiin. Päätös asiassa tehtiin äänin 9-4.

Päätöksenteko

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

1. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Antinluoma, Hyyppä, Koivisto, Muurinen, Ruohonen, Sandelin, Sundqvist, Säteri ja Van Ooik.

Hellsténin Ekrothin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Röberg.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-3.

Hellstenin palautusehdotus oli seuraava:

Asia tulee palauttaa uuteen valmisteluun siten, että päätöksentekijöille tuodaan selvitys kaikista poikkeamisluvista ja lisärakennusoikeuksista, mitä tähän mennessä vuonna 2010 hyväksyttyyn asemakaavaan on myönnetty, ja mitä lisäyksiä uusi kaava niihin vielä toisi lisää. Asia tulee tuoda informaationa kaupunginvaltuustolle ennen lautakuntakäsittelyä.

2. äänestys

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä päätökseksi tulleen esittelijän ehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Antinluoma, Ekroth, Hellstén, Hyyppä, Muurinen, Ruohonen, Röberg ja Säteri.

Sandelinin Sundqvistin kannattamana tekemän hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Koivisto ja Van Ooik.