Hallintopalvelut 8.4.2009:

Kaupunginvaltuusto päätti 15.9.2008 (§:t 192-200) Kiinteistölaitoksen, Tilalaitoksen, Vesilaitoksen, Sataman, Viherlaitoksen, Kunnallistekniikan, Kiinteistöjen hoidon ja Talotoimen perustamisesta kuntalain 10a luvun mukaisiksi kunnallisiksi liikelaitoksiksi. Perustamispäätöksen yhteydessä kullekin liikelaitokselle hyväksyttiin 1.1.2009 voimaantulevaksi johtosääntö. Johtosääntöjen 4 §:n mukaan johtokunnan eräänä tehtävänä on hyväksyä liikelaitoksen hyvän hallinnon periaatteet.

Hyvän hallinnon periaatteiden osalta kaupunginvaltuuston esittelyteksteissä todetaan, että:

”Liikelaitokselle ei tässä vaiheessa hyväksytä toimintasääntöä. ’Hyvän hallinnon periaatteet’ - asiakirjat korvaavat nykyiset toimintasäännöt, joissa määritetään kunkin liikelaitoksen osalta erikseen hankintavaltuudet ja oikeudet oikeustoimien tekemiseen.”

Hyvän hallinnon periaatteet –termin käytöllä on haluttu korostaa sitä, että kuntalain 10a luvun mukaisiksi liikelaitoksiksi perustettujen laitosten toimintakulttuurin tulisi olla ”yritysmäistä”. Yritysmaailmassa hyvästä hallintotavasta käytetään yleisesti corporate governance –termiä.

Hyvän hallinnon periaatteet –termin käyttö julkisella sektorilla voi aiheuttaa sekaannusta. Julkisen sektorin hyvän hallinnon periaatteilla on selkeä säädöstausta. Lainsäädäntö, erityisesti hallintolaki, määrittelee julkisen sektorin toiminnan hyvän hallinnon sisällön. Yksityisellä sektorilla vastaavaa säädöstaustaa ei ole. Säädöstaustan puuttuminen on omalta osaltaan aiheuttanut tarpeen laatia yksityissektorille corporate governance –asiakirjoja.

Liikelaitoksille laadittaviin hyvän hallinnon periaatteisiin ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi sisällyttää suoraan lainsäädännöstä johtuvia hyvän hallinnon säännöksiä/periaatteita. Hyvän hallinnon periaatteet –asiakirjan ensimmäisessä kohdassa onkin vain yleisellä tasolla viitattu siihen, että liikelaitos noudattaa kaikessa toiminnassaan hallintolaissa, kuntalaissa sekä muissa säännöksissä ja määräyksissä ilmaistuja julkisen hallinnon järjestämiseksi annettuja periaatteita.

Liikelaitoksille laaditut hyvän hallinnon periaatteet –asiakirjat ovatkin sisällöllisesti toimintasääntöjen luonteisia asiakirjoja. Hyvän hallinnon periaatteissa määritellään liikelaitoksen organisaatio, päätöksenteko- ja toimivaltakysymyksiä sekä edustamiseen ja nimenkirjoitusoikeuteen liittyviä asioita. 

Liiketoimintasuunnitelma ja muut liikelaitoksen toimintaa ohjaavat suunnitelmat

Johtosäännön 4 §:n mukaan johtokunnan tulee päättää liikelaitoksen liiketoimintasuunnitelmasta ja henkilöstösuunnitelmasta. Hyvän hallinnon periaatteiden 2. kohdan mukaan toimitusjohtajan tehtävänä on mm. laatia johtokunnalle ehdotukset liiketoimintasuunnitelmasta ja muista liikelaitoksen toimintaa ohjaavista suunnitelmista. Muilta liikelaitoksen toimintaa ohjaavia suunnitelmia ovat mm. henkilöstösuunnitelma, riskienhallintasuunnitelma, sisäisen valvonnan suunnitelma ja viestintäsuunnitelma.

Liiketoimintasuunnitelma on liikelaitoksen toimintaa ohjaavista suunnitelmista keskeisin. Erillistä henkilöstösuunnitelmaa liikelaitoksille ei laadita, vaan henkilöstösuunnitelma tulee olemaan osa liiketoimintasuunnitelmaa. Henkilöstösuunnitelma voidaan joko suoraan sisällyttää liiketoimintasuunnitelmaan tai esittää liiketoimintasuunnitelman liitteenä. Muiden suunnitelmien osalta voidaan todeta, että riskienhallintasuunnitelma ja sisäisen valvonnan suunnitelma olisi myös tarkoituksenmukaista sisällyttää liiketoimintasuunnitelmaan.

Hankintavaltuudet

Hyvän hallinnon periaatteissa määritellään toimitusjohtajan ja muiden viranhaltijoiden hankintavaltuudet. Hankintavaltuussäännökset on rakennettu siten, että johtokunta valvoo toimitusjohtajan hankintavaltuuksien käyttöä ja toimitusjohtaja puolestaan alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuuksien käyttöä. Asia voidaan nähdä myös toisinpäin; alhaalta ylöspäin. Toimitusjohtajan alainen viranhaltija vastaa tekemisistään toimitusjohtajalle ja toimitusjohtaja puolestaan johtokunnalle.

Hankintavaltuuksien osalta huomiota ei tule niinkään kiinnittää siihen, minkä suuruiset euromääräiset hankintavaltuudet esim. toimitusjohtajille annetaan, vaan siihen, että ylemmän tahon vaikutusmahdollisuudet kohdistuvat siihen hankintaprosessin vaiheeseen, jossa todellista harkintavaltaa voidaan vielä käyttää. Koska hankinta-asioissa tarjouspyynnön sisällön määrittäminen on harkintavallan käyttämisen näkökulmasta keskeisin menettelyvaihe, on hyvän hallinnon periaatteiden säännökset rakennettu siten, että ylemmällä taholla on tietyn euromääräisen rajan ylittävien hankintojen osalta mahdollisuus puuttua tarjouspyynnön sisältöön ennen tarjouspyynnön julkaisemista.

Hyvän hallinnon periaatteiden mukaan toimitusjohtajan tulee hyväksyä tarjouspyyntö päätöspöytäkirjalla. Johtokunnan kontrollimahdollisuus päätöspöytäkirjoilla hyväksyttyihin tietyn euromääräisen rajan ylittäviin tarjouspyyntöihin toteutuu kuntalain mukaisesti johtokunnalla olevan otto-oikeuden käyttämisen kautta. Em. tarjouspyyntöjen osalta sillä, että tarjouspyyntöä ei saa julkaista ennen kuin johtokunta on päättänyt olla käyttämättä otto-oikeuttaan, varmistetaan se, että johtokunnalla on todellinen mahdollisuus halutessaan puuttua tarjouspyynnön sisältöön ja käyttää johtokunnalle kuuluvaa harkintavaltaa.

Toimitusjohtajalle on hyvän hallinnon periaatteissa puolestaan järjestetty todellinen mahdollisuus kontrolloida alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuuksien käyttöä. Toimitusjohtajalle on annettu valta itse yksityiskohtaisemmin määrittää se tapa, jolla hän haluaa alaistensa viranhaltijoiden hankintavaltuuksien käyttöä kontrolloida.

Erillispäätökset

Tiettyjen asioiden osalta on katsottu tarkoituksenmukaiseksi, että johtokunta tekee niihin liittyen erillispäätökset, vaikka niistä olisikin ollut mahdollista ottaa määräykset hyvän hallinnon periaatteisiin. Tällaisia asioita ovat ainakin: johtokunnan sihteerin tehtävien hoitaminen, johtokunnan pöytäkirjan tarkastus ja nähtävilläpito, toimitusjohtajan varahenkilö, päätösten ilmoittaminen johtokunnalle, menojen hyväksymisoikeudet ja johtavassa asemassa olevien määrittäminen.

Valtaosa edellä mainituista asioista on sellaisia, että johtokunta on tehnyt niistä tarvittavat erillispäätökset jo ensimmäisessä kokouksessaan. Johtokunnan vallan kannalta erillispäätöksistä keskeisin on johtavassa asemassa olevien henkilöiden määritteleminen. Ko. erillispäätöksellään johtokunta määrittelee ne vakanssit, jotka johtokunta hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti haluaa täyttää.

Asian valmistelu

Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtosäännön 4 §:n mukaan Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta hyväksyy hyvän hallinnon periaatteet. Johtokunta on kokouksessaan 4.3.2009 käynyt lähetekeskustelun hyvän hallinnon periaatteista. Asiaa käsitellään yhteistoimintalain mukaisesti Kiinteistöliikelaitoksen yhteistoimintaelimessä 15.4.2009. Kaupungin yhteistyötoimikunta on käsitellyt asiaa 13.2.2009 ja henkilöstöjärjestöjen edustajien tuolloin esittämät täydennykset on huomioitu Kiinteistöliikelaitoksen hyvän hallinnon periaatteissa.

Liite 1Turun Kiinteistöliikelaitoksen hyvän hallinnon periaatteet

Toimitusjohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää hyväksyä liitteen 1 mukaiset Turun Kiinteistöliikelaitoksen hyvän hallinnon periaatteet, jotka tulevat voimaan 20.4.2009. Samalla johtokunta päättää kumota 17.1.2007 hyväksytyn Kiinteistölaitoksen toimintasäännön.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi johtokunta päätti yksimielisesti, että Kiinteistöliikelaitoksen hyvän hallinnon periaatteet on tuotava johtokunnan käsittelyyn mahdollista täydentämistä tai muuttamista varten viimeistään 31.10.2009.

Ennen päätöksentekoa esittelijä tarkisti liitteen 1 kokouksessa hyväksyttyyn muotoon.