Kaupunkiympäristö, luvat ja valvonta, valvontajohtaja Leena Salmelainen ja yhteysjohtaja Matti Niemi 21.2.2024:

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta on valmisteltu ympäristöministeriössä useita vuosia ja vuonna 2023 säädetty uusi rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025. Alueidenkäytön suunnittelua (muun muassa kaavoitus) koskeva sääntely jää edelleen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jonka nimi vaihtuu 1.1.2025 alueidenkäyttölaiksi. Alueidenkäyttölain muuttaminen on myös valmisteilla vaikkakin melko alkutekijöissään.

Ympäristöministeriö valmistelee parhaillaan muutoksia 1.1.2025 voimaan tulevaan uuteen rakentamislakiin. Luonnoksesta hallituksen esitykseksi on mahdollisuus antaa lausunto 5.3.2024 mennessä. Ympäristöministeriö on pyytänyt luonnoksesta lausuntoa muun muassa Turun kaupungin rakennusvalvonnalta. Myös muiden kuin erikseen nimettyjen tahojen on mahdollista lausua asiasta. Koska kyseessä ovat niin merkittävät muutokset hyväksyttyyn mutta ei vielä voimassa olevaan rakentamislakiin, Turun kaupungin on tarpeellista lausua asiasta. Asiassa on tarkoituksenmukaista antaa Turun kaupungilta yksi, yhteinen lausunto, joka on liitteenä.

Luonnos hallituksen esitykseksi rakentamislain muuttamisesta

Lausuntopyynnön mukaan Orpon hallituksen tavoitteena on korjata rakentamislakia siten, että hallinnollinen taakka kevenee ja byrokratia vähenee. Hallitusohjelmassa linjataan, että vuonna 2023 säädettyä rakentamislakia korjataan niin, että valitusoikeus selkeytyy ja päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Lisäksi lakiin määritellään rakentamislupien käsittelyaikatakuu. Muutosluonnoksessa edellisen hallituksen kunnianhimoisia tavoitteita muun muassa ilmastonmuutoksen torjunnassa lievennetään jonkin verran. Lisäksi lakiin lisättäisiin uusi puhtaan siirtymän teollisuutta koskeva sijoittamislupa. Purkamisluvan edellytyksiä kevennettäisiin ja helpotettaisiin tietyissä tilanteissa. Näiden lisäksi rakentamislakiin ja sen liitelakeihin ehdotetaan muutamia tarkennuksia ja täsmennyksiä.

Merkittävin havainto muutosluonnoksesta ylipäätään on, että muutosten vaikutuksia ei ole riittävästi arvioitu. Tämä johtuu selkeästi aikataulupaineista, jotka ovat leimanneet koko rakentamislain kokonaisuudistusta: vaikutusten riittävää arviointia ei ole ehditty tehdä, koska muutokset rakentamislakiin halutaan tehdä ennen lain voimaantuloa 1.1.2025. Kyseessä on kuitenkin merkittävä lainsäädäntökokonaisuus ja rakentamisen sääntelyllä on suuria taloudellisia ja sosiaalisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Erityisesti tästä syystä muutosten vaikutukset pitäisi arvioida huolellisesti.​ ​ Menettelytapa ei myöskään edusta hyvää hallintoa eikä laadukasta lainvalmistelutyötä.

Tarkoituksenmukaisempaa olisi arvioida uuden lain todellisia vaikutuksia käytännössä ja vasta käytännön kokemusten perusteella tehdä uuteen lakiin muutoksia. Turun kaupungin lausunnossa korostetaan laadukkaan lainvalmistelun tarpeellisuutta ja hyvän hallinnon merkitystä erityisesti näin merkittävässä asiassa.

Rakentamislain kunnianhimoinen tavoite ilmastonmuutoksen torjunnan keinoista kevenee muutosesityksen myötä. Tietyiltä osin muutosesitys on realistinen ja kannatettava. Muutosluonnoksen myötä hiilijalan- ja kädenjälki on laskettava vain niistä kohteista, joiden hiilijalan- ja kädenjäljelle annetaan erillisellä asetuksella raja-arvot. Erityisesti ilmastoselvitys- ja materiaaliselostevaatimusten poistaminen pientalojen rakennushankkeista vähentää omakotirakentajien kustannuksia ja keventää byrokratiaa lupavaiheessa. Ilmastonmuutoksen torjunta on merkittävä ja vakavasti otettava asia mutta pientalokohteissa on kuitenkin tärkeää ohjata resursseja rakennuksen suunnitteluun kokonaisuudessaan. Toisaalta rakennusten purkamisen helpottaminen vaikuttaisi ilmastonmuutoksen torjuntaan negatiivisesti. Muutosluonnoksen mukainen purkamissääntelyn keventäminen ei jatkossa juuri kannusta edes pohtimaan rakennuksen rungon säilyttämistä eikä siten kannusta elinkaariajatteluun.

Purkamisluvan myöntämisen edellytyksiin esitetään useita näennäisesti pieniä mutta tarkemmalla tarkastelulla merkittäviä muutoksia. Rakentamislain ajatuksena on ollut helpottaa rakennusten purkamista erityisesti taantuvilla alueilla, joilla rakennukset ovat menettäneet suuren osan arvostaan. Näillä alueilla on koettu kohtuuttomaksi, että rakennusten omistajat joutuvat korjaamaan ja ylläpitämään rakennuksia, joille ei ole mitään käyttöä näköpiirissä alueen yleisen taantuman vuoksi. Muutosehdotuksessa tämä ”taantuvien alueiden tilanteen helpottaminen” on laajennettu alueesta riippumatta kaikkiin rakennuksiin, joita ei ole suojeltu. Käytännössä purkamisen ainoa edellytys olisi, että purkaminen johtaa purkumateriaalien edes jonkinasteiseen uudelleen käyttöön ja kierrätykseen, mikä luonnoksen perusteella voi olla miten vähäistä tahansa. Sääntely ei kuitenkaan kannustaisi miettimään rakennusten pitkäjänteisempää käyttöä ja olisi täysin vastoin rakentamislain tavoitteita ilmastonmuutoksen hillinnästä.

Purkamislupamenettelyyn esitetään uutena mahdollisuutena kunnanvaltuuston toimivaltaa myöntää purkamislupa myös sellaisille kunnan omistuksessa oleville rakennuksille, jotka on suojeltu asemakaavalla mutta joiden suojeluarvot ovat poistuneet. Edellytyksenä olisi, että suojelukohde ei ole valtakunnallisesti arvokas. Kun samalla museoviranomaisen ja ELY-keskuksen valitusoikeus esitetään rajattavaksi vain valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin, eivät asiantuntijatahot pääsisi edes valittamaan tällaisesta suojelukohteen purkamislupapäätöksestä. Rakennetun ympäristön eri aikakausien kerroksellisuuden ja kaupunkikuvan näkökulmasta esitetyn menettelyn seuraukset olisivat merkittävät, erityisesti Turun kaltaisessa vanhassa kulttuurikaupungissa.

Muutosluonnoksessa esitetään rakentamisluville käsittelyaikatakuuta. Esityksen mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tulisi ratkaista lupahakemus 3 kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus liitteineen on vastaanotettu rakennusvalvonnassa. Merkitystä ei olisi sillä, kuinka puutteellisesta hakemuksesta olisi kysymys. Mikäli määräaika ylitettäisiin, lupamaksua tulisi alentaa 20 % ja lisäksi luvan hakijalla olisi oikeus hakea kunnalta vahingonkorvausta vahingonkorvauslain mukaisesti.

Rakentamislupakäsittelyn keston kohtuullisuus on ehdottomasti huomionarvoinen ja tärkeä asia mutta tässä muodossaan muutoksella voisi olla arvaamattomia seurauksia: kielteisten päätösten määrä todennäköisesti kasvaisi merkittävästi, koska päätös pitäisi tehdä suunnitelmien tasosta riippumatta määräajassa. Nykyisellään rakennusvalvonnat neuvottelevat erityisesti suurissa hankkeissa vähäisistä poikkeuksista voimassa olevaan asemakaavaan. Jatkossa tällaisiin neuvotteluihin kuluisi vain tarpeettomasti aikaa, jolloin joustaminen vähenisi ja hankkeet tulisi toteuttaa asemakaavan mukaisina. Joustamaton määräaikavelvoite johtaisi todennäköisesti myös osaoptimointiin. Hakemusten käsittelyjärjestyksessä arvioitaisiin esimerkiksi lupamaksujen menetystä ja vahingonkorvausvaatimusten todennäköisyyttä, jolloin kunnan omat rakentamishankkeet olisivat vaarassa jäädä jonon hännille.

Hallitusohjelman kirjausten mukaisesti muutosesityksellä on tarkoitus myös selkeyttää päävastuullisen toteuttajan vastuuta. Luonnoksessa ”selkeyttäminen” on tehty käytännössä niin, että päävastuullisen toteuttajan vastuun ulkopuolelle on jätetty vastuu käyttämiensä aliurakoitsijoiden työstä. Muutoksen jälkeen tilanne ei itse asiassa juuri muuttuisi nykyisestä: jokainen urakoitsija vastaa omasta työstään. Vastuun kohdentaminen on kuitenkin vuosien varrella osoittautunut todella epävarmaksi ja käytännössä vastuu rakentamisen laadusta ja mahdollisista virheistä jää rakennuksen omistajalle.

Edellä kuvatun pohjalta kaupunginhallitukselle esitetään liitteenä 1 olevan lausunnon antamista ympäristöministeriölle.

Liite 1Lausunto

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö liitteineen (linkki lausuntopalveluun)

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää antaa liitteenä 1 olevan lausunnon.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian kohdalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.