Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 15.11.2023:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Jotta suunnitelma olisi valmiina heti vuoden 2024 alusta lähtien, tulee suunnitelma hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja EKP:n rahapolitiikka

Inflaatio on ollut euroalueella nopeaa jo pidemmän aikaa. Tänä vuonna inflaatio on hidastunut, sillä energian hinnat ovat laskeneet viime vuodesta ja Euroopan keskuspankki on kiristänyt selvästi rahapolitiikkaansa. Euroopan keskuspankin neuvosto on nostanut ohjauskorkojaan yhteensä 4,5 prosenttiyksiköllä heinäkuun 2022 jälkeen. Keskeisin ohjauskorko, eli pankeille maksettava talletuskorko, on 4 prosenttia.

Euroalueen inflaatio hidastuu edelleen, mutta sen odotetaan pysyvän liian nopeana liian kauan. EKP:n ennusteen mukaan euroalueen inflaatio tulee vuonna 2025 ylittämään 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteen yhtäjaksoisesti yli neljän vuoden ajan.

EKP:n neuvoston arvion mukaan ohjauskorot on nyt nostettu tasolle, jolla ne riittävän pitkään pidettyinä edistävät tuntuvasti inflaation palaamista tavoitteen mukaiseksi. Kun huomioidaan inflaatiokehitykseen kohdistuvat riskit, tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että koronnostot olisivat ohitse. Koska inflaatio pysyy tavoitetta nopeampana näin pitkään, tavoitteen saavuttamisen lykkääntymistä entisestään ei voida hyväksyä.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen ja korkoriskin hallinta

Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin.

Lähtökohtaisesti kaupungin vuosittaisesta rahoitustarpeesta osa nostetaan vaihtuvakorkoisena ja osa suoraan pitkään kiinteään viitekorkoon sidottuna, kuitenkin aina riippuen vallitsevasta markkinatilanteesta. Tällä menettelyllä hallitaan myös kaupungin korkoriskiä ja pyritään säilyttämään lainasalkun suojausaste halutulla vaihteluvälillä. Tarvittaessa voidaan solmia uusia koronvaihtosopimuksia tai muokata vanhoja koronvaihtosopimuksia siten, että haluttu suojausaste saavutetaan.

Pitkäaikaiset lainat nostetaan useammassa erässä vuoden aikana, jolloin varainhankinnan hintariski pienenee. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10-25 vuoden pituiset lainat (EIB, CEB)
• Kuntarahoituksen vihreä rahoitus 4-15 vuotta tai normaali taselaina
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 5-15 vuotta
• Liikepankkien velkakirjalainat.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta tai dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitus päätti 19.12.2022 uuden 190 milj. euroa rahoituslimiitin (Turku Education Infrastructure) avaamisesta Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään kuusi lainaerää. Ensimmäinen 70 milj. euron lainaerä nostettiin 27.9.2023. Lainan viitekorko on kuuden (6) kuukauden euribor ja lyhennysohjelma 11 vuotta kertalyhennys (bullet).

Pitkäaikainen rahoitus ja lainannostosuunnitelma

Uudelleenrahoitettavat lainat

Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 4,2 milj. euroa vuoden 2024 aikana. Tämä on positiivista, koska vuonna 2024 jälleenrahoitettava lainamäärä on varsin pieni, eikä kaupunki altistu korkojen nousun negatiiviselta vaikutukselta tämän osalta kuin vähäisessä määrin.

Antolainauksen vaikutus

Antolainasaamisten lisäykset ovat vuonna 2024 yhteensä 60 milj. euroa ja vähennykset 20 milj. euroa eli antolainoja myönnetään nettona enintään 40 miljoonalla eurolla. Antolainojen toteutuminen riippuu täysin tytäryhtiöiden rahoitustarpeesta ja kyse on varausmäärärahasta. Lisäksi yhtiöillä on oikeus tehdä lainoihin ylimääräisiä lyhennyksiä, mitä ei kyetä etukäteen arvioimaan.

Kaupungin investointien vaikutus

Vuonna 2024 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 215 miljoonaa euroa alijäämäinen. Investointimenot ovat rahoituslaskelmassa 257 milj. euroa, josta on arvioitu toteutuvan 80 % eli 205 milj. euroa. Investointimenot ovat suurin kaupungin velkaantumiseen vaikuttava tekijä ja niiden toteutuminen on keskeinen velkaantumisnopeuteen vaikuttava tekijä. Kaupunki ottaa uutta pitkäaikaista velkaa emokaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen enintään 200 miljoonaa euroa (brutto).

Yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän noin 130-150 milj. euron tasolla. Näin ollen korollinen velka (lainakanta) lisääntyisi enintään 196 milj. euroa vuonna 2024. Taloussuunnitelmavuosien 2025-2027 velan lisäykseksi on merkitty 196-298 milj. euroa per vuosi nettomääräisenä (lainakannan muutos).

Tuloslaskelmaan kohdistuva vaikutus

Koska kaupunki investoi ja velkaantuu voimakkaasti lyhyiden euribor korkojen ollessa 3,9-4,2 %:n välillä ja pitkien korkojen (10 vuoden kiinteä korko) ollessa n. 3,1 % tasolla, aiheutuu lainanotosta merkittävästi korkokustannuksia tuloslaskelmaan. Viitekorkojen päälle tulee maksettavaksi vielä kaupungin korkomarginaali, joka vaihtelee lainan maturiteetista ja lyhennysohjelmasta riippuen 0,15-0,35 % välillä. Talousarviossa on vuoden 2024 korkokustannuksiksi arvioitu 26,6 milj. euroa, mikä sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisen rahoituksen korkokulut marginaaleineen.

Uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa nostetaan kuitenkin aina vain tarpeen mukaan kaupungin maksuvalmiuden niin vaatiessa. Tämän vuoksi talousarvioon merkityt lainamäärät ovat luonteeltaan enemmän varausmäärärahoja kuin sitovia talousarviolainoja.

Lyhytaikainen rahoitus ja kuntatodistukset

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä vähintään 500 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Vuoden 2024 aikana kuntatodistuslimiittejä joudutaan korottamaan, koska osa liikepankeista on lopettanut kokonaan kuntatodistusmarkkinassa toimimisen, minkä vuoksi eräät kaupungin aiemmat limiitit eivät ole enää käytössä. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä. Limiitit ovat pankkikohtaisia.

Lyhytaikaista velanottoa on vuonna 2023 toteutettu aktiivisesti kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Kuntatodistuksia on käytetty lyhytaikaisen likviditeetin ja maksuvalmiuden varmistamiseen. Euribor – korkojen nousun myötä myös kuntatodistuksilla tapahtuva varainhankinta kallistuu ja kaupunki altistuu korkoriskille enenevässä määrin, mikäli kuntatodistuksilla joudutaan hankkimaan merkittävästi lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin kassavaranto on vähentynyt merkittävästi vuoden 2023 lopussa, minkä vuoksi on mahdollista, että kuntatodistuksia joudutaan laskemaan liikkeelle yli 30 milj. euroa vuoden lopussa. Tämän vuoksi joudutaan kaupunginhallituksen aikaisempaa päätöstä muuttamaan.

Konserniyhtiöiden talletukset ovat kaupungille toinen lyhytaikainen rahoituskanava ja talletusten korko on sidottu yhden (1) kuukauden euriboriin, joten myös konserniyhtiöille maksettavat korot ovat voimakkaassa nousussa lyhyiden korkojen noustessa noin neljän (4) prosentin tuntumaan. Konserniyhtiöiden talletukset olivat 15.11 noin 110 milj. euroa.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2024

Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille. Rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta. Sijoitussuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty yhdessä sijoitustoimikunnan kanssa, on tämän esityksen liitteenä.

Keskeisenä muutoksena kaupungin rahastojen sijoitustoiminnassa on ollut hallittu siirtyminen pois suorista osakesijoituksista kohti kustannustehokkaita ja hajautettuja indeksiosuus tuotteita eli indeksiosuusrahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF-sijoituksia (Exchange traded fund). Käytännössä kaikista suorista osakesijoituksista on jo luovuttu ja tilalle on hankittu kustannustehokkaita, likvidejä ja passiivisia ETF-tuotteita.

Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet ja vaatimus maltillisesta riskitasosta.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2024 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 200 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne ja velkasalkun vallitseva suojausaste huomioiden,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta voimassa olevia 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2023 lopussa voi ylittää 30 milj. euroa,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2024 lopussa voi olla enintään 100 milj. euroa,
• kaupungin suojausaste pyritään pitämään 60-90 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 25 milj. euroa ja
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2024.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2024

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2024 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 200 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne ja velkasalkun vallitseva suojausaste huomioiden,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta voimassa olevia 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2023 lopussa voi ylittää 30 milj. euroa,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2024 lopussa voi olla enintään 100 milj. euroa,
• kaupungin suojausaste pyritään pitämään 60-90 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan ja
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 25 milj. euroa.

Lisäksi kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2024.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.