Ympäristölakimies Nina Mattila 30.10.2023:

Kaupunginvaltuusto on 13.3.2023 § 49 hyväksynyt asemakaavamuutoksen Pukkila 2.0. Kaavanmuutos mahdollistaa suojeltavaksi määrätyn tehdasrakennuksen tilalle nykyistä pienemmän uudisrakennuksen rakentamisen. Muodostettavalle palvelu-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle saa sijoittaa myös toimi- ja liikuntatiloja ja muita yhteiskäyttöä palvelevia toimintoja. Rakennusoikeutta osoitetaan yhteensä 2000 k-m², josta rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen tulee sijoittaa Lasiteaukiolle avautuvia liiketiloja vähintään 300 k-m².

Hyväksymispäätöksestä valitti yksi yksityishenkilö, neljä järjestöä sekä Turun Museokeskus. Turun hallinto-oikeus on kumonnut kaavan hyväksymispäätöksen. Turun hallinto-oikeus jätti Turun museokeskuksen sekä kolmen järjestön valitukset tutkimatta, koska ne olivat saapuneet myöhässä. Hallinto-oikeus jätti yksityishenkilön tekemän valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu voimassa olevan asemakaavan Pukkila (19/2017) kumoamista ja täytäntöönpanon kieltämistä.

Hallinto-oikeuden mukaan asiassa tulee arvioida, onko kaavamuutoksen tueksi esitetty sellaista selvitystä, joka osoittaa, että massalaitoksen suojeluarvoissa on tapahtunut sellaisia olennaisia muutoksia yleiskaavan ja vastikään hyväksytyn asemakaavan laatimisen jälkeen, joiden perusteella voidaan todeta, ettei rakennuksella enää ole suojeluarvoja. Suojeluarvojen rinnalla on asemakaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla otettava kaavan lainmukaisuuden arvioinnissa huomioon myös se, onko rakennukselle osoitettavissa teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoista uutta käyttötarkoitusta eli suojelusta maanomistajalle aiheutuvia seurauksia ja niiden mahdollista kohtuuttomuutta. Lisäksi on arvioitava, onko kaavaa laadittaessa asianmukaisesti selvitetty tarkasteltavan vaihtoehdon toteuttamisen ympäristövaikutukset.

Esitettyä selvitystä kokonaisuutena arvioiden hallinto-oikeus katsoo, että rakennuksen suojeluarvoja ei ole menetetty, ja rakennus on vaadittavista korjaustoimenpiteistä huolimatta korjattavissa sen ominaispiirteitä vaalien ja kokonaisuuden luonne säilyttäen. Saadun selvityksen perusteella rakennus on korjattavissa ainakin käyttöön, jossa tiloissa oleskelu on epäsäännöllistä tai jaksottaista. Rakennuksen laajamittainen saneeraaminen tulee kuitenkin olemaan kallista.

Hallinto-oikeuden mukaan kaavamuutosalueen suppeasta rajauksesta johtuen tulee maanomistajalle suojelusta aiheutuvien seurausten kohtuullisuutta kokonaisuutena arvioitaessa tässä yksittäistapauksessa ottaa huomioon myös voimassa olevassa asemakaavassa samalle maanomistajalle lähiympäristöön osoitettu huomattava rakennusoikeuden määrä. Vaikka selvityksen perusteella massalaitoksen suojelusta seuraavat kustannukset ovat suuret, voimassa olevassa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden voidaan katsoa kompensoineen suojelusta aiheutuvaa haittaa.

Asiakirjoissa olevan selvityksen mukaan massarakennuksen säännönmukainen huolto on vuosien ajan laiminlyöty. Näin ollen myöskään se seikka, että rakennuksen kunnostaminen ja suojelumääräyksen toteuttaminen voi tästä syystä aiheuttaa erityisiä kustannuksia, ei anna aihetta arvioida kohtuullisuutta toisin. Maanomistajan yleisen kunnossapitovastuun ohella rakennuksen suojelu edellyttää aina omistajalta aktiivisia toimia rakennuksen suojeluarvojen säilyttämiseksi

Yhteenvetona Turun hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavamuutos, joka mahdollistaa massarakennuksen purkamisen, on voimassa olevan yleiskaavan vastainen. Asemakaavaa laadittaessa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka nojalla massalaitoksen suojeluarvot olisi menetetty, tai että suojelu johtaisi maanomistajan kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Kaavamuutos ei myöskään täytä maankäyttö- ja rakennuslaissa säädettyä rakennetun ympäristön vaalimista ja erityisten arvojen hävittämisen kieltoa koskevaa sisältövaatimusta.

Vaikka kaupunginvaltuuston päätös on kumottu, hallinto-oikeus ei ole tuominnut valittajien oikeudenkäyntikuluja maksettavaksi. Hallinto-oikeus on todennut, että asian tulkinnanvaraisuus ja hallintoprosessilain 95 §:ssä säädetty huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Maankäyttö- ja rakennuslain 191.4 §:n mukaan muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Hallintoprosessilain 111 §:n mukaan valituslupa on myönnettävä, jos:1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi; 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi; tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Kaupunginhallitukselle esitetään, että korkeimmalta hallinto-oikeudelta haetaan valituslupaa liitteessä 1 esitetyin perustein. Turun hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole riittävästi arvioitu asemakaavan sisältövaatimusten täyttymistä kokonaisuutena. Rakennetun ympäristön vaalimista koskevaa sisältövaatimusta on painotettu liikaa eikä terveellistä ja turvallista ympäristöä sekä palveluiden saatavuutta koskevia sisältövaatimuksia ole huomioitu. Myöskään tarvittavien korjausten vaikutuksia rakennuksen julkisivuihin ja suojeluarvoihin ei ole arvioitu riittävästi. Hallinto-oikeuden päätöksessä on painotettu liikaa voimassa olevan asemakaavan suojeluratkaisua. Yleiskaavatilannetta ei ole arvioitu riittävästi kokonaisuutena. Kohtuullisuuden arvioimista koskien tällaisessa tilanteessa, jossa myöhemmin päädytään muuttamaan asemakaavaa ei ole oikeuskäytäntöä, ja lain soveltamisen kannalta samankaltaisissa tapauksissa on tärkeää saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden päätettäväksi. Lisäksi asian saattaminen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on tärkeää, jotta saadaan ohjaavaa oikeuskäytäntöä sen osalta, millä edellytyksillä asemakaavassa suojellun rakennuksen suojelumerkinnän poistaminen on mahdollista.

Liite 1Valituslupahakemus ja valitus

Oheismateriaali 1Turun hallinto-oikeuden päätös 10.10.2023.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää, että Turun hallinto-oikeuden päätökseen haetaan valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitetaan liitteen 1 mukainen valituslupahakemus ja valitus.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kiinteistöomistaja pitää nykyisellään suojellun massalaitosrakennuksen lain edellyttämässä kunnossa valitusprosessin aikana.

Samalla kaupunginhallitus merkitsee Turun hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi ja päättää, että pöytäkirja tämän asian kohdalla tarkastetaan heti.

Päätös​Ehdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 9-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Laakso, Hellsten, Rosenlöf, Lampi, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Euro ja Arve.

Weberin Achrénin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Sultan, Uusitalo-Heikkinen ja Vähä-Heikkilä:

”Kaupunginhallitus päättää, että Turun hallinto-oikeuden päätöksestä ei haeta valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, vaan hallinto-oikeuden päätöksen perustelut huomioon ottaen päätökseen tyydytään.”