Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus309.01.20233

14563-2022 (10 03 02, 02 08 00)

Turun lukioverkon kehittäminen ja tilantarve

Tiivistelmä:

Kaupunginhallitukselle esitetään, että se hyväksyy Turun lukioverkon kehittämisen tilantarveselvityksen ja päättää, että tilahankkeessa edetään vuokramallilla ja vuokratarjouskilpailu voidaan käynnistää.

Kh § 3

Palveluverkkojohtaja Minna Juselius, palvelualuejohtaja Jussi Paavola ja tilahallintapäällikkö Eemeli Myllärinen 29.12.2022:

Taustaa

Turun lukioverkko koostuu nykytilanteessa viidestä suomenkielisestä päivälukiosta, ruotsinkielisestä lukiosta Katedralskolan i Åbo, englanninkielisestä Turun kansainvälisen koulun lukiosta sekä Turun iltalukiosta. Turun suomenkielisissä päivälukioissa oli 1.053 aloituspaikkaa elokuussa 2022 ja kokonaisopiskelijamäärä on tällä hetkellä noin 3.600.

Turun pormestariohjelma määrittää valtuustokauden 2021 - 2025 tärkeimmät painopisteet. Ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että Turku on Suomen paras toisen asteen kouluttaja laadukkaiden ja monipuolisten lukioiden ja tulevan Taito-kampuksen myötä. Jokainen nuori valmistuu vähintään 2. asteen tutkintoon. Pormestariohjelmaan sisältyy myös linjaus lukiokoulutuksen laajentamisen selvittämisestä, jotta entistä useammalla turkulaisnuorella on mahdollisuus lukio-opintoihin Turussa.

Lukioverkon kehittäminen

Turun lukioverkko on saanut nykyisen muotonsa ajan saatossa mutta kokenut merkittävimmät muutokset 2000-luvulla, viimeisimpänä muutoksena Lyseon lukion yhdistäminen ja siirtäminen Luostarivuoren lukioon. Taustalla on kouluverkkolinjaukset vuodelta 2007, joiden pohjalta on päätetty irrottaa lukiot peruskouluista, kasvattaa lukioiden yksikkökokoja ja sijoittaa uudet yksiköt keskusta-alueelle lähelle toisiaan. Näitä linjauksia ei ole katsottu tarpeelliseksi muuttaa.

2000-luvun alkupuolella tehdyt lukioverkkolinjaukset ja tilamitoitukset perustuvat silloisiin väestöennusteisiin ja naapurikuntien osuuksiin opiskelijamäärissä. Ikäryhmien koko ei kuitenkaan ole pienentynyt Turun kaupungissa, ja samanaikaisesti naapurikuntalaisten osuus Turun päivälukioiden opiskelijoista on noussut. Kevään yhteishaussa kiinnostus Turun lukioihin on kasvanut siten, että vuosittain yhteishaussa noin reilu 200 ensisijaista hakijaa jää yhteishaussa lukioiden sisäänoton ulkopuolelle.

Lukiokoulutukseen hakeutuu noin 55 % peruskoulun päättäneiden ikäluokasta. Turun lukioissa ulkopaikkakuntalaisia on yhteensä keskimäärin 40 %.

Vuonna 2022 ollaan tilanteessa, jossa Turun lukiotilat ovat täynnä ja opiskelupaikan saamisen edellyttävät keskiarvorajat ovat nousseet erityisen korkealle tasolle. Alin keskiarvo, jolla pääsi lukioon syksyllä 2022, oli 7,83 ja useilla linjoilla keskiarvoraja oli hyvin lähellä 9:ää ja jopa yli 9.

Syksyllä 2022 aloituspaikkoja pystyttiin lisäämään suomenkielisiin päivälukioihin 30 kpl ja ruotsinkieliseen lukioon 20 kpl. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Työryhmä on pormestariohjelman kirjauksen perusteella selvittänyt lukiokoulutuksen laajentamisen mahdollisuutta vielä noin 100 aloituspaikan lisäämisen pohjalta. Lukioverkon kehittämisessä ei esitetä uuden lukion perustamista vaan uusien aloituspaikkojen lisäämistä hallinnollisesti osaksi yhtä jo olemassa olevaa lukiota. Tämä hetken väestökehitysnäkymän valossa lukioikäisten määrä kääntyy laskuun 2030-luvulla, jolloin tarve kokonaan uudelle yksikölle raukeaa.

Tilantarveselvitys

Laaditun tilantarveselvityksen perusteella noin 100 aloituspaikan lisääminen lukiokoulutukseen edellyttää noin 2.300​m2 lisätiloja. Lisätilaan on tarkoitus kohdentaa vain osa lukiokoulutuksen oppiaineista kampustyyppisen ajattelun mukaisesti. Uudessa tilassa voisi täten sijaita esimerkiksi merkittävä osa humanististen aineiden opetustiloista. Näin ollen uusi tila ei muodostu erilliseksi omaksi lukiokiinteistökseen vaan palvelee opiskelijoita tiettyjen oppiaineiden opettamisen ja opiskelun näkökulmasta. Lisätilaan on tarkoitus sijoittaa keskitetysti myös osa lukiokoulutuksen opiskeluhuollon henkilöstöstä. Tämä siksi, että päivälukioissa kärsitään tilanpuutetta myös opiskeluhuollon osalta.

Lisätilojen sijainnilla on keskeinen merkitys niiden toimintaperiaatteen kautta. Tilojen tulee olla niin lähellä jo olemassa olevaa lukiotilaa, että rakennusten välillä on helppoa, turvallista ja nopeaa siirtyä. Näin ollen tilojen tulisi sijaita enintään 10 minuutin kävelyetäisyydellä ns. pääkoulusta.

Lisätilahankinta esitetään tehtäväksi vuokrahankkeena. Tiloja arvioidaan tarvittavan noin 15 vuotta. Lukioverkkotarkastelun aikana käytiin vuoropuhelua keskusta-alueen toimitilamarkkinoista. Tämä perusteella syntyi näkemys, että 10 minuutin kävelyetäisyydellä Turun olemassa olevista lukiosta on löydettävissä vuokrattavia tiloja. Täysin valmista ja heti käyttöön otettavaa tilaa ei kuitenkaan ole tarjolla.

Tavoitteeksi on asetettu, että noin 100 uutta aloituspaikkaa olisi täytettävissä syksyllä 2024. Näin ollen lukion lisätilan tulisi olla käytettävissä viimeistään elokuussa 2024.

Lukiokoulutuksen aloituspaikkojen lisäämisellä on kustannusvaikutuksia kaupungin talouteen. Kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuus arvioi lukiopaikan nettokustannuksen olevan Turun kaupungin päivälukioissa noin 6.280​€ (vuoden 2021 tilinpäätös). Samanaikaisesti valtionosuus per opiskelija oli 6.244,20​€ vuonna 2021.

Lisätilan kustannuksia ei ole vielä voitu tarkemmin arvioida. Tilojen vuokra selviää vasta mahdollisen vuokratarjouskilpailun myötä. Karkeasti arvioituna keskusta-alueen tämän hetkisen vuokratason voidaan olettaa osuvan noin 20-27 €/m² haarukkaan.

Kasvatus- ja opetuslautakunta 13.12.2022 § 169

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli lukioverkon kehittämistä ja tilantarvetta kokouksessaan 13.12.2022. Kasvatus- ja opetusjohtaja totesi esittelijänä mm., että esitetty toimintamalli on nopein tapa saada lisää tilaa ja lisää aloituspaikkoja Turkuun. Kokonaan uuden lukion perustaminen, joka tarkoittaa rakentamista, henkilöstön rekrytointia ja brändin rakentamista, vie aikaa useita vuosia eikä kaupungin ahtaassa investointiraamissa ole helposti toteutettavissa.

Lautakunta päätti hyväksyä liitteenä 1 esitetyn tarveselvityksen ja esittää kaupunginhallitukselle lisätilojen vuokraamista lukiokoulutuksen käyttöön.

Eteneminen

Tarveselvityksessä on kuvattu tilantarve uusien aloituspaikkojen mahdollistamiseksi. Kaupungin omasta tilakannasta ei löydy ratkaisua tähän tarpeeseen, joten tilat tulee hankkia joko oman investointihankkeen kautta tai vuokraamalla. Tehdyn palveluverkkotarkastelun ja tilantarveselvityksen pohjalta esitetään tilojen vuokraamista.

Hankintalain soveltamisalan ulkopuolelle jäävät sopimukset, jotka koskevat maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa rahoitusmuodolla. Hankintalainsäädännön ulkopuolella eivät kuitenkaan ole rakennusurakkasopimukset, joiden kohteena on hankintayksikön vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. Koska täysin valmiita lukiotiloja ei ole saatavissa, tulee tarpeisiin soveltuvien tilojen hankinnassa edetä vuokratarjouskilpailun kautta.

Vuokratarjouskilpailussa on tärkeää vertailla hinnan lisäksi myös laatutekijöitä. Keskeisimmiksi laatuvertailun näkökulmiksi tulee asettaa tilojen vastaavuus tilaohjelmaa (tilatehokkuus) sekä tilojen sijainti ja toteutusaikataulu. Tavoitteena on löytää tilatehokas ratkaisu mahdollisimman lyhyen ja turvallisen matkan päästä jo olemassa olevaa lukiorakennusta.

Tarjouskilpailu valmistellaan ja toteutetaan kasvatuksen ja opetuksen palvelukokonaisuuden, tilapalvelujen ja lakipalvelujen yhteistyöllä. Kilpailutuksen lopputulos saatetaan voimassa olevien päätösvaltarajojen mukaisesti hyväksyttäväksi.

Kilpailutusta varten on laadittu vuokrasopimusluonnos, liite 2.

Vuokrattavien tilojen käyttötarkoitukseksi on määritelty opetus- ja oppilashuoltotilat. Tilat vuokrataan täysin valmiina käyttöönotettavaksi. Vuokranantaja vastaa siitä, että tilat täyttävät tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset sekä viranomaismääräykset. Vuokrasopimuksen kestoksi on määritetty 10+5 vuotta siten, että ensimmäiset 10 vuotta sopimus on määräaikainen ja sen jälkeiset 5 vuotta on optio, jonka käytöstä vuokralaisella on yksipuolinen oikeus päättää. Vuokran määrityksen osalta käytetään kokonaisvuokraa, joka on kilpailutuksen ja ennustettavuuden näkökulmasta selkeämpi ratkaisu, kuin esimerkiksi kiinteä pääomavuokra ja toteuman mukaan laskutettava ylläpitovuokra.

Liite 1​Tarveselvitys: Turun lukioverkon kehittämisen tilaratkaisu

Liite 2​Vuokrasopimusluonnos

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

Ehdotus​Kaupunginhallitus päättää

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKasvatus ja opetus
tiedKasvatus- ja opetuslautakunta
tpvKonsernihallinto, tilapalvelut


Liitteet:

Kh § 3
Liite 1:Tarveselvitys: Turun lukioverkon kehittämisen tilaratkaisu
Liite 2:Vuokrasopimusluonnos