Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 15.11.2022:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Jotta suunnitelma olisi valmiina heti vuoden 2023 alusta lähtien, tulee suunnitelma hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja EKP:n rahapolitiikka

Kokouksessaan 28.10.2022 EKP:n neuvosto päätti nostaa EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,75 prosenttiyksiköllä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 14.9.2022 lähtien 1,25 %, maksuvalmiusluoton korko 1,50 % ja talletuskorko 0,75 %. Tällä peräkkäin jo kolmannella suurella koronnostolla EKP on edistynyt merkittävästi rahapoliittisen elvytyksen vähentämisessä. EKP nostaa korkoja ja nostaa niitä todennäköisesti vielä lisää, jotta inflaatio palautuisi keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi. Tulevista koronnostoista päätetään kokouskohtaisesti inflaatio- ja talousnäkymien kehityksen perusteella.

Inflaatio on edelleen aivan liian nopeaa ja pysyy EKP:n tavoitetta nopeampana pitemmän aikaa. Euroalueen inflaatio oli syyskuussa 9,9 %. Energian ja elintarvikkeiden nopea hinnannousu, tarjontakapeikot ja pandemian jäljiltä elpyvä kysyntä ovat viime kuukausina lisänneet hintapaineita ja nopeuttaneet inflaatiota. EKP pyrkii nyt rahapolitiikallamme tukemaan vähemmän kysyntää ja estämään riskin siitä, että inflaation aletaan odottaa jäävän nopeaksi pitemmäksi aikaa.

Markkinakorot ennakoivat EKP:n tulevia korkopäätöksiä ja mitä pidemmästä viitekorosta on kysymys, sitä enemmän markkinoiden odotukset tulevasta talouskehityksestä ja inflaatiosta vaikuttavat korkojen määräytymiseen.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen ja korkoriskin hallinta

Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Tällä hetkellä tilanne rahoitusmarkkinoilla on hyvin hermostunut, johtuen muun muassa voimakkaasta inflaatiosta, minkä vuoksi korkojen volatiliteetti on voimakasta ja korkojen muutokset suuria.

Lähtökohtaisesti kaupungin vuosittaisesta rahoitustarpeesta osa nostetaan vaihtuvakorkoisena ja osa suoraan pitkään kiinteään viitekorkoon sidottuna, kuitenkin aina riippuen vallitsevasta markkinatilanteesta. Tällä menettelyllä hallitaan myös kaupungin korkoriskiä ja pyritään säilyttämään lainasalkun suojausaste halutulla vaihteluvälillä. Tarvittaessa voidaan solmia uusia koronvaihtosopimuksia tai muokata vanhoja koronvaihtosopimuksia siten, että haluttu suojausaste saavutetaan.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10 – 25 vuoden pituiset lainat (EIB, CEB)
• Kuntarahoituksen ns. vihreä rahoitus n. 10 – 15 vuotta
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 2- 15 vuotta
• Pankkien tai Kuntarahoituksen velkakirjalainat
• Muu ulkomainen rahoitus, jvk ja Schuldschein -lainat ym.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitukselle esitetään uuden rahoituslimiitin avaamista Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimus on tarkoitus allekirjoittaa vielä vuoden 2022 aikana ja se olisi suuruudeltaan 190 milj. euroa. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään kuusi lainaerää. Päätökset pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee hallintosäännön mukaan kansliapäällikkö, joka on edelleen delegoinut toimivaltaansa rahoituspäällikölle.

Pitkäaikainen rahoitus ja lainannostosuunnitelma

Vuonna 2023 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 137 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään nettona lähtökohtaisesti 41 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta pitkäaikaista velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamiseen enintään 190 miljoonaa euroa (brutto) ja uutta lyhytaikaista velkaa enintään 30 milj. euroa.

Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 54 milj. euroa vuoden 2023 aikana. Yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän noin 150 milj. euron tasolla. Näin ollen korollinen velka (lainakanta) lisääntyisi enintään 166 milj. euroa vuonna 2023. Taloussuunnitelmavuosien 2024–2026 velan lisäykseksi on merkitty 159 - 231 milj. euroa per vuosi nettomääräisenä (lainakannan muutos).

Uutta lyhyt- tai pitkäaikaista lainaa nostetaan kuitenkin aina tarpeen mukaan kaupungin maksuvalmiuden niin vaatiessa. Tämän vuoksi talousarvioon merkityt lainamäärät ovat luonteeltaan enemmän varauksen omaisia kuin sitovia määrärahoja.

Lyhytaikainen rahoitus ja kuntatodistukset

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä 440 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Vuoden aikana kuntatodistuslimiittejä voidaan mahdollisesti korottaa joidenkin pankkien osalta. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä. Limiitit ovat pankkikohtaisia.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa tarvittaessa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2022 aikana kuntatodistuksia on käytetty lyhytaikaisen likviditeetin hoitoon ja ne ovat olleet kaupungille edullinen varainhankintakanava, koska lyhyt viitekorot ovat olleet vielä alhaisilla tasoilla. Euribor – korkojen nousun myötä myös kuntatodistuksilla tapahtuva varainhankinta kallistuu ja kaupunki altistuu korkoriskille enenevässä määrin, mikäli kuntatodistuksilla joudutaan hankkimaan lyhytaikaista rahoitusta.

Konserniyhtiöiden talletukset ovat kaupungille toinen lyhytaikainen rahoituskanava ja talletusten korko on sidottu yhden (1) kuukauden euriboriin.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2023

Sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille. Rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta. Sijoitussuunnitelma, joka on käsitelty ja hyväksytty yhdessä sijoitustoimikunnan kanssa, on tämän esityksen liitteenä.

Keskeisenä muutoksena kaupungin rahastojen sijoitustoiminnassa on ollut hallittu siirtyminen pois suorista osakesijoituksista kohti kustannustehokkaita ja hajautettuja indeksiosuus tuotteita eli indeksiosuusrahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja eli ETF-sijoituksia (Exchange traded fund). Käytännössä kaikista suorista osakesijoituksista on jo luovuttu ja tilalle on hankittu kustannustehokkaita, likvidejä ja passiivisia ETF-tuotteita.

Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet ja vaatimus maltillisesta riskitasosta.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• Kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2023 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 190 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne huomioiden ja pitkässä maturiteetissa,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2023 lopussa on enintään 30 milj. euroa,
• kaupungin suojausaste pyritään pitämään 50 - 80 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2023.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2023

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2023 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 190 milj. euroa pitkäaikaista lainaa osin kiinteä ja osin vaihtuvakorkoisena markkinatilanne huomioiden ja pitkässä maturiteetissa,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2023 lopussa on enintään 30 milj. euroa,
• kaupungin suojausaste pyritään pitämään 50 - 80 %:n vaihteluvälin sisällä suhteessa vuodenvaihteen pitkäaikaiseen lainakantaan,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 20 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä 1 olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2023.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.