Viite:Turun hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 15.6.2022 asiassa 885/03.04.04.04.10/2022

Lausunto valitukseen kaupunginhallituksen päätöksestä 23.5.2022 § 237 koskien V.I. Leninin rintakuvan poistoa

Valittaja

XXXXX

Vastapuoli                        

Turun kaupunki

Asia                                   

Valitus koskee Turun kaupunginhallituksen päätöstä 23.5.2022 § 237, jolla kaupunginhallitus on hylännyt XXXXX pormestarin päätöksestä 26.4.2022 § 22 tekemän oikaisuvaatimuksen.

Turun hallinto-oikeus on pyytänyt Turun kaupunkia hankkimaan valituksessa esteelliseksi katsotun pormestari Minna Arven lausunnon esteellisyyden osalta, antamaan lausunnon, jossa viranomainen antaa selostuksen asiasta, vastaa valituksessa esitettyihin vaatimuksiin ja niiden perusteluihin sekä lausuu esitetystä selvityksestä. Lisäksi hallinto-oikeus on pyytänyt Turun kaupunkia toimittamaan asiakirjoihin hallintosäännön ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat, ja sisällyttämään lausuntoon luettelon toimitetuista asiakirjoista. Luettelossa on eriteltävä viranomaisen yksinomaan tätä oikeudenkäyntiä varten laatimat tai hankkimat asiakirjat päätöksen perusteena olleista tai muutoin viranomaisen käytössä asiaa ratkaistaessa olleista asiakirjoista. Turun hallinto-oikeus on pyytänyt Turun kaupungilta lausuntoa valituksen johdosta 31.8.2022 mennessä.

Lausunto                          

Turun kaupunki vaatii, että XXXXX valitus hylätään.

Perusteet                          

Valittaja on toistanut oikaisuvaatimuksessaan esittämänsä perusteet ja vaatinut, että pormestari Minna Arven päätöspöytäkirja 26.4.2022 § 22 on kumottava ja että Turun kaupunginhallituksen päätös 2.5.2022 § 204 on kumottava laittomassa järjestyksessä syntyneenä. Valituksensa perusteiksi valittaja on esittänyt, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, sillä päätöksen tehnyt pormestari on ylittänyt toimivaltansa. Päätös on valittajan mukaan tehty hallintosääntöä rikkoen ja päätös on muutenkin lainvastainen, eikä voimassa olevia menettelytapoja ja säädöksiä ole noudatettu. Valituksensa perusteluiksi valittaja on viitannut Suomen perustuslakiin, hallintolakiin ja kuntalakiin ja todennut, että jokaisen kunnan on noudatettava hallintosäännön määräyksiä, ja vain valtuustolla on valta tehdä hallintosääntöön muutoksia.

Turun kaupungin hallintosäännön (KV 15.11.2021 § 259, liite 1) 19 § mukaan pormestari johtaa ja valvoo kaupungin hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Pormestarin toimivaltaa koskevassa hallintosäännön 36 §:ssä on määrätty pormestarin toimivallasta seuraavasti:

”Sen lisäksi, mitä erikseen on säädetty kuntalain 38, 40, 44, 48 ja 113 §:ssä, pormestarin tehtävänä on:

1) esitellä kaupunkistrategia ja talousarvio sekä kansliapäällikön toimivaltaan kuuluva asia ilmoitettuaan siitä kansliapäällikölle,

2) antaa kaupunginhallitukselta pyydettyjä lausuntoja sekä huolehtia näihin rinnastettavista muista tehtävistä, jollei asiaa sen periaatteellisen tai taloudellisen merkityksen vuoksi ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi,

3) päättää kaupunginhallituksen (toimielimen) varattujen määrärahojen käyttämisestä kaupunginhallituksen päättämissä rajoissa,

4) päättää kaupungin edustustilojen käytöstä,

5) päättää luottamushenkilöiden matkoista,

6) myöntää palkkiosäännössä määrätty etuus yksittäiselle luottamushenkilölle,

7) myöntää avustuksia kaupunginhallituksen alaisista määrärahoista,

Päätösvallan siirto johtava kaupunginsihteeri alle 10.000 euron avustuksien myöntämisessä: Konsernihallinnon hallinnon järjestäminen § 12

8) nimetä kaupungin edustajat kaupungin ulkopuolisiin työryhmiin, neuvotteluihin, kokouksiin ja muihin tilaisuuksiin sekä yhteisön tai säätiön hallintoelimeen tai tilintarkastajaksi, ellei kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto ole päättänyt asiasta sekä

9) myöntää kaupungin ansio- ja kunniamerkit sekä tehdä hakemus muista ansio- ja kunniamerkeistä tai arvonimistä.”

Kuntalain (410/2015) 38 §:n 3 momentin mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Valtuusto voi päättää, että kunnanjohtajan sijasta kuntaa johtaa pormestari.

Kuntalain 40 §:n mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Kunnanhallituksen puheenjohtajan muista tehtävistä määrätään hallintosäännössä.

Kuntalain 44 §:n 1 momentin mukaan pormestari on kunnan luottamushenkilö, joka toimii kunnanhallituksen puheenjohtajana. Saman pykälän 5 momentin mukaan pormestarilla on oikeus käyttää puhevaltaa kunnanhallituksen puolesta sekä saada kunnan viranomaisilta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Kuntalain 48 §:n mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja tai pormestari ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset. Hallintosäännössä määrätään konsernijohdon tehtävistä ja toimivallan jaosta. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa omistajaohjauksen toteuttamisesta sekä konsernivalvonnan järjestämisestä, jollei hallintosäännössä toisin määrätä.

Valittaja on valituksessaan todennut, että museopalvelualue on hallintosäännön 30 §:n nojalla vastuussa kaikilta osin Turun kaupungin julkisesta taiteesta, kuten patsaista.

Hallintosäännön 30 §:n mukaan vapaa-ajan palvelukokonaisuuden tehtävänä on vastata palvelukokonaisuuden lainsäädännön kulttuuri-, museo-, kirjasto- orkesteri- ja nuorisopalvelujen, sekä liikuntapalvelujen, matkailun sekä vetovoima- ja tapahtumatoimintojen kehittämisestä ja järjestämisestä sekä edistää ja tukea kaupungissa harjoitettavaa kulttuuri-, nuoriso ja liikunta- sekä matkailu-, vetovoima- ja tapahtumatoimintaa.

Vapaa-ajan palvelukokonaisuus muodostuu kuudesta oman tuotannon palvelualueesta. Hallintosäännön mukaan museopalvelualue vastaa kulttuuri- ja luonnonperinnön sekä taiteen tallentamisesta, säilyttämisestä, välittämisestä ja tutkimuksesta sekä niihin liittyvä tiedon saatavuudesta, saavutettavuudesta ja käytön edistämisestä. Museopalvelualue toimii alueellisena vastuumuseona opetus- ja kulttuuriministeriön määräämissä tehtävissä Varsinais-Suomen alueella. Palvelualuetta johtaa museopalvelujohtaja.

Vaikka hallintosäännön 30 §:ssä todetaan, että museopalvelualue vastaa muun ohella taiteen tallentamisesta ja säilyttämisestä, ei hallintosäännössä ole määräyksiä siitä, minkä toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan kuuluu patsaan tai muun taide-esineen poistaminen kaupunkikuvasta ja siirtäminen varastoon. Valittaja on lisäksi todennut, että museotoimi kuuluu Kulttuuri- ja nuorisolautakunnan alaisuuteen, ja tällä sektorilla on myös oma apulaispormestarinsa. Turun kaupungissa on kolme apulaispormestaria, joista yksi toimii sosiaali- ja terveyslautakunnan, toinen kasvatus- ja opetuslautakunnan, sekä kolmas kaupunkiympäristölautakunnan puheenjohtajana sekä kaikki kaupunginhallituksen varapuheenjohtajina kaupunginhallituksen määräämässä sijaantulojärjestyksessä (hallintosäännön 20 §). Apulaispormestarin tehtävänä on hallintosäännön 37 §:n mukaan päättää johtamiensa lautakuntien osalta lausunnon antamisesta muissa kuin muutoksenhakuun liittyvissä asioissa. Toimivaltaa valituksen kohteena olevassa asiassa ei siten hallintosäännön mukaan ole annettu apulaispormestareille.  

Valittaja on valituksensa perusteiksi viitannut myös Turun kaupungissa voimassa olevaan Julkisen taiteen ohjelmaan, jonka kaupunginhallitus on hyväksynyt päätöksellään 7.2.2022 § 55. Julkisen taiteen ohjelmassa on määritelty ne edellytykset, joiden täyttyessä julkisen taiteen teos voidaan poistaa sijoituspaikastaan. Nämä edellytykset koskevat joko teoksen kuntoa (teokselle määritelty elinkaari on kulunut loppuun, teoksen kunto on huonontunut merkittävästi, ja sen korjauskustannukset tulisivat olemaan kohtuuttoman suuret suhteessa teoksen merkitykseen osana ympäristöään) tai sijoituspaikan muutoksia (teoksen ympäristön tai kaupunkirakenteen muuttuessa niin, että alkuperäinen sijoituspaikka häviää.). Valituksenalaisen päätöksen perusteluina on ollut, että patsas on herättänyt yleisössä ja mediassa toistuvasti tunteita ja keskustelua, eikä se ideologialtaan vastaa Turun kaupungin arvoperustaa ja kaupunkistrategiaa. Julkisen taiteen ohjelmassa ei ole huomioitu tämänkaltaista tilannetta lainkaan. Julkisen taiteen ohjelmassa ei myöskään määritellä sitä, kenellä on toimivalta tehdä päätös patsaan poistamisesta sijoituspaikastaan.

Hallintosäännön 36 §:n ja kuntalain 38.3 §:n nojalla pormestari johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Koska patsaan tai julkisen taiteen poistamista koskevasta asiasta päättämistä ei ole hallintosäännössä määrätty minkään muun toimielimen tai viranhaltijan toimivaltaan kuuluvaksi, on pormestari tehnyt päätöksen yleistoimivaltansa nojalla sillä perusteella, että hänellä on lakiin ja hallintosääntöön perustuva toimivalta johtaa kunnan muuta toimintaa.

Pormestarilla on lisäksi kuntalain 44.5 §:n ja hallintosäännön 36 §:n nojalla oikeus käyttää kaupungin puhevaltaa kaupunginhallituksen puolesta. Koska päätösvaltaa asiassa ei ole annettu hallintosäännön mukaan muulle viranhaltijalle tai toimielimelle, on pormestari tehdessään valituksenalaisen päätöksen patsaan poistamisesta tosiasiassa käyttänyt asiassa kaupungin puhevaltaa. Kaupungin johto on aikanaan vastaanottanut Leninin rintakuvan, joten asiassa on ollut perusteltua, että kaupungin johto päättää myös patsaan poistamisesta.

Hallintosäännössä ei ole myöskään määrätty, että patsaan tai taideteoksen poistamisesta sijoituspaikastaan tulisi tehdä päätöspöytäkirja. Turun kaupungin hallintosäännön 128 §:n mukaan luottamushenkilön ja viranhaltijan päätöksistä pidetään kuntalain 107 §:n 2 momentin mukaan pöytäkirjaa, ellei se ei ole tarpeetonta päätöksen luonteen vuoksi. Päätöspöytäkirja on tehtävä aina silloin, kun päätös koskee julkisen vallan käyttämistä. Päätöspöytäkirja on tehtävä myös silloin, kun muutoksenhakuun oikeutettu ilmoittaa tekevänsä päätöksestä oikaisuvaatimuksen tai valituksen ja pyytää tätä varten pöytäkirjanotteen. Pyyntö voidaan tehdä myös ennen päätöksen tekemistä.

Hallintosäännön 129 §:n mukaan ”Erillistä viranhaltijan päätöspöytäkirjaa ei yleensä tarvitse pitää, jos päätös koskee jotakin seuraavista asiaryhmistä:

Hallintosäännön 129 §:ssä esitetyssä luettelossa ei ole mainittu patsaan tai muun taide-esineen poistamista sellaisena asiana, josta ei tarvitse pitää päätöspöytäkirjaa. Tämän vuoksi pormestari on tehnyt asiassa päätöspöytäkirjan, vaikka asiassa onkin ollut kyse kaupungin puhevallan käyttämisestä.

Hallintosäännön 62 §:n mukaan asian ottamisesta kuntalain mukaisesti kaupunginhallituksen käsiteltäväksi voi päättää kaupunginhallitus, sen puheenjohtaja, pormestari sekä kansliapäällikkö. Hallintosäännön 34 §:n 2 momentin 23 kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat muita asioita, jotka eivät kuulu kaupunginvaltuuston tai muun toimielimen tehtäviin. Kun kaupunginhallitus on ensin päätöksellään 2.5.2022 § 204 päättänyt, ettei se ota pormestarin päätöspöytäkirjaa 26.4.2022 § 22 käsiteltäväkseen ja myöhemmin päätöksellään 23.5.2022 § 237 päättänyt hylätä oikaisuvaatimuksen ja pysyttää pormestarin päätöksen 26.4.2022 § 22, on kaupunginhallitus joka tapauksessa käytännössä hyväksynyt tehdyn päätöksen Leninin rintakuvan poistamisesta.

Valittaja on esittänyt, että hallintosäännössä olevia toimivaltaa koskevia määräyksiä on tarvittaessa tulkittava siten, että yleiset toimivaltaa koskevat määräykset ovat toissijaisia erityisiin toimivaltaa koskeviin määräyksiin nähden. Tässä tilanteessa kaupungin hallintosäännössä ei ole kuitenkaan ollut erityistä toimivaltaa koskevaa määräystä, joten sellaista määräystä, joka syrjäyttäisi yleisen toimivaltaa koskevan määräyksen, ei ole ollut olemassa.

Koska hallintosäännössä ei ole määräyksiä siitä, kenen toimivaltaan kuuluu päättää patsaan tai julkisen taide-esineen poistamisesta, on pormestarilla hallintosäännön 36 §:n ja kuntalain 38.3 §:n nojalla ollut oikeus yleistoimivaltansa perusteella päättää patsaan poistamisesta ja tallentamisesta. Lisäksi pormestarilla on ollut hallintosäännön 36 §:n ja kuntalain 41.3 §:n mukaan oikeus käyttää kaupungin puhevaltaa päättäessään asiasta. Asiassa on otettava huomioon myös se, että kaupunginhallitus on käytännössä hyväksynyt valituksenalaisen päätöksen päättäessään otto-oikeuden käyttämättä jättämisestä kokouksessaan 2.5.2022 § 204 ja vielä uudelleen kokouksessaan 23.5.2022 § 237 päättäessään pysyttää pormestarin päätöksen 26.4.2022 § 22.

Esteellisyydestä

Kuntalain 97.2 §:n mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä säädetään hallintolain 27–30 §:ssä.

Kuntalain 97.3 §:n mukaan hallintolain 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu palvelussuhde kuntaan ei kuitenkaan tee luottamushenkilöä, viranhaltijaa eikä työntekijää esteelliseksi asiassa, jossa kunta on asianosainen. Jos luottamushenkilö on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, hän on kuitenkin esteellinen.

Esteellisyysperusteet on lueteltu hallintolain 28.1 §:ssä. Hallintolain 28.1 §:n mukaan virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Valittaja on valituksessaan esittänyt, että pormestarin puolueettomuus asiassa on vaarantunut jo siitäkin syystä, että hän on ilmoittanut laittoman päätöksensä patsaan siirtämisestä myös julkisuuteen ja asia oli tiedotusvälineissä esitelty laajasti hänen päättämänään. Valittaja on viitannut korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuun KHO 2019:4, jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kunnanhallituksen puheenjohtajan lehtikirjoitus oli aiheuttanut hänen puolueettomuutensa vaarantumisen hallintolain 28 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Edellä mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa oli kuitenkin kyse siitä, että kunnanhallituksen puheenjohtaja oli arvostellut julkisesti muutoksenhakua ja kehottanut järjestöjä painostamaan valittajaa lopettamaan muutoksenhaku kunnanhallituksen päätöksistä. Tilannetta ei voi verrata nyt käsillä olevaan tilanteeseen, jossa pormestari ei ole itse kirjoittanut tiedotusvälineissä sellaisia tekstejä, joista hänen ennakkoasenteensa tai henkilökohtaiset mielipiteensä kävisivät ilmi.

Sellaisen syyn, joka aiheuttaisi luottamuksen vaarantumisen virkamiehen puolueettomuuteen hallintolain 28.1 §:n 7 kohdassa tarkoitetusta muusta erityisestä syystä, on hallintolain esitöiden (HE 72/2002 vp, s. 82) mukaan oltava ulkopuolisen havaittavissa ja sen puolueettomuutta vaarantavan vaikutuksen tulee olla suunnilleen samanasteinen kuin erikseen määritellyissä esteellisyysperusteissa. Päätös Leninin rintakuvan poistamisesta on asian ajankohtaisuuden vuoksi herättänyt kiinnostusta mediassa, ja tiedotusvälineissä on julkaistu tieto siitä, että patsas tullaan poistamaan pormestarin päätöksellä. Se, että pormestarin tekemän julkisen päätöspöytäkirjan sisältö on julkaistu tiedotusvälineissä, ei ole puolueettomuutta vaarantavalta vaikutukseltaan läheskään samanasteinen kuin erikseen hallintolain 28 §:ssä määritellyissä esteellisyysperusteissa.

Edelleen valituksessa on todettu, että pormestarin olisi tullut jäävätä itsensä, kun kaupunginhallitus on 2.5.2022 § 204 äänestänyt siitä, otetaanko pormestarin päätöspöytäkirja kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Valittajan mukaan asiassa on erityisesti syytä huomioida, että kaupunginhallituksessa ei äänestetty päätöspöytäkirjan sisältämästä asiasta, vaan nimenomaan pormestarin teon laillisuuden tutkimisesta. Hallintolain esitöissä (HE 72/2002 vp, s. 82) on todettu toisen asteen esteellisyydestä seuraavasti: ”Yleislausekkeen perusteella jäisi arvioitavaksi kysymys niin sanotusta toisen asteen esteellisyydestä. Tällä tarkoitetaan virkamiehen osallistumista asian aikaisempaan käsittelyyn alemmassa viranomaisessa. Toisen asteen jääviyteen on perinteisesti rinnastettu esteellisyyden aiheutuminen siitä, että virkamies on toisen viranomaisen ratkaistavaksi kuuluvassa asiassa antanut lausunnon tai esittänyt mielipiteensä.” Nyt käsillä olevassa asiassa pormestari ei ole osallistunut asian aikaisempaan käsittelyyn alemmassa viranomaisessa.

Sen sijaan kysymys on saman asian käsittelemisestä sen eri vaiheissa samassa viranomaisessa. Oikaisuvaatimuksen käsittelemisestä on hallintolain esitöissä (HE 72/2002 vp, s. 82) todettu seuraavaa: ”Yleislausekkeen varaan jäisi niin ikään kysymys esteellisyydestä oikaisuvaatimuksen käsittelyn yhteydessä. Oikaisuvaatimuksen käsittelyn on katsottu olevan muutoksenhausta erillistä viranomaisen itseoikaisua eli saman asian jatkokäsittelyä. Oikeuskäytännössä on lähdetty siitä, ettei virkamiehen osallistuminen asian aikaisempaan käsittelyyn sinällään johda esteellisyyteen oikaisuvaiheessa (esimerkiksi KHO 8.6.2000 T 1894). Myöskään palautuspäätöksen perusteella uuteen käsittelyyn palautetun asian uudelleen käsitelleiden virkamiesten ei ole katsottu olevan esteellisiä (esimerkiksi Hämeen LO 24.4.1999 D 1742/5730/98).”.

Hallintolaissa tai kuntalaissa ei ole eritelty tilanteita, joissa olisi kyse päätöksen laillisuuden selvittämisestä tai päätöksen sisällöllisestä käsittelemisestä ylemmässä toimielimessä, joten pormestari ei ole tällä perusteella ollut valittajan katsomalla tavalla esteellinen osallistumaan kaupunginhallituksen äänestykseen otto-oikeuden käyttämisestä.

Kuntalain 97.3 §:n mukaan luottamushenkilö on kuitenkin esteellinen, jos hän on palvelussuhteensa perusteella esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa. Kuntalain esitöiden mukaan esteellisyys syntyisi, jos luottamushenkilö viranhaltijana olisi esitellyt tai muuten vastaavalla tavalla käsitellyt asiaa, eli asiaa ei voi käsitellä kahdessa eri ominaisuudessa, viranhaltijana ja luottamushenkilönä. (HE 268/2014 vp, s. 209). Koska pormestari on kunnan luottamushenkilö, ja hän on osallistunut otto-oikeudesta päättämiseen kaupunginhallituksen jäsenenä eli luottamushenkilönä, ei hän näin ollen ole käsitellyt asiaa kahdessa eri ominaisuudessa eikä siten ollut esteellinen myöskään kuntalain 97.3 §:n perusteella.

Lisäksi todettakoon, että kaupunginhallituksen äänestyksen lopputulos otto-oikeuden käyttämistä koskevassa asiassa on ollut 8–4. Kaksi äänesti tyhjää. Vaikka pormestari olisi jäävännyt itsensä, olisi lopputulos asiassa ollut joka tapauksessa sama. Pormestarin mahdollinen esteellisyys asiassa ei ole vaikuttanut tehtyyn ratkaisuun.

Asiassa ei ole myöskään esitetty, että luottamus pormestarin puolueettomuuteen olisi muusta erityisestä syystä vaarantunut tai että pormestari olisi ollut jollakin muulla hallintolaissa tai kuntalaissa säädetyllä perusteella esteellinen päättämään rintakuvan poistamisesta.

Turun kaupunki katsoo edellä mainituin perustein, että pormestari ei ole ylittänyt asiassa toimivaltaansa eikä ollut esteellinen äänestämään päätöksen ottamisesta kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Vaikka hallinto-oikeus katsoisi, että pormestari olisi ollut esteellinen käsittelemään otto-oikeutta koskevaa asiaa kaupunginhallituksessa, ei tällä olisi ollut vaikutusta kaupunginhallituksen ratkaisuun.

Päätöksen täytäntöönpanosta

Valittaja on lopuksi pyytänyt hallinto-oikeutta harkitsemaan päätöksen täytäntöönpanon lainmukaisuutta. Valittaja on todennut, että hän oli huomannut, että kyseinen patsas oli jo poistettu kaupunkikuvasta, eikä valittajalla siten ole ollut mahdollisuutta hakea täytäntöönpanokieltoa. Tässä yhteydessä valittaja on viitannut oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 122–123 §:ssä säädettyyn.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kunnallisasioissa täytäntöönpanokelpoisuus ennen päätöksen lainvoimaisuutta on siten päinvastainen kuin hallintovalitusasioissa. Nyt käsillä olevassa tapauksessa patsas on poistettu sijoituspaikastaan. Mikäli hallinto-oikeus hyväksyisi valituksen ja päätös kumottaisiin, patsas olisi mahdollista palauttaa takaisin alkuperäiselle paikalleen. Valitus ei näin ollen täytäntöönpanon johdosta käy hyödyttömäksi.

Oikeudenkäyntikulut       

Valittaja on vaatinut, että hallinto-oikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut 480 euroa laillisine korkoineen.

Asiassa ei ole kohtuutonta, että valittaja joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan kokonaan, koska asiassa ei ole osoitettu, että valituksenalainen päätös olisi lainvastainen. Näin ollen Turun kaupunki vaatii, että hallinto-oikeus hylkää valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteettomana.

Yhteenveto                       

Edellä esitetyin perustein Turun kaupunki vaatii, että Turun hallinto-oikeus hylkää XXXXX valituksen ja oikeudenkäyntikuluvaatimuksen kokonaisuudessaan perusteettomina.

Tämän lausunnon liitteenä toimitetaan pormestari Minna Arven lausunto esteellisyyden osalta sekä Turun kaupungin hallintosääntö ja päätöksen perusteena olleet asiakirjat sekä muut asiaan liittyvät asiakirjat.

Lisätietoja asiassa antaa kaupunginlakimies Annika Nieminen (annika.nieminen(at)turku.fi, p. 040 631 0714).

Liitteet                               

Liite 1Pormestari Minna Arven lausunto 22.8.2022

Liite 2Pormestari Minna Arven päätöspöytäkirja 26.4.2022 § 22

Liite 3Turun kaupunginhallituksen päätös 2.5.2022 § 204 koskien otto-oikeuden käyttämättä jättämistä

Liite 4Oikaisuvaatimus pormestarin päätöspöytäkirjaan 26.4.2022 § 22 koskien V.I. Leninin rintakuvan poistoa

Liite 5Turun kaupunginhallituksen päätös 23.5.2022 § 237 oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ja pormestarin päätöksen 26.4.2022 § 22 pysyttämisestä               

Liite 6Turun kaupungin hallintosääntö (KV 15.11.2021 § 259)

Lausunnon liitteet