| Turun kaupunki | § | Kokouspvm | Asia | 1 |
| Kaupunginhallitus | 581 | 20.12.2021 | 6 | |
14820-2021 (02 05 04, 02 05 05)
Lainannosto- ja sijoitussuunnitelma vuodelle 2022
Tiivistelmä: -
Kh § 581
Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 30.11.2021:
Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2010 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Jotta suunnitelma olisi valmiina heti vuoden 2022 alusta lähtien, tulee suunnitelma hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.
Kaupungin rahoitusasema vuoden 2021 aikana
Kaupungin maksuvalmius on säilynyt kuluvana vuonna hyvällä tasolla, vaikka siirtyminen SAP R4 – järjestelmään on aiheuttanut teknisluonteista viivettä ostolaskujen maksuun loppuvuonna.
Keskimäärin kassavaranto on ollut 80,6 milj. euroa. Alimmillaan kassavaranto oli 12,3 milj. euroa ja ylimmillään 163,5 milj. euroa vuoden 2021 aikana. Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös koko konsernin kassavarat. Kassavarannon tasoa on jouduttu laskemaan, koska kaikki kaupungin maksuliikepankit ovat asettaneet sakkokorkoja maksuliike- ja konsernitilien tietyn tason ylimenevälle saldoille. Saldorajat vaihtelevat pankeittain ja kassavarannon enimmäistaso voi tällä hetkellä olla vain 45 milj. euroa ilman sakkokorkojen realisoitumista.
Pitkäaikaisten lainojen nostot vuonna 2021
Pitkäaikaisia lainoja on nostettu vuoden 2021 aikana bruttona 90 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennetään 54,2 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka kasvoi nettona 35,8 milj. euroa kuluvana vuonna. Kuntatodistuksia on laskettu liikkeelle tällä hetkellä 40,0 milj. euroa ja ne ovat tällä hetkellä edullisin kaupungin varainhankintakanava. Kuntatodistuksilla päästään negatiiviseen lainakorkoon eli kaupunki saa korkotuloa lainatessaan rahaa alle vuoden maturiteetissa.
Tytäryhtiöiden talletukset lisääntyivät vuoden 2021 aikana noin 32 milj. euroa ollen marraskuussa noin 129 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset vähenivät 22 milj. euroa vuoden alusta ollen marraskuussa enää noin 25 milj. euroa.
Kaupungin solmima 150 milj. euron rahoituslimiitti Euroopan investointipankin (EIB) kanssa kaupunkikonsernin investoineille on kokonaisuudessaan käytetty ja viimeinen 50 milj. euron lainaerä nostettiin keväällä. Neuvottelu uudesta limiitistä on jo aloitettu ja se tulee kohdistumaan pääasiassa sivistystoimialan kohteisiin. Lokakuussa nostettiin 40 milj. euron laina CEB – pankista (Council of Europe Development Bank – Euroopan neuvoston kehityspankki) ja se oli myös viimeinen erä avoinna olevasta limiitistä.
Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja EKP:n rahapolitiikka
Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2021 aikana edelleen pysyneet negatiivisilla tasoilla. Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n lehdistötiedote 28.10.2021: EKP:n neuvosto katsoo yhä, että rahoitusolot voidaan pitää suotuisina, vaikka PEPP-ohjelmassa tehtäisiin netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin tämän vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä. EKP:n neuvosto vahvisti myös pitävänsä ennallaan muut rahapoliittiset toimet eli EKP:n nykyiset ohjauskorot, niiden todennäköistä kehitystä koskevan ennakoivan viestinnän, omaisuuserien osto-ohjelman (asset purchase programme, APP) ostot ja uudelleensijoitusperiaatteet sekä pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot.
Symmetrisen kahden prosentin tavoitteensa ja rahapolitiikan strategiansa pohjalta EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykytasolla tai sitä alempina, kunnes inflaatiovauhti nopeutuu kestävästi kahteen prosenttiin jo hyvissä ajoin ennen arviointijakson loppua ja EKP:n neuvosto katsoo pohjainflaation kehityksen olleen riittävää, jotta inflaation voidaan odottaa vakaantuvan kahteen prosenttiin keskipitkällä aikavälillä. Inflaatio voi tilapäisesti olla myös tavoitetta jonkin verran nopeampaa.
Käytännössä rahamarkkinat ovat reagoineet nopeasti voimistuneeseen inflaatioon, mikä näkyy odotuksina ohjauskorkojen aiempaa nopeammasta nostosta sekä pitkien korkojen nousuna ja volatiliteetin lisäyksenä. Keskeisenä kysymyksenä on inflaation pysyvyys, onko kyse mm. energian hintojen aiheuttamasta väliaikaisesta inflaatiosta vai pysyvämmästä ilmiöstä, joka siirtyy talouden eri sektoreille ja nopeuttaa pohjainflaatiota pysyvästi.
Kaupungin lainakannan hajauttaminen
Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä. Tällä hetkellä kaupungilla on käytännössä kolme kilpailukykyistä rahoittajaa (EIB, CEB ja Kuntarahoitus), joiden kesken haetaan markkinatilanne huomioiden parasta rahoitusratkaisua. Näiden lisäksi kaupunki voi laskea liikkeelle sijoittajille suunnattuja joukkovelkakirjoja.
Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin.
Lyhytaikainen rahoitus ja kuntatodistukset
Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä 440 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa tarvittaessa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla.
Vuoden 2021 aikana kuntatodistuksia on käytetty lyhytaikaisen likviditeetin hoitoon. Pankkien asettamien sakkokorkojen tai talletuspalkkioiden vuoksi kuntatodistuksia joudutaan käyttämään aiempaa enemmän maksuvalmiuden hoidossa. Kuntatodistuksilla nostettavan lainan korko on ollut vuoden 2021 aikana lievästi negatiivinen, jolloin kaupunki on saanut korkotuloa kuntatodistusten liikkeelle laskemisesta. Vuoden 2021 lopussa kuntatodistuksia on ennusteen mukaan laskettu liikkeelle 40 milj. euroa ja vuoden 2022 talousarvioon on merkitty lyhytaikaisten lainojen lisäykseksi enintään 30 milj. euroa.
Pitkäaikainen rahoitus ja korkosuojaukset
Vuonna 2022 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 112 milj. euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään lähtökohtaisesti bruttona 63 miljoonalla eurolla ja nettona 38 milj. euroa. Kaupunki ottaa uutta pitkäaikaista velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden Investointien rahoittamiseen enintään 220 miljoonaa euroa (brutto) ja nettona 126 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2023–2025 velan lisäykseksi on merkitty 206 – 263 milj. euroa per vuosi nettomääräisenä (lainakannan muutos).
Vuoden 2022 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 220 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto enintään 30 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 124 milj. euroa vuoden 2022 aikana. Henkilöstökassa on päätetty lakkauttaa toukokuun 2022 loppuun mennessä, minkä vuoksi talletuskanta poistuu nykyisestä 25 milj. euron tasosta nollaan. Yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän nykytasollaan eli 100 – 130 milj. euron välillä.
Pitkäaikaiset lainat nostetaan useammassa erässä, koska varainhankinnan tarve on suuri vuonna 2022. Pitkäaikaisia rahoituslähteitä voivat olla:
Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.
Kansliapäällikkö on 6.7.2021 § 163 tehnyt päätöksen hallinnon järjestäminen konsernihallinnossa. Päätöksellä siirretään nimetyille viranhaltijoille toimivalta, joka on siirretty hallintosäännössä kansliapäällikölle. Luvun 5 (Erillinen delegoitu toimivalta) ja kohdan 12 § (Muut erillistoimivallat) mukaan rahoituspäälliköllä on oikeus päättää muun muassa lyhyt- ja pitkäaikaisten lainojen ottamisesta kaupungille.
Tilanteessa, jossa lyhyet viitekorot ovat negatiiviset, kuten tällä hetkellä (esim. 6 kk euribor -0,53 %), kannattaa kaupungin lähtökohtaisesti nostaa lainat kiinteäkorkoisina, jolloin erillistä korkosuojausta ei tarvita. Lainat kannattaa myös nostaa kiinteäkorkoisina, koska rahoittajat ovat asettaneet vaihtuvakorkoisille lainoille korkolattian (nolla). Tämän vuoksi kaupunki ei voi hyötyä negatiivisista viitekoroista täysimääräisesti, kuten kuntatodistuksilla on puolestaan mahdollista.
Kaupungin suojausaste on tällä hetkellä verraten korkea, mutta se laskee kuitenkin vuosien 2022 – 25 aikana 330 milj. euroa sitä mukaa, kun vanhoja koronvaihtosopimuksia erääntyy. Tätä taustaa vasten kaupungin tulee harkita tulevan lainasalkun suojausta myös ns. forward start koronvaihtosopimuksilla markkinatilanne huomioiden. Kyseessä on normaali koronvaihtosopimus, mutta se sovitaan alkavaksi tietyn periodin esim. 3-4 vuoden kuluttua, jolloin sopimuksen kassavirrat vasta alkavat.
Ongelmana koronvaihtosopimuksissa kuitenkin on, että nykyisessä korkomarkkinassa sopimusten vaihtuva kassavirta on kääntynyt kaupungille negatiiviseksi johtuen negatiivisista euribor koroista. Näin ollen kaupunki on joutunut maksamaan suojauksistaan sekä kiinteää korkoa että vaihtuvaa euribor – korkoa (kaksinkertainen suojauskustannus). Tämä tilanne pitää tulevissa sopimuksissa ennakoida ja välttää kaikin tavoin.
Keskeisenä periaatteena korkosuojauksissa tulee kuitenkin olla hajautus: eli lähtökohtaisesti korkoriskiä ja suojausastetta hallitaan nostamalla uudet lainat ensisijaisesti valmiiksi kiinteäkorkoisina ja osittain vaihtuvakorkoisina. Lyhyet viitekorot ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä kaupungille edullisin viitekorkovaihtoehto, koska rahoitusteorian mukaan lyhyt korot ovat lähtökohtaisesti alemmalla tasolla kuin pitkät korot (korkojen aikarakenne). Näin ollen osa lainakannasta kannattaa aina pitää lyhyessä viitekorossa. Markkinatilanne huomioiden voidaan harkita tulevaisuudessa alkavien korkosuojausten tekoa (forward start swap), mikäli se on markkinatilanne huomioiden kustannustehokasta ja voidaan varmistua siitä, että kaupunki ei joudu maksamaan negatiivisesta euribor – korosta johtuvaa lisäkustannusta.
Sijoitussuunnitelma vuodelle 2022
Kassavarannon korkosijoitukset ovat myyty kokonaan pois, koska niiden tuotto / riskisuhde on muodostunut huonoksi korkojen laskettua ennätysalas. Velkavetoinen sijoitustoiminta kaupungin likviditeetin hoitoon tarkoitetulla kassavarannolla ei ole perusteltua, eikä tarkoituksenmukaistakaan lähes olemattomalla korkotuotolla. Lisäksi pandemian aiheuttama häiriö rahoitusmarkkinoilla aiheutti sen, että osa sijoituksista muuttui täysin epälikvidiksi, mikä ei ole kaupungin kassavarojen sijoitusperiaatteiden mukaista. Kassavaroja voidaan sijoittaa ainoastaan likvideihin korkosijoituksiin.
Kaupungin rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä sijoitustoimikunta, johon kuuluvat sijoitusjohtaja Ari Huotari (Keva), pankinjohtaja Veikko Karhulahti ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna. Sijoitussuunnitelma, joka on osaltaan käsitelty ja hyväksytty sijoitustoimikunnassa, on tämän esityksen liitteenä.
Edellä olevaan viitaten esitämme, että:
Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2022
Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:
EhdotusKaupunginhallitus päättää, että
PäätösEhdotus hyväksyttiin.
Jakelu
tpvKonsernihallinto, talouspalvelut
Liitteet:
Kh § 581
Liite 1:Sijoitussuunnitelma vuodelle 2022