Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja ympäristölakimies Nina Mattila 23.11.2021:

Ympäristöministeriö on pyytänyt 7.12.2021 mennessä Turun kaupungin lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi, joka koskee uutta kaavoitus- ja rakentamislakia. Uudella kaavoitus- ja rakentamislailla on tarkoitus korvata voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki. Lausuntopyynnössä todetaan, että toimintaympäristössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain voimassaoloaikana ja myös näköpiirissä oleva kehitys haastaa uusiin toimiin. Näistä merkittävin on käynnissä oleva sote muutos, joka asettaa kaupungit elinvoiman ja kilpailukyvyn turvaamisen näkökulmasta uuteen tilanteeseen muun muassa maapolitiikan ja siihen kytkeytyvien kehitysresurssien näkökulmasta.

Lausuntopyynnön mukaan esityksen päätavoitteita ovat hallitusohjelman mukaisesti hiilineutraali yhteiskunta, luonnon monimuotoisuuden vahvistaminen sekä rakentamisen laadun parantaminen ja digitalisaation edistäminen. Tavoitteena on lisäksi muun muassa edistää kaavaprosessin sujuvuutta, vahvistaa kuntien maapolitiikkaa, parantaa ihmisten osallistumismahdollisuuksia, edistää rakentamisen luvissa ja ilmoituksissa yhden luukun periaatetta ja sähköistä asiointia sekä luoda rakennetun ympäristön valtakunnallinen digitaalinen rekisteri ja tietoalusta, joihin maankäyttöä ja rakentamista koskevat päätökset ja prosessit tukeutuvat.

Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistukselle asetetiin isoja odotuksia, jotka vain osittain toteutuvat nyt lausunnoilla olevassa luonnoksessa. Turun kaupungin mielestä luonnosta uudeksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi ei tule edistää lausunnolla olevassa muodossaan, vaan siihen tulee joko tehdä merkittäviä muutoksia tai lakiuudistuksesta tulee tässä muodossa luopua.

Työtä lain uudistamiseksi pitää joka tapauksessa jatkaa, jotta saadaan digitaalisuuden ja ilmastovaikutusten sekä menettelyjen sujuvuuden edistäminen toteutumaan. Turku korostaa, ettei pidä tuudittautua ajatukseen, että nykyinen laki olisi pienin muutoksin riittävän ajanmukainen. Perusteellista muutosta tarvitaan.

Lain kokonaisrakenteen uudelleenharkinta on jo alkujaan jäänyt lakivalmistelussa tekemättä voimakkaasti muuttuneessa toimintaympäristössä. Luku luvulta ja pykälä pykälältä lain uudistamistavasta ei päästä eroon edes lausuntovaiheessa, jossa lausuntoa pyydetään lausuntopalvelun kautta samaan naulittuun rakenteeseen sidottuna. Tästä on seurauksena myös se, etteivät esitetyt muutokset muodosta loogista ja tavoitteita palvelevaa kokonaisuutta. Esimerkiksi alueidenkäytön ja rakentamisen pykälien yhteensovittaminen on avattava uudelleen valmisteluun.

Mikäli luonnosta edistetään lausunnolla olevalta pohjalta pitää Turun kaupungin mielestä ainakin seuraavat muutokset tulee lain sisältöön tehdä:

• Kaupunkiseutusuunnitelmaa ei tule sisällyttää pakottavana lakiin. Nykyinen vapaaehtoisuuteen perustuva suunnittelu - Turun seudulla Rakennemalli 2035 - on osoittautunut toimivaksi.
• Kahdentasoinen rakennusvalvonnan järjestämisestä tulee luopua. Malli johtaisi Turussa sen tyyppiseen muiden kuntien tukemiseen lupa-asioissa ja lisäresursointitarpeeseen, johon ei ole realistisia mahdollisuuksia.
• Maapolitiikan keinoja ei tule kunnissa heikentää esitetyllä tavalla eikä tarpeettoman tarkkoja raportointivelvoitteita lisätä. Esitetyssä muodossa laki tulisi vaikeuttamaan ja hidastamaan merkittävästi täydennysrakentamista sekä samalla nostaisi asumisen hintaa, kun kysyntää vastaavaa tarjontaa ei olisi toteutettavissa kohtuullisessa aikataulussa.
• Erityisesti ilmastovaikutusten arviointiin ja mittaamiseen liittyvät selvitykset sekä kaavoituksen ja rakentamisen vuorovaikutus ovat tärkeitä asioita, joita aivan oikein on esitetty vahvasti kehitettäviksi. Muotoiluissa on vielä varmistettava se, että lakiin kirjatut vaatimukset ohjaavat vaikuttavuudeltaan lisääntyvää työmäärää vastaavaan hyötyyn.
• ELY-keskusten roolia ei ole tarpeen palauttaa vuotta 2017 edeltäneen ajan kaltaiselle tasolle, eikä ELY-keskusten valitusmahdollisuuksia kaavojen hyväksymispäätöksistä tule laajentaa.
• Digitaalisen aineiston hyödyntäminen ei tule perustua tietojen kopiointiin kuntien ulkopuoliseen tietovarastoon.

Lausunnossa on tuotu myös esille, mitä pitää huomioida, mikäli lakiluonnosta kuitenkin viedään eteenpäin. Lausunnossa on hyödynnetty Kuntaliiton lakiluonnoksesta antamaa lausuntoa sekä käyty vuoropuhelua muiden suurten kaupunkien kanssa.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen 2.12.2021:

Kuntaliiton arvio on, että lakiluonnos veisi kehitystä monin paikoin päinvastaiseen suuntaan kuin, mitä kuntien kannalta on toivottu. Uudistus näyttäytyy monessa kohdin valtionhallinnon vallan kasvattamisena kuntien itsehallinnon kustannuksella. Uuden lain tulisi olla nykyistä parempi, eikä sen tulisi heikentää kuntien toimintaedellytyksiä. Lakiluonnos kaipaa merkittäviä muutoksia ja selvennyksiä, jotta se olisi kuntien kannalta hyväksyttävissä. Lain toimeenpanosta ja sen vaatimasta resursoinnista tulisi myös olla esitettyä parempi kokonaiskäsitys. Lisäksi tulisi arvioida, onko lainsäädäntö kaikissa tapauksissa paras ohjauskeino tavoitteiden saavuttamiseksi sekä mitä vaihtoehtoisia tapoja olisi edistää tavoiteltuja vaikutuksia. Kuntaliitto katsoo, että monia lakihankkeella tavoiteltuja asioita voitaisiin saavuttaa paremmin toimintatapoja kehittämällä ja valtion rahoituksen suuntaamisella kuntien kehittämistoimiin - pitkälti jo nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain puitteissa.

Maankäyttö- ja rakentamislain kokonaisuudistuksen alkuperäiset tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia. Kasvavien suurten kaupunkiseutujen kannalta on keskeistä, että lakiuudistuksella myös saavutetaan maankäyttöprosessin yksinkertaistaminen ja ketteryyden lisääminen. Luonnos hallituksen esitykseksi kuitenkin veisi päinvastaiseen suuntaan. Se laajentaisi ja monimutkaistaisi prosessia sekä kasvattaisi merkittävästi selvitystarvetta, mikä entisestään hidastaisi ja hankaloittaisi kuntien maankäytön suunnittelua ja toteuttamista sekä kasvattaisi kunnan ja hankkeeseen ryhtyvän kustannuksia nykyisestä.

Kiihtyvä kaupungistuminen asettaa kaupungeille haasteen riittävän asuntotuotannon takaamisessa. Maankäytön ja rakentamisen prosessien hidastuminen ja kallistuminen vaarantavat kaupunkien mahdollisuuksia vastata kasvavaan kysyntään. Tällä saattaisi olla negatiivinen vaikutus asuntomarkkinoiden hintakehitykseen, monipuolisen asuntotuotannon mahdollisuuksiin ja segregaatiokehitykseen.

Liite 1Turun kaupungin lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi (sisältää erilliset rakennusvalvonnan pykäläkohtaiset kommentit)

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö 27.9.2021

Oheismateriaali 2Kuntaliiton lausuma 28.10.2021

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa ympäristöministeriölle liitteen 1 mukaisen lausunnon.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Koivusalo, Rosenlöf, Achrén, Niinivirta, Anttila, Aaltonen, Ruohonen, Valkonen ja Arve.

Rantasen Weberin kannattamana tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Lindfors ja Muukkonen:

”Kaupunginhallitus päättää antaa ympäristöministeriölle liitteen 2 mukaisen lausunnon.”

Liite 2Rantasen Weberin kannattamana tekemän muutosehdotuksen mukainen lausunto