Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 30.11.2020:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2010 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Jotta suunnitelma olisi valmiina heti vuoden 2021 alusta lähtien, tulee suunnitelma hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana.

Kaupungin rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimeämä sijoitustoimikunta, johon kuuluvat sijoitusjohtaja Ari Huotari (Keva), pankinjohtaja Veikko Karhulahti ja rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna. Sijoitussuunnitelma, joka on osaltaan käsitelty ja hyväksytty sijoitustoimikunnassa, on tämän esityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2020 aikana

Kaupungin maksuvalmius on säilynyt kuluvana vuonna hyvällä tasolla.

Keskimäärin kassavaranto on ollut 113,5 milj. euroa. Alimmillaan kassavaranto oli 42,9 milj. euroa ja ylimmillään 200,9 milj. euroa. Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös koko konsernin kassavarat. Kassavarannon tasoa joudutaan laskemaan, koska kaikki kaupungin maksuliikepankit ovat asettaneet sakkokorkoja maksuliike- ja konsernitilien tietyn tason ylimenevälle saldoille. Saldorajat vaihtelevat pankeittain ja kassavarannon keskimääräinen taso voi tulevaisuudessa olla vain noin 40 milj. euroa ilman sakkokorkojen realisoitumista.  

Kassavarannon pitkiä korkosijoituksia on vähennetty suunnitelmallisesti kuluvana vuonna, koska niiden tuotto / riskisuhde on muodostunut huonoksi korkojen laskettua ennätys alas. Lisäksi pandemian aiheuttama häiriö rahoitusmarkkinoilla aiheutti sen, että osa sijoituksista muuttui täysin epälikvidiksi, mikä ei ole kaupungin kassavarojen sijoitusperiaatteiden mukaista. Kassavaroja voi sijoittaa ainoastaan likvideihin korkosijoituksiin. 

Vuoden 2020 aikana korot säilyivät ennätyksellisen alhaalla. Kassavarannon nettotuotoksi arvioidaan muodostuvan noin 1 milj. euroa (eli 0,90 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin ja emissiovoittoihin ja -tappioihin.

Pitkäaikaisten lainojen nostot vuonna 2020

Pitkäaikaisia lainoja on nostettu vuoden 2020 aikana yhteensä 110 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennetään 104 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka kasvoi ainoastaan kuusi (6) milj. euroa kuluvana vuonna. Kuntatodistuksia ei tällä hetkellä ole laskettu liikkeelle, mutta niitä käytetään tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa. Kuntatodistukset ovat tällä hetkellä edullinen kaupungin varainhankintakanava.

Tytäryhtiöiden talletukset lisääntyivät vuoden 2020 aikana 4,7 milj. euroa ollen 13.11 noin 95 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset vähenivät 6,2 milj. euroa vuoden alusta ollen 13.11 noin 46,8 milj. euroa.

Kaupunki solmi 150 milj. euron rahoituslimiitin Euroopan investointipankin (EIB) kanssa kaupunkikonsernin investoineille. Limiitistä on nostettu pitkäaikaisia lainoja vuoden 2020 aikana yhteensä 100 milj. euroa. Lanat nostettiin kahdessa 50 milj. euron erässä ja pitkässä maturiteetissa. Lainojen hinnoittelu oli kaupungin kannalta edullinen. Lisäksi nostettiin yksi 10 milj. euron laina CEB – pankista (Council of Europe Development Bank).

Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja EKP:n rahapolitiikka

Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2020 aikana edelleen pysyneet negatiivisilla tasoilla. Myös pitkät korot ovat pysyneet vuoden aikana melko vakaana ja negatiivisina. Euroopan keskuspankin (EKP) perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

EKP:n neuvosto ilmoitti 18.3.2020 käynnistävänsä uuden 750 mrd. euron pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP) torjuakseen koronaviruksen puhkeamisen aiheuttamia vakavia riskejä rahapolitiikan välittymismekanismille ja euroalueen näkymille. 4.6.2020 neuvosto päätti kasvattaa PEPP:n puitteissa tehtävien enimmäisostojen määrää 600 mrd. eurolla yhteensä 1350 mrd. euroon. PEPP-ohjelmassa ostoja jatketaan, kunnes EKP katsoo koronaviruspandemian aiheuttaman kriisin olevan ohi, mutta kuitenkin vähintään vuoden 2021 kesäkuun loppuun saakka.

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Tällä hetkellä tilanne korkotilanne rahoitusmarkkinoilla on sellainen, että kaupungin pitkäaikainen varainhankinta kannattaa tehdä hyvin pitkässä maturiteetissa (10 – 30 vuotta) ja kiinteäkorkoisena, koska pitkät viitekorot ovat negatiivisia aina 15 vuoden maturiteettiin asti. Näin kaupunki varmistaa alhaiset korkokustannukset kiinteinä pitkälle tulevaisuuteen ja välttyy erillisten koronvaihtosopimusten teolta.

Pitkäaikainen rahoitus ja lainannostosuunnitelma vuodelle 2021

Vuonna 2021 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 71,9 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään lähtökohtaisesti 115,5 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta pitkäaikaista velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden Investointien rahoittamiseen enintään 200 miljoonaa euroa (brutto) ja nettona 146 milj. euroa. Taloussuunnitelmavuosien 2022–2024 velan lisäykseksi on merkitty 145 – 175 milj. euroa per vuosi nettomääräisenä (lainakannan muutos).

Vuoden 2021 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 200 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto enintään 50 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 54,2 milj. euroa vuoden 2021 aikana. Henkilöstökassan ja yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän samalla tasolla. Näin ollen korollinen velka lisääntyisi enintään 195,8 milj. euroa vuonna 2021.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10 – 25 vuoden pituiset lainat (EIB, CEB)
• Kuntarahoituksen ns. vihreä rahoitus n. 10 vuotta
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 2- 15 vuotta
• Pankkien tai Kuntarahoituksen velkakirjalainat
• Muu ulkomainen rahoitus, jvk ja Schuldschein -lainat ym.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitus on 21.1.2019 hyväksynyt 150 milj. euron rahoitussopimuksen Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimus on allekirjoitettu 28.1.2019. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään viisi lainaerää, joista kaksi on jo nostettu kuluvan vuoden aikana. Todennäköisesti loput (50 M€) rahoituslimiitistä nostetaan vuoden 2021 aikana.

Päätökset pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee hallintosäännön mukaan talous- ja strategiaryhmän johtaja, joka on edelleen delegoinut toimivaltaansa rahoitus- (pitkäaikaiset lainat) ja maksuliikepäällikölle (lyhytaikaiset lainat).

Lyhytaikainen rahoitus ja kuntatodistukset

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä 440 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Vuoden aikana kuntatodistuslimiittejä voidaan mahdollisesti korottaa joidenkin pankkien osalta. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä. Limiitit ovat pankkikohtaisia.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa tarvittaessa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2020 aikana kuntatodistuksia on käytetty lyhytaikaisen likviditeetin hoitoon ja pankkien asettamien sakkokorkojen tai talletuspalkkioiden vuoksi kuntatodistuksia jouduttaneen käyttämään aiempaa enemmän maksuvalmiuden hoidossa. Kuntatodistuksilla nostettavan lainan korko on ollut vuoden 2020 aikana lievästi negatiivinen, jolloin kaupunki on saanut korkotuloa kuntatodistusten liikkeelle laskemisesta.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2021

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston nettotulos per 13.11.2020 on 1,3  milj. euroa eli 2,7 % pääomaan suhteutettuna. Lahjoitusrahastojen tuotto per 13.11.2020 oli 0,2 milj. euroa. Kokonaisuutena rahastojen tuotot olivat tyydyttävät, ottaen huomioon erittäin alhainen korkotaso ja osakemarkkinoiden epävakaa kehitys pandemia kriisin vallitessa.

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Keskeisenä muutoksena kaupungin rahastojen sijoitustoiminnassa tulee olemaan ajallisesti hajautettu ja hallittu siirtyminen pois suorista osakesijoituksista välttäen kirjanpidollisia tappioita kohti kustannustehokkaita ja hajautettuja indeksiosuus tuotteita eli ETF-sijoituksia (Exchange traded fund). Rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta. Suorista osakesijoituksista on jo merkittävästi päästy luopumaan ja tilalle on ostettu kustannustehokkaita passiivisia ETF-tuotteita.

Kassavarannon pitkiä korkosijoituksia on jo vähennetty suunnitelmallisesti kuluvana vuonna, koska niiden tuotto / riskisuhde on muodostunut huonoksi korkojen laskettua ennätys alas, kuten aikaisemmin on todettu.

Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet ja vaatimus maltillisesta riskitasosta.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2021 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 200 milj. euroa pitkäaikaista lainaa pääosin kiinteäkorkoisena ja pitkässä maturiteetissa,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2021 lopussa on enintään 50 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 100 %:n rajoja suhteessa kunkin vuodenvaihteen kaupungin korollisen kokonaisvelan määrään,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 40 milj. euroa ja
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2021.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2021

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2021 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 200 milj. euroa pitkäaikaista lainaa pääosin kiinteäkorkoisena ja pitkässä maturiteetissa,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2021 lopussa on enintään 50 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 100 %:n rajoja suhteessa kunkin vuodenvaihteen kaupungin korollisen kokonaisvelan määrään,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 40 milj. euroa ja
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2021.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.