Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen 21.9.2020:

Kaupunginvaltuusto on päättänyt 16.03.2020 § 33, että Turun kaupunki lähtee osakkaaksi Turku-Helsinki nopean ratayhteyden suunnittelusta vastaavaan Turun Tunnin Juna Oy nimiseen hankeyhtiöön sekä varautuu yhtiön osakkeiden merkintään ja pääomittamiseen enintään 10,25 M€:n rahoitussitoumuksella.

Turun kaupungin varsinainen rahoitussitoumus yhtiön pääomittamiseksi on enintään 10.250.300 euroa sisältäen osakkeiden merkintähinnan, eikä kaupungilla ole osakassopimuksen nojalla velvollisuutta rahoittaa yhtiötä rahoitussitoumuksen ylittäviltä osin. Turun kaupungin omistusosuus yhtiössä tulee olemaan 13,25 % siten, että osakassopimuksessa mukana ovat lisäksi Suomen valtio, Espoon kaupunki, Helsingin kaupunki, Lohjan kaupunki, Salon kaupunki, Vihdin kunta ja Kirkkonummen kunta.

Kaupungin rahoitusosuus yhtiölle jakaantuu alustavan suunnitelman mukaan neljälle vuodelle, jolloin kyseinen määrärahavaraus tulisi tehdä talousarvion investointiosan osakkeiden ja osuuksien hankintaan vuoden 2021 talousarvion yhteydessä taloussuunnitelmakaudelle 2021 – 2024.

Valtion budjetista on vuosille 2017 - 2020 myönnetty Väylävirastolle määrärahaa Helsinki-Turku-välin nopean ratayhteyden jatkosuunnitteluun 40 M€. Turun Tunnin Juna Oy tulee toimimaan Väyläviraston kanssa yhteistyössä tähän mennessä toteutetun suunnittelun ja hankeyhtiön suunnitteluhankkeen yhteensovittamiseksi sekä suunnittelutyön jatkamiseksi hankeyhtiön toimesta.

Väylävirasto on hakenut perustettavan yhtiön lukuun EU-investointitukea Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF, Connecting Europe Facility), joka edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Euroopan komission CEF-komitea on 16.7.2020 tehnyt päätöksen myöntää Turun tunnin juna -hankkeelle rahoitusta yhteensä 37,5 M€ (50% kustannuksista) ajanjaksolle 08/2020–12/2023. Euroopan komission myöntämä tuki Turun tunnin junalle oli Suomen suurin yksittäiselle hankkeelle saatu tuki tällä hakukierroksella.

Komission myöntämä tukirahoitus tulee alentamaan täysimääräisesti toteutuessaan Turun kaupunginvaltuuston hyväksymää 10,25 M€:n rahoitusosuutta 5.062.500 eurolla edellyttäen, että investointituen maksatuksen tekniset edellytykset toteutuvat suunnitellusti ja hankkeen suunnittelukustannukset pysyvät muuten rahoitussuunnitelman puitteissa. Yhteensä 37,5 M€:n tukirahoituksesta 50 % on tarkoitus maksaa ennakkona, 30 % hankkeen edetessä ja 20 % vuoden kuluttua hankkeen päättymisestä. Yhtiö tullaan perustamaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun osakkuuksien lunastamista koskeva sopimus ja osakassopimus on allekirjoitettu.

Yleisesti ottaen ratahankkeiden suunnitteluprosessi on varsin pitkäkestoinen ja tarkentuva sisältäen useita lakisääteisiä vaiheita. Perustettavan yhtiön ensivaiheen tehtävänä olisi järjestää toimintansa sellaiseksi, että se voi mahdollisimman pian ryhtyä hoitamaan hankkeen jatkosuunnitteluun liittyvää tehtäväänsä.

Ratahankkeiden suunnitteluprosessiin kuuluu esiselvitys, jossa tutkitaan mm. ratahankkeen ajoitusta yleiskaavan tarkkuustasolla. Tässä vaiheessa on vielä mahdollista, että ratalinjauksesta on vaihtoehtoisia linjauksia kuten Turku – Salo yhteisvälin Hajalan, Kriivarin, Toikkalan ja Piikkiön oikaisut, jotka tarkentuvat selvityksen edistyessä.

Esiselvityksen jälkeen yleissuunnittelussa määritellään rautatien likimääräinen sijainti, tilantarve ja suhde sitä ympäröivään maankäyttöön. Lopulta toteutetaan ennen investoinnin käynnistämistä ratasuunnittelu, joka on ratahankkeen toteutukseen tähtäävää yksityiskohtaista suunnittelua.

Koko yhteysvälille tulee lisäksi tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Menettely on lakisääteinen prosessi, missä arvioidaan ratahankkeen vaikutuksia luontoon, rakennettuun ympäristöön, ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sekä luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kyseinen YVA menettely on tarkoitus saada päätökseen vielä kuluvan vuoden puolella.

Suunnitelmista on mahdollista valittaa, mikä osaltaan voi myöhästyttää hankkeen suunnittelua ja lopulta toteutusta. Turku – Helsinki nopean junayhteyden jatkosuunnittelun on arvioitu kestävän Turku – Salo välillä vuoteen 2024 asti ilman mahdollisia valitusaikoja ja Espoo - Salo välillä vuoteen 2025 asti. Hankeyhtiö voi pyrkiä kiirehtimään koko yhteysvälin yksittäisten osuuksien kuten Espoon kaupunkiradan tai Turku – Salo kaksoisraiteen toteutusta, mikäli toimenpiteellä olisi mahdollista kanavoida hankkeelle EU:n suhdannerahastosta investointitukea. Rakennushanke voisi kokonaisuudessaan valmistua ja liikennöinti alkaa nykyisen arvion mukaan vuoden 2031 lopussa.

Osakaskuntien päätökset

Osakaskuntien päätökset yhtiön perustamisesta ovat muutoin lainvoimaisia, mutta Vihdin kunnan ja Salon kaupungin tekemistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuteen. Yhtiön perustamisen viivästyminen vaarantaisi yhtiön mahdollisuuksia edetä hankkeessa hakemuksessa esitetyn aikataulun mukaisesti ja vaarantaisi samalla hankkeelle myönnetyn tukirahoituksen saamisen osittain tai kokonaan. Saamatta jäävä tukiosuus kasvattaisi vastaavasti osakkaiden kustannuksia hankkeesta. Kaupunginhallitukselle esitettävällä sopimuksella on tarkoitus varmistaa, että hankeyhtiö olisi perustettavissa 2020 lokakuun loppuun mennessä.

Kuntalain 143 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.

Salon ja Vihdin päätöksiin kohdistuneiden valitusten keskeisenä perusteluna on väittämä siitä, että ratayhteyden suunnittelu yhtiömuotoisesti ei kuulu kunnan toimialaan. Turun kaupungin lakiasioiden mukaan Turun Tunnin Juna -hankeyhtiön omistamiseen ja rahoittamiseen osallistumiselle on kunnan yleisen toimialan näkökulmasta puoltavia perusteluja, joiden nojalla hankeyhtiöön osallistumisen voidaan katsoa kuuluvan kunnan toimialaan. Keskeisimmät perustelut liittyvät alueen elinvoiman ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen, jolla on selkeä yhteys kuntalain 1 §:n tarkoitussäännökseen. Ennen asian käsittelyä osakkaiden päättävissä toimielimissä valtio tilasi päätöksenteon tueksi kunnan toimialan tulkintaa koskevan juridisen asiantuntijalausunnon, mikä tukee Turun kaupungin kantaa siitä, että raideyhteyden suunnittelu kuuluu kunnan toimialaan.

Toimialaa koskevan väittämän lisäksi Salon osalta on viitattu mahdollisiin esteellisyyksiin kaupunginvaltuustossa asian käsittelyn yhteydessä. Ottamatta kantaa valitusperusteen yksityiskohtiin voidaan todeta, että Salon kaupunginvaltuuston päätös olisi pysynyt muuttumattomana myös siinä tilanteessa, että esteelliseksi väitettyjen kaupunginvaltuutettujen sijasta kokoukseen olisivat osallistuneet kyseisten puolueiden varavaltuutetut kutsumisjärjestyksessä. Esteellisyyksien osalta Salon kaupunginvaltuuston on lisäksi mahdollista tehdä asiassa oikaisu käsittelemällä se tarvittaessa uudelleen.

Tässä vaiheessa esitettyjen valitusperusteiden nojalla on hyvin epätodennäköistä, että valitukset menestyisivät hallintotuomioistuimissa siten, ettei oikeudellinen este olisi hallintotuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen jälkeenkään Salon kaupungin ja/tai Vihdin kunnan omin toimenpitein tai muutoin osakassopimuksen mukaisesti kohtuullisesti poistettavissa.

Turun Tunnin Juna Oy:n osakassopimuksen kohdassa 12.11. Sopimukseen sitoutumista koskeva oikeudellinen este todetaan, että "Mikäli yksi tai useampi Osapuoli ei Sopimukseen sitoutumista koskevan päätöksen kumoutumisesta tai muuttumisesta, pakottavasta lainsäädännöstä tai tuomioistuimen lainvoimaisesta päätöksestä johtuen voi jatkaa Sopimuksen Osapuolena, Osapuolet pyrkivät ensisijaisesti keskinäisin neuvotteluin ja muine kohtuullisin käytettävissään olevin keinoin (mukaan lukien Sopimukseen sitoutumista koskevaa päätöstä mahdollisesti koskevan muotovirheen korjaaminen) poistamaan aiheutuneen oikeudellisen esteen, esimerkiksi sopimalla muusta järjestelystä, jolla tässä Sopimuksessa tarkoitettu järjestely saadaan toteutettua kaikkien Osapuolten välillä tai niiden Osapuolten välillä, joita em. oikeudellinen este ei koske."

Turun Tunnin Juna Oy –hankeyhtiön kuntaosakkaat ovat neuvotelleet osakassopimuksen mukaisesti menettelystä, jossa muut hankeyhtiön kuntaosakkaat sitoutuvat käynnistämään neuvottelut ja tarpeellisen valmistelun Vihdin kunnan ja/tai Salon kaupungin osakkuuksien lunastamiseksi tilanteessa, jossa hallintotuomioistuin kumoaa lainvoimaisella päätöksellä Vihdin ja/tai Salon valtuuston Turun Tunnin Juna Oy:n osakkuutta koskevan päätöksen siten, että osakkuus Turun Tunnin Juna Oy:ssä päättyy. Neuvottelun lähtökohtana on lunastuksen toteuttamien kuntaosakkaiden keskinäisten omistusosuuksien suhteessa.

Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa Turun Tunnin Juna Oy:n perustaminen syksyn 2020 kuluessa siten, että Vihdin kunnan ja Salon kaupungin päätöksistä tehdyt kunnallisvalitukset eivät vaaranna perustettavan yhtiön lukuun myönnetyn suunnitteluaikatauluun kytketyn 37,5 miljoonan CEF-rahoituksen toteutumista.

Liite 1Sopimus Turun Tunnin Juna Oy:n osakkuuksien lunastamisesta

Kaupunginjohtaja Minna Arve

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteen 1 mukaisen sopimuksen Turun Tunnin Juna Oy:n osakkaiden välillä yhtiön perustamisen täytäntöönpanon edistämiseksi.

Lisäksi kaupunginhallitus valtuuttaa kaupunginjohtajan tekemään sopimukseen vähäisiä muutoksia ja allekirjoittamaan sopimuksen, kun muut kuntaosakkaat ovat sen osaltaan hyväksyneet.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.