Liite

Tausta

Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt Turun kaupungin hyvinvointitoimialan eräiden kliinisten toimintojen yhdistymisselvitystä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vastaavien toimintojen kanssa vuosien 2015–16 aikana (Sosterla 15.12.2015 § 243, 10.5.2016 § 98). Tuolloisen selvitystyöryhmän väliraportissa 29.2.2016 todettiin, että mm. reumatologian toimintojen yhdistyminen turvaisi toimintaa ja vähentäisi haavoittuvuutta. Lisäksi väliraportissa todettiin, että Hyvinvointitoimialan geriatrisen sairaanhoidon tarvitsema näiden erikoisalojen osaamisresurssi samoin kuin perusterveydenhuollon matalan kynnyksen konsultaatioiden turvaaminen olisi varmistettava, mikäli fuusio tapahtuu. Selvityksen jälkeen käynnistynyt laaja SOTE-valmistelu kosketti laajemmin myös maakunnallista reumatologian alan toimintojen järjestämistä.

Turun kaupungin lokakuussa 2019 esitetyssä sopeuttamisohjelmassa ja tähän liittyvässä sairaalan kehittämisen projektissa reumatologian toimintojen yhdistäminen on katsottu aiheelliseksi.

Osana sairaalapalveluiden kehittämisprojektia selvityshenkilöt (Turun yliopistollisen keskussairaalan Reumatologian ja kliinisen immunologian keskuksen ylilääkäri Laura Pirilä ja Turun hyvinvointitoimialan sairaalapalveluiden ylilääkäri Kari Koskela) tekivät selvityksen 1.6.2020 nykyisestä reumatologian tilanteesta. Tausta-aineistona olivat lisäksi poliklinikoiden toimintatiedot vuodelta 2019.

Nykyinen toimintamalli

Tyksin Reumatologian ja kliinisen immunologian keskus toimii maakunnallisesti yhden sairaalan periaatteella Tyksin kantasairaalassa ja Turunmaan sairaalassa sekä Tyksin Salon, Vakka-Suomen ja Loimaan sairaaloissa. Reumatologian keskus tuottaa vaativan tutkimuksen, hoidon ja seurannan palveluja maakunnallisesti reumasairauksien potilaille. Koulutus, tieteellinen tutkimus ja hoidon kehittäminen ovat myös tärkeitä keskuksen tehtäviä. Potilaiden hoito painottuu vahvasti avohoitoon, vuonna 2019 Tyksin vuodeosastolla turkulaisten hoitopäivien kokonaismäärä oli 317 päivää, kokonaisuudessaan hoitopäiviä oli 804.

Hyvinvointitoimialan sairaalapalveluiden reumatologian poliklinikan perustehtävä on toimia reumatologian tutkimuksen ja hoidon erikoissairaanhoidon konsultaatioyksikkönä tarjoten palveluja turkulaisille potilaille avohoidossa ja sairaalan vuodeosastoilla.

Tyksin reumatologian poliklinikalle tuli vuonna 2019 turkulaisten lähetteitä 353 kappaletta kaikista lähetteistä (1568 kappaletta) ja turkulaisten käyntejä oli 7050. Sairaalapalveluiden reumatologian poliklinikalle lähetteitä oli tullut v. 2019 575 kappaletta, lääkärin vastaanottokäyntejä ja käyntejä vastaavia puheluita yhteensä 2106, hoitajakäyntejä oli yhteensä 1311. Sairaalapalveluiden vuodeosastoille ja muille poliklinikoille tehdyistä konsultaatioiden määristä ei ole tietoa saatavilla.

Toimintamallin haasteet

Sairaalapalveluiden reumatologian poliklinikalla on yksi reumatologian osastonylilääkärin virka. Virka on ollut täytettävänä ja virkaan valittu reumatologi ottaa tehtävän vastaan 3.8.2020. Lisäksi poliklinikalla on ollut v. 2019 sisäisin järjestelyin 50 % reumalääkärin panos ja vuoden 2020 aikana Tyksistä lääkäripalvelun ostosopimuksella reumatologiaan erikoistuvan lääkärin työpanos. Yksi sairaanhoitaja toimi on ollut reumapotilaan hoitoa ja ohjausta toteuttamassa. Toiminnalla on lisäksi osastonhoitajan työpanosta. Tällä 1,5 reumalääkärin panoksella hoidon saatavuus on saatu toteutumaan v. 2019 keskimäärin 4 viikon sisällä.

Vuoden 2016 selvitystyöryhmän raportissa yleisinä huomioina mainittiin, että mm. kaikki erikoissairaanhoidon vastuualueet toimivat niukoilla resursseilla ja hyvinvointitoimialan sairaalapalveluissa oleva erikoislääkäriresurssi on merkittävä osa vastuualueiden kokonaisvolyymista. Pienet erikoislääkärivastaanotot ovat haavoittuvia, kun sijaistusta ei käytännössä ole saatavissa. Erikoissairaanhoidon monimutkaistuminen edellyttää vahvaa erikoisalakohtaista johtamista ja yhteisiin hoitolinjoihin sitoutumista.

Tavoite

Liikkeen luovutuksen tarkempi selvittäminen on perusteltua. Mahdollisen yhdistämisen tavoitteita ovat tutkimuksen ja hoidon saatavuuden tasapuolisuus ja hoidon tasalaatuisuus. Maakunnallisesti muualla kuin Turussa reumatologian palvelut on järjestetty sairaanhoitopiirissä yhden sairaalan periaatteella. Yksi sairaala-periaate edellyttää vastuualueen henkilöstön säännöllistä koulutusta ja yhtenäisiä käytäntöjä koskien kaikkia ammattiryhmiä. Reumatologian vastuualueella korostuu moniammatillinen tiimityö; osaava reumatologinen hoitohenkilökunta ja avustava henkilökunta ovat keskeisessä roolissa.

Reumatologian hoidon kehittämistä on toteutettu kansallisen reumarekisterin pilottihankkeessa, jossa Tyks on ollut osallisena. Tyksin reumatologian keskuksessa on ollut käytössä GoTreatIt-sovellus, joka mahdollistaa myös pitkäaikaisseurannan. Muiden sidekudossairauksien osalta sairaanhoitopiirissä on käytössä yhtenäiset hoitopolut. Toimintojen yhdistäminen mahdollistaisi turkulaisten potilaiden hoidon tasalaatuisuuden.

Yhden sairaalan mallissa lähetteet käsitellään yhden lähetejonon kautta samojen periaatteiden mukaisesti asuinkunnasta riippumatta. Yksi reitti varmistaa kiireellistä hoitoa tarvitsevien potilaiden nopean hoidon ja muilla potilailla tasapuolisen hoitoarvion. Reumatologian polikliininen toiminta säilyisi sairaalapalveluiden tiloissa. Aikaresurssia varataan konsultaatiotoimintaan, joka turvaa sairaalapalveluiden osastojen ja muiden poliklinikoiden sekä sairaanhoitopiirin kirurgian osastojen ja reumaortopedian konsultaatiotarpeen. Toimintojen yhdistyessä reumatologian vastaanottotoiminta jatkaisi nykyisissä tiloissa.

Turun hyvinvointitoimialalle avoterveydenhuoltoon jäisi yhdistymisen jälkeen aikaisemman käytännön mukaisesti remissiossa olevien reumapotilaiden jatkohoito ja seuranta. Reumapotilaat ovat olleet erikoissairaanhoidon piirissä noin kaksi vuotta taudin toteamisesta ja biologisia lääkkeitä saavat vielä nykykäytännön mukaisesti pysyvästi. Biologisista hoidoista saatujen hyvien kokemusten mukaan tähän ryhmään kuuluvat potilaat siirtyisivät tulevaisuudessa myös avoterveydenhuollon seurantaan ja erikoissairaanhoidon seurantavälit pidentyisivät 1-2 vuoden välein toteutuviksi. Fysioterapian, jalkaterapian ja toimintaterapian tarpeen arvioidaan lisääntyvän vähäisessä määrin yhdistymisen jälkeen. Reumapotilaan jatkokuntoutus jäisi kaupungin omana toimintana toteuttavaksi kuten muissakin kunnissa. Tarve- ja työkykyarviot olisivat reumakeskuksen vastuulla kuten muissakin sairauksissa.

Yhdistymisen tavoitteena eivät ole kustannussäästöt vaan toiminnalliset perusteet, kuitenkin niin, etteivät kustannukset lisäänny. Digitaalisen hoitopolun aloitettu kehittämistyö voi tuoda kustannussäästöjä. Kehittämistyön tavoitteena on sujuvoittaa ja saada oikea-aikaisesti potilaan palvelut perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä, varmistaa hoidon tasalaatuisuutta, ja turvata hyvä hoitotulos potilaan toiminta- ja työkyvyn säilyminen pitkäaikaissairaudesta huolimatta.

Toimintojen yhdistymisen liittyviä mahdollisia haasteita ovat erilaisiin tietojärjestelmiin liittyvät tiedonkulun ongelmat. Henkilöstön siirtyminen toiseen organisaatioon voi vähentää sairaalapalveluiden henkilöstöresurssia poikkeustilanteissa, vuodeosastojen erikoislääkärien saatavuutta lomakausien aikana ja vähentää päivystykseen osallistuvien lääkärien määrää.