Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja vs. rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna 22.1.2020:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 18.3.2019 § 44 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2010 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Vuoden 2020 sijoitussuunnitelma on tämän esityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema ja sen tuotto vuonna 2019

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2019 aikana hyvällä tasolla, mikä johtui osaltaan Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n osakemyynnnistä ja kaupasta saadusta noin 128 milj. euron myyntitulosta. Vuoden 2019 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Vuoden 2019 lopussa kuntatodistuksia oli liikkeellä 30 milj. euroa, mikä vähensi kassavarannon vaihtelua.

Kassavaranto vuoden 2019 lopussa oli 204,2 milj. euroa (ilman vahinkorahaston sijoituksia), josta maksuliiketileillä 114,7 milj. euroa ja sijoituksina joukkovelkakirjoihin tai korkorahastoihin 89,4 milj. euroa. Keskimäärin kassavaranto oli 203,3 milj. euroa. Alimmillaan kassavaranto oli 111,8 milj. euroa ja ylimmillään 281,3 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 130 – 180 milj. euron välillä. Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös koko konsernin kassavarat. Rahavarat, jossa oli mukana myös vahinkorahasto, oli vuoden lopussa 252,8 milj. euroa.

Vuoden 2019 aikana korot säilyivät ennätyksellisen alhaalla. Kassavarannon nettotuotoksi muodostui yhteensä noin 2,6 milj. euroa (eli 1,28 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin ja emissiovoittoihin, vaikka noin puolet kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä korottomana.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston nettotulos oli 2,35 milj. euroa eli 4,9 % vuoden lopun pääomaan suhteutettuna. Talousarviossa arvio oli 1,6 milj. euroa (kassa ja vahinkorahasto yhteensä). Lahjoitusrahastojen tuotto oli 2,6 milj. euroa. Kokonaisuutena rahastojen tuotot olivat hyvät, ottaen huomioon erittäin alhainen korkotaso ja osakemarkkinoiden volatiliteetti.

Pitkäaikaisten lainojen nostot vuonna 2019

Pitkäaikaisia lainoja ei nostettu lainkaan vuoden 2019 aikana johtuen hyvästä likviditeetistä. Vuoden aikana lyhennettiin 83 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka väheni viime vuonna n. 83 milj. euroa. Vuodenvaihteessa oli liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia yhteensä 30 milj. euroa. Tytäryhtiöiden talletukset vähenivät vuoden 2019 aikana 15,1 milj. euroa ollen vuoden lopussa 90,3 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset vähenivät 1,6 milj. euroa ollen 52,9 vuoden 2019 lopussa. Näiden seurauksena korollinen kokonaisvelka väheni vuoden aikana 69,8 milj. euroa 751,0 milj. euroon.

Kaupunki solmi 150 milj. euron rahoituslimiitin Euroopan investointipankin (EIB) kanssa kaupunkikonsernin investoineille. Limiitistä ei vielä nostettu pitkäaikaisia lainoja vuoden 2019 aikana, mutta limiitti otettaneen käyttöön vuoden 2020 aikana erääntyvien lainojen jälleenrahoittamiseksi. 

Rahoitusmarkkinoiden kehitys ja kuntasektorin rahoitus

Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2019 aikana edelleen pysyneet negatiivisilla tasoilla. Myös pitkät korot ovat pysyneet vuoden aikana melko vakaana. Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan vuonna 2019: perusrahoitusoperaatioiden korko on edelleen 0,00 %, maksuvalmiusluoton korko 0,25 % ja talletuskorko -0,50 %. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Omaisuuserien osto-ohjelmassa on jälleen tehty uusia ostoja 1.11.2019 alkaen: omaisuuseriä ostetaan nettomääräisesti 20 miljardilla eurolla kuukaudessa. EKP:n neuvosto odottaa ostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Euroopan keskuspankin valtion lainojen osto-ohjelma on alentanut myös kaupungin varainhankinnan hintaa tilapäisesti. On odotettavissa, että osto-ohjelman jälkeen kuntasektorin rahoituksen hinta eli marginaali saattaa nousta.  

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 18.3.2019 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavaa karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

• Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.
• Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.
• Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), jonka hintataso on laskenut huomattavasti yleisen korkotason laskun vuoksi ja julkisen sektorin velan toimiessa eräänlaisena turvasatamana pääomien etsiessä lähes riskittömiä sijoituskohteita. Lähtökohtaisesti vuoden 2020 erääntyvät pitkäaikaiset lainat pyritään jälleenrahoittamaan pitkillä, 10 – 15 vuoden bullet –lainoilla.

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2020

Vuonna 2020 varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahavirta on 79,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Antolainoja myönnetään lähtökohtaisesti 40 miljoonalla eurolla. Kaupunki ottaa uutta velkaa kaupungin ja tytäryhtiöiden Investointien rahoittamiseen 105,8 miljoonaa euroa (netto). Taloussuunnitelmavuosien 2021–2023 velan lisäykseksi on merkitty 75,8-105,8 milj. euroa per vuosi nettomääräisenä.

Vuoden 2020 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 150 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto enintään 60 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia lainoja yhteensä 104,2 milj. euroa vuoden 2020 aikana. Henkilöstökassan ja yhtiöiden talletusten oletetaan säilyvän samalla tasolla. Näin ollen korollinen velka lisääntyisi enintään n. 106 milj. euroa vuonna 2020.

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä 440 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja. Vuoden aikana kuntatodistuslimiittejä voidaan mahdollisesti korottaa joidenkin pankkien osalta. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä.  Limiitit ovat pankkikohtaisia.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2019 lopussa kuntatodistuksia oli laskettu liikkeelle yhteensä 30 milj. euroa. Vuoden 2020 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Kuntatodistuksilla nostettavan lainan korko on ollut vuoden 2019 aikana lievästi negatiivinen, jolloin kaupunki on saanut korkotuloa kuntatodistusten liikkeelle laskemisesta.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10 – 25 vuoden pituiset lainat (EIB, CEB)
• Kuntarahoituksen ns. vihreä rahoitus n. 10 vuotta
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 2- 15 vuotta
• Pankkien tai Kuntarahoituksen velkakirjalainat
• Muu ulkomainen rahoitus, jvk ja Schuldschein -lainat ym.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitus on 21.1.2019 hyväksynyt 150 milj. euron rahoitussopimuksen Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimus on allekirjoitettu 28.1.2019. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään viisi lainaerää. On mahdollista, että EIB:stä nostetaan merkittävä määrä koko vuoden rahoitustarpeesta, johtuen sen pitkästä maturiteetista ja hintakilpailukyvystä. 

Päätökset pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee hallintosäännön mukaan talous- ja strategiaryhmän johtaja, joka on edelleen delegoinut toimivaltaansa rahoitus- (pitkäaikaiset lainat) ja maksuliikepäällikölle (lyhytaikaiset lainat).

Vuoden 2019 lopussa konsernitilien luottolimiittejä tytäryhtiöille oli 194,6 milj. euroa, josta tytäryhtiöillä oli käytössä 45,2 milj. euroa. Vuoden 2020 talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 300 milj. euroa.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2020

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Keskeisenä muutoksena kaupungin rahastojen sijoitustoiminnassa tulee olemaan ajallisesti hajautettu ja hallittu siirtyminen pois suorista osakesijoituksista välttäen kirjanpidollisia tappioita kohti kustannustehokkaita ja hajautettuja indeksiosuus tuotteita eli ETF-sijoituksia (Exchange traded fund). Rahastojen sijoitustoimintaa ohjaa kaupunginhallituksen nimittämä sijoitustoimikunta.

Kaupungin kassan osalta joukkovelkakirjojen osalta niiden painoa kassavarannossa kevennetään ja sijoituksiin liittyvää yritysriskiä pienennetään. Tavoitteena on vähentää ao. sijoitusten määrää noin vuoden 2019 lopun 90 milj. eurosta noin 50 – 70 milj. euroon vuoden aikana.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet ja vaatimus maltillisesta riskitasosta.

Sijoitussuunnitelma on tämän esityksen liitteenä.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2020 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 150 milj. euroa pitkäaikaista lainaa, jotka käytetään pääasiassa erääntyvien lainojen lyhennyksiin,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2020 lopussa on enintään 50 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 100 %:n rajoja suhteessa kunkin vuodenvaihteen kaupungin korollisen kokonaisvelan määrään ja lisäksi suojausmäärä tulisi olla vuoden 2023 lopussa vähintään 600 milj. euroa,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 80 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2020

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2020

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2020 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 150 milj. euroa pitkäaikaista lainaa, jotka käytetään pääasiassa erääntyvien lainojen lyhennyksiin,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 440 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2020 lopussa on enintään 50 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 100 %:n rajoja suhteessa kunkin vuodenvaihteen kaupungin korollisen kokonaisvelan määrään ja lisäksi suojausmäärä tulisi olla vuoden 2023 lopussa vähintään 600 milj. euroa,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 80 milj. euroa, ja
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2020.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä talousjohtaja Valtteri Mikkola ja vs. rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna.