Talous- ja strategiaryhmän vt. johtaja Fredrik Lindström ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 26.2.2019:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman. Uudet rahoitus- ja sijoitusperiaatteet hyväksyttäneen nyt samassa yhteydessä. Muutokset on huomioitu nyt esitetyissä suunnitelmissa.

Vuoden 2019 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä.

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2018 lopulla

Kaupungin maksuvalmius säilyi vuoden 2018 aikana hyvällä tasolla. Vuoden 2018 lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia käytettiin tasaamaan kassavarannossa tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia oli liikkeellä 90 milj. euroa.

Kaupungin kassavarannon vaihtelut vähenivät viime vuonna nostettujen kuntatodistusten seurauksena. Alimmillaan kassavaranto on ollut 108 milj. euroa ja ylimmillään 215 milj. euroa. Kuukausitasolla menot ja tulot ovat vaihdelleet n. 130 – 180 milj. euron välillä. Yhden päivän aikana kassatapahtumia on ollut enimmillään 65 milj. euroa. Keskimäärin kassavaranto oli 154 milj. euroa. Vuoden lopussa kassavaranto oli 176 milj. euroa (ilman vahinkorahaston rahoitusomaisuutta (sijoituksia)). Kaupungin kassavarat toimivat koko konsernin likviditeettipuskurina, koska kaupungin kassavarat ovat käytännössä myös koko konsernin kassavarat.

Pitkäaikaisten lainojen nostot vuonna 2018

Pitkäaikaisia lainoja nostettiin viime vuonna yhteensä 120 milj. euroa. Vuoden aikana lyhennettiin 70 milj. euroa pitkäaikaisia lainoja. Näin ollen pitkäaikainen velka lisääntyi viime vuonna n. 50 milj. euroa. Vuodenvaihteessa ei ollut liikkeellä lyhytaikaista velkaa eli kuntatodistuksia. Kuntatodistuskanta aleni vuoden aikana 20 milj. euroa edellisen vuodenvaihteen 20 milj. eurosta. Lainakannan lisäykseksi muodostui näin ollen 30 milj. euroa.

Tytäryhtiöiden talletukset kasvoivat vuoden 2018 aikana 33,2 milj. euroa ja henkilöstökassan talletukset kasvoivat 0,6 milj. euroa ja näiden seurauksena korollinen kokonaisvelka kasvoi vuoden aikana 63,8 milj. euroa 820,8 milj. euroon.

Kaupunki nosti vuoden 2018 pitkäaikaiset yhteensä 120 milj. euron lainat erikseen kolmessa erässä. Kesäkuussa tehtiin rahoitussopimus Euroopan kehityspankin (CEB- Council of Europe Development Bank) kanssa kaupunkikonsernin investoineille. Sopimuksen perusteella nostettiin 20 milj. euron kiinteäkorkoinen 7 vuoden pituinen kertalyhentein laina.  Marraskuussa nostettiin Kuntarahoitukselta 70 milj. euron vaihtuvakorkoinen velkakirjalaina. Lisäksi nostettiin vielä joulukuussa CEB:stä 30 milj. euron 15 vuoden pituinen lyhennysohjelmallinen vaihtuvakorkoinen laina. 

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet korot ovat vuoden 2018 aikana edelleen pysyneet negatiivisilla tasoilla. Myös pitkät korot ovat pysyneet vuoden aikana melko vakaana. Euroopan keskuspankki ei muuttanut ohjauskorkoa eikä pankkien talletuskorkoa vuoden 2018 aikana. Euroopan keskuspankin euroalueen lainojen osto-ohjelma jatkui vuoden 2018 loppuun asti. Ohjauskoron nousua odotellaan vasta vuoden 2019 loppupuolella.  

Euroopan komissio odottaa marraskuun 2018 ennusteen mukaan BKT:n kasvavan edelleen EU-27 osalta 2,0 prosenttia vuonna 2019 ja 1,9 prosenttia vuonna 2020.

Kokonaisinflaation ennustetaan pysyvän ennustejaksolla maltillisena. Euroalueella inflaation odotetaan olevan 1,8 prosenttia vuosina 2018 ja 2019 ja hidastuvan 1,6 prosenttiin vuonna 2020.

USA:ssa talouskasvu on jo voimakkaampaa. USA:n keskuspankki nosti ohjauskorkoaan odotetusti joulukuussa 2,25 – 2,50 %:n tasolle. Koronnosto oli jo vuoden neljäs kerta.  Keskuspankki perustaa korkopäätöksensä etenkin työllisyyden ja inflaation kehitykseen.

Kuntasektorin rahoitus

Euroopan keskuspankin valtion lainojen osto-ohjelma on alentanut myös kaupungin varainhankinnan hintaa tilapäisesti. On odotettavissa, että osto-ohjelman jälkeen kuntasektorin rahoituksen hinta eli marginaali nousee vuoden 2019 aikana.  

Kaupungin lainakannan hajauttaminen

Kaupunginvaltuuston 15.2.2010 hyväksymien rahoitus- ja sijoitusperiaatteiden kohdan 1.3 mukaan kaupunki turvaa rahoituksen saatavuuden ylläpitämällä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla ja käyttämällä rinnan erilaisia rahoitusmuotoja ja rahanlähteitä.

Rahoituslähteiden hajautuksen ohella periaatteena on hajauttaa lainakannan maturiteettijakaumaa sekä viitekorkoperusteita, jotta mahdolliset muutokset varainhankinnan saatavuudessa ja markkinakoroissa heijastuisivat mahdollisimman vähän kaupungin rahoituskuluihin. Lainakannan maturiteetin hajauttamisessa pyritään toteuttamaan seuraavaa karkeaa hajautusperiaatetta kuitenkin markkinatilanne ja rahoituksen saatavuus huomioiden:

• Ensimmäinen osa lainakannasta pidetään lyhyessä (alle vuoden) maturiteetissa (emittoidut kuntatodistukset), joka on varainhankinnan edullisin komponentti tällä hetkellä, mutta samalla likviditeettiriski eli jälleenrahoitusriski on suurin. Markkinahäiriötapauksessa lyhyt varainhankinta pyritään korvaamaan nopeasti pidemmällä rahoituksella.
• Toinen osa lainakannasta pidetään keskipitkässä maturiteetissa (n. 1- 5 vuotta), jota uusitaan eli jälleenrahoitetaan säännönmukaisesti vuosittain ja pidetään yllä kaupungin hyvää nimeä markkinoilla laskemalla liikkeelle mm. jvk-lainoja sekä säilytetään tuntuma kyseiseen varainhankintakanavaan.
• Kolmas osa lainakannasta hankitaan pitkänä rahoituksena (5 – 30 vuotta), joka on absoluuttisesti kallein osa varainhankinnasta tällä hetkellä, mutta samalla varaudutaan Suomen koko julkisen sektorin luottokelpoisuuden mahdolliseen heikkenemiseen ja edelleen rahoituksen vaikeutumiseen ja hinnan kallistumiseen.

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2019

Kaupunginvaltuuston 12.11.2018 vahvistamassa kaupungin vuoden 2019 talousarviossa on pitkäaikaisten lainojen lisäys merkitty 150 milj. euroksi ja lyhytaikainen velanotto 30 milj. euroksi. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy pitkäaikaisia kertalyhenteisiä lainoja 81 milj. euroa vuoden 2018 aikana.

Lainakannan lisäykseksi muodostuisi talousarvion mukaan vuonna 2019 enimmillään lähes 100 milj. euroa.

Talousarviokirjassa todetaan, että kaupungilla on kuntatodistuslimiittejä yhteensä 400 milj. euroa, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti maksuvalmiuden turvaamiseen lyhytaikaisesti tai korvaamaan pitkäaikaisia lainoja.

Vuoden aikana kuntatodistuslimiittejä voidaan mahdollisesti korottaa joidenkin pankkien osalta. Näin varmistetaan riittävä kilpailuttaminen eri pankkien välillä.  Limiitit ovat pankkikohtaisia.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Vuoden 2018 lopussa kuntatodistuksia ei ollut liikkeellä. Vuoden 2019 talousarvion mukaan kuntatodistusten määrän lisäys olisi 30 milj. euroa. Vuoden 2019 aikana kuntatodistuksia voi silti olla liikkeellä ajoittain merkittävästi tätä suurempi määrä. Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Kuntatodistuksilla nostettavan lainan korko on ollut vuoden 2016 loppupuolelta asti lievästi negatiivinen, jolloin kaupunki on saanut korkotuloa kuntatodistusten liikkeelle laskemisesta.

Pitkäaikaiset lainat nostettaneen yhdessä tai useammassa erässä, mutta kuitenkin vähintään 20 milj. euron määräisenä, jolloin varainhankinta tulee edullisimmaksi. Rahoituslähteitä voivat olla mm.:

• Investointipankkien noin 10 – 25 vuoden pituiset lainat
• Kuntarahoituksen ns. vihreä rahoitus n. 10 vuotta
• Kotimaiset kaupungin liikkeelle laskemat jvk -lainat 2- 15 vuotta
• Pankkien tai Kuntarahoituksen velkakirjalainat
• Muu ulkomainen rahoitus, jvk ja Schuldschein -lainat ym.

Pitkäaikainen rahoitus kilpailutetaan aina eri vastapuolien kesken riippumatta rahoituksen hankintakanavasta sekä dokumentaatiosta.

Kaupunginhallitus on 21.1.2019 hyväksynyt 150 milj. euron rahoitussopimuksen Euroopan Investointipankin kanssa. Rahoitussopimus on allekirjoitettu 28.1.2019. Rahoitussopimuksen mukaan voidaan nostaa kolmen vuoden kuluessa enintään viisi lainaerää. On mahdollista, että EIB:stä nostetaan jo kuluvan vuoden aikana ensimmäinen 40 - 50 milj. euron lainaerä. 

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkä- ja lyhytaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2019 - 2022 seuraavasti (1.000 euroa): 

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee hallintosäännön mukaan talous- ja strategiaryhmän johtaja.

Kaupunginvaltuusto on 3.12.2018 hyväksynyt, että Turun kaupunki myy Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n kaikki osakkeet ja niihin liittyviä tontteja. Toteutuessaan em. kauppa vähentää kaupungin velanottotarvetta arviolta yli 120 milj. euroa. Tarkemmin velanoton muutos arvioidaan osavuosikatsauksen yhteydessä. Tässä vaiheessa voidaan kuitenkin arvioida, että pitkäaikainen velanottotarve vähenee 100 milj. euroa talousarvion 150 milj. eurosta ja lyhytaikainen mahdollisesti enintään 30 milj. euroa. Kuitenkin pitää huomioida, että lyhytaikaiseen velkaan kuuluu myös tytäryhtiöiden talletukset, jotka ovat tällä hetkellä poikkeuksellisen suuret mm. Turku 2029 säätiön ja Turun Seudun Puhdistamo Oy:n yhteensä n. 50 milj. euron talletusten seurauksena. Vuoden 2019 aikana näitä tytäryhtiöiden talletuksia korvataan osittain kuntatodistuksilla.

Tämän hetken arvion mukaan pitkäaikaisten lainojen nostot jäävät enintään 50 milj. euroon em. myyntijärjestelyn seurauksena. Pitkäaikaisten lainojen nostot käytetään kokonaisuudessaan erääntyvien 81,122 milj. euron lainojen poismaksuun. Kaupungin lainakanta ei näin ollen lisäänny vuoden 2019 aikana vaan voi vähentyä n. 0 – 30 milj. euroa. Tosin kaupungin mahdollinen tuloksen heikkeneminen vuoden aikana voi tätä muuttaa.

Lainakannan suojaukset

Lainakantaa suojattiin vuoden 2018 aikana nostamalla yksi 20 milj. euron laina kiinteäkorkoisena ja solmimalla 30 milj. euron koronvaihtosopimus. Korollisen velan kasvu oli 63,8 milj. euroa. Kaupungin korollisen velan suojausten kokonaismäärä oli 570 milj. euroa vuoden 2018 lopussa. Lainoista oli kiinteäkorkoisia 220 milj. euroa ja koronvaihtosopimuksilla oli suojattu kiinteäkorkoisiksi 350 milj. euroa. Näin ollen suojausaste 820,8 milj. euron kokonaisvelasta oli 70 % vuoden lopussa.

Kaupunginhallitus päätti 5.2.2018 vuoden 2018 lainannostosuunnitelman yhteydessä, että kaupungin korkosuojauksen rajat eli vaihteluvälit ovat 40 % ja 90 % suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan.

Tätä samaa korkosuojausperiaatetta olisi hyvä noudattaa myös vuonna 2019. Tämän lisäksi suojausmäärän tulisi olla vähintään 450 milj. euroa vuoden 2022 lopussa, jolloin nykyiset suojaukset ovat 370 milj. euroa. Tämä tarkoittaa vähintään 80 milj. euron suojausten lisäystä. Korkosuojaukset voidaan toteuttaa nostamalla 1) kiinteäkorkoisia lainoja, 2) muuttamalle eräitä vaihtuvakorkoisia lainoja kiinteäkorkoisiksi tai 3) solmimalla koronvaihtosopimuksia.

Kaupungin korollisen velan keskikorko oli viime vuoden aikana n. 0,95 %. Vuoden 2018 aikana korkomenot olivat 7,4 milj. euroa. Korkomenojen odotetaan pysyvän ennallaan tai jopa alenevan vuosien 2019- 2022 aikana. Korkosuojausten ei oleteta nostavan nykyisessä korkotilanteessa korkomenoja viime vuoteen verrattuna.

Uudet antolainat vuonna 2019

Pitkäaikaisia antolainoja myönnetään talousarvion mukaan tytäryhtiöille vuoden 2019 aikana 50 milj. euroa, joista myönnetään mm. TVT Asunnot Oy:lle 10 milj. euroa, Oy Turku Energialle 10 milj. euroa ja Turun Päiväkodit Oy:lle 10 milj. euroa. Pitkäaikaisten antolainojen keskikorko vuonna 2018 oli 3,3 %.

Antolainojen määrän arvioidaan pienenevän merkittävästi mm. Turun Seudun Terveyspalvelukiinteistöt Oy:n myynnin ja Turun Teknologiakiinteistöt Oy:n omistus- ja pääomajärjestelyiden seurauksena. Tarkemmin tämä arvioidaan osavuosikatsauksen yhteydessä. 

Vuoden 2019 aikana kaupunki rahoittaa edelleen eräiden tytäryhtiöiden (mm. Koy Turun Syvälahden koulu, Koy Turun Yli-Maarian koulu, Koy Turun Kulkurin Valssi, Turun Päiväkodit Oy ja Turun Palvelutilat Oy) investointeja konsernitililimiitin kautta.

Vuoden 2018 lopussa konsernitilien luottolimiittejä tytäryhtiöille oli 208 milj. euroa, josta tytäryhtiöillä oli käytössä 53,1 milj. euroa. Vuoden 2019 talousarvion mukaan limiittejä voi olla enintään 300 milj. euroa.

Kassavarannon ja muiden sijoitusten tuotto vuonna 2018

Kassavaranto vuoden 2018 lopussa oli 176 milj. euroa (ilman vahinkorahaston erityiskatteisia sijoituksia). Keskimäärin kassavaranto oli n. 154 milj. euroa.

Vuoden 2018 aikana korot säilyivät ennätyksellisen alhaalla. Kassavarannon nettotuotoksi muodostui yhteensä noin 0,95 milj. euroa (eli 0,62 % keskimääräiselle kassavarannolle) jakaantuen korkotuloihin ja rahoitustuloihin/menoihin, vaikka noin puolet kassavarannon määrästä oli maksuliiketileillä korottomana. Talousarviossa tuotoksi oli arvioitu 1,05 milj. euroa.

Omien rahastojen osalta vahinkorahaston nettotulos oli 0,6 milj. euroa eli 1,3 %. Talousarviossa arvio oli. 1,6 milj. euroa. Lahjoitusrahastojen tuotto oli 0,1 milj. euroa. Erityisesti viime vuoden viimeisen neljänneksen aikana tilanne rahoitusmarkkinoilla vaikutti tuloksen pienentymiseen ja arvon alennusten kirjaamiseen sijoituksista, joita ei ole realisoitu.

Rahavarat, jossa oli mukana myös vahinkorahasto, oli vuoden lopussa 207 milj. euroa.

Sijoitussuunnitelma vuodelle 2019

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja. Lisäksi painotetaan sijoitustoiminnassa yrityksiä, jotka ottavat huomioon ympäristön ja kestävän kehityksen sekä ovat kaupungin hyväksymän strategian mukaisia.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta. Sijoitustoiminnan tavoitteena on kuitenkin saavuttaa talousarviossa määritetyt euromääräiset tavoitteet ottaen huomioon sijoitusperiaatteiden mukaiset sijoituskohteiden luottokelpoisuudet.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2019 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa, jotka käytetään erääntyvien lainojen lyhennyksiin,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2019 lopussa on enintään +30 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 90 %:n rajoja suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan ja lisäksi suojausmäärä tulisi olla vuoden 2022 lopussa vähintään 450 milj. euroa,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 80 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2019.

Liite 1Sijoitussuunnitelma vuodelle 2019

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että:

• kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2019 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan vuoden aikana enintään 50 milj. euroa pitkäaikaista lainaa, jotka käytetään erääntyvien lainojen lyhennyksiin,
• kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia,
• kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrän nettomuutos vuoden 2019 lopussa on enintään +30 milj. euroa,
• kaupungin korkosuojauksille noudatetaan edelleen 40 % ja 90 %:n rajoja suhteessa kunkin vuoden vaihteen korolliseen kokonaisvelkaan ja lisäksi suojausmäärä tulisi olla vuoden 2022 lopussa vähintään 450 milj. euroa,
• kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupunkikonsernin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi 80 milj. euroa,
• kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2019.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.