Konserniohjauksesta vastaava controller Kim Moisiolinna ja kaupunginlakimies Pauliina Ahlas 11.12.2018:

Taustaa

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakkeenomistajat on kutsuttu ylimääräiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään perjantaina 21.12.2018. Kokouksessa käsitellään Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n tytäryhtiön Kiertomaa Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttamista sekä yhtiön pääomitusta.

Kiertomaa Oy on perustettu lokakuussa 2016 edistämään maa-ainesten kiertotaloutta Etelä-Suomen alueella. Yhtiön varsinainen toiminta käynnistyi elokuussa 2017. Yhtiön omistavat yhdessä Turun kaupunki ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy. Yhtiö kuuluu Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n konserniin. Yhtiö harjoittaa muun muassa maa-ainesten vastaanottotoimintaa.

Kiertomaa Oy:n taloudellisen tilanteen takia Lounais-Suomen Jätehuolto Oy selvitti syksyn 2018 aikana vaihtoehtoja yhtiön toiminnan uudelleenjärjestelemiseksi.  Yhtiö perustettiin ensisijaisesti tuottamaan markkinaehtoisia jätehuoltopalveluita. Markkinaehtoinen toiminta ei ole kuitenkaan kehittynyt odotetulla tavalla. Samalla yhtiön omistajilla olisi tarve yhtiön palveluille. Näin ollen, vaikka yhtiö on alun perin perustetta toimimaan markkinoilla, yhtiön tulevasta liiketoiminnasta käytännössä vain vähäinen osuus tulisi kohdistumaan muihin toimijoihin kuin yhtiöön määräysvaltaa käyttäviin hankintayksiköihin.

Pääosa yhtiön liiketoiminnasta tulisi jatkossa kohdistumaan Turun kaupunkiin ja kaupungille tuotettaviin palveluihin. Näin ollen käytännössä toimivimmaksi vaihtoehdoksi selvitetyistä vaihtoehdoista osoittautui malli, jossa yhtiö muutettaisiin yhtiön toiminnan tosiasiallista tilannetta vastaavalla tavalla hankintalain (1397/2016) tarkoittamaksi sidosyksiköksi. Yhtiön toiminnan kohdentumisesta johtuen on perusteltua, että yhtiön yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta muutetaan vastaamaan yhtiön tosiasiallista toimintaa omistajiensa sidosyksikkönä.

Koska markkinaehtoisen palvelutuotannon liikevaihto-osuutta ei kyetä riittävällä tarkkuudella arvioimaan vuoden 2019 osalta ja koska yhtiöllä on joitakin ulkoisia palvelusopimuksia, on perusteltua ajaa yhtiön markkinaehtoinen toiminta alas vuoden 2019 aikana siten, että sidosyksikköliiketoiminta käynnistyisi vuoden 2020 alusta lukien. Yhtiöjärjestysluonnos ja osakassopimusluonnos hyväksyttäisiin kuitenkin ennakolta. Samalla päätettäisiin omistusjärjestelyistä vastaten toiminnan muuttuvaa painopistettä siten, että Turun kaupungin omistusosuutta yhtiössä kasvatettaisiin. Samalla kaupunki myös pääomittaisi yhtiötä vastaavalla määrällä jolla, Lounais-Suomen Jätehuolto Oy on aiemmin pääomittanut yhtiötä.

Vuoden 2020 alusta lukien yhtiö toimisi hankintalain tarkoittamana Turun kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n sidosyksikkönä. Koska hankintalakia ei sovelleta hankintaan, jonka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään, kaupunki voisi hankkia yhtiöltä tarvitsemansa palvelut kilpailuttamatta niitä.

Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

Liiketoimintarajaan liittyy tiettyjä toimialakohtaisia siirtymäaikoja (ml. jätehuoltosektori). Raja koskee vuotuista ulosmyyntiä ja prosenttiosuutta määriteltäessä on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää.

Hankintalakia ei sovelleta myöskään tilanteisiin, joissa sidosyksikkö, joka on hankintayksikkö, tekee hankinnan siihen määräysvaltaa käyttävältä hankintayksiköltä (käänteinen sidosyksikköhankinta) tai saman hankintayksikön määräysvallassa olevalta toiselta sidosyksiköltä (in-house sisters hankinta).

Hankintayksiköt voivat käyttää määräysvaltaa sidosyksikköön myös yhdessä. Tällöin sidosyksikkö toimii kaikkien sen omistavien hankintayksiköiden sidosyksikkönä, eli kaikki sen omistavat hankintayksiköt voivat tehdä siltä sidosyksikköhankintoja. Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidosyksikköön, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin. Lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti.

Vuoden 2017 alusta voimaan tulleen hankintalain valmistelun yhteydessä ei arvioitu sidosyksikkösääntelyn vaikutuksia yksittäisiin toimialoihin, kuten jätehuoltoalaan. Hankintalaissa jätehuoltosektorille säädettiin ulosmyyntirajan asteittainen alentuminen niin, että raja oli vuonna 2017 15 % ja 2018 10 % ilman euromääräistä rajaa.

Lakiin jätelain muutoksesta sisällytettiin kuitenkin poikkeussäännös (145 a §, voimaan 1.1.2019), jonka mukaan kunnan jätehuollon toimialalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava prosenttiosuus on kymmenen eikä niihin sovelleta 500 000 euron rajoitusta. Prosenttiosuus laskee 1.1.2030 viiteen, edelleen ilman euromääräistä rajaa. Muilta osin kuntien jätehuoltotoiminnassa noudatetaan hankintalakia. Myös ulosmyyntiosuutta koskeva laskentasääntö pysyy ennallaan.

Jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava ulosmyynnin prosenttiosuus oli 15 prosenttia vuoden 2017 loppuun saakka, vuonna 2018 10 % ja vuoden 2019 alusta lähtien 5 % ja 500 000 euroa. Vuoden 2019 alusta lukien sovelletaan kuitenkin erityissäännöksenä jätehuoltolain 145 a §:n mukaista ulosmyyntirajaa, joka on vuoteen 2030 saakka 10 %. Vuoden 2013 jälkeen toimialalla sovelletaan 5 %:n ulosmyyntirajaa ilman euromääräistä rajaa.

Yhtiö tuottaisi vuoden 2020 alusta lukien, edellä mainittujen edellytysten mukaisesti, palveluita ensisijaisesti vain omistajilleen, ja muille tahoille vain kulloinkin voimassa olevan ulosmyyntirajan puitteissa.

Koska yhtiön toiminta kohdistuu jatkossa pääsääntöisesti vain omistajapiiriin ja yhtiö tulee toimimaan sidosyksikköasemassa, on yhtiön yhtiöjärjestystä ja kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n välistä osakassopimusta tarpeen muuttaa niin, että asiakirjoissa huomioidaan sidosyksikköasema muun muassa määräyksissä koskien yhtiön toiminnan kohdentumista, osakkeiden luovuttamista ja omistajien määräysvaltaa. Muutoksilla varmistetaan, että kaupungilla ja LSJH:lla on yhtiön toimintaan hankintalainsäädännössä edellytetty määräysvalta ja tosiasiallinen vaikutusmahdollisuus yhtiön ja sidosyksikköaseman kannalta merkittäviin päätöksiin. Yhtiön toiminnasta vain vähäinen osuus voi kohdistua markkinoihin. Uutta yhtiöjärjestystä ja osakassopimusta sovellettaisiin vuoden 2019 alusta lukien.

Yhtiö jatkaa kuitenkin in-house –yhtiönä toimivasta Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:stä erillisenä yhtiönä muun muassa kunnan jätehuoltovastuisiin liittyvien jätelain muutosten takia ja sen vuoksi, että toiminnassa pystytään paremmin huomioimaan jätehuoltolain säännökset sidosyksikköliiketoiminnan eriyttämisestä sekä mahdolliset tulevat muutokset toimialan kilpailutilanteessa alueella. Lisäksi yhtiö on mukana tietyissä kehityshankkeissa, jotka on sidottu yhtiön oikeushenkilöön.

Yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muuttaminen edellyttää muutosten hyväksymistä kaupungin ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimesta.

Hankintalain mukainen laskentasääntö

Hankintalain (15 § 2 mom) mukaan ulosmyynnin prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää. Lain esitöiden (HE 108/2016) mukaan jos sidosyksikön tai hankintayksikön perustamisajankohdan tai toiminnan aloittamisen ajankohdan tai toiminnan uudelleenjärjestämisen vuoksi liikevaihtoa tai vaihtoehtoista toimintaan perustuvaa määrää kuten kustannuksia ei ole joko saatavilla kolmelta edeltävältä vuodelta tai niillä ei ole enää merkitystä, riittää, että toiminnan mittaus osoitetaan esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta.

Käytännössä koska uusi hankintalaki tuli voimaan 2017 ja ulosmyyntirajaa koskevat ehdot tarkentuivat vasta lainvalmistelu loppuvaiheessa – huomioiden lisäksi jätesektoria koskevan erityissääntelyn ja sen aikataulun –, ei ulosmyynnin osuutta voida kaikissa tilanteissa laskea kolmelta edeltävältä vuodelta. Näin ollen voidaan laskentasäännön perusteena käyttää kolmen vuoden km. kokonaisliikevaihdon sijaan esimerkiksi yhden vuoden tietoja tai vastaavasti lakimuutoksen jälkeisen ajan liiketoimintatietoja tai arviota tulevasta liikevaihdosta, kunnes vertailu voidaan tehdä luotettavasti kolmelle vuodelle.

Lisäksi asiassa on otettava huomioon, että yhtiön toiminta on käynnistynyt virallisesti vasta elokuussa 2017 eikä yhtiö käytännössä ole tuottanut palveluita markkinoille kuin vähäisissä määrin. Laskentasääntö ei myöskään käytännössä estä toiminnan uudelleenjärjestelyä ja toiminnan kohdentumisen muuttamista tilanteessa, jossa toiminnasta suurempi kuin lain sallima osuus olisi aiemmin ollut lain tarkoittamaa ulosmyyntiä. Hankintalakia koskevassa hallituksen esityksessä on nimenomaan kiinnitetty huomiota mahdollisuuteen perustaa liikevaihtoarvio muuhun kuin menneen kolmen vuoden keskimääräiseen kokonaisliikevaihtoon esimerkiksi tilanteissa, joissa toiminnan aloittamisen ajankohdan tai toiminnan uudelleenjärjestämisen vuoksi liikevaihtoa tai vaihtoehtoista toimintaan perustuvaa määrää ei ole joko saatavilla kolmelta edeltävältä vuodelta.

Yhtiön esitys:

Kiertomaa Oy:n hallitus esittää muutoksia yhtiöjärjestykseensä ja osakassopimukseen ja sijoituksesta yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Keskeisimmät muutokset on kuvattu alla asiakirjoittain.

Yhtiöjärjestyksen ja Osakassopimuksen muuttaminen:

- Ehdotetaan yhtiöjärjestystä muutettavaksi 1.1.2020 lukien niin, että yhtiöjärjestyksessä yhtiön toiminnan tarkoitukseksi on muutettu sidosyksikköliiketoiminta ja sidosyksikköasema on huomioitu muun muassa lunastus- ja suostumuslausekkeissa ja päätöksentekoa koskevissa.

- Ehdotetaan osakassopimusta muutettavaksi niin, että toiminnan tarkoitukseksi on muutettu sidosyksikköliiketoiminta ja muun muassa lunastus- ja suostumuslausekkeissa ja päätöksentekoa koskevissa ehdoissa on huomioitu sidosyksikköasema. Muutokset tulevat voimaan 1.1.2020 lukien.

Osakassopimukseen on myös kirjattu ennakolta muutokset osakeomistuksessa ja äänivallassa (Turun kaupunki 49 %, LSJH 51 %). Muutos ja osakassopimuksen voimaantulo edellyttää, että alla tarkoitettu osakekauppa on toteutettu ja osakeomistuksen muutos on tapahtunut.

Osakkeiden myynti ja pääomitus

Turun kaupungin omistusosuutta Kiertomaa Oy:stä tulee nostaa osakekaupalla nykyisestä 20 prosentista 49 prosenttiin ostamalla 29 kappaletta Kiertomaa Oy:n osakkeita LSJ Oy:ltä kirjanpidolliselta vasta-arvostaan (100 eur/kpl). Lisäksi kaupungin tulee samassa yhteydessä pääomittaa Kiertomaa Oy:tä 400.000 eurolla ja sijoitus kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Svop – sijoitus tulisi suorittaa Kiertomaa Oy:n osoittamalle pankkitilille vuoden 2018 aikana.

Liite 1Kiertomaa Oy - yhtiöjärjestysluonnos

Liite 2Kiertomaa Oy - osakassopimusluonnos

Oheismateriaali 1Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n kutsu ylimääräiseen yhtiökokoukseen

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

hyväksyä Kiertomaa Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muutokset liitteissä 1 ja 2 esitetyn mukaisesti ja

ostaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä 29 kappaletta Kiertomaa Oy:n osakkeita 100 euron kirjanpidolliseen vasta-arvoon eli 2.900 euron hintaan (tilausnumero 100360 Osakkeet ja osuudet) ja

tehdä yhteensä 400.000 euron vastikkeettoman oman pääoman ehtoisen sijoituksen (tilausnumero 100360 Osakkeet ja osuudet) Kiertomaa Oy:öön ja että sijoitus kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että tämä päätös pannaan täytäntöön odottamatta sen lainvoimaisuutta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Aaltosen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sundqvistin tilalla asian käsittelyyn osallistui Ratilainen.

Kokouksessa asiaa esitteli Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Pöydältä 17.12.2018 § 503

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Vornasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sundqvistin tilalla asian käsittelyyn osallistui Ratilainen.

Pöydältä 7.1.2019 § 3

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi Katteluksen Hellstenin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kaupunkiympäristötoimiala, kaupunkirakentamisjohtaja Kimmo Suonpää ja vastaava rakennuttaja Mika Pitkänen 7.2.2019:

Kaupunginhallitukselle tehty päätösehdotus perusteluineen on ollut sikäli puutteellinen, että siinä ei tuotu riittävästi esiin nyt tehtävän järjestelyn vaikutuksia kaupungin kannalta.

Kiertomaa Oy:tä perustettaessa vuonna 2016 tavoitteena oli, että yhtiö tuottaisi kaupungille ja kuluttajille maa-ainespalveluja. Yhtiön tarkoituksena oli kehittää maa-ainesten kierrätystä luomalla ns. maa-ainespankki, johon erilaisia maa-aineksia voidaan kerätä ja josta niitä voidaan myydä eteenpäin. Kiertomaa Oy:n ajateltiin toimivan markkinoilla, jolloin myös Turun seudun yritykset olisivat voineet hyödyntää sen palveluja.

Kiertomaan toiminnan kehittäminen sen perustamisen jälkeen ei ole edennyt odotetusti, eikä yksityiselle sektorille suunnattua toimintaa saatu käyntiin. Kaupungin tilanne taas on yhtiön perustamisen jälkeen muuttunut siten, että kaupungin tarve maa-ainesten kierrätys- ja vastaanottopalveluille on kasvanut merkittävästi. Muun muassa Itäharjun alueen kampuksen ja tiedepuiston rakentamisesta, Linnakaupungin rakentamisesta ja päätöksestä lopettaa sedimenttien meriläjitys ja siirtyä maaläjitykseen aiheutuu suuri tarve maamassojen kuljetukselle, vastaanotolle ja käsittelylle.

Edellä mainituissa isommissa hankkeissa syntyvien erilaisten massojen käsittelystä ja kuljetuksesta arvioidaan syntyvän kuluja vuosien 2020 – 2035 välillä arviolta 70 – 100 miljoonaa euroa seuraavasti:  

• Pilaantuneiden maiden käsittelystä ja kuljetuksesta syntyy kuluja alustavan arvion mukaan 40 – 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Itäharjun alueella joudutaan alustavien arvioiden mukaan varaamaan n. 31 miljoonaa euroa maaperän puhdistuskustannuksiin ja Kirstinpuiston alueella 8 miljoonaa euroa (arviot sisältävät sekä yleiset alueet että tontit). Kustannusarviot on laadittu siitä lähtökohdasta, että kaikki saastunut maaperä ajetaan pois.
• Puhtaiden ylijäämämassojen ja sedimenttien käsittely ja kuljetus tulee maksamaan arviolta 30 – 50 miljoonaa euroa. Esimerkiksi Lauttarannan alueen sedimenttien vastaanoton ja käsittelyn kustannusarvio on alustavien arvioiden mukaan noin 14 miljoonaa euroa.

On huomioitava, että edellä mainitut hinta-arviot perustuvat vasta alustaviin arvioihin. Alueiden rakentamista koskevat suunnitelmat ovat vasta alustavia tai tekemättä. Hankkeiden toteutuksen alustava aikaikkuna on 2020 -2035, mutta tarkempi ajoitus riippuu kaavoista, suunnitelmista ja yleisestä rakentamisen volyymistä.

Edellä mainittujen suurempien hankkeiden lisäksi kaupungilla on vuosittain kymmeniä pienempiä kohteita (esim. kunnallistekniikan rakentaminen), joissa syntyy pilaantuneita ja puhtaita ylijäämämassoja. Tällaisten ylijäämämassojen kuljetus ja käsittely tulee maksamaan n. 2 miljoonaa euroa vuodessa eli 15 vuoden tarkasteluajanjaksolla n. 30 miljoonaa euroa.

Huolimatta siitä, että em. hankkeista syntyvien kulujen määrä pystytään tässä vaiheessa arvioimaan vasta erittäin alustavalla tasolla, voidaan kuitenkin todeta, että kulut ovat merkittävät.

Edellä mainituissa hankkeissa syntyvien ylijäämämassoihin liittyvien palvelujen hankkiminen kilpailuttamalla aiheuttaa kaupunkiympäristötoimialan näkemyksen mukaan kaupungille paitsi taloudellisen, myös toiminnallisen riskin. Ensinnäkin kilpailutettavat puitesopimukset voidaan tehdä pitkäaikaisiksi, mutta toiminnassa, jonka vuotuisia volyymejä ja tarkkoja aikatauluja ei pystytä määrittämään kilpailutusvaiheessa etukäteen, taloudelliset riskit tilaajalle ja tarjoajalle voivat muodostua kohtuuttomiksi. Tällaiset tarjoajalle muodostuvat riskit nostavat myös kilpailutuksissa saatavien tarjousten hintoja. Isompien hankkeiden toteutus voi kestää yli kymmenen vuotta ja hankkeiden toteutuksen aikana saattaa syntyä tilanteita, joissa toiminta joudutaan erinäisistä syistä väliaikaisesti keskeyttämään tai jopa lopettamaan. Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, mikäli sopijakumppanin kanssa on solmittu pitkäkestoinen sopimus vuosia aikaisemmin suoritetun kilpailutuksen aikana vallinneiden olosuhteiden mukaisilla ehdoilla.  Pitkäkestoisissa hankkeissa sopimuskumppanin mahdollisuus joustavuuteen ja toiminnan pitkän tähtäimen suunnitelmallisuus toisi kaupungille merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia hyötyjä.

Sidosyksikkönä toimiva Kiertomaa Oy pystyisi turvaamaan kaupungille sen, että maamassoihin liittyvät kulut pysyvät kohtuullisella ja hallittavissa olevalla tasolla. Mikäli Kiertomaa Oy toimisi omistajiensa sidosyksikkönä, voisivat omistajat myös suunnitella toimintansa yhtiön kanssa nykyistä suunnitelmallisemmin ja pitkäjänteisemmin, ja kaupungin hankkeiden toteuttaminen olisi ripeämpää. Turun kaupungille arvioidaan syntyvän sidosyksikköyhtiön käyttämisestä seuraavat taloudelliset säästöt ja hyödyt vuosien 2020 – 2035 aikana:

• Uusiokäyttömateriaaleja hyödyntämällä rakentamisessa voidaan säästää alustavan arvion 10 – 20 miljoonaa euroa (20 – 30 %). Jotta tämä säästö toteutuisi, täytyy materiaaleja jalostaa ja välivarastoida suunnitelmallisesti lopullista käyttöä varten.
• Logistiikan kehittämisellä, hyvällä suunnittelulla ja joustavalla toimintamallilla voidaan säästää jopa 30 – 50 miljoonaa euroa (30 – 50 %) edellä mainitun säästön lisäksi. Jotta tämä säästö toteutuisi, tulisi tieto Turun alueella syntyvistä erilaista massoista keskittää yhdelle toimijalle. Tämä mahdollistaa massojen tehokkaamman hyötykäytön.
• Esitetyllä mallilla Turun kaupunki voi hyödyntää rakentamisessa syntyviä uusiomateriaaleja ja puhtaita ylijäämämassoja myös rakennusolosuhteiltaan hankalien tonttien esirakentamiseen ja näin helpottaa tonttien myyntiä.
• Sedimenttien vastaanotosta, hyödyntämisestä ja esirakentamisesta aiheutuvat ympäristö- ja taloudelliset riskit pienenisivät, koska kaupungin palveluntuottaja olisi sama ja tarvittaessa esim. siirtyminen muualle tai toiminnan keskeytys ilman kuluja olisi mahdollista.

Kiertomaan muuttaminen kaupungin sidosyksiköksi ja kaupungin maa-ainesten läjityspalvelujen keskittäminen sidosyksikköyhtiölle turvaisi myös kaupungin strategian mukaisen hiilineutraalisuuden toteutumisen, kun maa-ainesten kuljetus tapahtuisi mahdollisimman lähelle. Kiertomaa pystyisi jatkamaan maa-ainesten kierrätystoimintaa myös Turun kaupungin sidosyksikkönä.

Järjestelyn jälkeen sidosyksikkönä toimivan Kiertomaa Oy:n ulosmyynti ei saisi ylittää 10 % vuositasolla vuoteen 2030 saakka, jolloin ulosmyynnin raja laskee 5 prosenttiin. Yhtiö ei tuottaisi palveluita lähtökohtaisesti muille kuin omistajilleen, eli Turun kaupungille, LSJH:lle ja mahdollisesti myös LSJH:n muille osakkaille.

Liite 1Kiertomaa Oy - yhtiöjärjestysluonnos

Liite 2Kiertomaa Oy – osakassopimusluonnos

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

hyväksyä Kiertomaa Oy:n yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen muutokset liitteissä 1 ja 2 esitetyn mukaisesti ja

ostaa Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:ltä 29 kappaletta Kiertomaa Oy:n osakkeita 100 euron kirjanpidolliseen vasta-arvoon eli 2.900 euron hintaan (tilausnumero 100360 Osakkeet ja osuudet) ja

tehdä yhteensä 400.000 euron vastikkeettoman oman pääoman ehtoisen sijoituksen (tilausnumero 100360 Osakkeet ja osuudet) Kiertomaa Oy:öön ja että sijoitus kirjataan yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että tämä päätös pannaan täytäntöön odottamatta sen lainvoimaisuutta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Ratilaisen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Sundqvist ja Korhonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Sundqvistin tilalla asian käsittelyyn osallistui Ratilainen.