Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 26.4.2018:

Taustaa

Turun kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2016 talousarvion yhteydessä Turun keskustan kehittäminen -kärkihankkeen asettamisesta. Turun kaupunginhallitus toimeenpani valtuuston päätöksen käynnistämällä hankkeen toukokuussa 2016 (Kh 2.5.2016 § 177). Kärkihankkeen tavoitteeksi asetettiin laatia kunnianhimoinen visio keskustan elinvoiman ja vetovoiman vahvistamiseksi sekä konkreettinen näkemys toimenpiteistä ja vaiheista, joilla vision mukainen tila keskustan kehittämisessä saavutetaan. Vision laatimisen lähtökohdat johdettiin Turku 2029 -kaupunkistrategiasta. Kärkihankkeella tavoitellaan kokonaisvaltaista ja kestävää kaupunkikehitystä, joka osaltaan tukee myös Kuntalaissa esitettyjä kaupungin strategisen johtamisen tavoitteita.

Kaupunginhallitus käynnisti visiotyöskentelyn asettamalla monialaisen työryhmän, johon se nimitti asiantuntijoita keskustan elinvoiman kehittämisen kannalta keskeisiltä toimialoilta (Kh 19.9.2016 § 372). Visioryhmän työskentelyyn osallistui myös joukko asiantuntijoita kaupungin eri toimialoilta sekä Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Visiotyöskentelyn tukena ovat toimineet kaikille avoimet Turku Future Forum -tilaisuudet, joihin osallistui lähes 350 turkulaista. Tilaisuudet tuottivat runsaasti ideoita ja sisältöjä keskustan kehittämiseen.

Keskustavisio 2050

Tulevaisuudentutkimuksen professori Markku Wileniuksen johdolla Turun kaupunkikeskustan tulevaisuutta pohtinut työryhmä julkisti laatimansa keskustavision elokuussa 2017. Keskustavisio 2050 (Liite 1) on tiiviissä yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa tuotettu ja perusteltu tulevaisuuskuva elinvoimaisesta, eurooppalaisesta ja hyvinvointia tukevasta Turun keskustasta, jolla on kaikki edellytykset siivittää kaupungin kehittymistä maailman kauneimman saariston pääkaupungiksi. Tarkastellessaan keskustan tulevaisuutta laajasti vetovoiman, kilpailukyvyn, hyvinvoinnin ja kestävän kasvun näkökulmista visio muodostaa kokonaisvaltaisen näkemyksen keskustan kehittämisen suunnasta tuleville vuosikymmenille. Vision tavoitteena on, että keskustassa on 20 000 uutta asukasta ja 15 000 uutta työpaikkaa sekä uutta tilaa elinkeino- ja kulttuuritoiminnalle lähes 200 000 m2 vuoteen 2050 mennessä.

Visiossa määritellään, millaisista tekijöistä elinvoimainen ja vetovoimainen tulevaisuuden kaupunkikeskusta rakentuu. Elävän keskustan tärkeimmät elementit, saavutettava ja helposti kuljettava keskusta, kaupallisesti houkutteleva keskusta sekä viihtyisä kohtaamispaikka, muodostavat keskustan kehittämisen tavoitteelliset painopistealueet, joiden varaan toteuttamisohjelman toimenpidekokonaisuudet rakentuvat.

Saavutettava ja helposti kuljettava keskusta

Vision keskeisenä lähtökohtana on ydinkeskustan laajentaminen ja sitä tukevan käyttäjälähtöisen liikennejärjestelmän luominen. Joukkoliikenteen uudet kaupunkiterminaalit elävöittävät keskustan solmukohtia ja ohjaavat ihmisvirtoja nykyistä laajemmalle alueelle. Kävelypainotteinen keskusta laajenee, pyöräily-yhteydet paranevat, joukkoliikenne kehittyy sujuvammaksi ja ajoneuvoliikenne ohjautuu keskustan kehäteiltä keskitettyihin pysäköintilaitoksiin.

Kaupallisesti houkutteleva keskusta

Vision tavoitteena on Turun keskustan aseman vahvistaminen läntisen Suomen tärkeimpänä talouden ja kaupan keskittymänä. Keskustan kaupallinen ydin laajenee Kauppatorin ympäristöstä kohti jokirantaa ja satamaa. Kauppatorista muodostuu viihtyisä ja monikäyttöinen kohtaamispaikka ja elävä tapahtumien keskus. Sitä ympäröivät korttelit muodostavat yhtenäisen keskustan kauppakeskusten verkoston. Uusia liike- ja toimitiloja nousee keskustan kortteleihin kaupunkirakennetta tiivistämällä ja rakennusten monikäyttöisyyttä edistämällä.

Viihtyisä kohtaamispaikka

Visio lähtee ajatuksesta, jonka mukaan Turun keskustalla on mahdollisuus johtaa koko kaupungin kasvua eurooppalaiseksi, merkittäväksi tieteen, kulttuurin ja matkailun kaupungiksi. Vanhakaupunki nousee arvoiseensa asemaan houkuttelevana matkailukohteena ja eurooppalaisena olohuoneena. Aurajoen itärannalle syntyy vetovoimainen kulttuuripromenadi. Humalistonkatu liittää Samppalinnan kulttuurikeskittymän ratapihan elämys- ja tapahtumakeskukseen ja tarjoaa näin urheilu- ja viihdepainotteisen tapahtumien akselin itä-länsisuunnassa. Kukkuloilla sijaitsevat puistot ja merellisyys kytkeytyvät vahvemmin osaksi keskustan kaupunkikuvaa. Myös uudenlaiset asumisen, palveluiden ja liiketoiminnan muodot löytävät paikkansa keskustasta.

Suuntaamalla kehittämistoimenpiteitä näille painopistealueille vastataan myös kaupunginhallituksen keskustan kehittämisen kärkihankkeelle asettamiin tavoitteisiin keskustan elinvoiman ja ympärivuotiseen vetovoiman vahvistamiseen sekä keskustan saavutettavuuden ja liikkumisen sujuvuuden edistämiseen liittyen.

Osallistaminen ja vuorovaikutus

Vision valmistelutyötä on tehty laaja-alaisessa ja vuorovaikutteisessa yhteistyössä eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja sidosryhmien kanssa. Keskeisessä roolissa kehittämisideoiden keräämisessä keskustan eri käyttäjäryhmiltä toimivat osallistavat Turku Future Forum -tilaisuudet, jotka saavuttivat nopeasti erittäin suuren suosion kaupunkilaisten yhteisenä vuorovaikutuksen alustana.

Asiantuntija-alustusten lisäksi syötettä kerättiin osallistavista työpajoista, joissa osallistujat pääsivät yhdessä tuottamaan kehittämisideoita kaupunkielämän eri osa-alueilta (esim. ihmisten hyvinvointi ja onnellisuus, tulevaisuuden asuminen, keskustaliikenne, miten luoda kasvua keskustaan). Keskeisimmiksi kehittämisen teemoiksi työpajoissa nousivat ympäristön viihtyisyyden ja elävyyden lisääminen, toiminnan monipuolistaminen ja yhdessä tekeminen.

Julkistuksen jälkeen keskustavisiota on esitelty kymmenissä tilaisuuksissa eri toimielimille, järjestöille ja yhdistyksille. Syksyllä 2017 keskustan toimijoilta pyydettiin arvioita siitä, miten Keskustavision mukaisen suunnan valitseminen vaikuttaisi meneillään ja suunnitteilla oleviin keskustan kehittämisen hankkeisiin. Saadut arviot käsittelivät monipuolisesti keskustan kehittämisen eri osa-alueita, kuten keskustaliikennettä, kaupallisen keskustan laajentumista, matkailua ja tapahtumatoimintaa, keskustan täydennysrakentamista, sekä historiallisten arvojen huomioimista keskustan kehittämisessä. Yleisvaikutelma arvioista tukee vahvasti vision mukaista etenemistä, joskin useiden toimenpiteiden toteutukseen liittyy erillisten selvitysten ja yksityiskohtaisemman tarkastelun tarvetta.

Tammikuussa 2018 järjestettiin keskustavision toimeenpanoon liittyvä Turku Future Forum -keskustelutilaisuus, johon osallistui lähes 130 turkulaista. Kaupunkilaisten näkemyksiä vision toimeenpanosta kartoitettiin alkuvuodesta 2018 myös kaikille avoimella internetkyselyllä, johon osallistui yhteensä 1147 vastaajaa. Erityisinä arvioinnin kohteina olivat Hämeenkadun bulevardisointi, Kauppatorin uudistus, Kulttuuriranta, Linnankadun kävelykatu, Eerikinkadulle visioidut uudet liikenneterminaalit sekä Vanhankaupungin (Vanhan Suurtorin) uudistus. Vastausten perusteella kaikkiin kyselyn kohteena olleeseen toimenpidekokonaisuuksiin suhtauduttiin keskimäärin myönteisesti. Ripeimmin turkulaiset haluavat kehittää Kauppatorin ja Vanhan Suurtorin alueita. Keskustan liikkumisen ja liikenteen kehittäminen kävely- ja pyöräilypainotteiseen suuntaan sai myös selkeän kannatuksen.

Kärkihankkeen eteneminen ja seuranta

Keskustavisioon perustuva kehittämistoimenpiteiden ohjelmointi tukee kaupunginvaltuuston hyväksymää Turku 2029 -kaupunkistrategiaa (kv 16.4.2018 § 72). Vision mukaisilla toimenpiteillä keskustan elinvoima, kiinnostavuus ja asema kaupunkilaisten yhteisenä viihtyisänä ympäristönä vahvistuvat. Keskustan tavoitteellinen kehittäminen parantaa osaltaan myös edellytyksiä väestö- ja työpaikkamäärien kasvattamiseen, jolle mm. positiivisen rakennemuutoksen myötä on selkeää painetta.

Yllä esitellyt keskustan kehittämisen painopistealueet luovat pohjan keskustan kehittämisen toteuttamisohjelman valmistelulle, joka tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn. Toteuttamisohjelma sisältää painopistealuekohtaiset toteuttamissuunnitelmat sekä niille asetettavat tavoitteet ja mittarit. Toteuttamisohjelma päivitetään kaupunginhallituksessa vuoden välein ja se huomioidaan kaupungin talousarviossa. Ohjelman raportointi ja seuranta kytketään osaksi talouden ja toiminnan vuosikelloa. Toteuttamisohjelman tavoitteet mittareineen kirjataan konsernihallinnon ja toimialojen strategisiin ja operatiivisiin sopimuksiin.

Kärkihanketta ja siihen liittyvää toteuttamisohjelmaa toteutetaan laaja-alaisella avoimella yhteistyöllä kaupungin ja sen sidosryhmien kesken. Kaikilla hankkeen osa-alueilla suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on kaupungin asukkaiden, asiakkaiden ja sidosryhmien osallisuus. Hankkeen rahoituksessa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan ulkoisia rahoituslähteitä.

Oheismateriaali 1Keskustavisio 2029

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää merkitä Keskustan kehittämisen kärkihankkeen tiedokseen ja toteaa samalla, että kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa.

PäätösAsia pantiin pöydälle Katteluksen Vornasen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 30.4.2018 § 163

PäätösKaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että:

• Kaupunginvaltuusto päättää merkitä Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen tiedokseen ja toteaa samalla, että kärkihanke ohjaa kulloinkin toimivaltaisen toimielimen ja viranhaltijan valmistelua ja päätöksentekoa.
• Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että Keskustan kehittäminen -kärkihanke toteutetaan käynnistämällä liitteen 1 mukaiset toimenpiteet.

Liite 1Kärkihanke, Keskustan kehittäminen – Käynnistettävät toimenpiteet

Päätös asiassa tehtiin äänin 11-2, 1 poissa.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän kokouksessa muuttaman, kaupunginhallituksen päätökseksi tulleen ehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellsten, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Ratilainen, Weber, Vornanen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Rinteen tekemän seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Yrttiaho:

”Kaupunginvaltuusto päättää, että Keskustan kehittämisen kärkihankkeen alla valmisteltu Keskustavisio 2029 -asiakirja ei voi ohjata kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvää toimielinten ja viranhaltijoiden valmistelua tai päätöksentekoa ennen kuin valmistelussa oleva Yleiskaava 2029 on hyväksytty ja keskusta-alueesta on olemassa riittävän tarkka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ajantasainen yleiskaava.

Lisäksi nyt käsittelyssä olevaan suunnitelmaan tehdään seuraavat muutokset:

Poistetaan joukkoliikenteeseen viittaavat kohdat ja käynnistetään erillinen joukkoliikenteen uudistussuunnitelma.

Toteutetaan vain Vartiovuoren alle louhittava parkkitalo.

Poistetaan toimenpideluettelusta kohta 42. Perustelu: Keskusta-alueen rakennusluvat tulee käsitellä normaalissa järjestyksessä.

Poistetaan kohta 76. Perustelut: Harvoin katualueelle laajentunut kauppatoiminta noudattaa esteettömyysohjeita. Yllättävät, rakennuksen normaali muodosta poikkeavat rakennelmat ja jopa kukkapurkit ovat vaarallisia näkövammaiseille ja huonosti liikkuville kuntalaisille.”

Ruohonen oli poissa äänestyksestä.

Yrttiaho pyysi merkitsemään pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Liite 2Yrttiahon eriävä mielipide

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.