Liite 2

ERIÄVÄ MIELIPIDE

Turun kaupunginhallitus 7.5.2018

Asia: Keskustan kehittäminen -kärkihanke

Ilmoitin kaupunginhallituksen kokouksessa 7.5.2018 eriävän mielipiteeni asiaan. 

Perustelen sitä seuraavasti:

1.Virheellinen menettely päätöstä tehtäessä

Esittelijä muutti kokouksessa päätösehdotustaan seuraavalla lisäyksellä: "Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että Keskustan kehittäminen -kärkihankkeen toteuttamista ja suunnittelua ohjaavat liitteen 1 mukaiset periaatteet." (Liite 1 ”Keskustan kehittäminen, käynnistettävät toimenpiteet"). Liite 1 muutti esiteltävän asian sisältöä erittäin merkittävästi. Se liitettiin esitykseen esittelijän yksipuolisella ilmoituksella. Hallituksen puheenjohtaja ei tiedustellut hallitukselta, otetaanko liite käsittelyyn. Kaupunginhallitukselle ei annettu mahdollisuutta perehtyä liitteeseen, vaan se esiteltiin hallitukselle ensimmäisen kerran vasta kokouksessa asian käsittelyn yhteydessä. Liitettä ei jaettu jäsenille paperisena tai sähköisenä dokumenttina, vaan se esiteltiin diasarjana.

Kuntalain ja Turun kaupungin hallintosäännön mukaan valtuuston päätökset valmistelee (asiat valtuustolle esittelee) kaupunginhallitus (Kuntalaki § 39, § 93; Hallintosääntö § 3). Nyt hallitukselle ei annettu tosiasiallista mahdollisuutta perehtyä esiteltävään asiaan eli käytännössä liitteeseen 1 eikä siten mahdollisuutta arvioida liitteessä esitettyjen asioiden perusteita tai vaikutuksia.

Esittelijä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja menettelivät kokouksessa em. säädösten vastaisesti. Päätöstä rasittaa vähintäänkin muotovirhe tai se on jopa lain vastainen. Joka tapauksessa on selvää, että näin menetellen on käytännössä loukattu kaupunginhallituksen toimivaltaa ja kaupunginvaltuuston asemaa sekä siten kuntademokratian perusperiaatteita.

2. Päätös pyrkii ohittamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen maankäytön suunnittelun

Turun keskusta-alueen kokonaissuunnittelu tulisi tehdä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisen ja alueen erityisyyden huomioivan riittävän tarkan yleiskaavan muodossa. Näin monet keskusta-alueen kehittämiseen liittyvät seikat (mm. kulttuurishistorialliset ja kaupunkikuvalliset arvot, ympäristö- ja luontovaikutukset, liikennejärjestelyt, eri alueiden soveltuvuus asumiseen/työpaikoille/virkistysalueiksi) tulisivat lakisääteisesti ja maantieteellisesti kattavasti selvitetyiksi, kuntalaisten sekä muiden asianosaisten näkemykset huomioiden. Siten myös yksityiskohtaiselle asemakaavoitukselle olisi luotu kestävä perusta. Tässä yhteydessä on lisäksi muistettava, että kaupunginvaltuusto on päättänyt vuonna 1997 osayleiskaavan valmistelemisesta, mutta asia ei ole edennyt virkavalmistelussa.

Kärkihankkeen ja sen puitteissa valmistellun Keskustavisio 2029 -asiakirjan (Oheismateriaali 1) tavoitteet on määritelty varsin ylimalkaisesti, lähinnä periaatekuvien avulla. Kärkihankkeella pyritään osittain ohittamaan maankäyttö- ja rakennuslain mukainen maankäytön suunnittelu tai ainakin vaikuttamaan siihen tavalla, joka ei ole hyvän hallinnon periaatteiden mukaista.

Ilmeinen riski on, että huomion kiinnittyessä kärkihankkeisiin, valmistelussa oleva Yleiskaava 2029 jää liian yleiselle tasolle eikä tosiasiassa ohjaa riittävän tarkasti keskusta-alueen tulevaa asemakaavoitusta. On todennäköistä, että mikäli valtuusto myöntää kärkihankkeelle suvereenin aseman päätöksenteossa, merkitsee se erittäin kiistanalaisen ns. postimerkki- tai ad hoc-kaavoituksen jatkumista keskusta-alueella. Käytännössä se tarkoittaa yksittäisten kaava-aloitteiden tekijöiden ja tontinomistajien etujen mukaisia asemakaavoja ilman kokonaisuuden ja yleisen edun huomioimista. Turussa vältetään tietoisesti riittävän tarkkaa ja sitovaa kokonaissuunnittelua ja yleiskaavoja, jotta kiinteistöjä voidaan jalostaa ohi kokonaissuunnittelun yksityisten etujen mukaisesti.

Katsonkin, etteivät Keskustan kehittäminen -kärkihanke sekä sen puitteissa valmistellut asiakirjat voi ohjata kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyvää toimielinten ja viranhaltijoiden valmistelua tai päätöksentekoa ennen kuin valmistelussa oleva Yleiskaava 2029 on hyväksytty ja alueesta on olemassa riittävän tarkka maankäyttö- ja rakennuslain mukainen ajantasainen yleiskaava.

Johannes Yrttiaho

kaupunginhallituksen jäsen (vas)