Kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja johtaja Tuomas Heikkinen 2.11.2017:

Valtakunnallisesti on havaittu, että kaupungissa yleensä hyvin keskeisesti sijaitsevien ratapiha-alueiden uudistaminen luo erinomaista potentiaalia kestävälle, yhdyskuntarakennetta eheyttävälle kaupunkikehitykselle. Turussa laajat rautatieliikenteen alueet ovat olennainen osa kaupunkiuudistuksen laajaa brownfield-kehää kaupunkikeskustan reunoille. Logomon, Fabriikin ja Linnakaupungin alueet edustavat osaltaan tätä nykyaikaista kehitystä. Vajaakäyttöiset ratapiha-alueen muut osat ovat nyt kehittämisen alkuvaiheessaan.

VR Groupin ja yksityisen kehittäjäryhmän aloite elämys- ja tapahtumakeskuksen toteuttamiseksi rautatieaseman taustan ratapiha-alueelle on monessakin mielessä juuri sitä mitä keskustan kehittämiseen vetovoimanäkökulmasta uudistamiselta toivotaan: uudenalaisia investointien uskottavuuden kannalta riittävän isoja vetovoima-hankkeita, joita kumppanit ovat omilla panostuksillaan valmiit yhdessä kaupungin kanssa edistämään. Elämys- ja tapahtumakeskushankkeella tuetaan myös tavoitetta aktiivisimman keskusta-alueen laajentamiseksi, tässä tapauksessa rautatieaseman ympäristön nykyisellään kehityksessä hieman pysähtyneen kaupunkialueen suuntaan.

Elämys- ja tapahtumakeskus itsessään on alustavissa suunnitelmissa mittava kokonaisuus, joka esitetyn konseptin mukaan sisältää tapahtuma-areenan, pelillisen perhematkailukohteen, hotellin, liikuntatiloja ja muita nuorison aktiivisuutta tukevia tiloja, kuten nuorten syrjäytymistä ehkäisemään pyrkivän Me-talon sekä ympärivuorokautista elävyyttä varmistamassa viihtyisää julkista kaupunkitilaa, palveluita ja asumista. Alustavissa arvioissa hankkeen laajuus on 150 000 m2 ja kokonaiskustannuksiksi arvioitu 477 M€. Hankkeen työllistämisvaikutuksiksi aloitteen tekijät ovat arvioineet välillisine vaikutuksineen rakennusaikana 2 600 henkilötyövuotta ja toiminnan aikana 790 työpaikkaa.

Suomen jääkiekkoliitolle on esitetty Turku ratapihan tapahtuma-areenaa toiseksi jääkiekon MM-kisojen kisapaikaksi vuodelle 2022.

Hankkeen esittelyssä on kerrottu, että myös varsinaisen sopimusalueen eräiden ulkopuolisien kohteiden kuten Turkuhallin ja Logomon ym. tulevaisuus kytketään hankkeen kokonaisarviointiin. Näin tullaankin tekemään, mutta niistä sovitaan myöhemmin erikseen. Hankkeen esittämän aikataulun mukaan sitova päätös kaupungin osallistumisesta ja roolista tultaisiin tekemään syksyllä 2018 tai keväällä 2019. Tuossa vaiheessa ratkaistaan mm. kaupungin hankkeeseen tekemän sijoituksen luonne, Logomon ja Turkuhallin omistus- ja operointijärjestelyt. Osapuolet jatkavat neuvotteluja järjestelyn toteuttamisesta ja ei oikeudellisesti sitovan aietason päätöksiä on mahdollista tuoda päätöksentekoon jo ennen edellä mainittua aikataulua.

Kehitys- ja kaavoitusvaihe

Kumppanuussopimus on periaatepäätös hankkeen osapuolten yhteisestä edistämisestä kehitys- ja kaavoitusvaiheessa. Kehitysvaihe tarkoittaa tässä hankkeessa koko sitä jaksoa, joka edeltää hankkeen toteutus- ja sijoituspäätösten tekemistä sekä rakentamista. Aloitteen tekijät ovat sitoutuneet kustantamaan kehitys- ja kaavoitusvaiheen aiheuttamat kulut. Kumppanuussopimuksen toimenpiteet eivät johda kaupungin puolella muihin päätöksiin kuin mahdollisiin kaavoitus- ja maankäyttösopimuspäätöksiin. Kaupunki tulee päättämään kehitysvaiheen aikana mahdollisesta sijoituksestaan kiinteistöyhtiöön sekä kulttuurin ja liikunnan palvelujen ostamisesta myöhemmin määriteltävän sopimuksen mukaisesti.

Hanke ja sen asemakaavoitus sisältyvät kaupunkiympäristötoimialan strategisen sopimuksen ehdotukseen vuosille 2018-2021 kohdenimenään Turku ratapiha-hanke. Strategisen sopimuksessa asemakaavaluonnos on ajoitettu vuodelle 2018 ja asemakaavaehdotuksen käsittely kaupunginvaltuustossa vuolle 2020. Asemakaavan luonnosvaiheen jälkeen kohteesta järjestetään arkkitehtikilpailu.

Strategisen sopimuksen osalta tavoitteeksi on kirjattu luoda edellytykset huomattavalle vetovoimakohteelle, joka sisältää tapahtuma-, liikunta- sekä urheilutoiminnot ja muu elämyksellisyyttä ja hyvinvointia tukevat käyttötarkoitukset sekä asuminen. Sisällössä keskeisiä tavoitteita ovat myös hankkeen kytkeminen tukemaan pohjoisen kasvuvyöhykkeen kehitystä sekä siihen liittyviä tunnin juna -hanketta ja seudullista liikennejärjestelmätyötä. Hankkeesta tullaan yhteistyöllä luomaan myös innovaatioalusta kaupungin smart and wise –kärkihankkeen mukaiseen kehittämiseen, johon keskeisinä osina liittyvät digitalisaatio-, ilmasto- ja hiilineutraalisuustavoitteet. Hankkeella toteutetaan osaltaan Keskustan kehittämisen kärkihanketta.

Sopimusalueen asemakaavoituksen ohella hankkeen vaikutukset ympäristöönsä erityisesti liikennejärjestelmän toimivuuden ja saavutettavuuden näkökulmista tarvitsevat myös varsinaisen sopimusalueen ulkopuolelle ulottuvaa tarkastelua. Sopimukseen on liitetty erityinen ohjeellinen tarkastelualue, jolle aiheutuvat muutokset ja tarpeet tullaan asemakaavatyön rinnalla arvioimaan yhdessä laajemman liikennejärjestelmätarkastelun kanssa. Kaava-alueiden tarkat rajaukset tullaan määrittelemään tarkoituksenmukaisuusnäkökulmasta kaavoituksen yhteydessä.

Osapuolet toteavat sopimuksessa yhteisesti, että kumppanuussopimus ei syrjäytä kaavoitukselle lainsäädännössä asetettuja tavoitteita ja sisältövaatimuksia eikä sopimuksella sovita asemakaavan sisällöstä.

Liite 1Kumppanuussopimus liitteineen

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä liitteenä 1 olevan Turun ratapiha-aluetta koskevan kumppanuussopimuksen ja valtuuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

PäätösAsia pantiin pöydälle Yrttiahon Rinteen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa olivat selvittämässä VR Groupin kiinteistöjohtaja Ari Mäkinen, hankkeen projektiyhtiön edustaja Ilkka Kilpimaa ja kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen.

Pöydältä 6.11.2017 § 464

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 12-2.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Eklund, Hellstén, Maaskola, Miikkola, Schauman, Sundqvist, Weber, Vornanen, Ruohonen, Aaltonen, Vierimaa ja Kattelus.

Lindforsin seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti häntä kannattanut Yrttiaho:

"Kaupunginhallitus päättää, että Turku ei sitoudu sijoittamaan hankkeeseen, ja että kaavoitussuunnittelu ei saa häiritä jo aloitettuja tai investointisuunnitelmassa olevia hankkeita.

Kaupunginhallitus toteaa kaupungin kantana, että varojen sijoittaminen hankkeeseen (esim. myöhemmin perustettava kiinteistöyhtiö tai muu järjestely) ei ole kaupungin edun mukaista."

Asian esitteli kaupunginjohtaja Minna Arve.