Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen 1.6.2017:

Varsinais-Suomen liiton maakuntahallitus on päättänyt 24.4.2017 hyväksyä laaditut kaava-asiakirjat Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan ehdotukseksi ja pyytää vaihemaakuntakaavaehdotuksesta MRA 13 §:n mukaiset lausunnot asetuksessa määritellyiltä tahoilta kuten Turun kaupungilta 2.6.2017 mennessä. Turulle on pyynnöstä myönnetty lisä-aikaa siten, että kaupunginhallitus voi antaa lausuntonsa kokouksessaan 5.6.2017.

Lausuntoaika jää lyhyeksi maankäyttö- ja rakennuslain viivästyneestä muutosprosessista ja kiireellisestä maakuntauudistusvalmistelusta johtuen. Erityisesti maankäyttö- ja rakennuslain muuttuneet kauppaa koskevat säädökset ovat vaikuttaneet kaavaehdotuksen lausuntovalmiuden aikatauluun sekä sisältöön.

Maakuntakaavan tavoitteet

Keskeistä kaavatyössä on Varsinais-Suomen liiton mukaan ollut kirkastaa maakuntakaavoituksen strategista luonnetta ja kuvata kehittämisen painopistealueiden suunnitteluperiaatteita. Lähtökohtana on, että kaavan alueidenkäyttöä profiloivilla periaatteilla edistetään maakunnan vetovoimakehitystä. Tässä ensiarvoista on onnistua vuorovaikutteisessa suunnittelussa ja viestin välittämisessä sekä vetovoimatekijöiden yhteen sovittavassa kokonaisvaltaisessa suunnittelussa. Kehyksen tälle muodostavat liiton mukaan periaatteet palvelujen saavutettavuuden turvaamiseksi ja kehittämiseksi, kestävän liikkumisen roolin vahvistamiseksi sekä yhdyskuntarakenteen sisäinen kasvun periaatteiden vakiinnuttamiseksi uudisraivaamisen sijaan.

Tavoitteena on ollut siis kehittää maakuntakaavoitusta aiempaa strategisemmaksi työkaluksi ja korostaa alueidenkäytön ja liikenneverkon ratkaisujen merkitystä maakunnan vetovoimalle ja aluekehitykselle. Liitto muistuttaa, että strategisuus ei tarkoita samaa kuin yleispiirteisyys. Vaihemaakuntakaavassa on pyritty hakemaan uusia keinoja, kaavamerkintöjä ja -määräyksiä maakunnan yhteisten, eri prosessien (maakuntastrategia, rakennemalli, liikennejärjestelmätyö, MAL-aiesopimus) yhteydessä päätettyjen linjausten ja tavoitteiden ajoittamiseksi sekä konkretisoimiseksi.

Keskeisin vaihemaakuntakaavan strategisista tavoitteista on kasvun suuntaaminen nykyisen yhdyskuntarakenteen sisään maakuntakaavan aktiivisille maankäytön alueille sekä keskeisille, erityisesti vetovoimaisuustekijöiltään, kehitettäville alueille. Kasvulla sisäänpäin edistetään yhdyskuntarakenteen eheytymistä, mahdollistetaan liikennejärjestelmän tavoitteellinen kehittäminen ja parannetaan palveluiden saavutettavuutta.

Maakuntakaavassa käsiteltävät asiat

Nyt prosessissa olevassa maakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön sekä taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistarpeisiin, mistä johdetaan nimi vaihemaakuntakaava. Maakuntakaava koskee taajamien maankäyttöä tukeutuen erityisesti Turun kaupunkiseudulla vuonna 2012 hyväksyttyyn rakennemalliin vuodelle 2035.

Maakuntakaavalla ratkaistaan myös kaupan suuryksiköiden mitoitus ja sijoittuminen tarkistetun maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti.

Maakuntakaavassa osoitetaan vastaavasti liikenneverkon kehittämistarpeet maakunnan jatkuvaan liikennejärjestelmätyöhön perustuen.

Maakuntakaavaehdotuksen keskeinen sisältö

Yhdyskuntarakenteen eheyttämiseksi ja lieverakenteen hillitsemiseksi maakuntakaavaehdotus sisältää luonnoksen tapaan uudenlaisia strategisia kaavamerkintöjä, joilla on osoitettu ensisijaisesti kehitettävät alueet ja ne alueet, jotka tulee varata mahdollisiksi yhdyskuntarakenteen laajentumisalueiksi pidemmällä aikavälillä.

Aktiivisen maankäytön alueina on osoitettu ne alueet, jotka ovat asemakaavoitettuja taajama-alueita sekä kestävästi yhdyskuntarakenteen laajentumiseen soveltuvia asemakaavoitettavia alueita. Alueet muodostuvat taajamatoimintojen alueista (A), keskustatoimintojen alueista (C), työpaikka-alueista (TP), teollisuustoimintojen alueista (T) sekä erityistoimintojen alueista (E).

Maankäytön kehittämisen kohdealueiden osalta keskeisimpiä Turkua koskevia lisäyksiä luonnosvaiheen jälkeen ovat uudet strategiset kehittämisperiaatemerkinnät teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealuemerkintä, joita Turussa on osoitettu Pansio - Perno -suunnalle ja lentokentän ympäristöön sekä vähittäiskaupan kehittämisen kohdealuemerkintä, joita Turun osalta sijaitsee Oriketo -Topinoja -alueella sekä osittain Turun puolelle ulottuvalla Hauninen - Kuninkoja - Itäniitty -alueella.

Maakuntakaava ohjaa seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan sijoittumista, laatua ja määrää. Koko maakuntakaava-alueella vähittäiskaupan arvioidaan laaditun kaupan palveluverkkoselvityksen mukaan kasvavan 500.000–1.200.000 k-m2:llä. Ostovoima on ensisijaisesti riippuvainen maakunnan tulevasta väestönkehityksestä, joka on arvioitu varsin maltilliseksi.

Seudullisesti merkittävät päivittäistavarakaupan alueet on osoitettu oleville ja tuleville keskustatoimintojen alueille merkinnällä (C, C/m) sekä keskusta-alueiden ulkopuolella vähittäiskaupan kehittämisen kohdealueille joko vähittäiskaupan suuryksikkö- tai vähittäiskaupan saavutettava suuryksikkö -merkinnöillä.

Maakuntakaavassa painotetaan maankäytön, liikenne- ja palveluverkon yhteen sovittavaa suunnittelua sekä j alankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämistä. Liikenneverkon kehittämisen osalta pääpaino on pitkämatkaisessa liikenteessä. Autoliikenteen verkon kehittämisperiaatteet on esitetty selkeästi levennettävinä väylinä sekä tarkistettuina eritasoliittymävarauksina. Joukkoliikenteen osalta on esitetty maankäytön kehittämistä kaupunkikehittämisen kohdealueille sekä raideliikenneverkon kehittämistä rautatieyhteyksinä ja (paikallis)junaliikenteen raideliikennepaikkoina. Seudullista pyöräilyn kehittämistä tukevat pyöräilyn laatukäytävätarpeiden kirjaaminen.

Turun kaupunginalueen keskeisiä maakuntakaavatason linjauksia ovat Turun omiinkin suunnitelmiin kuuluvat Koroistenkaari uutena yhdystienä, Halistenväylän linjaus, Uittamo–Hirvensalon uusi yhdystie ja siltayhteys sekä lentoaseman pohjoispuolen uusi yhdystie.

Vaihemaakuntakaava tulee kumoamaan ja korvaamaan osittain vuonna 2004 vahvistetun maakuntakaavan merkintöjä. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Kokonaismaakuntakaavaan voimaan jäävät siis voimassa olevan, vuonna 2004 vahvistetun maakuntakaavan suojelu-, virkistys- sekä maa- ja metsätalousalueet.

Turun kaupungin lausunnon keskeiset osat

Turun kaupunginhallitus antoi maakuntakaavaluonnoksesta lausuntonsa 2.11.2015 § 466. Tuolloisen lausunnon asiat on valtaosin otettu huomioon maakuntakaavaehdotuksessa.

Kaupunkiseudulla toimintaympäristön muutokset ovat jatkuneet ripeinä aiemman lausunnon jälkeen. Voimakkaan muutoksen seurauksena onkin perusteltua nostaa esiin jonkin verran uusia näkökulmia etenkin positiivisen rakennemuutoksen mahdollistaman kasvun toteuttamiseksi.

Turun kaupunginhallitus teki 22.5.2017 § 219 osaltaan päätöksen Turun Yleiskaava 2029 tavoitteiden tarkistamisesta nostamalla väestö- ja työpaikkatavoitteita tukemaan täysipainoisesti tavoiteltavaa kasvua. Turun kaupunki edellyttää maakuntakaavan ehdotuksessa esitettyä vahvempaa positiivisen rakennemuutoksen tunnistamista ja siihen vastaamista. Erityisesti työpaikkojen määrän kasvuun ja työpaikkarakentamiseen tulee varautua koko kaava-alueella esitettyä kunnianhimoisemmin. Samalla tulee kuvata toimintaympäristön muutospaine ja sen synnyttämät tarpeet myös kaava-asiakirjoissa.

Keskustatoimintojen alueet ja sellaisiksi kehitettävät alueet ovat monipuolisia asumisen, työpaikkojen ja palveluiden alueita, jotka ovat myös kaupan ensisijaisia sijoituspaikkoja. Turun keskustan laajennettu C-alue mahdollistaa maakunnan ja kaupunkiseudun keskuskaupungin kehittämisen myös kaupan osalta. Turun kaupunki pitää erittäin hyvänä, ettei kaupan laadulle ja määrälle ole maakuntakaavassa esitetty rajoituksia em. alueelle.

Turun kampus ja tiedepuiston kärkihankkeen kehittämisen kannalta Itäharjun nykyisen varasto- ja teollisuusalueen tulevaisuus on keskeistä. Kaupunki toistaa luonnosvaiheessa lausumansa, että Itäharjun alueet tulee osoittaa mahdollisina tulevina keskustatoimintojen alueina (C/m).

Turun kaupunki ymmärtää maakuntakaavoittajan näkökulman, ettei Itäharjun kolmio tule maakuntakaavan voimassa oloaikana kokonaan muuttumaan keskustamaiseksi. Kaupunki pitää kuitenkin tärkeänä, että koko alueen uudistumiselle monipuolisten toimintojen alueena luodaan maakuntakaavatasoinen suunta, jota kohti kaupunki tulee pitkäjänteisesti etenemään. Tällä sitoutumisella on muun raideliikenteeseen ja matkaketjujen sujuvuuteen liittyvän kehittämisen ohella tärkeä merkitys maakunnan yhdeksi kärkihankkeeksi nostetun Tunnin juna –hankkeen yhdyskuntarakenteellisessa tukemisessa.

Hirvensalon ja Satava-Kakskerran osalta kaupunki toteaa, että maakuntakaavan merkinnät ovat lähentyneet kaupungin kehittämistavoitteita. Merkintöjen rajauksissa on kuitenkin vielä tarkistamisen tarvetta siten, että yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysaluetta eli eräänlaista reservialuetta tulisi supistaa Satava-Kakskerran asemakaavoitettaviksi ajatelluilta alueilta Satavan itäosassa ja Kakskerranjärven länsipuolisilta alueilta sekä poistaa merkintä kokonaan Hirvensalosta. Vastaavasti taajamatoimintojen alueen aluevarausmerkintä tulee kaupungin näkemyksen mukaan ulottaa osittain näille alueille.

Positiivinen rakennemuutos ja elinkeinoelämä ovat merkittävässä asemassa maakunnan vetovoiman kehityksessä. Työpaikkojen kasvu on painottunut jopa ennakoimattoman vahvasti valmistavaan teollisuuteen. Toiminnoille luonteenomaista on palveluelinkeinoja mittavampi tilantarve, joka tulee huomioida maankäytön aluevarauksissa. Pansio-Perno -alueen ja lentokentän alueen teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealuevaraukset ovat oikeansuuntaisia, mutta vaativat edelleen jonkin verran täsmentämistä.

Matkailu on maakuntakaavaehdotuksessa jäänyt yhä liian vähälle huomiolle. Kaavassa tulee tunnistaa nykyiset vahvuudet ja mahdollistaa niiden tulevaisuuden kehittäminen.

Lausunto kokonaisuudessaan on erillisenä liiteasiakirjana.

Seuraavat vaiheet

Saaduista lausunnoista valmistellaan vastineet ja järjestetään viranomaisneuvottelu kesän 2017 aikana, jotta kaavaehdotus voidaan asettaa nähtäville syyskuussa. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyisi vaihemaakuntakaavaehdotuksen joulukuussa 2017.

Liite 1Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaehdotuksesta

Oheismateriaali 1Maakuntakaavaehdotus, kaavakartta 1:175 000

Oheismateriaali 2Maakuntakaavaehdotuksen suurennos 1:75 000, Turun kaupunkiseutu

Oheismateriaali 3Epävirallinen yhdistelmäkartta 1:175 000

Oheismateriaali 4Kaavamerkinnät ja -määräykset

Oheismateriaali 5Maakuntakaavaehdotuksen selostus

Oheismateriaali 6Maakuntakaavaehdotuksen liitemateriaali: kaavakortit (kaavamerkintöjen ja –määräysten perustelut, muutokset ja vaikutukset)

Oheismateriaali 7Maakuntakaavaehdotuksen liitemateriaali: seutukohtaiset teemakartat sekä maankäytön ja liikenteen muutokset

Oheismateriaali 8Maakuntakaavaehdotuksen liitemateriaali: kaavaratkaisun seutukohtaiset perustelut

Oheismateriaali 9Voimassa oleva vuonna 2004 vahvistettu Turun kaupunkiseudun maakuntakaava

Koko oheismateriaali:

http://www.varsinais-suomi.fi/fi/tehtaevaet-ja-toiminta/suunnittelu-ja-kaavoitus/maakuntakaava/taajamien-maankayton-palveluiden-ja-liikenteen-vaihemaakuntakaava

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen liitolle maakuntakaavaluonnoksesta liitteen 1 mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Yrttiahon seuraavansisältöinen muutosehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Kaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen liitolle maakuntakaavaluonnoksesta liitteen 1 mukaisen lausunnon Hirvensalon ja Satava-Kakskerran kaavoituksen osalta seuraavasti muutettuna:

Hirvensalon ja Satava-Kakskerran kaavoituksen tulee perustua esitettyä enemmän joukkoliikenteen ja kevyenliikenteenväylien kehittämiseen ja maltillisempaan asuntorakentamiseen. Näin tarvetta Hirvensalon ja Uittamon väliselle uudelle maantie- ja siltayhteydelle ei synny. Sen sijaan Telakkarannan ja Lauttarannan välinen kevyenliikenteenväylä ja siltayhteys tulisi kaavassa huomioida, siten että se voisi palvella myös hälytysajoneuvoliikennettä ja mahdollisesti myöhemmin joukkoliikennettä.”