Liite 1: Turun kaupungin lausunto maakuntakaavaehdotuksesta
Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan maakuntakaavaehdotukseen seuraavaa:
Varsinais-Suomen liitto on varsin hyvin ottanut huomioon Turun kaupungin lausunnon maakuntakaavaluonnoksesta ja maakuntakaavaehdotusta työstetty hyvässä yhteistyössä osapuolten näkemykset huomioiden. Maakuntakaavaehdotuksessa Turun kaupunki haluaa kumminkin kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin:
Varsinais-Suomessa on käynnissä poikkeuksellisen voimakas teollisuuden rakennemuutos. Alueen kasvu vahvistuu ja työvoiman tarve lisääntyy ainakin 2020-luvun puoliväliin saakka. Kaavaehdotuksen selostuksessa mainitut ennusteet alueen työpaikkojen kasvusta jäävät hyvin alhaisiksi. Nykysuhdanne huomioiden VATT:n positiivisena pidettyä työpaikkamääräennustetta voidaan pitää alhaisena. Alueen meri- ja autoteollisuuden tuotanto kasvaa voimakkaasti ja lääketeollisuus sekä rakentaminen ovat nousussa. Alueella on arvioitu tarvittavan arviolta 15 000–30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana.
Voimakas työmarkkinoiden elpyminen tulee näkymään myös positiivisena piristysruiskeena alueen väestönkehitykseen. Turun kaupungin väestö on kasvanut yli rakennemallin ydinkaupunkialueelle ennustetun kasvun jo viimeiset vuodet. Näin oletetaan alueen väestönkehityksen kehittyvän myös jatkossa.
Kaupunkikehittämisen kohdealueet
Kaavamerkintä osoittaa ensisijaisesti kehitettävät taajama-alueet, joilla on suuri merkitys koko seudun kaupunkikehitykselle. Maankäytön, liikenteen ja palvelujen suunnittelu on yhteensovittavaa kaupunkikuvasuunnittelua, jonka lähtökohtana on koko alueen sekä erillisten keskusta-alueiden vetovoimaisuuden voimakas kasvattaminen. Palvelujen turvaamisen edellytys on riittävä määrä palveluita tarvitsevia asukkaita
Maakuntakaavaehdotuksessa on kaupunkikehittämisen kohdealuemerkintää viety oikeaan suuntaan laajentaen sitä, mutta edelleen nähdään, että keskustaajaman ulkopuolelle jää Hirvensalon saaren satelliitti.
Vaikkakin Varsinaissuomen liitto antamassaan vastineessa maakuntakaavaluonnoslausunnosta totesikin, että: ”Kaupunkikehittämisen kohdealuemerkintä on sisällöltään tasavertainen kaikilla alueilla satelliitit mukaan lukien. Hirvensalon kaupunkikehittämisen kohdealue satelliittimerkinnällä painotetaan alueen edelleen kehittämistä ja suunnittelua suuntaan, joka täyttää paremmin kestävän yhdyskuntarakenteen tunnusmerkit (tiivis/tehokas rakenne, kannattava joukkoliikenne, hyvät lähipalvelut).”
Nähdään edelleenkin, että rakennemallin ydinkaupunkialueelle sijoittuva Hirvensalon satelliitti tulee sisällyttää osaksi keskustaajaman kehittämisaluetta. Kohdealuemerkintää Hirvensalon saarella tulee myös tarkentaa ja siihen tulee sisällyttää Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksen mukaisen kehittämisvyöhykkeen sisäiset aluekokonaisuudet. Nyt rajauksen ulkopuolelle jää alueita, jotka ovat monipuolisesti saavutettavissa kestävin liikkumismuodoin. Tammistontielle, lähelle Kulkkilantien risteystä on rakenteilla runkobussilinjaston kääntöpaikka MAL-aiesopimuksen mukaisesti, joka mahdollistaa joukkoliikenteen tehokkaan käytön lähitulevaisuudessa.
Yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalueet
Kaupunkikehityksen tukemiseksi ja taajamien leviämisen hillitsemiseksi on maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu sinisellä katkoviivalla alueita, joiden suunnitelmallinen tarkastelu tulee ajankohtaiseksi vuoden 2035 jälkeen. Kaavaselostuksen mukaan: ”Merkinnän tarkoituksena on ennakoida pitkän aikavälin kehitystä ja varmistaa, että suunnitellulle ja kestävälle laajentumiselle on tulevaisuudessakin reserviä. Tunnistetaan alueita, joilla yhdyskuntarakenteen laajentumisesta on merkkejä sekä painotetaan yhdyskuntarakenteen laajentumisen vaikutusten selvittämisen tarvetta sekä rakentamisen edellytyksiä.”
Hirvensalon saari
Hirvensalon osayleiskaavassa ainoastaan Oriniemen vanhaa asemakaava- aluetta on esitetty laajennettavaksi. Alue on varsinkin rantojen osalta siten rakennettua, ettei sitä voida asemakaavoituksella juurikaan tiivistää. Vesihuollon järjestämisen kannalta alue on ongelmallinen. Muilta osin yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalue kaavamerkintä sisältää läntisen Hirvensalon alueita, joilla rakentamispaine on hyvin vähäistä. Näin ollen Hirvensalon länsiosa ei ole aluetta, jota pitäisi turvata pidemmän aikavälin kehitykselle ja merkintä tulisi kaupungin näkemyksen mukaan Hirvensalon osalta poistaa.
Oriniemen vanha asemakaava-alue
Satava-Kakskerta
Satavassa ja Kakskerrassa Yhdyskuntarakenteen laajentumisen selvitysalue kehittämismerkintä ulottuu Satavan itäpäätä lukuun ottamatta koko saarten yli.
Alueella on vireillä osayleiskaavan laatiminen, jossa tarkoituksena on soveltaa maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen antamaa mahdollisuutta tehdä alueellisia suunnittelutarveratkaisuja osayleiskaavassa kyläalueeksi (AT) merkityille alueille. Taajamatoimintojen aluetta (A) tulisi silti tarkistaa, jotta varmistetaan saarten suunnitelmallinen kehittäminen pitkällä aikavälillä. Taajamatoimintojen alueet tulee ulottaa koskemaan maakuntakaavaluonnoslausunnossa esitettyjä alueita
Satava- Kakskerran saarella Harjattulan asemakaavoitettu alue osoitettu on kylä-aluesymbolilla at. Kaupunki näkee, että merkintä tulisi poistaa tältä osin. Harjattulan alueella on voimassa-oleva asemakaava pääosin loma-asutusta varten. Alueella ei ole ns. peruspalveluja. Satava-Kakskerran valmisteilla olevassa osayleiskaavassa pyritään osoittamaan sellaiset kylämaiset alueet, joiden täydennysrakentaminen on tarkoituksenmukaista.
Teollisuuden ja logistiikan kohdealueet
Merkinnällä osoitetaan taajamiin tiiviisti liittyvät tuotanto- ja logistiikkapainotteiset työpaikka-alueet, joiden toiminta- ja kehittymisedellytykset tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tulee turvata, sekä uudet alueet joiden sijainti on yhdyskuntarakenteessa hyvin saavutettava. Näistä kaksi aluetta on tunnistettu Turun kaupunkialueelta. Satama- ja telakka- alueet sekä lentokentän ympäristö.
Maakuntakaavaehdotukseen lisätty "Teollisuuden ja logistiikan kohdealue" -merkintä nähdään erittäin hyvänä lisänä osoittamaan kaupunkiseudun rakenteen monipuolisuutta ja tunnistaa Turun kaupunkialueelta seudun elinvoimaisuuden kannalta kaksi merkittävää aluekokonaisuutta: Satama- ja telakkatoiminnot sekä lentoliikenteen ja siihen kytkeytyvän logistiikan. Uusi merkintä kytkee Moision, Ylimaarian ja Jäkärlän kaupunkikehittämisen kohdealueen sekä Pansio-Pernon alueen ymmärrettävämmin osaksi keskustaajamaa.
Rusko- Raisio- Turku: Lentokentän ympäristö
Alueen tunnistaminen logistiikan ja tuotannollisen toiminnan alueena on enemmän kuin perusteltu. Alueelle sijoittuvien taajamatoimintojen aluerajoissa on kumminkin korjattavaa. Taajamatoimintojen alueet tulisivat olla yhtenevät vireillä olevan lentokentän osayleiskaavan kanssa.
Lentokentän pohjoispuolen T-merkinnällä osoitetut teollisen toiminnan sekä TP-merkinnällä osoitetut työpaikka-alueet ovat liian laajoja. Lentokentän pohjoispuolitse osoitettu yhdystie ja uusi eritasoliittymä on osoitettu väärään paikkaan ja sen sijainti tulisi tarkistaa. VT9 suuntainen, nyt poistettavaksi ehdotettu, tieliikenteen yhteystarvemerkintä tulisi säilyttää. Ratapiha-alue on osoitettu liian laajalle ja aluerajausta tulisi tarkentaa, niin että vt9 ja ratapiha-alueen väliin jäävä alue voitaisiin osoittaa yhtenäisellä T-merkinnällä ratapihan etelä- ja pohjoispuolitse.
Ruskon puolella Kaharintien varren maankäyttömerkintä on virheellinen. TP-merkintä tulisi muuttaa A- merkinnäksi. Kohdealuemerkintää tulisi myös laajentaa kehätien suuntaisesti aina Turun ja Liedon rajalle saakka, jotta turvataan alueen tulevat kehittämismahdollisuudet. LSJH suunnittelee Topinojan alueelle kiertotalousaluetta ja E-aluetta tulisi laajentaa etelään.
Naantali- Raisio- Turku: Satama ja Telakka- alueet
Satama- ja telakka alueiden rajauksen laajuus nähdään oikeanlaiseksi. Taajamatoimintojen aluerajauksissa on silti tarkistettavaa. Naantalintien pohjoispuolelle sijoittuva ns. Upalingon alueen maankäyttö tulisi osoittaa TP-aluemerkinnällä. Samoin Naantalintien eteläpuolelle sijoittuva T-aluetta tulisi laajentaa kattamaan Yard parkin asemakaavanmukaiset alueet.
Aktiivisen maankäytön alueet
Strategisten merkintöjen lisäksi maakuntakaavehdotus sisältää myös perinteisimpiä kaavamerkintöjä. Aktiivisen maankäytön alueina on osoitettu ne alueet, jotka ovat asemakaavoitettuja taajama-alueita se-kä kestävästi yhdyskuntarakenteen laajentumiseen soveltuvia asemakaavoitettavia alueita. Alueet muo-dostuvat taajamatoimintojen alueista (A), keskustatoimintojen alueista (C), työpaikka-alueista (TP), teol-lisuustoimintojen alueista (T) sekä erityistoimintojen alueista (E).
Itäharju
Maakuntakaavaluonnoksen lausunnossa olemme todenneet, että: Itäharjun maankäyttö on muuttumassa toiminnoiltaan sekoittuneeksi asuin- ja työpaikka –alueeksi palveluineen ja, että maakuntakaavaluonnoksen maankäytön osoittaminen muuntuvan työpaikkatoimintojen alueena, jolle saa sijoittaa seudullisesti merkittäviä päivittäistavarakaupan suuryksiköitä ei riittävällä tavalla tue alueen kehittämistä. Suunnitelluista maankäyttömuutoksista keskustaajaman läheinen sijainti huomioiden tulee Itäharju osoittaa mahdollisena tulevana keskustatoimintojen alueina (C/m). Laaja-alainen Kupittaan Kampus ja Itäharjun Tiedepuiston alue kehittyy pitkän ajan kuluessa tukeutuen joukkoliikenteeseen ja mahdollisesti raitiotiehen. Alueella on vireillä asemakaavanmuutos, jolla Helsingintie muutetaan maantiestä kaduksi. Muutos parantaa kaupungin sisääntuloreitin varrella olevan Itäharjun kolmion kehittämisedellytyksiä. Muilta osin alueen asemakaavoitus käynnistyy vaiheittain lähivuosina.
Maakuntaluonnoksen lausunnon vastineessa on todettu, että alue on muuttuvaa työpaikkatoimintojen aluetta. (TP/m) –merkinnällä osoitetaan alueet, joiden lähivuosikymmenten maankäyttöä kuvaa parhaiten muutos. Alueen osoittaminen kokonaisuudessaan C/m merkinnällä muuttuvaksi keskustatoimintojen alueeksi, ilman muutosta tukevia suunnitelma ja selvityksiä voi antaa vääriä mielikuvia ja jopa vaarantaa Turun keskustan kehittämismahdollisuuksia.
Itäharju on muuttumassa toiminnoiltaan sekoittuneeksi asuin- ja työpaikka -alueeksi palveluineen. Maakuntakaavaehdotuksessa esitetty merkintä ei riittävällä tavalla tue alueen jatkokehittämistä. Kyseessä on yksi koko seudun kannalta tärkeimmistä kehittämisen kohdealueista, jolla luodaan mahdollisuudet opetuksen, tutkimuksen, yritystoiminnan ja asumisen yhdistämiseen tavoitteena sekoittunut keskustamainen kaupunkirakenne.
Keskustaajaman läheinen sijainti, alueen logistinen saavutettavuus sekä kaupunkiseudun joukkoliikenne- ja Tunnin juna –hankkeet kytkevät Itäharjun Kampus- ja tiedepuistoalueen osaksi pääkaupunkiseudun työssäkäyntialuetta luoden alueelle positiivista kasvuennustetta. Maankäytön intensiiviseen kehittämiseen sitoutuminen tukee etenkin pääkaupunkiseudulle kohdentuvaa raideliikennettä ja siten koko Varsinais-Suomen kärkihankkeeksi nostetun Tunnin juna- hankkeen toteutumista. Itäharjun alueen merkintä kuvaa siten koko maakunnan tahtotilaa koskien Etelä-Suomen kasvukäytävän edistämistä.
Turun kaupunkialueen asukasmäärän kasvu on lisäksi jo nyt ylittänyt kaupungille rakennemallissa asetetun kasvun ja ennusteiden mukaan kasvu on edelleen jatkumassa. Tätä positiivista kysyntää ohjataan nopeuttamaan Itäharjun toteutumista aiemmin ennakoidusta.
Yllä olevat huomioiden kaupunki näkee, että Itäharjun alue tulee maakuntakaavaehdotuksessa osoittaa tulevana keskustatoimintojen alueena C/m. Tähän liittyen myös Helsingintie on jo muuttunut tiestä kaduksi, joten ”vt” merkintää tulisi siirtää kohti Biolaaksoa.
Pitkämäki
Maakuntakaavaehdotus käsittelee niin ikään Pitkämäen alueen TP/m –merkinnällä. Alue on muuntuvan maankäytön aluetta kuten edellä mainittu Itäharjukin. Naantalintien pohjoispuolisilla alueilla maankäyttö on muuntumassa vahvasti asuinpainotteiseen suuntaan ja maakuntakaavaehdotuksen aluemerkintään ehdotetaan muutosta tältä osin. Maakuntakaavaehdotukseen tulisi muuttaa ns. Pukkilan kaakelitehtaan alue A -taajamatoimintojen alueeksi. Alueella on vireillä asemakaava sen muuttamiseksi asuinkäyttöön. Muulta osin maakuntakaavaehdotuksen mukainen maankäyttö nähdään oikeanlaiseksi.
A
Moisio-Ylimaaria-Jäkärlä -kohdealuemerkinnän sisältävissä taajamatoimintojen alueissa (A) on tarkistettavaa. Moision ja Yli-Maarian taajamatoimintojen alueet tulisivat olla yhtä samaa aluetta. Myös vireillä olevan koskennurmen asemakaava-alue aiheuttaa tarkistustarvetta alueen taajamatoimintojen alueisiin.
Tarkentamista taajamatoimintojen A alueeseen tulee tehdä lisäksi Koroisten ja Raviradan vireillä olevien asemakaavojen alueilla. Koroisten asemakaavan suunniteltu asutus kohdistuu nyt maakuntakaavaehdotuksen valkoiselle alueelle. Taajamatoimintojen aluetta A tulee korjata asemakaavan mukaiseksi. Raviradan eteläpuolisella alueella on niin ikään vireillä oleva asemakaava. Raviradan yhteyteen suunnitellaan väljää asumista hevosurheilu huomioiden. Taajamatoimintojen aluetta A siten tulee täydentää asemakaavan mukaiseksi.
Seudullisesti merkittävät päivittäis- ja erikoistavarakaupan alueet on maakuntakaavaluonnoksessa osoitettu keskustoihin keskustoimintojen alueille (C) ja mahdolliselle tulevalle keskustatoimintojen alueelle (C/m) sekä keskusta-alueiden ulkopuolella osa-aluemerkinnöillä ”vähittäiskaupan kohdealue” näistä kaupan alueista Turun kaupunkialueella on tunnistettu Itäharju- Biolaakson alue sekä Oriketo-Topinojan alue kehätien varrella. Myös osa Hauninen-Kuninkoja–Itäniitty aluekokonaisuudesta sijoittuu Turun kaupunkialueelle. Kohdemerkinnöissä on myös tapahtunut muutosta maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen myötä. Uusina kohdemerkintöinä on maakuntakaavaehdotukseen esitelty kms ja km –merkinnät, joilla osoitetaan seudullisesti merkittäviä kaupan kohteita ja –s liitteen avulla on osoitettu ne kaupan alueet, joilta edellytetään monipuolista saavutettavuutta.
Keskustatoimintojen alueet
Keskustatoimintojen alueita ei maakuntakaava mitoita. Alueille on kuitenkin osoitettu tavoitteellinen määrä kaupan kokonaisneliöistä, jotta kaupan ohjauksen kokonaisuus tulee hahmotetuksi. Maakuntakaava on tunnistanut kolme Turun kaupunkialueen keskusta seudullisesti merkittäviksi. Nämä ovat: Turun keskusta, Länsikeskus ja Skanssi. Keskusverkko on kokonaisuutena järkevä. Mahdollisia tulevia keskustatoimintojen alueita C/m ei ole maakuntakaavassa Turun kaupunkialueelle osoitettu. Tulevana keskustatoimintojen alueena olla lisäksi kaupungin strateginen kärkihanke Itäharjun Kampus ja tiedepuiston alue, johon on kaupungin toimesta osoitettu merkittävää panostusta osana Tunnin juna –hankkeen tukemista. Tämän alueen käsittely tuleekin muuttaa edotetun mukaiseksi. Samalla Itäharjun alueelta tulee poistaa maakuntakaavan kaupan sijainninohjaus ja mitoitus.
Vähittäiskaupan kohdealueet
Oriketo- Topinoja
Ohikulkutiehen tukeutuva työpaikkatoimintojen alue (Oriketo-Topinoja), jolla sijaitsee myös kehittyvää seudullista kauppaa. Alue on maakuntakaavassa osoitettu työpaikkatoimintojen alueena ja vähittäiskaupan kohdealuemerkinnällä. Aluerajausta on muutettu maakuntaluonnoksesta kaupungin toiveiden mukaisesti ja aluerajaus nähdään nyt aluekokonaisuutena paremmin tulevaisuuden kehittämissuunnitelmat huomioivana. Luonnoslausunnossa todettiin alueen kaupan mitoituksen olevan liian alhainen ja mitoitusta pyydettiin lisäämään ainakin 20 000 k-m2. Ehdotuksessa kaupan mitoitus on pysynyt ennallaan.
Hauninen- Kuninkoja –Itäniitty
Kehätien varrelle sijoittuvan kohdealueesta osa sijoittuu Turun kaupungin alueelle. Pääosa aluemerkinnästä sijoittuu Raision Myllyn aluekokonaisuuteen. Alueelle on maakuntakaavaehdotuksessa osoitettu yhteensä 81 900 k-m2 uutta kaupan kerrosalaa. Kaava-asiakirjoista ei käy selväksi, kuinka paljon alueen kaupan mitoituksesta kohdistuu Turun kaupungin alueelle.
Pitkämäki (Manhattan)
Naantalin pikatien varsi Pitkämäessä on maakuntakaavassa osoitettu muuttuvan työpaikkatoimintojen alueena, jolle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä (kms). Alueen kaupalta edellytetään hyvää ja monipuolista saavutettavuutta. Aiemmin mainittua Naantalin pikatien pohjoispuolen muuttamista A taajamatoimintojen alueeksi lukuun ottamatta muut alueen merkinnät nähdään tarkoituksenmukaisiksi.
Liikenneverkko
Maakuntakaavassa liikenneverkon kehittämisen osalta pääpaino on pitkämatkaisessa liikenteessä. Auto-liikenteen verkon kehittämisperiaatteet on esitetty selkeästi levennettävinä väylinä sekä tarkistettuina eritasoliittymävarauksina.
Maakuntakaavaluonnoksessa olemme todenneet, että: Turun Kehätie (kt40) on osa eurooppalaista TEN-T-liikenneverkkoa. Se on kaupunkiseudun elinkeinoelämän kannalta erittäin tärkeä väylä, jonka sujuvuus tulee turvata. Jatkosuunnittelussa maakuntakaavassa onkin syytä osoittaa tarvittavat rinnakkaistieyhteydet. Kehätien ulottuu Naantalin satamatien liittymästä Kirismäen liittymään.
Maakuntaluonnoksen lausunnon vastineessa on todettu, että rinnakkaistieyhteyksien suunnittelun tarve on tunnistettu maakuntakaavaprosessissa. Kyse ei ole maakuntatason merkinnästä vaan erillisestä kuntien välisestä yhteen sovittavasta suunnittelusta.
Turun kaupunki katsoo, että kehätien sujuvuuden turvaamiseksi maakuntakaavaehdotukseen on tärkeää lisätä rinnakkaistieyhteyksien kehittämisen tarve Turun Kehätien (kt40) kehittämistoimenpiteisiin
Kakskerrantie ja Raunistulan puistotie
Kakskerrantie on maakuntakaavaehdotuksessa Hirvensalossa vanhan sillan ja uuden tulevan silla välillä on kuvattu yksiajorataisena. Merkintä on virheellinen ja se tulisi muuttaa ”kaksiajoratainen ja tai nelikaistainen” –merkinnäksi. Samainen merkintä on Raunistulan puistotiellä, joka sekin tulee muuttaa ”kaksiajoratainen tai nelikaistainen”-merkinnäksi.
Paikallisjunaliikenne
Joukkoliikenteen osalta on esitetty maankäytön kehittämistä kaupunkikehittämisen kohdealueille sekä raideliikenneverkon kehittämistä rautatieyhteyksinä ja (paikallis)junaliikenteen raideliikennepaikkoina. Paikallisjunaliikenteen toimintaedellytyksenä on kustannustehokas liikennöinti. Oletettavasti usean sei-sakkeen ja paikallisjunalinjan yhteyteen tarvittaisiin lisää tehokasta maankäyttöä taloudellisen liikennöin-nin varmistamiseksi.
Turun kaupungin alueella tämän hetkiset ja lähivuosikymmenten maankäytön painopisteet palvelevat joukkoliikenteen toteuttamista bussijärjestelmän tai mahdollisen raitiotien keinoin. Huomattavia panostuksia paikallisjunaliikenteen kehittämiseen ei ole nähtävissä. Paikallisjunaliikenteelle osoitettujen asemien ympäristöt, niille tehtävät varaukset mahdollisille tuleville liityntäpysäkeille ja hyvä saavutettavuus kaikilla liikkumismuodoilla asettavat asemanseutujen lähialueiden kehittämistoimille lisähaastetta. Kaupunki toteaakin, että toimivan lähijunaliikenteen mahdollisuudet toteutua lähivuosikymmenien aikana ovat hyvin pienet ja näin ollen asemanpaikkojen varauksista tulisi luopua tai ne tulisi näyttää ohjeellisina.
Pyöräilyn seudulliset laatureitit
Maakuntakaavaehdotukseen on lisätty seudullisesti tärkeät pyöräilyn laatureitit. Laatureitti kuvaillaan turvalliseksi, sujuvaksi ja nopeaksi pyöräilyreitiksi, joiden kunnossapito tulee tukea mahdollisimman hyvin ympärivuotista pyöräilyä.
Laadukkaan pyöräyhteyden toteuttaminen yhtenäisesti maakuntakaavassa esitetyn mukaisesti Turusta Naantalin suuntaan vaikeutuu Mayerin telakan ja Blue industry parkin kehittämistoimien vuoksi. Yhteys on seudullisen pyöräilyn kannalta kuitenkin hyvin oleellinen ja se tulisi esittää väljemmin yhteystarvemerkinnän avulla, jotta jatkosuunnittelulle annetaan tilaa löytää paras reitti esitetylle pyöräyhteydelle.
