Kaupunginsihteeri Merja Jokela 1.12.2016:

Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt Turun kaupungilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Esityksessä ammatillista peruskoulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeva lainsäädäntö uudistettaisiin kokonaisuudessaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki ammatillisesta koulutuksesta, ja lisäksi muutettaisiin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä eräitä muita lakeja, joita on tarpeen muuttaa ammatillisen koulutuksen lainsäädännön uudistamisen vuoksi. Uudistuksella toteutettaisiin toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi, joka on yksi hallitusohjelman osaaminen ja koulutus –painopisteen kuudesta kärkihankkeesta.

Ammatillista koulutusta koskevat säännökset koottaisiin yhteen lakiin. Lisäksi osa työvoimakoulutuksesta siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulle. Kaikki ammatilliset tutkinnot olisivat osaamisperusteisia, ja tutkintojen suorittamisessa siirryttäisiin yhteen näyttöperusteiseen suorittamistapaan pääasiassa työelämässä käytännön työtilanteissa. Ammatilliseen koulutukseen voitaisiin hakeutua joustavasti ympäri vuoden, mutta valtakunnallinen yhteishaku säilytettäisiin jatkuvan haun rinnalla.

Ammatillisessa koulutuksessa otettaisiin käyttöön yhtenäinen henkilökohtaistamisprosessi, jossa hakeutujalle suunniteltaisiin soveltuva tutkinto tai koulutus, tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin aiemmin hankittu osaaminen sekä suunniteltaisiin puuttuvan osaamisen hankkiminen, osaamisen osoittaminen ja arviointi. Koulutuksessa keskityttäisiin hankkimaan vain sitä osaamista, joka opiskelijalta puuttuu. Henkilökohtaistamisprosessissa suunniteltaisiin myös tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat tukitoimet, kuten erityisen tuen tarve. Oikeus saada erityistä tukea laajennettaisiin koskemaan myös ammatti- ja erikoisammattitutkinnon opiskelijoita.

Koulutuksen järjestäjä päättäisi koulutuksen toteuttamistavoista. Koulutuksen järjestäjällä olisi laajat mahdollisuudet toteuttaa yksilöllisiä opintopolkuja ja hyödyntää niissä erilaisia oppimisympäristöjä ja pedagogisia ratkaisuja.

Oppisopimuskoulutus säilyisi keskeisiltä osin nykyisellään ja perustuisi jatkossakin opiskelijan ja työnantajan väliseen määräaikaiseen työsopimukseen tai virkasuhteeseen. Uutena työpaikalla tapahtuvan koulutuksen muotona otettaisiin käyttöön koulutussopimus, jolla opiskeltaessa opiskelija ei olisi työsuhteessa työpaikkaan, työpaikka ei maksaisi korvausta opiskelijalle eikä työpaikalle maksettaisi korvausta koulutussopimuksen ajalta. Koulutus- tai oppisopimukseen perustuvaa osaamisen hankkimista voitaisiin yhdistellä muissa oppimisympäristöissä tapahtuvaan osaamisen hankkimiseen.

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyjärjestelmä muodostuisi koulutuksen järjestämisluvista sekä vuosittaisista rahoituksen suoritepäätöksistä, joilla päätettäisiin seuraavan vuoden tavoitteellisista opiskelijavuosista, mukaan lukien työvoimakoulutukseen varattavat opiskelijavuodet. Kaikkea ammatillista koulutusta säädeltäisiin jatkossa yhdellä järjestämisluvalla. Koulutuksen järjestäjät voisivat järjestämislupansa rajoissa päättää aiempaa vapaammin koulutustarjontansa kohdentamisesta sekä siitä, millä tavoin ja missä oppimisympäristöissä koulutusta järjestetään. Näin lisättäisiin koulutuksen järjestäjien liikkumavaraa ja toimivaltaa vastata nopeasti ja ketterästi työelämän ja yksilöiden sekä alueiden muuttuviin osaamistarpeisiin. Säätely- ja ohjausjärjestelmällä huolehdittaisiin myös siitä, että ammatillisen koulutuksen kansallinen ohjaus olisi riittävän vahvaa strategisten koulutuspoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmä ehdotetaan uudistettavaksi yhtenäiseksi kokonaisuudeksi yhdistämällä nykyiset ammatillisen peruskoulutuksen, ammatillisen lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja ammatillisten erikoisoppilaitosten rahoitukset. Rahoitusjärjestelmään sisällytettäisiin myös tutkintotavoitteisen työvoimakoulutuksen rahoitus sekä osa tutkintoon johtamattoman työvoimakoulutuksen rahoituksesta. Ammatilliseen koulutukseen kohdennettava valtionrahoitus muutettaisiin talousarvioperusteiseksi eli luovuttaisiin toteutuneisiin kustannuksiin perustuvasta rahoitusjärjestelmästä. Uudessa rahoitusjärjestelmässä painopiste siirtyisi suorituksia ja koulutuksen vaikuttavuutta painottavaksi opiskeluun käytetyn ajan laskemisen sijasta. Rahoitusjärjestelmä olisi suhteellinen, jolloin suoritteille ei enää asetettaisi etukäteen kiinteää yksikköhintaa, vaan koulutuksen järjestäjän saama rahoitus vastaisi järjestäjän toteuttamien suoritteiden suhteellista osuutta kaikkien järjestäjien suoritteista. Rahoitusjärjestelmä koostuisi perus-, suoritus- ja vaikuttavuusrahoitusosuuksista sekä strategiarahoituksesta, joilla olisi erilaiset määräytymisperusteet.

Lausunto on pyydetty toimittamaan viimeistään 19.12.2016. Sivistystoimiala on valmistellut ehdotuksen Turun kaupungin lausunnoksi opetus- ja kulttuuriministeriölle.

Liite 1Ehdotus Turun kaupungin lausunnoksi opetus- ja kulttuuriministeriölle

Oheismateriaali 1Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 8.11.2016

Oheismateriaali 2Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ammatillisesta koulutuksesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (8.11.2016)

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle liitteenä 1 olevan lausunnon.

Pöytäkirja tämän asian osalta tarkastetaan heti.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.