Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen, liikelaitosjohtaja Irina Nordman 5.10.2016:

Turun Vesiliikelaitos on vastannut Turun kaupungin käyttöveden tuotannosta Turun Seudun Vesi Oy:n hallinnoiman Virttaankankaan tekopohjavesilaitoksen käynnistymiseen saakka. Vesiliikelaitos on tuottanut aiemmin käyttöveden puhdistamalla Aurajoen raakavettä Halisten pintavesilaitoksella. Vesihuolto on varmistettu mahdollisten pintaveden laatuun tai saatavuuteen liittyvien ongelmien osalta mm. käyttämällä Paimionjoen vesistöä raakaveden varavesilähteenä.

Raakaveden hankinnan varmistaminen on edellyttänyt luvanvaraista säännöstelyvelvoitetta. Vaadittavien säännöstelylupien haltija on ollut Turun kaupunki. Säännöstelyä Hovirinnankoskella sekä Tarvasjoella sijaitsevaa vedenjohtamiseen käytettävää pumppaamoa on hoitanut käytännössä Turun Vesiliikelaitos kustannuksellaan.

Tekopohjaveden tuotannon käynnistyttyä Turun Vesiliikelaitos on luopunut Aurajoen pintavesilaitoksesta, joka on siirtynyt Turun Seudun Vesi Oy:n varalaitoskäyttöön. Nykyisestä säännöstelystä sekä säännöstelyrakenteiden hoidosta ja kunnossapidosta aiheutuu kuitenkin edelleen huomattavia kustannuksia Vesiliikelaitokselle. Turun Seudun Vesi Oy:n raakavedenhankinta ei ole myöskään enää samassa määrin riippuvainen Paimionjoen vedenjohtamisesta Aurajokeen. Lisäksi Someron järviketjulla on koettu säännöstelystä aiheutuvan haittaa vesistön laadulle ja sen virkistyskäytölle.

Turun kaupungin ja seudun vesihuollon uudelleenjärjestelyjen vuoksi on käynnistetty Paimionjoen vesistöä koskeva uudistushanke, jonka tavoitteena on Paimionjoen vesistön ympäristön tilan parantaminen ja samalla TSV Oy:n varavesituotannon varmistaminen riittävällä tasolla. Turun kaupungin tavoitteena on lisäksi siirtää käyttöveden tuotantoon liittyvät oikeudet ja velvollisuudet Turun Seudun Vesi Oy:lle ja muille asianosaisille tahoille olemassa olevaa tilannetta vastaavasti.

Uudistushankkeen ensimmäisenä vaiheena on julkaistu Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelma, joka on laadittu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ja FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy:n välisen puitesopimuksen mukaisena työnä. Kustannuksista ovat vastanneet ELY-keskus (50 %), Someron kaupunki (40 %) ja Turun Vesiliikelaitos (10 %).

Suunnitelma koskee Paimionjoen yläosaa. Säännöstelyn lopettamisen myötä vedenkorkeuksien nopea vaihtelu vähenisi, talviaikaiset matalimmat veden-korkeudet nousisivat järviketjulla ja alivirtaamat kasvaisivat Hovirinnankoskella, millä on myönteisiä vaikutuksia vesistön ekologiseen tilaan. Hovirinnankosken säännöstelypadon muuttaminen kaloille kulkukelpoiseksi luonnonmukaiseksi pohjapadoksi parantaisi lisäksi kalaston elinolosuhteita ja vesistön ekologista tilaa.

Vedenlaadun kannalta eniten merkitystä on Painion pohjapadon rakentamisella, mikä vähentäisi huomattavasti virtausta ja kuormitusta alapuoliselta järviketjulta Painion suuntaan. Hanke on vesienhoitosuunnitelman toimenpide-ohjelmassa mainittu toimenpide, joka edistää alueen vesienhoidon tavoitteiden saavuttamista.

Aiemmin osana säännöstelyn kehittämistä on toteutettu Karjakosken settipadon muuttaminen pohjapadoksi. Rahoituksesta vastasivat tuolloin Turun Vesiliikelaitos ja ELY-keskus. Tässä yhteydessä ei haettu muutoksia itse säännöstely-lupaan.

Suunnitelmaan perustuen on laadittu sopimusluonnos, joka korvaisi aiemman Paimionjoen vesistön yläosan säännöstelyn kehittämistä koskevan puitesopimuksen.

Uuden sopimuksen osapuolina olisivat Turun kaupunki, Someron kaupunki, Turun Seudun Vesi Oy, Turun Vesiliikelaitos ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen Ympäristö ja luonnonvarat- vastuualue. Sopimuksen tarkoituksena on sopia Rautelankosken kunnostuksesta sekä Hovirinnankosken säännöstelypadon purkamisesta ja luonnonmukaisten pohjapatojen rakentamisesta Hovirinnankoskeen.

Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen; suunnittelu- ja luvanhakuvaihe sekä toteutusvaihe. Ensimmäistä vaihetta on toteutettu vuonna 2015 allekirjoitetun puitesopimuksen mukaisesti. Sen kustannukset ovat em. kehittämissuunnitelma mukaan lukien olleet 56.000 euroa (ALV 0 %).

Hankkeen arvioidut toteutuskustannukset (ALV 0 %) ovat 360.000 euroa siten, että toteutusvaiheen osalta käytetään rahoitussuhdetta; Varsinais-Suomen ELY-keskus (valtio) 50 %, Someron kaupunki 25 %, Turun Seudun Vesi Oy 15 % ja Turun Vesiliikelaitos (myöhemmin Turun Vesihuolto Oy) 10 %.

Säännöstelykäytännön muuttaminen suunnitellulla tavalla ja hankkeeseen liittyvät toimet edellyttävät aluehallintoviraston lupaa ja lupahakemussuunnitelman odotetaan valmistuvan 2016 loppuun mennessä. Hankkeen toteutusvaiheen arvioidaan ajoittuvan vuosille 2018 - 2020.

Sopimuksen mukaan luvan hakijana olisi Someron kaupunki siltä osin kuin se koskee Hovirinnankosken nykyisen padon purkamista, pohjapatojen rakentamista ja Rautelankosken kunnostusta. Luvasta aiheutuvat velvoitteet tulisivat siten Someron kaupungin hoidettaviksi, mutta muut sopimuksen osapuolet osallistuisivat luvasta välittömästi aiheutuvien velvoitteiden kertaluonteisiin kustannuksiin edellä olevin osuuksin.

Säännöstelymääräysten muutoksiin liittyen luvan hakijana olisi Turun kaupunki. Muutokset kattaisivat jo aiemmin toteutetun Karjakosken padon säännöstelyvelvoitteet. Lupamuutoksen haun yhteydessä Turun kaupunki luopuisi nykyisten lupien hallinnasta ja siirtäisi vedenotto-oikeuden Turun Seudun Vesi Oy:lle, joka vastaa vedenhankinnasta Turun ja muun seutukunnan tarpeisiin.

Päätöksen luopumisesta ja oikeuden siirtämisestä tekee Turun kaupunginhallitus. Vedenotto-oikeudesta aiheutuvat kustannukset siirtyvät 1.1.2017 Turun Seudun Vesi Oy:lle kaupungin edelleen vastatessa säännöstelyvelvoitteesta muutospäivään asti.

Sopimuksen kohdan 5 mukaan Someron kaupungin rahoitus toteutuu, mikäli kaupunginvaltuusto myöntää hankkeelle tarvittavat määrärahat. Turun Vesiliikelaitos on talousarviossaan varautunut kustannuksiin.

Liite 1Sopimus

Oheismateriaali 1Paimionjoen säännöstelyn kehittämissuunnitelman raportti

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell

EhdotusKaupunginhallitus päättää hyväksyä Paimionjoen järjestelyihin liittyvän sopimuksen liitteen 1 mukaisessa muodossa ja oikeuttaa kaupunginjohtajan hyväksymään siihen mahdollisesti tehtäviä teknisluonteisia tarkennuksia.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.