Johtaja Pekka Sundman, kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja maahanmuuttajakoordinaattori Sari Kanervo 17.2.2016:
Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) velvoittaa kunnat laatimaan maahanmuuttajien kotouttamisohjelman. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.3.2014 § 29 Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman vuosille 2014 – 2017 ja totesi, että kotouttamisohjelma tullaan liittämään osaksi kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi tuotavia strategisia ohjelmia ja raportoidaan ja päivitetään osana ohjelmakokonaisuutta.
Kotoutumistoimenpiteiden kohderyhmään kuuluvat nykylain mukaisesti käytännössä kaikki pysyväisluonteisemmin Suomessa oleskelevat maahanmuuttajat. Viime vuosina maahanmuuttajamäärät Suomessa ja Turussa ovat kasvaneet ripeästi ja maahan tulosyyt monipuolistuneet. Turun muunkielisten määrä kasvaa runsaalla 1000 henkilöllä vuodessa. Turun muun kielisten osuus koko väestöstä ylittikin kymmenen prosentin rajan vuonna 2015 ollen vuoden lopussa 19 023 henkeä.
Valtakunnallisten linjausten mukaisesti Turun ohjelmassa pyritään vahvistamaan kotoutumista edistäviä toimenpiteitä osana peruspalveluita. Erityisesti poikkihallinnolliset toimet, kaupungin ja eri toimijoiden välinen yhteistyö sekä monikulttuurisen osaamisen merkitys on korostunut maahanmuuttotyön monipuolistuessa ja arkipäiväistyessä koskemaan isoa osaa Turun kaupungin toiminnoista. Kotouttamisohjelman kehittämissuositukset on koottu seitsemään kokonaisuuteen, joiden toimeenpanosta voidaan todeta seuraavaa:
Maahanmuutto voimavarana
Monipuolistuneen ja pitkään jatkuneen maahanmuuton myötä asian painoarvo on kasvanut ja edellytykset hyödyntää maahanmuuttoa voimavarana ovat vahvistuneet. Turun ja valtion välillä toteutetun Turun seudun kasvusopimuksen 2014 – 2015 kautta rahoitusta ohjattiin työperäiseen maahanmuuttoon ja kotoutumiseen. Kansainvälisille opiskelijoille suunnattuja palveluja kehitettiin mm. Polku-hankkeen avulla. Päivisin töissä tai koulussa olevia varten käynnistettiin iltaopetuksena Finnish for foreigners Turun Iltalukiossa. TsEK:n Potkuri käynnisti yrityksille uuden palvelun, joka tarjoaa tietoa ja neuvontaa myös kansainvälistymiseen ja uusien markkinoiden valloittamiseen kansainvälisen kaupan ammattilaisten voimin.
Terveys ja hyvinvointi
Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia edistettiin sekä perusterveydenhuollossa että ennalta ehkäisevän terveydenhuollossa ottaen huomioon THL:n valtakunnallisen Maamu -tutkimuksen tulokset. Terve-ryhmiä kokeiltiin uudella konseptilla. Maahanmuuttajien hyvinvointi ja terveydenedistäminen nousivat keskeiseksi näkökulmaksi niin vapaa-aikatoimialan peruspalveluissa kuin Kove-hankkeessa, joka toteutti erityisesti poikien ja miesten harrastustoimintaa. Laajana verkostoyhteistyönä suunniteltiin omaehtoisen terveyden edistämisen hanketta. Hanke ei kuitenkaan saanut rahoitusta.
Osaaminen ja oppiminen
Maahanmuuttajien kotouttamiskoulutusta ja valmistavaa koulutusta kehitettiin niin lasten perusopetuksessa kuin aikuistenkin opetuksessa. Erityistä huomiota on kiinnitetty nuoriin. Nivelvaiheopetusta tarjoavat oppilaitokset ovat kokoontuneet säännöllisesti turvatakseen kaikille opiskelupaikan. Nuorten osaamisohjelman puitteissa on saatu lisättyä ammatillisen koulutuksen paikkoja ja panostettu opinto-ohjaukseen. Koulun ja kodin välistä yhteistyötä lisättiin hyödyntämällä omankielisten opettajien osaamista ja järjestämällä omankielisiä vanhempainiltoja. Suomen kielen oppimista ja kotoutumista tukivat myös vapaa-aikatoimialan järjestämät Suomi tutuksi -tilaisuudet sekä mahdollisuus puhua suomea harrastetoiminoissa että erilaisissa tilaisuuksissa.
Aktiivisuus, osallisuus ja vuorovaikutus
Maahanmuuttajien aktiivisuutta ja osallisuutta on tuettu kehittämällä alueellista toimintaa maahanmuuttajavaltaisilla alueilla sekä peruspalvelujen puitteissa että Eviva-hankkeen myötä. Pientuloisille myönnettävällä Kimmoke-rannekkeella tuettiin heidän liikunta- ja kulttuuriharrastusmahdollisuuksia. Konsernihallinto ja jokainen toimiala on osallistunut vuorovaikutuksen lisäämiseen kantasuomalaisten ja maahanmuuttajien välille yhteistyössä yksittäisten maahanmuuttajayhdistysten kanssa sekä erilaisissa yhteistyöverkostoissa ja ohjausryhmissä. Sivistystoimialan monikulttuuriset teemaviikot/päivät ovat vakiintuneet osaksi koulujen toimintakulttuuria. Ulkomaalaistoimiston toteuttaman kove-hankeessa edistettiin molemminpuolista suvaitsevaisuutta maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä ja vahvistettiin kotouttavaa työtä uskonnollisten yhteisöjen kanssa. Vapaa-aikatoimiala järjesti runsaasti erilaisia kulttuurien esittelyjä sekä tilaisuuksia, joissa ihmisillä oli mahdollisuus kohdata. Tiiviimmän ja säännöllisemmän vuoropuhelun ja maahanmuuttajien osallisuuden lisäämiseksi kaupunki perusti lisäksi monikulttuurisuusneuvoston sekä muslimityöryhmä.
Työllisyys
Maahanmuuttajien työllisyys ja osaamisen hyödyntäminen painottuivat raportointiajalla, mm. kaupungin käynnistämissä TUTTU-työllisyyshankkeessa ja työ- ja toimintakykyä tukevassa Party –hankkeessa, joissa maahanmuuttajat on huomioitu erityisenä kohderyhmänä. Kaupunki toimi myös maahanmuuttajien työllistäjänä tarjoamalla työkokeilu- ja harjoittelupaikkoja sekä kesätyömahdollisuuksia maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Kaupunki otti käyttöön nimettömän työhaun yhdenvertaisuuden edistämiseksi työllistymisessä.
Asuminen
Asuminen osalta keskiössä olivat lähiöiden kehittäminen esimerkiksi Elinvoima lähiöihin-hankkeella, asumisviihtyvyyden parantaminen sekä yhteisöllisyyden vahvistaminen kehittämällä tilojen yhteiskäyttöä ja yhteistiloja. Ongelmallisia kohteita on saneerattu kysyntää vastaaviksi asunnoiksi. Asunto- ja kaavoituspolitiikassa on pyritty siihen, että alueilla, joilla on TVT Asunnot Oy:n taloja, ei rakenneta lisää, vaan on etsitty hajakohteita. TVT:lle on myös palkattu kolmas asumisneuvoja.
Maahanmuuttotyön kehittäminen
Maahanmuuttotyön kehittämisessä keskeisessä roolissa on ollut peruspalvelujen roolin vahvistaminen sekä tiedotuksen tehostaminen. Asiakasryhmien ja yhteisöjen tavoittaminen ja motivointi kotoutumista edistäviin toimintoihin
Kaupungin tuottamia palveluja kehitettiinkin asiakaslähtöisyysperiaatteella ja kulttuurisensitiivisemmiksi ja yhdenvertaisemmiksi. Maahanmuuttajille kohdennettua tiedotusta kehitettiin kaupungin verkkosivu-uudistuksen yhteydessä. Turun sivuille luotiin Maahanmuuttajat laskeutumisalusta, jolle on koottu kaikki maahanmuuttajille suunnatut kaupungin palvelut. Samassa yhteydessä suomenkielen koulutukset kokoava Finnishcourses –portaali otettiin käyttöön ja infopankin tekstit päivitettiin. Kove –hankkeen kautta tavoitettiin uusia asiakasryhmiä ja yhteisöjä kotoutumista edistäviin toimintoihin. Myös omankieliseen tiedostukseen ja ohjaukseen panostettiin, mm. vakinaistamalla omakielinen ohjauspiste infotori vuonna 2015.
Syksyllä 2015 Euroopassa koettiin ennennäkemätön turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, mikä näkyi myös Turussa. Kaupunki reagoi tarpeeseen nopeasti ja perusti turvapaikanhakijoihin liittyvä koordinaatioryhmän ja luovutti tilojaan hätämajoitusyksiköiksi. Turvapaikanhakijoiden tilanne herätti runsaasti tietotarpeita, joihin vastattiin kaupungin nettisivujen aktiivisella viestinnällä ja tiedottamalla kuntalaisille, medialle ja henkilöstölle sekä järjestäen asukastilaisuuksia. Turvapaikanhakijoiden tiedontarpeeseen puolestaan vastattiin kauppakorkeakoulun kanssa yhteistyössä kehitetyllä mobiilitietopankkilla Turussa elämisestä.
Kotouttamisohjelman toteuttaminen on edennyt kaudella 2014 – 2015 tavoitteiden suuntaisesti, vaikka moni asia on luonnollisesti vielä kesken. Ohjelmaan kirjatuista tavoitteista ovat toteutuneet omakielisen ohjauksen ja neuvonnan vakinaistaminen sekä KOVE-hanke, joka päättyi vuonna 2015.
Turun koto-indeksin kehitys oli myönteistä vuonna 2015. Koto-indeksin arvo parantui viidettä vuotta peräkkäin. Koto-indeksin tavoitteeksi on asetettu kaupunginhallituksessa indeksin parantuminen 1 %-yksikköä vuodessa vuodesta 2007 alkaen. Tämän tavoiteuran yläpuolelle päästiin ensi kerran vuonna 2014. Vieraskielisten työttömyys on vähentynyt suhteessa keskimääräiseen turkulaiseen erityisesti vuoden 2012 jälkeen, ja se selittää parhaiten indeksin myönteistä kehitystä viime vuosina. Myös vieraskielisten tulot ovat kasvaneet, ollen vuonna 2015 noin 70 % keskimääräisen turkulaisen tuloista. Vuonna 2015 vieraskielisten suhteelliset tulot pysyivät lähes ennallaan, huolimatta siitä, että vieraskielisten työttömyyskehitys oli myönteisempää kuin keskimääräisellä turkulaisella.
Vieraskielisten nuorten osallistuminen toisen asteen koulutukseen on kehittynyt varsin myönteisesti vuoden 2009 pudotuksen jälkeen. Vuonna 2015 vieraskielisiä turkulaisia nuoria on turkulaisessa toisen asteen koulutuksessa suhteellisesti ja absoluuttisesti enemmän kuin koskaan. Vuonna 2015 vieraskielisistä nuorista osallistui toisen asteen koulutukseen noin 46 % ikäluokasta. Vastaava luku on kaikilla turkulaisilla 63 %*, eli vieraskielisten nuorten koulutukseen osallistuminen on vielä varsin kaukana keskimääräisestä turkulaisesta nuoresta.
* Huom. Koto-indeksissä tarkastellaan turkulaisten nuorten määrää turkulaisissa 2. asteen oppilaitoksissa. Tästä syystä ei esimerkiksi voi päätellä, että vuonna 2015 27 % turkulaisista nuorista olisi koulutuksen ulkopuolella (100 % - 63 % = 27 %).
Vuonna 2016 ja 2017 kotouttamistyö on suurien haasteiden edessä. Työperäisen maahanmuuton odotetaan kasvavan telakan täystyöllisyyden myötä, ja oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat kuntiin. Vuonna 2016 tullaankin panostamaan peruspalvelujen kehittämiseen vastaamaan myös uusien tulijoiden tarpeisiin, kotouttamistyön kehittämiseen, kulttuurien väliseen vuoropuhelun ja eri toimijoiden välisen yhteistyön tiivistämiseen. Tarpeelliset kotouttamistoimet voidaan toteuttaa kotouttamisohjelman puitteissa.