Kaupunginjohtaja Aleksi Randell ja johtaja Jukka Laiho 30.10.2015:

Lähtökohdat ja toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.11.2014 § 165 voimassa olevan taloussuunnitelman vuosille 2015-2018. Taloussuunnitelma on seuraavien vuosien osalta alijäämäinen ja talouden tasapainoa tavoitellaan vuoteen 2018 mennessä. Kaupunginvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelmakauden tarkistetut suunnitteluluvut 15.6.2015 § 124.

Koko taloussuunnitelmakauden aikana kaupungin nettokäyttömenojen kasvu on maltillisella tasolla. Tämän kehityksen säilyttäminen antaa mahdollisuuden saavuttaa talouden tasapaino ja nettovelkaantumiselle asetettu tavoite.

Merkittävin kuntien toimintaan ja palvelujen tuottamistapaan vaikuttava hanke on käynnissä oleva sote-uudistus. Toistaiseksi ei ole käytettävissä laskelmia uudistuksen toteutuksesta ja sen toiminnallisista ja taloudellisista vaikutuksista verrattuna nykyiseen toimintatapaan. Toteutuessaan uudistus tarkoittaa joka tapauksessa merkittävää muutosta kaupungin toimintaan ja näitä muutoksia ei vielä ole pystytty arvioimaan.

Haasteena suunnittelukaudella on erityisesti kasvava työttömyys ja siitä aiheutuva työllisyyskustannusten kasvu samoin kuin erikoissairaanhoidon kustannuspaineet. Lisää haasteita tuo turvapaikkahakijoiden ennätyksellinen laajuus, minkä kustannusvaikutuksia ei tässä vaiheessa tiedetä.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kustannuskehitys on viime vuosina ollut yleiseen taloustilanteeseen nähden poikkeuksellisen korkea. Maksuosuudet sairaanhoitopiirille ovat poikkeuksetta ylittäneet sairaanhoitopiirin vuonna 2012 asettaman 3,8 prosentin kasvun. Lisälaskut kunnille ovat merkinneet samalla omien palvelujen heikentämistä. Sairaanhoitopiiri on asettanut vuoden 2016 talousarvion reunaehdoksi, että jäsenkuntien maksuosuuden kasvu voi olla enintään +2,1 % talousarviosta 2015. Vaikka sairaanhoitopiiri on tarkistanut kasvuprosenttiaan alaspäin vuoden 2012 tasosta, se on edelleen ja erityisesti viime vuoden kehitys huomioiden erittäin haasteellinen. Lautakunnan vuoden 2016 talousarvio on laadittu kaupunginvaltuuston kesäkuussa vahvistamaan suunnittelulukuun. Tämä tarkoittaa sitä, että lautakunnan nettomenojen muutos vuoden 2015 muutettuun talousarvioon jää negatiiviseksi. Kun sairaanhoitopiirin maksuosuudet sosiaali- ja terveyslautakunnan koko budjetista ovat vuosittain olleet yli 30 prosenttia, merkitsee se paineita oman toiminnan sopeuttamiseen. Koko kaupungin nettomenoista sairaanhoitopiirin maksuosuudet ovat olleet lähes 20 prosenttia. Kaupunginjohtajan esityksessä kaupungin talousarvion 2016 nettomenojen kasvu on 0,5 prosenttia verrattuna vuoden 2015 muutettuun talousarvioon.

Sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu 2012-2016 (miljoonaa euroa).

Työmarkkinatukiuudistus on lisännyt kuntien kustannusvastuuta. Työmarkkinatuen kuntaosuus on noussut viimeisen kahden vuoden aikana 11 milj. euroa. Nykyisellä suhdanteella ja verkkaisella elpymisellä kustannusten voitaneen ennakoida vielä kasvavan.

Vallitseva pakolaistilanne on syytä huomioida ja arvioida taloussuunnitelmakauden toimintasuunnitelmissa. Toistaiseksi muuttuvia tekijöitä lienee niin paljon, ettei edes arviolaskelmia vaikutuksista kannattane tässä vaiheessa tehdä. Pakolaistilanteen vaikutukset arvioidaan toiminnan ja talouden suunnittelussa vuoden 2016 aikana.

Kaupunginvaltuuston 3.12.2012 hyväksymässä talousarviossa asetettiin talousarvioraami alkavalle valtuustokaudelle. Talouden ennakoitiin kääntyvän kasvuun vuonna 2015. Silloin käytössä olleisiin ennusteisiin nähden tilanne on muuttunut. Asetettuun raamiin nähden kansallinen taloustilanne on osoittautunut toistuvasti oletettua heikommaksi ja myös arviot keskipitkällä aikavälillä ovat heikentyneet. Kehityksen taustalla ovat olleet maailmantalouden ja euroalueen ongelmat sekä osaltaan Suomen teollisuuden rakennemuutos ja heikko kilpailukyky. Yleisen taloustilanteen johdosta veroennusteet ovat heikot ja kuntatalouden tasapainoa ei ole pystytty saavuttamaan. Edelleen vuoden 2015 talousarvion pohjana käytetyt Kuntaliiton antamat veroperusteet osoittautuivat jo alkuvuodesta ylioptimistisiksi. Ensimmäisen kerran arvioita tuotiin alaspäin helmikuussa ja uudelleen toukokuussa saatuja ennusteita mukaillen.

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen tavoitteena on kaupungin talouden tasapainon saavuttaminen suunnitelmakauden lopulla vuonna 2018 valtuuston aiemman linjauksen mukaisesti, vaikka yleinen taloudellinen tilanne koko Suomessa ja verorahoituksen heikko kasvu asettaa sille merkittäviä haasteita.

Maan uuden hallituksen hallitusohjelmaan sisällytettiin toimenpiteitä julkisen talouden ja kuntatalouden tasapainottamiseksi. Hallitusohjelman pohjalta rakennettu valtion talousarvioesitys muuttaa kuntien rahoitusta. Veropohja kapenee ja valtion ja kuntien välistä kustannusten jakoa on tarkistettu. Lisäksi kunnille annetaan mahdollisuus nostaa perimiään palvelumaksuja sekä joissakin kohdin järjestää toimintaa uudelleen kevenevän normituksen seurauksena.

Valtioneuvosto on perusteluissaan esittänyt hyödyksi kuntien tulopohjan kasvattamista sekä menojen vähentämistä. Kuntien näkökulmasta asia ei ole näin yksinkertainen. Varma asia on se, että kunnille osoitetut valtionosuudet tulevat laskemaan. Kuntien tulee tehdä omat päätökset ja toimintasuunnitelmien tarkennukset menojen vähentämiseksi sekä tulojen lisäämiseksi.

Verorahoituksen kehitys

Valtion vuoden 2016 talousarvion sisältyy kuntien näkökulmasta kaksi merkittävää päätöstä verorahoitukseen liittyen. Ensimmäinen koskee veroperusteiden muutoksia, joiden seurauksena kuntien saamat verotulot putoavat. Verotuloja vähentävät mm. ansiotuloista tehtävien vähennysten korottaminen ja kuntien yhteisövero-osuuden määräaikaisen korotuksen päättyminen vuoden 2015 lopussa. Hallituksen veroperusteisiin tekemien muutosten vaikutus verotuottoihin kompensoidaan kunnille korottamalla vastaavalla summalla.

Toinen valtion päätös koskee vuosittain tehtävää kustannustenjaon tarkistusta, jossa korjataan laskennalliset kustannukset vastaamaan toteutuneita kustannuksia. Tämän seurauksena kuntien valtionosuudet tulevat tänä vuonna kasvamaan 300 miljoonaa.

Edellä mainittujen lisäksi valtioneuvoston talousarvioesitys sisältää pienempiä, mutta toimintaan sidottuja muutoksia. Taloussuunnitelman laatimisessa on hyödynnetty Kuntaliiton antamia ennusteita verotulojen kehityksestä sekä arviota ensi vuoden valtionosuuksista. Valtioneuvoston esitykset on huomioitu Kuntaliiton laskelmissa.

Kokonaisuutena kaupungin verorahoituksen ennustetaan kasvavan kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 1,0 %, jolloin se on kevään suunnittelulukuja vastaavalla tasolla (suunnitteluluku 994,9 milj. euroa, talousarvioesitys 994,6 milj. euroa). Verorahoituksen sisällä verotulot tulevat putoamaan merkittävästi, mutta valtionosuudet tulevat kasvamaan vastaavasti.

Taloussuunnitelmakaudella valtiovarainministeriö on reivannut omia ennusteitaan merkittävästi. Uusimmissa ennusteissa verotulojen kehitys korreloi suoraan maltillisen bruttokansantuotteen kehityksen kanssa. Erityisesti telakan ilahduttavasti parantunut tilauskanta sekä alueemme suurimpien yritysten vakaa liiketoiminta antaa Turun seutukunnalle kuitenkin uskoa talouden elpymiseen, ehkä jopa keskimääräistä nopeammin.

Henkilöstö

Talousarvioesitykseen sisältyvä henkilöstösuunnitelma vähentää kaupungin henkilöstötyövuosien määrää vuonna 2015 keväällä vahvistetun tavoitteen mukaisesti 175:llä.

Henkilöstön voimavarana – ohjelman vuoden 2016 tavoitteet ovat:

•Toimintaedellytykset ovat laadukasta työtä tukevat: resurssien riittävyys sekä työympäristön soveltuvuus työhön ovat kunnossa

•Kriittinen osaaminen on määritelty ja osaaminen on riittävällä tasolla

•Paremman johtamisen kokonaisuus edistää Turun kaupungin työpaikkojen vetovoimaisuutta

Tehtyjen henkilöstösuunnitelmien aktiivinen seuranta on avainasemassa vuoden 2016 aikana.

Talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle on kirjattu henkilötyövuositavoitteet (Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet, Taulukko Toimialan htv). Henkilöstösuunnitelmat tulee tuoda talousarvion täytäntöönpanon yhteydessä kaupunginhallituksen vahvistettavaksi.

Investoinnit

Turun kaupungin bruttoinvestoinnit tulevat talousarvioesityksen mukaisesti taloussuunnitelmakaudella olemaan 113,0 milj. euroa vuonna 2016 ja 91,1 milj. euroa vuonna 2017.

Vuoden 2016 talousarvion laadinnassa investointien suunnittelun lähtökohtana toimivat kaupunginvaltuuston hyväksymät toimielinkohtaiset suunnitteluluvut. Suunnittelulukujen vahvistamisen jälkeen tapahtunut merkittävin muutos infrapalveluiden investointien osalta on ollut Kakolan alueelle sijoittuvan funikulaari -hankkeen lisäys vuosille 2016 ja 2017.

Kiinteistöliikelaitoksen investointitasoja on pyritty keventämään mm. tilahankkeiden osalta hyödyntämällä taseen ulkopuolisia toteutusratkaisuja. Esimerkkinä tästä on Yli-Maarian kouluhanke. Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden investointien muutoksista merkittävin on päätös Yli-Maarian kouluhankkeen aikaistamisesta niin, että hanke valmistuu aiemman vuoden 2020 sijasta jo vuonna 2018. Lisäksi hanketta esitetään toteutettavaksi yhtiömuotoisena, taseen ulkopuolisena hankkeena.

Merkittäviä investointikohteita vuonna 2016 ovat koulukiinteistöt, joista peruskorjauksen kohteena ovat Katedralskolan, Pallivahan koulu, Luostarivuoren koulu, Puropellon koulu sekä Puolalan koulu. Lisäksi Samppalinnan maauimalan peruskorjaukselle sekä Kaupungintalon valtuustosalin restaurointimaalaukselle ja siipirakennuksen korjaukselle on varattu rahaa vuoden 2016 talousarviossa.

Lähes kaikki Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden vuoden 2016 investointiohjelman kohteet ovat peruskorjauskohteita, lukuun ottamatta Peltolan koulutalon yhteyteen rakentuvaa Infoteekki-uudisrakennusta, jonka on tarkoitus valmistua vuoden 2016 aikana.

Maankäytön strategiset hankkeet sisältyvät kiinteistöliikelaitoksen, vesiliikelaitoksen ja ympäristötoimialan strategisiin sopimuksiin (liitteessä 1). Kiinteistöliikelaitoksen tilapalveluiden investointiohjelma on esityksen liitteenä 2.

Vuoden 2016 investointeihin sisältyy 25,0 milj. euron sijoitus, joka liittyy Turun seudun sosiaali- ja terveyspalvelukiinteistöt Oy:n vaihtovelkakirjalainan muuttamiseen enintään 25 milj. euroa yhtiön omaksi pääomaksi. Vastaavalla määrällä kaupungin antolainat vähenevät, joten järjestelyllä ei ole vaikutusta kaupungin rahoitusasemaan. Sosiaali- ja terveydenhuollon käytössä olevien kiinteistöjen luovutus ja siihen liittyvät rahoitusjärjestelyt eivät olleet tiedossa suunnittelulukuja vahvistettaessa.

Rahoitus

Varsinaisen toiminnan ja investointien tulosrahoitus ei riitä kattamaan niistä aiheutuvia menoja. Toiminnan ja investointien rahoitustarve on 74,6 milj. euroa, antolainoja myönnetään 50,5 milj. eurolla ja velkaa lyhennetään 50,0 milj. eurolla. Investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen rahoittamiseen otetaan uutta pitkäaikaista velkaa 100,0 milj. euroa.

Taloussuunnitelmavuosien 2017 – 2019 velan lisäykseksi on merkitty 65 – 40 milj. euroa per vuosi. Valtuuston asettamassa velkaraamissa pysyminen edellyttää nettokäyttömenojen maltillista kehystä.

Tasapainotus ja uudistamistoimenpiteiden yhdistäminen

Kaupunginhallitus päätti 4.3.2013 käynnistää uudistamisohjelman, joka perustuu kaupunginvaltuuston vuodelle 2013 hyväksymään talousarvioon. Sen avulla uudistetaan kaupungin toimintaa vastaamaan toiminnan rahoittamiseen ennakoituja tuloja. Valtuutuksen mukaan uudistamisohjelman laadinta perustui uudistuvan toimintamallin ja strategian pohjalle ja sen valmistelu aloitettiin heti vuoden 2013 alussa.

Toimielimet tekivät esityksen 109 toimenpiteestä, joiden tavoitteena on parantaa kaupungin taloudellista asemaa. Vaikutukseltaan toimenpiteet jakautuvat sekä käyttötalouteen, investointeihin että rahoitukseen.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 suunnitteluluvut taloussuunnitelmakaudelle 2014 - 2016 sekä uudistamisohjelman, johon se lisäsi 19 toimenpidettä.

Joulu-tammikuussa 2013 käynnistettiin uudistamisohjelman jatkovalmistelu, jonka aikana toimenpide-ehdotuksia ja uusia avauksia pyydettiin koko henkilöstöltä. Osa ehdotuksista johti välittömiin toimenpiteisiin ja osa huomioitiin toimialojen jatkovalmistelussa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.8.2014 uudistamisohjelman jatkovalmistelun 72 toimenpidettä (U2). Toimialat ovat aloittaneet toimenpiteiden valmistelun.

Näiden lisäksi aiemmin tehtyä palveluanalyysiä on syvennetty tarkemmalle tasolle suorittamalla koko kaupungin toiminnan käsittävä toimintoanalyysi. Toimialat ovat valmistelleet toimintoanalyysin pohjalta toimenpide-ehdotuksia, jotka on tuotu lauta- ja johtokuntien käsittelyyn.

Hyväksytyt toimenpiteet ovat sisällöltään vaihtelevia. Osa toimenpiteistä on strategisia ja osa hyvinkin konkreettisia toimenpiteitä. Toimialat ovat tarkastelleet hyväksyttyjä toimenpiteitä ja todenneet niissä olevan päällekkäisyyksiä. Tämän jälkeen toimialakohtaisesti on valmisteltu esitykset, jossa yhdistetään päällekkäiset toimenpiteet ja kirjataan päivitetyt uudistamistoimenpiteet joko strategiseen tai operatiiviseen sopimukseen. Strategiset sopimukset ovat liitteenä 1. Operatiiviset sopimukset hyväksytään talousarvion täytäntööpanon yhteydessä.

Talousarvio ja taloussuunnitelma

Kaupungin taloudellinen tilanne on haastava, mutta hallinnassa.

Käyttötalouden nettomenojen kehitys on ollut ongelmana viime vuosina. Yleinen taloustilanne ja työttömyyden kasvu ovat näkyneet vuosien 2014 ja 2015 talousennusteissa. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän kasvu ja sairaanhoitopiirin kustannustason kasvu on pitänyt käyttötalouden menokehityksen korkealla. Samat tekijät näkyvät myös vuoden 2016 talousarvion menokasvuna. Merkittävä kustannuskehitykseen vaikuttava muutos on ollut esim. työmarkkinatukea koskeva lainsäädännön muutos, jossa kuntien vastuuta työmarkkinatuesta ja työttömien aktivoimisesta kasvatetaan. Muutos astui voimaan vuoden 2015 alussa.

Kesäkuussa 2015 vahvistettujen suunnittelulukujen lähtökohtana oli vuoden 2015 talousarviossa pysyminen. Vuoden 2015 aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella nähtiin, että talousarvioylityksiä on tulossa ja talousarvion 2015 määrärahoja korotettiin valtuuston syyskuussa tekemällä päätöksellä. Kehitys näkyy nyt myös talousarvion 2016 ja taloussuunnitelman 2017 – 2019 luvuissa. Toimielinten yhteenlasketut nettokäyttömenot ylittyvät suunnittelulukuun verrattuna 13,1 milj. euroa. Kaupunginvaltuusto vahvisti kesäkuussa 2015 nettokäyttömenojen suunnitteluluvuksi vuodelle 2016 yhteensä 980,7 milj. euroa. Talousarviossa vuoden 2016 toimintakatteeksi muodostuu 993,8 milj. euroa. Nettokäyttömenojen kasvu vuoden 2015 muutettuun talousarvioon verrattuna voidaan kuitenkin pitää maltillisena. Kasvuksi tulee 0,5 prosenttia. Suunnittelulukua laskettaessa kasvuksi asetettiin 0,2 prosenttia.

Lauta- ja johtokuntien esitykset on laadittu lähtökohtaisesti kaupunginvaltuuston vahvistamaan suunnittelulukuun. Poikkeuksena oli kasvatus- ja opetuslautakunta, jonka esitys ylitti suunnitteluluvun 2,4 milj. euroa. Lautakunnan talousarvio palautettiin kaupunginjohtajan esityksessä suunnitteluluvun tasolle. Lähipalveluihin saatavat valtionosuudet tulevat laskemaan ja se ei mahdollista nettomenojen kasvattamista.

Lauta- ja johtokuntien ehdottamat muutokset taloussuunnitteluraamiin:

Ympäristötoimiala, kiinteistötoimiala, sivistystoimiala ja vapaa-aikatoimiala ovat tehneet ehdotukset muutoksista taloussuunnitteluraamiin. Talousarvioon kunkin toimielimen kohdalle on kirjattu kaupunginjohtajan hyväksymät muutosehdotukset (Taulukko Muutokset, Kj).

Ympäristötoimialan muutosehdotukseen on kirjattu kehittämistoimenpiteitä. jotka eivät mahtuneet talousarvioraamiin. Kaupunginjohtaja esittää, että

ympäristötoimialan kehittämistoimenpiteet sisältyvät talousarvioon ja ne voidaan toteuttaa ympäristötoimialan ja/tai kaupunginhallituksen talousarvion puitteissa. Sähköbussihankkeeseen on varattu 300.000 euroa kaupunginhallituksen investointiosaan.

Kiinteistötoimialan muutosehdotukset on huomioitu kaupunginjohtajan esityksessä siten, että kokonaisinvestointitaso saatetaan vastaamaan suunnittelulukua.

Kasvatus- ja opetuslautakunta on esittänyt kaupunginvaltuustolle, että suomen- ja ruotsinkieliseen perusopetukseen kohdennetaan kahden miljoonan euron lisämääräraha henkilöstökuluihin, joilla estetään opettajien ja koulunkäynninohjaajien määrän vähentämistä. Kaupunginjohtajan esitykseen ei sisälly esityksen mukaista lisämäärärahaa.

Kulttuurilautakunta on esittänyt toimintakatteeseen muutosta kunnallisen työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisen palkkahinnoitteluliitteisiin kohdistuvan palkantarkistusten kattamiseen. Kaupunginjohtajan esitykseen ei sisälly kulttuurilautakunnan lisämäärärahaesitystä. Nuorisotyön ja nuorisolautakunnan 70v. – juhlavuoden kustannuksiin varataan 50.000 euroa kaupunginhallituksen edelleen kohdistettaviin määrärahoihin.

Sisäisten vuokramääritysten tarkistus

Kaupunginjohtajan esityksessä on kaikille toimielimille lisätty sisäisten vuokranmäärityksen tarkistusten aiheuttamat lisäykset toimintamenoihin, mikä selittää toimielinkohtaiset suunnitteluluvun ylitykset. Sisäisten vuokrien korotus sisältyy kiinteistöliikelaitoksen vuokratuloihin ja vaikutus kaupungin nettokäyttömenoihin eliminoituu.

Vuokrajärjestelmän muutosten lisäksi poikkeamia suunnittelulukuun aiheuttaa sosiaali- ja terveyshuollon käytössä olleiden rakennusten luovutuksen ja takaisinvuokrauksen vaikutus. Järjestelyssä nettokäyttömenot kasvavat, mutta kasvua kattaa kiinteistöverotuotto sekä rahoitustuottojen kasvu. Rakennuksista kirjatut suunnitelman mukaiset poistot jäävät pois. Järjestelyn kokonaisvaikutus kaupungin tulokseen on laskettu olevan 1,6 milj .euroa positiivinen ja vuoden 2016 alussa tapahtuvan pääomistuksen jälkeen neutraali.

Talouden tasapainotavoitteen saavuttamiseksi taloussuunnitelmavuosien 2017 – 2019 nettokäyttömenojen kasvuksi suunnitelmalukuja vahvistettaessa asetettiin hyvin maltillinen kasvu. Nettokäyttömenojen muutos vuosittain on + 0,4 prosenttia vuonna 2017, + 0,5 prosenttia vuonna 2018 ja + 0,4 prosenttia vuonna 2019. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteellisten ja tuottavuutta parantavien muutosten toteuttamista ja tiukkaa talousarvion noudattamista. Sosiaali- ja terveyslautakunnan esityksen ja sairaanhoitopiirin budjetoimat erikoissairaanhoidon kustannukset poikkeavat toisistaan. Kaupungin on vaadittava sairaanhoitopiiriltä jatkuvasti tiukempaa talouskuria kustannuskehityksen hillitsemiseksi.

Verorahoitus on talousarviossa 2016 yhteensä 994,6 eli lähes suunnitteluluvun määräinen. Suunnitelmavuosille 2017 ja 2018 verorahoitusta ennakoidaan kertyvän suunnittelulukua enemmän. Taloussuunnittelukauden viimeisen vuoden eli 2019 verorahoitus on 2 milj. euroa suunnittelulukua pienempi.

Rahoitustuottojen ja – kulujen nettomääräksi vuodelle 2016 arvioidaan 33,3 milj. euroa.

Vuoden 2016 vuosikate on 34,1 milj. euroa ja se on euromäärä, joka tulorahoituksesta jää investointien, lainanlyhennysten ja muiden pitkävaikutteisten menojen kattamiseen. Tilikauden alijäämäksi muodostuu 15,3 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelmakauden lopulla alijäämä supistuu ja suunnitelmakauden viimeisenä vuonna tavoitellaan 4,2 milj. euron ylijäämää.

Talousarvioehdotuksen julkaisumateriaalit (Kaupunginjohtajan esitys, dia-materiaali) ovat luettavissa osoitteessa www.turku.fi/talousarvio.