Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin avunpyyntö

Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen Piiri on 1.9.2015 päivätyllä kirjelmällään pyytänyt Turun kaupungilta apua hätämajoitustilojen järjestämiseksi Turun vastaanottokeskukseen saapuville turvapaikanhakijoille. Paikkoja Pansiossa olevassa vastaanottokeskuksessa on 225. Keskuksen kaikki paikat ovat olleet jo pitkään täynnä. Elokuun lopussa Pansion keskuksessa oli majoitettuna yli 500 turvapaikanhakijaa. Kirjelmän mukaan vastaanottokeskuksessa työskentelevän henkilön työkuormituksen kannalta olisi parasta, että tila olisi kohtuullisen lähellä Pansiota. Kirjelmässä viitataan esimerkkinä Pernon kouluun.

Maahanmuuttaja-asioihin liittyvät vastuut

Vastaanottokeskuksissa asuu ulkomaalaisia, jotka ovat tulleet Suomeen ja hakeneet turvapaikkaa poliisilta tai rajaviranomaisilta. Vastaanottopalvelut järjestetään turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Maahanmuuttovirasto on perustanut tilapäisiä hätämajoitusyksiköitä, sillä pysyvien keskusten tilat eivät nykytilanteessa ole riittäviä turvapaikanhakijoiden määrään nähden. Maahanmuuttoviraston mukaan hätämajoitusyksikkö ei ole itsenäinen vastaanottokeskus, vaan toimii jo olemassa olevan vastaanottokeskuksen hallinnon alla. Turussa toimiva vastaanottokeskus on Suomen Punaisen Ristin ylläpitämä.   

Valtio maksaa kaikki vastaanottokeskuksen kulut. Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, joiden järjestämiseen kunta voi hakea valtiolta korvauksia.

Suomen Punaisen Ristin mukaan vastaanottokeskuksissa opetetaan esimerkiksi suomenkieltä ja yhteiskuntatietoutta sekä opastetaan arjen askareissa, mutta varsinaiseen kotouttamiseen ryhdytään vasta turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen. Alkuvuonna turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, nyt hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Jos hakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen eli luvan jäädä Suomeen, hän muuttaa pois, useimmiten johonkin kuntapaikkoja tarjoavaan kuntaan. Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu koko Suomessa näkyy pienellä viiveellä Turussa.

Kuntien velvoitteet kotouttamisessa määritellään laissa kotoutumisen edistämisestä 1386/2010 sekä muissa kuntalaisten palveluja koskevissa laeissa ja säädöksissä. Turun voimassa oleva sopimus pakolaisten vastaanotosta on vuodelta 2006. Sopimuksen mukaan ”Kaupunki järjestää vuodessa vastaanoton 50 henkilölle, jotka TE-keskus kotouttamislain 9 § nojalla osoittaa kaupunkiin. Määrään sisältyvät myös alaikäiset, ilman huoltajaa saapuvat pakolaiset. Lisäksi kaupunki järjestää vastaanoton kaupungissa asuvien pakolaisten perhesiteen vuoksi oleskeluluvan saaneille perheenjäsenille sekä palveluja kaupunkiin itsenäisesti muuttaville pakolaisille.”

Itsenäisesti, joko vastaanottokeskuksista tai muualta suomesta, Turkuun muuttavien pakolaisten määrä on suuri ja jatkuvasti kasvanut, joten sopimuksessa määritelty henkilömäärä kuvaa volyymiä vain pieneltä osin. Sopimus velvoittaa tarjoamaan tarvittavat palvelut myös itsenäisesti Turkuun muuttaville.

Turussa hyvinvointitoimialan alainen ulkomaalaistoimisto vastaa vastaanottovaiheen käytännön palveluista pakolaisille. Näitä ovat asunnon hankinta, muutto, alkuvaiheen ohjaus ja neuvonta sekä avohuollon sosiaalityö ja perusterveydenhuollon palvelut. Muut toimialat tarjoavat lakien edellyttämiä palveluita oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille kuten muillekin kuntalaisille. Kunta voi hakea valtiolta korvauksia alkuvaiheen kotoutumispalveluiden järjestämisestä. Koska maahanmuuttaja-asiat koskevat useita kaupungin toimialoja, on tarkoituksenmukaista, että maahanmuuttaja-asioiden koordinointi vastuutetaan konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmälle.

Kartoitetut hätämajoitustilavaihtoehdot

Kiinteistötoimiala on kartoittanut Varsinais-Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen Piiriltä saapuneen pyynnön jälkeen hätämajoitustilavaihtoehtoja. Kartoituksen perusteella mahdollisiksi vaihtoehdoiksi ovat valikoituneet Pernon koulu, Kastun koulu, Runosmäen koulu, Niuskalan huoltokoti, entinen retkeilymaja ja Mäntykoti.

Pernon koulussa on kaupunginteatterin väistötila sekä varastotilaa. Lisäksi rakennuksessa on ollut aiemmin n. 1000 m2:n päiväkodin väistötila, joka olisi muokattavissa majoituskäyttöön.

Kastun koulu on tällä hetkellä täysin tyhjä, tilat ovat olleet epäsäännöllisesti leirikoulujen käytössä. Koulussa on noin 30 tilapäiseksi hätämajoitustilaksi muutettavaa luokkahuonetta, ruokasali ja liikuntasali, tilaa kaikkiaan n. 5450m2.

Runosmäen koulun sivurakennuksessa toimii kirjasto, mutta itse koulu on tyhjä. Koulussa on noin 20 tilapäiseksi hätämajoitustilaksi muutettavaa luokkahuonetta, ruokasali ja liikuntasali, tilaa kaikkiaan n. 3180m2.

Niuskalan huoltokodissa (osoite Liekakatu 5) on 20 majoitushuonetta sekä oleskelu-, peseytymis- ja keittiötilat sekä useita wc-tiloja. Majoitushuoneet ovat 1-2 hengen huoneita. Kaikkiaan tilaa on noin 600m2.

Entisessä retkeilymajassa (Linnankatu 39) on 23 majoitushuonetta, joiden koko vaihtelee 12-20m2 välillä. Rakennuksessa on myös 2 toimistohuonetta, keittiö- sekä pesutilat ja useita wc-tiloja. Kaikkiaan tilaa on noin 880m2. Majoitushuoneet ovat 2-4 hengen huoneita.

Mäntykodissa (Kunnallissairaalantie 20) on 33 majoitushuonetta sekä oleskelu-, peseytymis- ja keittiötilat sekä useita wc-tiloja. Majoitushuoneet ovat 1-2 hengen huoneita. Kaikkiaan tilaa on noin 2600m2. Kiinteistö on kokonaan tyhjä hyvinvointitoimialan siirrettyä omat toimintonsa muihin yksiköihin.

Em. tiloista nopeimmin käyttöönotettavissa ovat Niuskalan huoltokoti, entinen retkeilymaja ja Mäntykoti, koska kyseiset rakennukset ovat käyttötarkoitukseltaan majoitustiloja.

Pernon koulun, Kastun koulun ja Runosmäen koulun osalta pitää hakea rakennusluvalla käyttötarkoituksen muutosta koulutilasta majoitustilaksi, vaikka hätämajoitus olisikin luonteeltaan väliaikaista.

Rakennuslupaa varten pitää suunnitella erityisesti turvallisuuteen (palo-osastot, poistuminen, henkilömäärät, yms.) liittyvät asiat, jotta majoittujien turvallisuus kyetään takaamaan.

Rakennusvalvontajohtaja Reima Ojalan alustavan näkemyksen mukaan koulukiinteistöjen käyttötarkoituksen muuttaminen väliaikaiseksi majoitustilaksi olisi suhteellisen helposti toteutettavissa asiamukaisten suunnitelmien pohjalta.

Em. mainittuja vaihtoehtoja on käyty läpi Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkisen kanssa. Heikkinen on näkemyksenään ilmoittanut, että em. tiloista parhaiten hätämajoitustilaksi sopii Pernon koulu, koska se sijaitsee lähellä Pansion vastaanottokeskusta ja on täten henkilöstön työtehtävien järjestelyn suhteen optimaalisin vaihtoehto. Myös muut tilat ovat Heikkisen näkemyksen mukaan mahdollisia hätämajoitustilavaihtoehtoja.

Liite 1Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin kirjelmä 1.9.2015

Oheismateriaali 1Monikulttuurisuusneuvoston lausunto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirille tarjotaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilaksi edellä mainituista vaihtoehdoista ensisijaisesti Pernon koulua ja toissijaisesti muita edellä mainittuja hätätilamajoitusvaihtoehtoja,

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja velvoitetaan viipymättä käymään hätämajoitustilan järjestämiseen liittyvät jatkoneuvottelut Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin edustajien kanssa,

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja ja ympäristötoimialan rakennusvalvontajohtaja velvoitetaan yhteistyössä valmistelemaan tarvittavat käyttötarkoituksen muutokseen liittyvät asiakirjat viipymättä kuitenkin viimeistään 14.9.2015 ja

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja oikeutetaan hyväksymään ja allekirjoittamaan hätämajoitustilan järjestämiseen liittyvät tarvittavat sopimukset siten, että toimialajohtajan päätökset pannaan täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta.

Samalla kaupunginhallitus päättää, että maahanmuuttaja-asioiden koordinoinnista vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä.

PäätösKaupunginhallitus päätti,

että Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin vastaanottamien turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilaksi osoitetaan esittelyssä mainituista tiloista välittömästi käyttötarkoitukseen luovutettavissa olevat tilat kiinteistötoimialan johtajan päätöksellä ja

että erillistä rakennusluvitusta vaativat tilat valmistellaan hätämajoitukseen käyttöönotettaviksi ja edelleen luovutettaviksi kiinteistötoimialan toimialajohtajan päätöksellä Suomen Punaisen Ristin esittämässä järjestyksessä,

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja velvoitetaan viipymättä käymään hätämajoitustilan järjestämiseen liittyvät jatkoneuvottelut Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin edustajien kanssa,

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja ja ympäristötoimialan rakennusvalvontajohtaja velvoitetaan yhteistyössä valmistelemaan tarvittavat käyttötarkoituksen muutokseen liittyvät asiakirjat viipymättä,

että kiinteistötoimialan toimialajohtaja oikeutetaan hyväksymään ja allekirjoittamaan hätämajoitustilan järjestämiseen liittyvät tarvittavat sopimukset siten, että toimialajohtajan päätökset pannaan täytäntöön mahdollisista valituksista huolimatta,

että tehdyistä toimenpiteistä tulee raportoida kaupunginhallitukselle.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että maahanmuuttaja-asioiden koordinoinnista vastaa konsernihallinnon kaupunkikehitysryhmä.

Päätös tehtiin puheenjohtajan muutetusta päätösehdotuksesta Eklundin kannattamana yksimielisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että käynnistetään valmistelu Pansio-Pernon alueen kehittämiseksi.

Päätös tältä osin tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 11-1.

Suoritetussa kättennostoäänestyksessä päätökseksi tulleen puheenjohtajan Eklundin kannattamana tekemän ehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Pietari, Maaskola, Yrttiaho, Eeva, Alanen, Karttunen, Viljamaa, Vornanen ja Rantanen. Ehdotusta vastaan äänesti Miikkola.

Miikkolan muutosehdotus asian siirtämisestä kaupunginvaltuuston päätettäväksi, raukesi kannattamattomana.

Yrttiahon muutosehdotus, että Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirille tarjotaan turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilaksi edellä mainituista vaihtoehdoista ensisijaisesti entistä retkeilymajaa ja Kastun koulua sekä toissijaisesti muita edellä mainittuja hätätilamajoitusvaihtoehtoja, raukesi kannattamattomana.

Christel von Frenckell-Ramberg ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian päätöksentekoon.

Miikkola ilmoitti pöytäkirjaan eriävän mielipiteensä.

Liite 2Miikkolan perustelut eriävään mielipiteeseen

Asiaa oli kokouksessa esittelemässä SPR:n Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen.