Toimialajohtaja Riitta Liuksa ja hallintojohtaja Antti Perälä 11.6.2014:

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mm. Turun kaupunkia antamaan lausuntonsa seuraavista toisiinsa liittyvistä luonnoksista hallituksen esityksiksi:

1.   hallituksen esitys eduskunnalle sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi ja

2.   hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

Yleistä

Pitkään valmistelussa ollut sosiaalihuoltolain uudistus on loppusuoralla. Lakiluonnos on nyt lausunnolla ja hallituksen esitys annetaan eduskunnalle syksyllä 2014. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2015

Sosiaalihuoltolain uudistuksella on tarkoitus siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä.

Asiakaskeskeisyyden vahvistamiseksi laissa määriteltäisiin ne tuen tarpeet, joiden perusteella sosiaalipalveluja ja muuta sosiaalihuoltoa järjestetään. Asiakkailla olisi subjektiivinen oikeus niihin palveluihin, joilla turvattaisiin välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys ja kehitys. Tavoitteena on mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Pidempiaikaiset palvelut turvataan niitä tarvitseville.

Osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyisi sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Näitä palveluja olisivat perhetyö, tukihenkilöt ja -perheet sekä vertaisryhmätoiminta. Tavoitteena on madaltaa tuen hakemisen kynnystä ja turvata tarvittava tuki perheille oikea-aikaisesti ilman lastensuojelun asiakkuutta.

Hallituspuolueet sopivat 23 päivänä maaliskuuta 2014 yhdessä oppositiopuolueiden

kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sotepalvelut viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueet rakentuvat nykyisten

erityisvastuualueiden pohjalta, ja ne tukeutuvat olemassa oleviin toimiviin rakenteisiin.

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa vuonna 2013 oli tavoitteena purkaa kuntien velvoitteita ja tehtäviä, joilla saavutettaisiin mittavia säästöjä kuntien menoissa. Sosiaalihuoltolain uudistuksessa kuitenkin asetetaan kunnille useita uusia kustannuksia lisääviä velvoitteita.

Perustoimeentulotuen käsittely on tarkoitus siirtää Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi.  Sosiaalihuoltolain uudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen on uudistettava useita sosiaalihuoltolakiin liittyviä erityislakeja. Nämä kaikki tulevat aiheuttamaan laajoja muutoksia sosiaalityön organisoinnissa.

Lakiluonnoksessa on mm. palvelujen järjestämisvastuu määritelty edelleen kunnille. Kunnan monijäsenisestä toimielimestä sen tehtävistä ja toimivallasta on edelleen kirjoitettu  kuten aiemmin. Nämä säädökset ovat ristiriidassa meneillään olevan sote uudistuksen kanssa.

Luonnoksessa on tehty myös arvioita kustannusvaikutuksista. Uudistuksessa pääasiallinen kustannusten lisäys johtuu henkilöstön lisäämisestä. Henkilöstömäärän tarve kasvaa erityisesti perheitä tukevien palvelujen sekä nuorisopalvelutakuuseen sisältyvän sosiaalisen kuntoutuksen lisääntymisen vuoksi. Henkilöstön lisäämismahdollisuus kuntien nykyisen taloudellisen tilanteen ja meneillään olevien yt- neuvottelujen aikana näyttää mahdottomalta. Lainsäädännön edellyttämä lisäresursointi tulee kyetä toteuttamaan rakennemuutosten avulla.

Sosiaalihuoltolakiin on esitetty otettavaksi säädöksiä palveluista, jotka nyt sisältyvät johonkin muuhun lakiin tai asetukseen tai ovat muutoin vakiintunutta toimintaa eli eivät aiheuta kustannusten lisääntymistä. Tällaisia ovat sosiaalinen kuntoutus (17 §), muut sosiaalipalvelut ja tukitoimet (28 §) sekä liikkumista tukevat palvelut (25 §).

Uuden sosiaalihuoltolain 54 §:ssä ehdotetaan palvelutarpeen arviointia sekä 62 §:ssä asiakassuunnitelman tekemistä etenkin tilanteissa, joissa asiakkaan palvelutarve olisi jatkuvaa tai säännöllistä. Kun tai jos asiakkaalle on tehty jossain sosiaali- tai terveystoimen erityispisteessä palvelu-, hoito- kuntoutus- tai muu vastaava suunnitelma, ei suunnitelmaa olisi tarpeen tehdä erikseen, vaan voitaisiin hyödyntää ja tarvittaessa täydentää jo tehtyä suunnitelmaa sosiaalihuollon palvelujen tarpeiden osalta. Luonnoksessa arvioidaan saatavan mittavaa säästöä kun suunnitelmista siirrytään pääosin palvelutarpeen laatimiseen. Säästöarviot eivät ehkä vastaa todellisuutta.

Esityksen mukaan osa uudistuksesta aiheutuvista säästöistä olisi nähtävissä vasta pitemmällä aikavälillä. Näitä olisivat lyhyemmät asiakkuudet esimerkiksi lastensuojelussa ja aikuissosiaalityössä. Kun varhaista tukea ja ehkäiseviä palveluja voitaisiin lisätä, vältyttäisiin raskaammilta ja kustannuksia lisääviltä toimenpiteiltä. Arvioidaan, että asiakkaita voidaan palvella aikaisempaa enemmän yhdessä palvelupisteessä ja muun muassa on voitu vähentää työttömyydestä aiheutuvia kustannuksia.

Arviot suorista ja välillisistä kustannussäästöistä ovat summittaisia arvioita, joiden toteutumisesta ei tässä vaiheessa ole varmuutta. On ilmeistä, että uudistus lisäisi kuntien kustannuksia. Lisäykset nykyisessä ja tulevassa taloudellisessa tilanteessa ovat mahdottomia toteuttaa. Uudistuksen kustannusvaikutuksia esityksen perusteluissa esitetyn perusteella on mahdoton arvioida talousarviokäsittelyssä.

Osana lakiuudistuksia STM on pyytänyt kannanottoa kolmeen erilaiseen vaihtoehtoon lainsäädännön uudistamiseksi (ks. luonnos hallituksen esitys sosiaalihuoltolaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi, s. 118).

Kolme vaihtoehtoista mallia lainsäädännön uudistamiseksi:

1.                   Säädetään uusi sosiaalihuoltolaki ja säilytetään sosiaalihuollon asiakaslaki

2.                   Yhdistetään sosiaalihuoltolaki ja sosiaalihuollon asiakaslaki

3.                   Siirretään sosiaalihuollon asiakaslain kohtelua koskevat säännökset uuteen sosiaalihuoltolakiin ja tietosuojaa koskevat säännökset lakiin sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista

Lausuntopyynnön liitteenä on 3. vaihtoehdon mukainen esitys. Se mahdollistaisi myöhemmin nyt hajallaan olevien tietosuojasäännösten kokoamisen samaan lakiin siten kuin luonnoksessa hallituksen laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista on tarkemmin selostettu. Vaihtoehto 1 puolestaan mahdollistaisi jatkossa asiakaslain ja potilaslain yhdistämisen. Vaihtoehdossa 2 kaikki sosiaalihuollon asiakkaiden kannalta olennaiset säännökset olisivat koottuina yhteen lakiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen tavoitteina on yhä syvenevä integraatio. Tulevan integraation varmistamiseksi olisi hyvä huomioida lainsäädännön yhdentymismahdollisuus sosiaali- ja terveydenhuollon yleisen integraatiotavoitteen tukemiseksi. Vaihtoehdossa 1 eli uuden sosiaalihuoltolain säätäminen ja sosiaalihuollon asiakaslain säilyttäminen mahdollistaisi jatkossa asiakaslain ja potilaslain yhteensovittamisen tulevaisuudessa. Myös sosiaalihuollon asiakkaiden näkökulmasta, etenkin asiakkaiden oikeusturvan takaamiseksi on parempi, että säätämistapa säilytetään entisellään.

Edellä olevan perusteella on lisäksi todettava, että sosiaalihuoltolain voimaantuloaikataulu on liian kireä. Sosiaalihuoltolain uudistuksen voimaantuloa on siirrettävä ja se on toteutettava kiinteästi sote-järjestämislain valmistelun yhteydessä.

Liite 1Pykäläkohtainen arviointi

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa edellä ja liitteessä olevan sosiaali- ja terveysministeriölle lausuntonaan hallituksen esitysluonnokseen sosiaalihuoltolaiksi ym. ja laiksi sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Liite 216.6.2014 tarkennettu pykäläkohtainen arviointi

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginjohtajan tekemään lausuntoon käydyn keskustelun pohjalta vähäisiä täsmennyksiä.

Päätös asiassa tehtiin esittelijän muutetusta päätösehdotuksesta yksimielisesti.