Kaupunginsihteeri Merja Jokela 7.1.2014:

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli sivistystoimialan palveluverkon muuttamista 12.6.2013 § 127 ja 14.8.2013 § 136. Lautakunta oli jo 27.3.2013 § 46 päättänyt sivistystoimialan rakennusinvestointiehdotuksista vuosille 2014 - 2023.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 6 §:n 7 kohdan mukaan kaupunginvaltuuston tehtävänä on päättää merkittävistä muutoksista kaupungin omaan palveluverkkoon. Sivistystoimialan palveluverkon muuttamista koskeva asia tuodaan käsiteltäväksi kolmena eri kokonaisuutena. Kaupunginvaltuusto päätti 23.9.2013 § 179 ensimmäisestä perusopetuksen ja lukio-opetuksen palveluverkkoa koskevasta kokonaisuudesta. Nyt käsiteltävänä oleva kokonaisuus koskee päiväkotien palveluverkkoa ja siihen liittyviä tilaratkaisuja. Kaksi ensimmäistä kokonaisuutta eivät ole ratkaisuiltaan sidoksissa mahdollisen ”kampushankkeen” toteuttamiseen, vaan siihen sidottu perusopetusta ja toisen asteen koulutusta koskeva palveluverkkoratkaisu valmistellaan päätettäväksi kolmantena kokonaisuutena.

Päiväkotien palveluverkkoa ja siihen liittyviä tilaratkaisuja käsiteltiin kaupunginhallituksessa 11.11.2013 § 462. Tällöin asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi lisätietojen hankkimista varten.

Päivähoidon järjestämisen strategiset linjaukset

Kaupunginhallitus päätti päivähoidon järjestämistä koskevien strategisten linjausten tekemisestä 7.5.2012 § 234. Päätöksen mukaan päivähoitoa tulee kehittää mm. seuraavasti:

-varhaiskasvatuspalvelujen kysynnän kasvua ohjataan yksityiseen palvelutuotantoon tavoitteena yksityisen palvelutuotannon osuuden kasvattaminen vuoden 2012 tavoitetasosta (23 %) kahdeksassa vuodessa 30 %:iin,

-peruspäivähoitoa kevyempien palvelumuotojen tarjontaa lisätään ja palveluohjausta sekä palveluneuvontaa kehitetään osana palvelun tilaajakokonaisuutta ja

-nykyistä kevyempien tilaratkaisujen ja olemassa olevan tilakannan nykyistä laajempaa hyödyntämistä selvitetään.

Samassa yhteydessä päivähoidon strategisten linjausten kanssa kaupunginhallitus päätti 7.5.2012 § 235 yksityisten päivähoitopaikkojen perustamiseen liittyvän investointituen myöntämisperiaatteista.

Päivähoidon palveluverkkoselvitys

Kasvatus- ja opetustoimi laati yhdessä Tilakeskuksen kanssa vuonna 2012 selvityksen koko kaupungin päiväkotiverkosta. Selvityksessä huomioitiin sekä kaupungin omat että yksityisten palveluntuottajien tarjoamat palvelut. Selvitystyön keskeisenä tavoitteena oli päivähoitopaikkojen turvaaminen varhaiskasvatuksen piiriin kuuluville lapsille vuosina 2012 - 2017 optimoimalla tilankäytön tehokkuutta ja palveluverkon eheyttä. Erityistä huomiota kiinnitettiin investointikustannuksia pienentäviin ratkaisumahdollisuuksiin.

Kaupunginhallitus merkitsi 10.12.2012 § 595 päiväkotiverkkoselvityksen tiedoksi ja pyysi kasvatus- ja opetuslautakunnalta asiasta lausunnon. Lautakunta merkitsi päivähoidon palveluverkkoselvityksen tiedokseen 27.2.2013 § 25 ja antoi selvityksestä seuraavan lausunnon:

”Työryhmä on laatinut kattavan selvityksen varhaiskasvatuksen nykytilanteesta ja tulevaisuuden näkymistä.

Varhaiskasvatuksen kattavuusprosenttia on syytä tulevaisuudessa nostaa 75 %:iin, koska trendi vaikuttaa siltä, että osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin kasvaa nykyisestä noin 5 %. Skandinaviassa varhaiskasvatukseen osallistutaan laajemmin (90 %).

Kaupunginhallitus ja kaupunginvaltuusto ovat linjanneet, että varhaiskasvatuspalveluita tulee suunnata yksityiseen palvelutuotantoon ja kevyempiin palvelumuotoihin.

Tilojen käytön osalta tulee tehdä joustavia ratkaisuja ja erityisesti kiinnittää huomiota siihen, että päiväkotitilojen peruskorjauksia tulee tapahtua riittävästi sekä tarvittaessa tehdä uudisrakennuksia sinne, mihin niitä tarvitaan.

Muilta osin lautakunnalla ei ole huomauttamista selvitykseen, jonka laatimiseen sivistystoimiala on aktiivisesti osallistunut.”

Tarkastuslautakunnan raportti

Tarkastuslautakunta arvioi Turun kaupungin varhaiskasvatuksen vuosina 2012 - 2013. Arvioinnin tavoitteena oli kartoittaa Turun kaupungin järjestämien varhaiskasvatuksen palveluiden nykytilaa ja nostaa esiin palveluiden kehittämiskohteita. Arviointi käsitteli varhaiskasvatuksen palveluiden järjestämistä, rakennetta ja palveluohjausta. Siinä tarkasteltiin varhaiskasvatuksen toimintaa kokonaisuutena kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden näkökulmasta.

Kaupunginvaltuusto päätti 6.5.2013 § 92 merkitä raportin tarkastuslautakunnan arvioinnista tiedoksi ja lähetti raportin kaupunginhallitukselle ja kasvatus- ja opetuslautakunnalle tarvittavia toimenpiteitä varten. Asian käsittelyn yhteydessä kaupunginvaltuustossa tehtiin ponsiehdotus, jossa kiinnitettiin huomiota subjektiivisen päivähoito-oikeuden toteutumatta jäämiseen, palveluiden saatavuuden epätasa-arvoon eri kaupunginosissa, palvelutarpeen kasvuun sekä päivähoidon tilojen kuntoprosenttia koskeviin tietoihin. Kaupunginvaltuusto päätti saattaa ponsiehdotuksen kaupunginhallituksen tietoon.

Kaupunginvaltuuston päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä 13.5.2013 § 239 kaupunginhallitus lähetti kaupunginvaltuuston päätöksen kasvatus- ja opetuslautakunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten, merkitsi ponsiehdotuksen tiedoksi ja päätti, että ponsiehdotukseen otetaan kantaa talouden ja toiminnan suunnittelun sekä varhaiskasvatuksen strategisten linjausten yhteydessä.

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti 15.5.2013 § 86 merkitä tarkastuslautakunnan laatiman varhaiskasvatuksen arviointiraportin, kaupunginvaltuustossa tehdyn ponsiehdotuksen ja kaupunginhallituksen täytäntöönpanopäätöksen tiedokseen. Tarkastuslautakunnan ja ponsiehdotuksen esille nostamat seikat lautakunta päätti ottaa huomioon talouden ja toiminnan suunnittelun sekä varhaiskasvatuksen strategisten linjausten yhteydessä. Lisäksi lautakunta päätti jatkaa jo aloitettuja varhaiskasvatuksen kehittämistoimenpiteitä.

Kaupunginhallituksen 11.11.2013 pyytämät lisätiedot

Käsitellessään varhaiskasvatuksen palveluverkkoa koskevaa asiaa 11.11.2013 kaupunginhallitus pyysi asiaan liittyviä lisätietoja. Vastaukset kaupunginhallituksen tekemiin kysymyksiin ovat esityksen liitteenä 2.

Toimialajohtaja Timo Jalonen 3.10.2013:

Hallituksen varhaiskasvatukseen liittyvien toimenpiteiden arvioidut vaikutukset vuoden 2015 jälkeen

Hallitus on vuoden 2013 aikana tehnyt eräitä linjauksia, joilla on vaikutuksia myös varhaiskasvatuksen toteuttamiseen. Asiakokonaisuuksista ollaan tekemässä lainsäädäntöratkaisuja aikaisintaan tulevan talven aikana.

Esiopetuksen muuttaminen pakolliseksi. Kyseisellä muutoksella on varsin vähäinen vaikutus. Turussa noin 20 lasta ei osallistu vuosittain esiopetukseen. Kun nämä lapset siirtyvät esiopetukseen, vaikuttaa tämä päiväkoteihin keskimäärin 0,5 lapsi/päiväkoti. Määrän muutos on niin pieni, että se mukautuu hyvin olemassa olevaan vaihteluväliin ja asialla ei tilajärjestelyjen kannalta ole merkitystä. Käyttökustannusvaikutus on enimmillään joitakin kymmeniä tuhansia euroja vuodessa.

Päivähoito-oikeuden rajaaminen kokopäiväisestä osapäiväiseksi niiden lasten osalta, joilla toinen vanhemmista on äitiys-/vanhempainlomalla tai hoitovapaalla. Tällaisia lapsia on ollut Turussa noin 320. Arvattavaksi jää, missä määrin perhe luopuu päivähoidosta kokonaan tai missä määrin he siirtyvät osapäivähoitoon tai avoimen toiminnan piiriin.

-Mikäli lapset siirtyisivät kokopäiväisestä osapäiväiseen päiväkotihoitoon, päiväkotien asiakasmäärä ei vähene, mutta kokonaiskustannukset saattavat alentua noin 1,4 miljoonaa euroa.

-Mikäli lapsista 10 % voitaisiin ohjata kevyempien palveluiden piiriin, vähenisi asiakasmäärä niin vähän, ettei sillä olisi vaikutusta tilankäyttöön, mutta muut kustannukset saattavat alentua noin 1,6 miljoonaa euroa.

-Mikäli puolet lapsista (noin 160) voitaisiin ohjata avoimeen toimintaan, saattaisivat kustannukset alentua jopa noin 2,3 miljoonaa euroa. Tämä määrä vastaa jo yhden todella suuren päiväkodin lapsimäärää.

-Yhteenvetona on todettavissa, että noin 100 lapsen (1/3) tulisi siirtyä avoimeen toimintaan, jotta päivähoito-oikeuden rajaamisella olisi vaikutusta tilankäyttöön. Vähäinenkin muutos vaikuttaa myönteisesti käyttökuluihin.

Kotihoidon tuen vaikutus päivähoidon kysyntään. Hallitus on suunnitellut kotihoidon tuen jakamista molempien vanhempien kesken. Turussa on elokuun lopussa lapsia kotihoidon tuella 2 379. Edun saajia on ollut 1 644 ja näistä isiä 55 (3,3 %). Isien osuus kotihoidon tuen saajista tulee epäilemättä kasvamaan, mutta on epäselvää, missä määrin näin tapahtuu.

Sivistystoimiala ennakoi, että esitetyn lakimuutoksen seurauksena 2 – 3 -vuotiaista noin 75 % siirtyisi päivähoitoon. Tämä tarkoittaisi noin 450 lapsen siirtymistä päiväkotihoitoon. Tämä edellyttäisi 3 – 4 päiväkodin rakentamista tai muuta tilojen hankintaa joko kaupungin tai palvelusetelituottajien osalta. Yhden päiväkodin uusinvestointikustannus on noin 4 miljoonaa euroa. Käyttökustannukset nousisivat vastaavasti vuosittain noin 5,0 miljoonaa euroa omassa tuotannossa ja noin 3,6 miljoonaa euroa palvelusetelituotannossa.

Päivähoitomaksujen muuttaminen hoitoaikaperusteisiksi. Muutoksen vaikutuksia asiakasmääriin, tilojen käyttöön tai kustannuksiin on vaikea arvioida tällä hetkellä.

Yhteenvetona on todettava, että hallituksen toimenpiteiden täsmällinen vaikutus on vielä epäselvä, koska linjaukset ovat toistaiseksi suuntaa antavia. Varmaa on, että lisää uusia päivähoitopaikkoja tullaan kuitenkin tarvitsemaan useita satoja. Se taas merkitsee samalla niin julkisia kuin yksityisiäkin investointeja päivähoitopaikkoihin.

Hallituksen varhaiskasvatukseen liittyvien toimenpiteiden mahdollisten vaikutusten arvioinnin haasteellisuuden vuoksi tulee varhaiskasvatuksen palveluverkko sekä kysynnässä tapahtuneet muutokset ottaa uudelleen tarkasteluun. Arvioitu ajankohta tarkastelulle olisi vuoden 2015 loppuun, jolloin mahdolliset muutokset ovat konkretisoituneet ja alkaneet vaikuttamaan kysynnän ohjautumiseen.

Tilacontroller Nora Hildén 15.10.2013:

Toimintaympäristön muutokset 2012 - 2013

Päivähoidon palveluverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen Turun kaupungin varhaiskasvatuksen toimikentässä on tapahtunut muutoksia, jotka osaltaan ovat vaikuttaneet päivähoidon tarjontaan Turussa. Tällaisia muutoksia ovat olleet mm. varhaiskasvatuksen tilojen poistuminen käytöstä tai uusien tilojen käyttöönotto kaupungin ja yksityisten toimijoiden osalta.

Varhaiskasvatuksen kysyntä Turussa on alati muuttuvaa ja se vaihtelee esimerkiksi vuodenajasta riippuen. Tuleville vuosille on kuitenkin nähtävissä varhaiskasvatuspalveluiden kysynnässä selvä kasvava trendi.

Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia on kuvattu alla lyhyesti sekä koko kaupungin tasolla että varhaiskasvatusalueittain.

Kaupunkitason muutosten päivitys

Päivähoidon palveluverkkoselvityksessä käytetyn ennusteen mukaan vuonna 2013 koko kaupungissa olisi 0 – 6 -vuotiaita lapsia 11 471. Tammikuun 2013 toteuma oli 11 425 lasta ja poikkeama ennustetusta oli 46 lasta.

Päivähoidon palveluverkkoselvityksessä vuosille 2013 – 2018 käytetyt lapsimäärän kasvuennusteet perustuivat vuosittain laadittaviin Sivistystoimialan lapsimääräennusteisiin. Raportissa hyödynnettiin vuonna 2012 laadittua lapsimääräennustetta, jonka mukaan 0 – 6 -vuotiaiden määrä tulee kasvamaan vuoteen 2018 mennessä 935 lapsella.

Vuonna 2013 laaditussa ennusteessa lapsimäärän kasvun odotetaan olevan yhteensä 791 lasta vuoteen 2018 mennessä eli 144 lasta maltillisempaa kuin vuonna 2012 arvioitiin.

Päivähoidon palveluverkkoselvityksessä määritellyt kysyntätasot ovat pitkän linjan ennusteita ja niiden voidaan todeta edelleen antavan riittävän tarkan kuvan tulevaisuuden varhaiskasvatuksen muutoksista. Lisäksi voidaan todeta, että tulevaisuudessa paineet varhaiskasvatuksen määrän lisäämiseksi aiheutuvat pitkälti palvelun kysynnän kasvusta, eivät niinkään kokonaislapsimäärän huomattavasta kasvusta.

Oheismateriaalina olevassa taulukossa on esitetty päivähoidon palveluverkkoselvityksessä käytetyt ennusteet varhaiskasvatusalueittain lapsimääristä vuonna 2013 ja toteumat tammikuulta 2013. Vain Itäisellä varhaiskasvatusalueella lapsimäärä on toteutunut ennustetta suurempana. Lisäksi oheismateriaalina olevassa taulukossa on esitetty hoitopaikkojen määrissä tapahtuneita muutoksia vuoden aikana varhaiskasvatusalueittain sekä koko kaupungin tasolla. Taulukkoon on myös arvioitu tilahankkeiden vaikutuksia päivähoitoon Turussa.

Tilanne on säilynyt eri varhaiskasvatusalueilla hyvin stabiilina päivähoitoverkkoselvityksen valmistumisen jälkeen.

Eteläisellä varhaiskasvatusalueella lapsimäärän ennustettiin vuonna 2013 olevan 2 244. Toteutunut lapsimäärä oli ennusteen mukainen.

Itäisellä varhaiskasvatusalueella lapsimäärän ennustettiin vuonna 2013 olevan 2 867. Toteutuneeseen verrattuna lisäystä on 31 lapsen verran.

Läntisellä varhaiskasvatusalueella lapsimäärän ennustettiin vuonna 2013 olevan 2 446. Toteutunut lapsimäärä on 40 lasta vähemmän.

Pohjoisella varhaiskasvatusalueella lapsimäärän ennustettiin vuonna 2013 olevan 3 126. Toteutunut lapsimäärä on vain kolmen lapsen verran pienempi.

Edellä olevissa maantieteellisissä varhaiskasvatusalueissa ei ole mukana ruotsinkielisiä lapsia, jotka on esitetty koko kaupungin tasolla erillisinä lukuina. Ruotsinkielisellä varhaiskasvatusalueella lapsimäärän ennustettiin vuonna 2013 olevan 788, kun toteutuma oli 33 lasta vähemmän.

Hoitopaikkojen määrä koko kaupungin tasolla vaikuttaa tilaston perusteella laskeneen noin sadalla. Tämä selittyy kuitenkin pitkälti tarkasteluajankohtien poikkeavuuksilla. Päivähoitoraportin hoitopaikkaluvut perustuvat kevään 2012 hoitopaikkamääriin. Keväisin päivähoidon kysyntä taas on toistuvasti korkeammalla tasolla, jolloin myös varhaiskasvatuspalvelut reagoivat nostamalla vastaavasti päivähoidon tarjontaa.

Kunnallisen perhepäivähoidon paikkamäärät ovat todellisuudessa laskeneet kaikilla muilla paitsi ruotsinkielisellä varhaiskasvatusalueella, jolla ne ovat säilyneet ennallaan.

Päivähoidon jakautumisessa kunnallisen ja yksityisen palvelun tarjoajan välille ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Kaikista hoitopaikoista kunnallisia hoitopaikkoja oli päivähoidon palveluverkkoselvityksen laadintahetkellä 78 %. Lokakuussa 2013 Turun kaupungissa kunnallisten ja yksityisten päivähoitopaikkojen suhde on edelleen 78 % / 22 %. Varhaiskasvatusalueittain julkisen päivähoidon osuus kaikesta päivähoidosta vaihtelee taas 70 – 86 % välillä.

Varhaiskasvatusalueittain tarkasteltaessa hoitopaikkojen jakautumista kunnallisen ja yksityisten toimijoiden välille, päivähoitoverkkoraportin ja nykyhetken välillä tapahtuneet muutokset jakaumissa ovat suurimmillaan noin prosenttiyksikön verran.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 1.11.2013:

Varhaiskasvatuksen palveluverkkolinjaukset 2014 - 2018

Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palveluverkon linjauksissa on otettu huomioon valmistelua ohjaavina reunaehtoina kaupunginhallituksen varhaiskasvatusta koskeva päätös siitä, että ”tavoitteena on yksityisen palvelutuotannon osuuden kasvattaminen vuoden 2012 tavoitetasosta (23 %) kahdeksassa vuodessa 30 %:iin”. Palveluverkkolinjaukset vuosille 2014 – 2018 on tässä esityksessä laadittukin siten, että koko kaupungin tasolla yksityisen palvelutuotannon osuus kasvaa vuoden 2018 loppuun mennessä 28 prosenttiin ja on siten linjassa kaupunginhallituksen aiemman päätöksen kanssa.

Lisäksi kaupungin omien investointihankkeiden osalta on linjattu, että ”etenkin päiväkotitilojen peruskorjauksia tulee tapahtua riittävästi sekä tarvittaessa tulee tehdä uudisrakennuksia sinne, mihin niitä tarvitaan”. Palveluverkkolinjauksissa esitetään nyt kahden suuren alueellisen päiväkodin toteuttamista kouluinvestointien yhteydessä vastaamaan Turun saarten ja pohjoisten osien palvelutarpeita sekä osittain korvaamaan huonokuntoisia päiväkotitiloja. Uusien suurten päiväkotien hoitohenkilöstön tarve tyydytetään ensisijaisesti siirtämällä nykyistä kaupungin palveluksessa olevaa henkilöstöä niistä yksiköistä, joista tullaan luopumaan suunnittelukaudella.

Kaupungin omat investoinnit kohdentuvat suunnittelukaudella painottuen olemassa olevien päiväkotien peruskorjauksiin tai huonokuntoisten päiväkotien korvaaviin ratkaisuihin. Uudishankkeiden yhteydessä on kuitenkin aina mahdollista tarkastella samalla huonokuntoisista tai toimintaan sopimattomista tiloista luopumista. Nämä ratkaisut tulee kuitenkin tehdä erillisillä päätöksillä, koska akuutteja tilamuutoksia on vaikea ennustaa ja niillä saattaa olla vaikutuksia tuleviin luopumispäätöksiin.

Kaupungin peruskorjauslistalla on useita huonokuntoisia, peruskorjausta odottavia rakennuksia, jotka suunnittelun edetessä saattavat muuttua edelleen peruskorjauskohteista uudisrakennuskohteiksi. Tässä yhteydessä on aina syytä harkita, mikä taho mahdollisen uudisrakennuksen toteuttaa ja järjestetäänkö siellä oleva toiminta jatkossa kunnallisena vai yksityisenä.

Kaupungin tulee varautua toimimaan nopeasti myös yllättävissä ja ennakoimattomissa tilatarpeissa. Kaupungin tulee kaikissa tilanteissa varmistua, että sen järjestämät päivähoitopaikat täyttävät toiminnallisesti turvallisen ja terveellisen tilan kriteerit.

Kiinteistöliikelaitoksen tuleekin yhdessä rakennusalan toimijoiden kanssa käynnistää valmistelu, jonka tarkoituksena on kehittää käyttäjän tarpeisiin soveltuva päiväkotirakennuksen tyyppimalli. Kyseisen päiväkotikonseptin tulee olla toteutettavissa eri sijainnilla oleviin kohteisiin ilman merkittäviä rakennemuutoksia. Kyseisten tilojen tulee lisäksi olla perustamisinvestointien ja ylläpidon kannalta kustannustehokkaita.

Kiinteistötoimialan tulee lisäksi käynnistää valmistelu siirtokelpoisen päiväkotiyksikön hankkimiseksi kaupungin omistukseen. Kyseistä yksikköä voidaan käyttää pysyvästi väistötilana niin ohjelmoitujen peruskorjausten kuin akuuttien tilatarpeidenkin yhteydessä.

Kaupungin talouden tasapainottamisen näkökulmasta tulisi varsinkin ohjelmoituihin uudisrakennusten investointihankkeisiin suhtautua hyvin kriittisesti tulevalla taloussuunnittelukaudella 2014 – 2017. Palveluverkkoesitys tukeekin investointitalouden tasapainotusta siten, että uusien päiväkotien investointien toteuttamisen painopiste on pyritty siirtämään yksityisille palvelutuottajille tai kaupungin konserniyhtiöille.

Uusien päivähoitopaikkojen toteuttamisen ja huonokuntoisia tiloja korvaavien investointien lisäksi sivistystoimialan tulee edelleen kehittää toimintaansa, jotta peruspäivähoitoa kevyempien palvelumuotojen tarjontaa voidaan lisätä ja palveluohjausta sekä palveluneuvontaa kehittää osana palvelun tilaajakokonaisuutta. Lisäksi yhteistoimintaa yksityisten toimijoiden kanssa tulee edelleen syventää, jotta määritetyt paikkatavoitteet kyetään saavuttamaan.

Riittävän yksityisen palvelutuotannon varmistamiseksi kaupungin tulee käynnistää erillinen valmistelu yksityisen päivähoidon toimintaympäristön luomiseksi. Tämä tapahtuu suunnittelemalla konsernihallinnon, sivistystoimialan, ympäristötoimialan ja kiinteistötoimialan yhteinen valmisteluprosessi, jonka tavoitteena on mahdollistaa yksityisen päivähoidon tarjonnan toimintaympäristön kehittyminen esim. tilahallinnon ja maankäytön toimenpitein. Mikäli kaupunki epäonnistuu tavoitteessaan kasvattaa palveluverkkoesityksen mukaisesti yksityistä päivähoitotarjontaa, tulee tilannetta arvioida uudelleen vuonna 2015 ja toteuttaa mahdollisesti puuttuva, mutta lainsäädännön edellyttämä hoitopaikkatarjonta kaupungin omana tuotantona.

Varhaiskasvatuksen tarve ja kattavuus

Päivähoidon palveluverkkoa valmistellut työryhmä on esittänyt kantanaan, että varhaiskasvatuksen kattavuusprosenttia on syytä tulevaisuudessa nostaa nykyisestä 69,4 %:sta 75 %:iin. Trendiarviona on esitetty, että osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin kasvaa nykyisestä noin 5 % ja Skandinaviassa varhaiskasvatukseen osallistutaan vieläkin laajemmin kattavuustason ollessa jopa 90 %.

Varhaiskasvatuksen järjestämiseen liittyvät lainsäädännön muutokset alkavat vaikuttaa konkreettisella tasolla päivähoidon kustannuksiin vasta vuodesta 2015 lukien. Koska tässä vaiheessa hyväksytään varhaiskasvatuksen palveluverkkolinjaukset vuosille 2014 – 2018, on voimakkaasti muuttuvan toimintaympäristön vuoksi perusteltua arvioida päätöstä uudelleen tarkastelujakson puolessa välissä vuonna 2015.

Samassa yhteydessä tulee arvioida uudelleen myös toteutuneiden trendimuutosten vaikutuksia ja kasvattaa tarjontaa vaiheittain siten, että palveluverkkopäätöksen ensimmäisinä vuosina kattavuustavoitteeksi asetetaan 72 % ja nostetaan tarjontaa työryhmän esittämällä tavalla vasta, kun kysyntätrendi ja lainsäädännön vaikutukset ovat konkreettisemmin nähtävissä.

Vuonna 2013 laaditussa ennusteessa 0 – 6 -vuotiaiden määrän kasvun odotetaan olevan yhteensä 791 lasta vuoteen 2018 mennessä. Sivistystoimiala on arvioinut, että tästä määrästä noin 72 % osallistuisi päivähoitoon. Tämä tarkoittaa, että määrällisesti uusia lapsia päivähoitoon tulee vuoteen 2018 mennessä noin 570. Kun huomioidaan lisäksi kotihoidon tukeen tehtävät mahdolliset muutokset, voi täysin uusien hoitopaikkojen tarve lisääntyä Turussa vuoteen 2018 mennessä laskennallisesti jopa yli tuhannella hoitopaikalla.

Toimenpiteet eteläisellä varhaiskasvatusalueella

Eteläisen varhaiskasvatusalueen päivähoitopaikkojen tarpeen kasvu vuoteen 2018 mennessä on noin 90 uutta hoitopaikkaa, jotta nykyinen palvelutaso kyetään säilyttämään.

Eteläiselle varhaiskasvatusalueelle toteutetaan jo rakennussuunnitteluvaiheessa oleva Syvälahden koulu- ja päiväkotihanke, jonka arvioitu valmistumisajankohta on vuonna 2016. Hanke tuo alueelle 140 uutta päivähoitopaikkaa. Sen myötä on mahdollista luopua palveluverkkoselvityksessä ja valtuustoponnessa esitetyn mukaisesti alueen huonokuntoisista ja toimintaan sopimattomista tiloista, jolloin todellinen paikkamäärälisäys olisi vain 20 uutta hoitopaikkaa. Kun otetaan huomioon, että alueelle on tällä hetkellä suunnitteilla yksityisen toimijan uusi 74 hoitopaikan päiväkoti, selvitään kyseisillä ratkaisuilla 2010-luvun loppuun saakka.

Eteläiselle varhaiskasvatusalueelle on suunniteltu lisäksi Skanssin koulu- ja päiväkotihanketta, mutta se ajoittunee vasta 2020-luvun alkupuolelle, eikä näin ollen vaikuta käsittelyssä olevan palveluverkonpäätöksen tarkasteluajanjaksoon.

Toimenpiteet itäisellä varhaiskasvatusalueella

Itäisen varhaiskasvatusalueen päivähoitotarve vuoteen 2018 mennessä on noin 85 uutta hoitopaikkaa, jotta nykyinen palvelutaso kyetään säilyttämään.

Itäisellä varhaiskasvatusalueella on mahdollista toteuttaa Varissuolle yksityisenä hankkeena noin 70 lapsen päiväkoti, useampia pienempiä yksiköitä tai laajentaa jo tällä hetkellä olemassa olevia yksiköitä. Mahdollisesti perustasoa jonkin verran vaativamman hoitotarpeen vuoksi yksityisten toimijoiden saamista alueelle on kuitenkin tehostettava ja varauduttava tarvittaessa oman toiminnan laajentamiseen, mikäli yksityistä ratkaisua ei saada toteutettua. Paikkatarpeeseen tulee lisäksi vaikuttaa samanaikaisesti myös muilla toiminnallisilla ratkaisuilla, kuten peruspäivähoitoa kevyempien palvelumuotojen tarjontaa lisäämällä sekä palveluohjausta ja palveluneuvontaa kehittämällä.

Skanssiin suunniteltu koulu- ja päiväkotihanke vaikuttaa osaltaan paikkoja lisäävästi 2020-luvulla myös Itäisellä varhaiskasvatusalueella.

Toimenpiteet läntisellä varhaiskasvatusalueella

Läntisen varhaiskasvatusalueen päivähoitotarve vuoteen 2018 mennessä on noin 170 uutta hoitopaikkaa, jotta nykyinen kyetään säilyttämään.

Läntisellä varhaiskasvatusalueella Sofiankadun päiväkodin huonokuntoisista tiloista tulee luopua. Näitä hoitopaikkoja korvaamaan tulee vastaavasti luoda noin 90 yksityistä päivähoitopaikkaa vuoteen 2017 mennessä.

Lisäksi Läntiselle varhaiskasvatusalueelle tarvitaan noin 170 muuta yksityistä päivähoitopaikkaa, jotta vuodelle 2018 määritetty tavoite saavutetaan. Läntisellä varhaiskasvatusalueella saatetaan myös joutua luopumaan joistakin huonokuntoisista kunnallisista tiloista (enintään 60 paikkaa), mikä nostaa osaltaan samalla määrällä yksityisten hoitopaikkojen tarvetta. Ilmeistä onkin, että Läntiselle alueelle (esim. Martin kaupunginosaan) tulee toteuttaa yksityisen palvelutarjoajan toimesta yksi suurempi päiväkoti, useampia pienempiä yksiköitä tai laajentaa jo tällä hetkellä olemassa olevia yksiköitä.

Läntisen varhaiskasvatusalueen Keskustan palvelualueelle on päivähoidon palveluverkkoselvityksessä määritetty alueen suuren kysynnän vuoksi kattavuustason nosto 85 %:iin. Tämä tarkoittaa vielä noin 60 uuden yksityisen hoitopaikan lisäystä.

Kokonaisuudessaan uusia tai korvaavia päivähoitopaikkoja läntiselle varhaiskasvatusalueelle joudutaan luomaan jopa 550 kappaletta. Paikkatarpeeseen tulee kuitenkin vaikuttaa samanaikaisesti myös muilla toiminnallisilla ratkaisuilla, kuten peruspäivähoitoa kevyempien palvelumuotojen tarjontaa lisäämällä sekä palveluohjausta ja palveluneuvontaa kehittämällä.

Ruusukorttelin kehityshankkeen yhteydessä mahdollisesti uusittavat päiväkotitilat osoitteissa Koulukatu 10 ja 12 tulee toteuttaa tilojen teknisen peruskorjaustarpeen vuoksi vasta 2020-luvulla, joten nämä hankkeet ovat palveluverkon tarkasteluajanjakson ulkopuolella. Mikäli korttelin kehityshankkeesta vastaavan TVT Asuntojen tavoitteena on edetä muussa rakentamisessaan nopeammin kuin varhaiskasvatuksen investointitarpeen näkökulmasta on perusteltua, yhtiön tulee vastata erikseen sovittavalla tavalla purettavien päiväkotien korvaavien tilojen investoinneista.

Toimenpiteet pohjoisella varhaiskasvatusalueella

Pohjoisen varhaiskasvatusalueen päivähoitotarve vuoteen 2018 mennessä on noin 240 uutta päivähoitopaikkaa, jotta nykyinen palvelutaso kyetään säilyttämään.

Pohjoiselle varhaiskasvatusalueelle toteutetaan kaupungin toimesta Yli-Maarian kouluhankkeen yhteyteen päiväkoti, joka tuo alueelle noin 90 uutta hoitopaikkaa ja jonka valmistumisvuositavoitteena on 2018.

Pohjoiselle varhaiskasvatusalueelle on tällä hetkellä suunnitteilla yksityistä päivähoitotoimintaa, joka tuo alueelle noin 75 uutta hoitopaikkaa. Uusia yksityisiä hoitopaikkoja tarvitaan kuitenkin vielä toiset noin 75 kappaletta hoitopaikkatarpeen kasvun kattamiseksi.

Pohjoisen varhaiskasvatusalueen Länsikeskuksen alueelle tulee lisäksi määritellä päivähoidon palveluverkkoselvityksestä poiketen kattavuustason nosto 65 %:iin alueen ennustettua voimakkaamman kysynnän vuoksi. Tämä tarkoittaa edelleen noin 120 uuden yksityisen hoitopaikan lisäystä eli yhden suuren tai useamman pienen yksityisen päiväkodin rakentamista.

Pohjoisella varhaiskasvatusalueella Rauninaukion päiväkodin huonokuntoisista tiloista tulee luopua ja niitä korvaamaan tulee vastaavasti luoda noin 70 yksityistä päivähoitopaikkaa vuoteen 2016 mennessä. Todennäköisesti myös Runosmäen alueen nykyisiä päiväkoteja joudutaan korvaamaan tarkastelujaksolla nykyisten rakennusten huonon kunnon vuoksi ja kaupungin tuleekin varautua ratkaisemaan esille nousevat tilakysymykset nopeutetulla aikataululla.

Kokonaisuudessaan uusia ja korvaavia päivähoitopaikkoja läntiselle varhaiskasvatusalueelle tulee luoda ainakin 430 kappaletta. Paikkatarpeeseen tulee kuitenkin vaikuttaa samanaikaisesti myös muilla toiminnallisilla ratkaisuilla, kuten peruspäivähoitoa kevyempien palvelumuotojen tarjontaa lisäämällä sekä palveluohjausta ja palveluneuvontaa kehittämällä.

Toimenpiteet ruotsinkielisellä varhaiskasvatusalueella

Ruotsinkielisen varhaiskasvatusalueen päivähoitotarve vuoteen 2018 mennessä on noin 50 uutta päivähoitopaikkaa, jotta nykyinen palvelutaso kyetään säilyttämään.

Ruotsinkieliselle varhaiskasvatusalueelle on toteutuksessa Braheskolan päiväkodin ja koulun uudisrakennushanke, joka tuo täysin uusia päivähoitopaikkoja noin 50 ja jolla saavutetaan ennustettu päivähoitotarve. Rakennuksen valmistumisvuositavoitteena on 2015. Sen valmistuessa tulee harkita joistakin käytössä olevista tarkoitukseen sopimattomista tiloista luopumista.

Palveluverkkolinjausten vaikutus käyttötalouteen

Kokemusten mukaan keskimääräisesti sadan lapsen päiväkotihoito maksaa noin miljoona euroa, kun otetaan huomioon eri-ikäisten ja erilaisen tuen tarpeessa olevien lasten tarvitsema resursointi. Nyt esitettävillä ratkaisuilla lisätään päivähoitopaikkojen määrää noin 850 hoitopaikalla, mikä aiheuttaa vuoteen 2018 mennessä lisää käyttökustannuksia noin 8,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Aiempien linjausten perusteella päivähoidon painopistettä ollaan kuitenkin siirtämässä avoimeen varhaiskasvatustoimintaan, mikä tarkoittaa lähinnä kerhotyyppisen toiminnan kasvua. Avoimessa varhaiskasvatuksessa olevien lasten aiheuttama käyttökustannus on merkittävästi normaalia päivähoitoa edullisempi. Sadan lapsen kerhotoiminta aiheuttaa kaupungille noin 200.000 € vuosikustannuksen. Myös investointitarpeet ovat tällaisessa tapauksessa merkittävästi alemmat. Palveluohjauksessa perheitä kannustetaankin kevyempien hoitomuotojen valintaan.

Muissa suurissa kaupungeissa on linjattu, että kaupungit rakentavat vain 100 – 150 hoitopaikan päiväkoteja. Niiden on todettu olevan käyttö- ja investointikustannuksiltaan edullisimpia. Niissä voidaan käyttää joustavasti henkilöstöä sekä tehokkaasti tiloja, jotka yhdessä muodostavat varhaiskasvatuksessa suurimman osan kustannuksista. Myös Turun kaupungin tulee omaksua muita suuria kaupunkeja vastaava linjaus koskien kaupungin omat tuotannon tilaratkaisuja.

Kaupungin omana toimintana järjestettävän päivähoidon osalta etenkin päiväkodin koko vaikuttaa muodostuviin käyttötalousmenoihin. Optimaalisimpana kunnallisen päiväkodin tilakokona voidaan pitää noin 140 hoitopaikkaista päiväkotia, joka synergiaetujen näkökulmasta tulisi lisäksi pyrkiä sijoittamaan koulukiinteistön yhteyteen tai lähelle olemassa olevaa koulukiinteistöä.