Liite 2

Dnro 13659-2012

Sivistystoimialan varhaiskasvatuksen palveluverkko, lisätiedot

Käsitellessään varhaiskasvatuksen palveluverkkoa koskevaa asiaa 11.11.2013 kaupunginhallitus pyysi asiaan liittyviä lisätietoja.

Tilankäytön tehokkuus

Varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen ja tilacontroller Nora Hildén:

Päiväkotien tilojen suunnittelusta ja suositeltavista neliömääristä / kokopäivähoidossa oleva lapsi on annettu ohjeistukset Päiväkotien suunnittelu RT-kortistossa (RT 96-11003).

Päiväkodin tilat voidaan jakaa lasten toimintatiloihin, henkilökunta- ja huoltotiloihin. Uutta päiväkotia suunniteltaessa määritellään tarvittavat tilat tilaohjelmaan hyötyaloina, joiden ulkopuolelle jäävät mm. liikenne- ja tekniset tilat. Kokemuksen mukaan tarvitaan vähintään 7 m2 lasten toimintatilaa (kotialue/kotipesätilat, pienryhmä- ja yhteistilat) yhtä tilapaikkaa kohden, alle kolmivuotiaiden kohdalla neliömääräksi suositellaan 8,5 m2 lasta kohden. Päiväkodin muut tilat, kuten henkilökunta- ja huoltotilat, määräytyvät paitsi päiväkodin tilapaikkamäärän myös tehdyn suunnitteluratkaisun mukaan. Yhteishankkeissa on mahdollista parantaa tilatehokkuutta ja säästää kustannuksia henkilökunta- ja huoltotiloja keskittämällä.

Lokakuussa 2013 Turun kaupungin päiväkotien hoitopaikkamäärä oli 5 823. Varhaiskasvatus vuokraa Kiinteistöliikelaitokselta noin 60 000 m2 tilaa päivähoidon käyttöön. Näin ollen päiväkodeissa on keskimäärin tilaa noin 10,3 m2/lapsi. Varhaiskasvatuksen vuokraamiin neliömääriin sisältyy kaikki varhaiskasvatuksen käytössä olevat päiväkotitilat, mukaan lukien esimerkiksi pihavarastot ja varhaiskasvatuksen henkilöstön käytössä olevat tilat päiväkodeissa. Viimeisimmässä, KTI Oy:n laatimassa kuntien päivähoitotilojen tilatehokkuutta selvittävässä tutkimuksessa (KuntaBM, Kuntien kiinteistöjen tunnusluvut ja niiden vertailu) Turun kaupungin toteutuneet m2/lapsi-luvut ovat tutkimukseen osallistuneiden kuntien keskitasoa.

RT-kortin päiväkodin suunnitteluohjeistuksen mukainen 7 m2 toimintatilasuositus ei ole verrattavissa Turun kaupungin toteutuneeseen neliömäärään per lapsi. Toimintatilasuositus huomioi vain lasten käytössä olevat kotialue/kotipesätilat, pienryhmä- ja yhteistilat ja se on tarkoitettu lähinnä uusien tilojen suunnitteluohjeeksi. Toimintatilojen määrää Turun kaupungin päiväkodeissa ei ole määritetty ja sen arviointi on haasteellista tilojen erilaisista ominaisuuksista johtuen. Tilan käytön tehostamiseen pyritään päiväkotihankkeiden yhteydessä.

Nykyiset tilaratkaisut eivät mahdollista suuremman lapsimäärän sijoittamista tiloihin. Monien päiväkotitilojen kunto Turun kaupungissa on heikko ja useissa päiväkodeissa tilat asettavat rajoitteita ryhmäkoon kasvattamiselle. Monissa päiväkodeissa on myös havaittu sisäilmaan tms. liittyviä ongelmia, ja tästä syystä ko. tiloihin ei voi enää perustaa lapsiryhmiä. Myös lasten erilaiset tuen tarpeet rajaavat osaltaan ryhmien kokoa.

Varhaiskasvatuksessa on jo vuosia pyritty vastaamaan kasvavaan päivähoitopaikkatarpeeseen ottamalla käyttöön kaikki käytettävissä olevat päivähoitoyksiköiden tilat. Näin on saatu toimintaan lisänä muutama 2 - 3 kasvattajan lapsiryhmä. Lisäksi päivähoitopaikkoja on lisätty lisäämällä yksittäisiin lapsiryhmiin lisätyöntekijä, milloin se vain on ollut mahdollista. Lapsia on sijoitettu lisää niihin päivähoitoyksiköihin, joihin se on ollut mahdollista. Vuodenvaihteessa 2013 - 2014 kaikki ko. mahdollisuudet on otettu käyttöön, eikä paikkojen lisääminen vastaavilla toimenpiteillä ole enää jatkossa mahdollista.

Palvelutuotannon kustannukset

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

Kustannukset eri päivähoitomuotojen välillä vaihtelevat melkoisesti. Myös esimerkiksi kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset vaihtelevat eri päivähoitoyksiköissä hyvin paljon. Vuonna 2012 pienempiä hoitopäivän hintoja oli Haarla-Pikisaaren päivähoitoyksikössä (23,68 €/pv), Moikoisten päivähoitoyksikössä (26,44 €/pv) ja Hannunniitun päivähoitoyksikössä (28,31 €/pv). Selvästi suurempia kustannuksia on esimerkiksi Haritun päivähoitoyksikössä (44,06 €/pv) ja Mäntymäen päivähoitoyksikössä (42,55 €/pv). Kustannuseroihin vaikuttavat mm. tilavuokrat, joiden neliöhinta vaihtelee 7,50 euron ja 22,20 euron välillä, varhaiserityiskasvatusta tarvitsevien lasten määrä sekä mahdollinen vuorohoito, joka nostaa esimerkiksi Hintsankujan phyn hoitopäiväkustannukset 58,45 euroon päivältä ja Asemanseudun phyn hoitopäiväkustannukset 56,00 euroon päivältä. Kun useat päivähoitoyksiköt järjestävät päiväkotihoidon lisäksi perhepäivähoitoa, leikkipuistotoimintaa ja kerhotoimintaa, on vertailukelpoisten lukujen saaminen toistaiseksi mahdotonta, koska toiminnoilla ei ole erillisiä talousarvioita.

Varhaiskasvatuksen palvelutuotannon kustannuksia on selvitetty useiden vuosien ajan Kuusikko-työryhmässä eli Suomen kuuden suurimman kaupungin, Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun, päivähoidon ammattilaisista koostuvassa yhteistyöryhmässä. Kuusikko-työryhmä on laatinut vertailun Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palveluista ja kustannuksista vuonna 2012. Vertailussa selvitetään kunnan järjestämän päivähoidon sekä kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen käyttöä ja kustannuksia. Raportista käy ilmi, että viiden suurimman kaupungin päivähoidon kustannukset ovat hyvin samalla tasolla, mutta Oulussa kustannukset ovat selvästi muita alhaisempia.

Kuuden suurimman kaupungin vuoden 2012 vertailun mukaan Turussa kunnallisen päiväkotihoidon kustannukset ovat olleet lasta kohti 12 175 euroa vuodessa, kunnallisen perhepäivähoidon 11 383 euroa, yksityisen hoidon tuen 5 968 euroa ja kotihoidontuen 3 932 euroa. Yksityisen päiväkotihoidon palvelusetelitoiminnan kustannukset kaupungille ovat olleet 7 790 euroa. Edullisinta on ollut erilaisten kerhojen järjestäminen. Niiden kustannukset ovat olleet 1 780 euroa. Edellä olevista syistä johtuen sivistystoimiala on pyrkinyt panostamaan kevyempien varhaiskasvatuspalveluiden tarjonnan lisäämiseen, koska varhaiskasvatuspalveluiden kysyntä on ollut merkittävässä kasvussa viime vuosien aikana.

Kasvatus- ja opetuslautakunta käsitteli kuuden suurimman kaupungin vuoden 2012 vertailua 4.9.2013 § 150. Käsitellessään asiaa kasvatus- ja opetuslautakunta edellytti, että Turku selvittää, millä toimenpiteillä päästäisiin lähemmäksi Oulun kustannustasoa. Vuoden 2014 operatiivisissa sopimuksissa asia on otettu huomioon. Varhaiserityiskasvatuksen kustannukset ovat Turussa selvästi korkeammat. Myös päivähoidon yksikkökoko on Turussa varsin pieni.

Kuusikko-työryhmän raportti on luettavissa kokonaisuudessaan internetissä http://www.kuusikkokunnat.fi/SIRA_Files/downloads/Ph_raportti2012_05092013b.pdf. Esityksen oheismateriaalina 12 on kooste raportista.

Erityislapset yksityisillä palveluntuottajilla

Toimialajohtaja Timo Jalonen, palvelujohtaja Vesa Kulmala ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen:

Yksityistä päivähoitoa rahoitetaan yksityisen hoidon tuella ja siihen liittyvällä kuntalisällä sekä kaupungin palvelusetelillä. Lasten yksityisen hoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kouluikäistä lasta hoitaa perheen palkkaama hoitaja tai yksityinen päivähoidon tuottaja. Tällöin yksityinen tuottaja myöntää päivähoitopaikan hakijalle.

Palvelusetelijärjestelmässä kaupunki myöntää hakijalle varhaiskasvatuksen palvelusetelin. Palvelun tuottaja myöntää päivähoitopaikan hakijalle, ja sopimus päivähoitopalvelusta on kuluttajan asemassa olevan asiakkaan ja palvelujen tuottajan välinen sopimus. Kunta ei tule sopimusosapuoleksi palvelusta sovittaessa. Näin ollen kaupunki ei voi osoittaa perheelle hoitopaikkaa päiväkodista, joka on hyväksytty palvelusetelituottajaksi. Tuottajalla on mahdollisuus valita asiakkaansa, mutta palvelusetelituottajat ovat kuitenkin sitoutuneet ottamaan palvelusetelin saaneita perheitä asiakkaikseen ilmoittautuessaan palvelusetelituottajaksi.

Sivistystoimialalla pyritään ns. lähikoulu- ja lähipäiväkotiperiaatteeseen. Periaatteen mukaisesti lapsen tarvitsema tuki tuodaan siihen päiväkotiin tai kouluun missä lapsi on, ja näin pyritään välttämään hoitopaikkavaihdokset silloin, kun lapsella ilmenee tuen tarvetta kasvussa ja kehityksessä.

Turussa on ollut linjauksena, että erityisen tuen tarpeessa olevat lapset hoidetaan pääsääntöisesti kunnallisessa päivähoidossa. Palvelusetelijärjestelmässä palvelujen tuottajien tulee järjestää varhaiserityiskasvatuksen palvelujen ja tuen tarvitsijoiden arviointi joko ostamalla palvelu tai tuottamalla palvelu itse. Koska yksityistä palvelutuotantoa ollaan lisäämässä, on palvelusetelitoimintaa ohjaavaa sääntökirjaa täydennetty mm. mahdollisuudella korottaa palvelusetelin arvoa silloin, kun lapsella on erityisen tuen tarve. Palveluseteli on siten todellinen vaihtoehto myös erityisen tuen tarpeessa oleville lapsille. Uusi toimintakäytäntö on ollut käytössä vasta elokuusta 2013, joten ei vaikutuksia vielä voida arvioida.

Turussa yksityisissä päiväkodeissa palvelusetelillä on tällä hetkellä tuen tarpeessa olevia lapsia yhteensä 43 lasta. Määrä on 3,7 % ko. päiväkodeissa hoidossa olevien lasten kokonaismäärästä (1 149). Erityisen tuen tarpeessa olevista lapsista 9 on vieraskielisiä ja tarvitsee tukea kielenkehitykseen. Edellisten lisäksi ostopalvelupäiväkoteihin sijoitettuja lapsia on edelleen erityisen tuen piirissä 5 lasta (ostopalvelupäiväkodeissa on hoidossa enää yhteensä 20 lasta). Tuen tarpeessa olevien lasten määrä kunnallisessa päivähoidossa on 541 lasta. Määrä on 9,6 % kaikista kunnallisessa päivähoidossa olleista lapsista (5 631). Kunnallisessa päivähoidossa on siis noin kolminkertainen määrä tuen tarpeessa olevia lapsia. Tämä lisää kunnallisen päivähoidon kustannuksia.

Nykyjärjestelmällä kaupunki ei voi velvoittaa yksityisen hoidon tuella palveluja tuottavaa tai palvelusetelituottajaa valitsemaan hoitosuhteeseen lapsia. Kunta voi toki ohjata asiakkaita yhteistyössä tuottajan kanssa. Asiakkaat voidaan osoittaa ainoastaan kunnan ostamiin päivähoitopaikkoihin (ns. ostopalvelut). Mikäli haluttaisiin velvoittaa yksityisten palvelujen tuottajia valitsemaan erityislapsia hoitosuhteeseen, tulisi palvelusetelijärjestelmästä luopua. Ostopalvelujärjestelmässä kunta voisi jo kilpailutusvaiheessa asettaa kriteerit toiminnalle.

Keskusteluissa on tuotu esille vaihtoehto, että Piiparipolun, Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkodit toteutettaisiin yksityisen tahon toimesta. Piiparinpolulla on tällä hetkellä neljä tavallisiin päiväkotiryhmiin integroitua tuen tarpeessa olevaa lasta. Rauninaukiolla heitä on kolme ja Sofiankadulla neljä. Lisäksi Sofiankadulla on kaksi laaja-alaisesti kehityksessään viivästyneisiin ja kehitysvammaisiin lapsiin erikoistunutta integroitua erityisryhmää, joissa on yhteensä 10 tuen tarpeessa olevaa lasta. Mikäli em. päiväkodit toteutettaisiin yksityisen tahon toimesta, tulee ratkaista, miten näiden päiväkotien erilaisissa tuen tarpeissa olevien lasten varhaiserityiskasvatus tultaisiin takaamaan.

Mikäli Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkodit toteutettaisiin yksityisinä hankkeina, näiden päiväkotien 17 tuen tarpeessa olevan lapsen varhaiserityiskasvatus voitaisiin järjestää sijoittamalla lapset lähimpään kunnalliseen päiväkotiin tai yksityiseen päiväkotiin, mikäli yksityiset päiväkodit ottaisivat tuen tarpeessa olevia lapsia. Ongelmaksi muodostuisi Sofiankadun kahden kokonaisen erityisryhmän sijoittaminen: ryhmät tulisi sijoittaa kokonaisina. Lisäksi Raunistulan päiväkodin läheisyydessä ei ole kunnallista päiväkotia, johon lapset voitaisiin siirtää.

Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkotien toteuttaminen kaupungin omana tuotantona

Tilacontroller Nora Hildén:

Esityksen oheismateriaalina 11 on vertailutaulukko siitä, miten Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkotien toteuttaminen kaupungin omana tuotantona vaikuttaisi yksityisen palvelutuotannon osuuteen koko palvelutarjonnasta. Taulukon vaihtoehto A on laskettu sillä perusteella, että ko. päiväkodit toteutettaisiin yksityisinä hankkeina. Vaihtoehto B on laskettu sillä perusteella, että ko. päiväkodit toteutettaisiin kaupungin omana tuotantona.

Laadittujen hankesuunnitelmien mukaan Rauninaukion ja Sofiankadun kunnalliset päiväkodit toteutettaisiin tehokkaina yksikköinä eli n. 140-paikkaisina eikä vain korvaavana määränä (90+70). Näin ollen kunnallisen toiminnan paikat lisääntyisivät noin 120 ylimääräisen paikan verran. Tämä vaikuttaisi yksityisen palvelutuotannon osuuteen selvästi: Mikäli Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkodit toteutettaisiin yksityisinä hankkeina, yksityisen palvelutoiminnan osuus koko palvelutarjonnasta vuonna 2018 olisi 28 %. Mikäli Rauninaukion ja Sofiankadun päiväkodit toteutettaisiin kaupungin omana tuotantona, yksityisen palvelutoiminnan osuus olisi 26 %.

Mikäli yksityinen päivähoito korvaisi Sofiankadun kunnalliset päivähoitopaikat, yksityinen palveluntarjonta kattaisi läntisen varhaiskasvatusalueen päivähoitopaikoista 39 % vuonna 2018. Mikäli Sofiankadun päiväkoti toteutettaisiin hankesuunnitelman mukaisena noin 140-paikkaisena kunnallisena päiväkotina, olisi yksityisen päivähoidon osuus läntisen varhaiskasvatusalueen palvelutuotannosta 36 %.

Mikäli yksityinen päivähoito korvaisi Rauninaukion kunnalliset päivähoitopaikat, yksityinen palveluntarjonta kattaisi pohjoisen varhaiskasvatusalueen päivähoitopaikoista 29 % vuonna 2018. Mikäli Rauninaukion päiväkoti toteutettaisiin kunnallisena 140-paikkaisena päiväkotina, yksityisen päivähoidon osuus olisi 26 %.

Peruspäivähoitoa kevyempien vaihtoehtojen käyttö

Palvelujohtaja Vesa Kulmala ja varhaiskasvatuksen tulosaluejohtaja Maija-Liisa Rantanen:

Avoin varhaiskasvatus on vaihtoehtoinen toimintamuoto kokopäivähoidolle. Palvelujen tavoitteena on tarjota kotihoidossa ja osapäivähoidossa oleville lapsille ja heidän perheilleen monipuolista varhaiskasvatusta yhdessä muiden lasten ja vanhempien kanssa sekä perheille kasvatuksellista tukea. Toiminnan sisällöissä painotetaan esimerkiksi musiikkia, kädentaitoja, ympäristökasvatusta ja liikuntaa. Leikin osuus toiminnassa on keskeinen.

Toimintavalikossa on avoimia päiväkoteja, leikkikouluja, kerhoja, leikkipuistotoimintaa, varhaiskasvatuksen perhekerhoja ja perhekerhoja/leikkikouluja. Osallistuminen avoimeen varhaiskasvatustoimintaan ei sulje perheeltä pois mahdollisuutta saada kotihoidon tukea tai yksityisen hoidon tukea ja sen kuntalisää, mikäli tukien vaatimat ehdot täyttyvät. Palveluvalikosta perheet voivat valita joko kunnan järjestämän tai palvelusetelillä tuetun leikkikoulun tai kerhotoiminnan.

Leikkikoulutoiminta ja palvelusetelikerhot ja leikkipuistotoiminta ovat maksullisia. Avoin päiväkotitoiminta, kerhot ja seurakunnan kanssa yhteisesti järjestettävä leikkikoulu/perhekerho ja MLL:n kanssa järjestettävä perhekahvilatoiminta ovat maksuttomia. Avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa noudatetaan Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kuntien ohella avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoavat seurakunnat ja järjestöt sekä yksityiset toimijat.

Avoimen varhaiskasvatuksen eri toimintamuotojen lisäämismahdollisuuksia tutkitaan varhaiskasvatuksessa aktiivisesti. Jokainen neljästä palvelualueesta on saanut tehtäväkseen käynnistää vähintään yhden avoimen varhaiskasvatuksen toiminnan alueellaan syksyllä 2014. Eri toimintamuotojen alle kirjatuista suunnitelmista ilmenee, että tavoitteeseen tullaan pääsemään.

Yleisesti toiminnan laajentamisen esteenä on tällä hetkellä sopivien tilojen puute, kaikki mahdollisuudet tutkitaan kuitenkin tarkasti. Samalla toiminnan laajentamista suunnitellaan myös ulkotiloihin, jolloin tilat eivät ole toiminnassa niin määräävässä asemassa.

Avoimet toiminnot eivät vielä ole vaikuttaneet niin, että kokopäivähoidosta olisi siirtynyt lapsia avoimeen toimintaan. Turussa on pitkät jonot päivähoitoon ja lakisääteisen määräajan ylittäviä päivähoitopaikan jonottajia on eri puolilla kaupunkia, varsinkin itäisellä ja pohjoisella alueella. Tällä hetkellä avoin varhaiskasvatus on pystynyt tarjoamaan kotona tai päivähoitojonossa oleville lapsille varhaiskasvatustoimintaa tai sen avulla on pystytty siirtämään joidenkin lasten tarvetta aloittaa kokopäivähoidossa. Kokopäivähoitoa korvaavan avoimen toiminnan kysynnän määrästä ei tässä vaiheessa ole tietoa. Avoimet toiminnot sopivat vain osalle perheistä.

Toiminnan laajentaminen vaatii päivähoitopaikkatilanteen johdosta myös henkilöstön lisäresurssia. Kaikkea lisäresursointia ei ole voitu sisällyttää varhaiskasvatukselle annettuun budjettikehykseen. Avoimen varhaiskasvatuksen henkilöstö on palkattu tällä hetkellä määräaikaisiin työsuhteisiin. Koska avoimen toiminnan laajentaminen ja kehittäminen on kaupungissa linjattu strategisesti, tulisi tehtäviin saada vakinainen henkilöstö.

Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden toimintamuotoja

Leikkipuistotoiminta

Leikkipuistotoiminta on ulkona tapahtuvaa varhaiskasvatusta 1,5 – 6 -vuotiaille lapsille. Toiminta tukee lapsen ensiaskeleita kodin ulkopuolelle erossa omista vanhemmistaan. Lapsi saa leikin ja liikunnan kokemuksia yhdessä toisten lasten kanssa. Leikkipuistotoiminta tukee lapsen myönteistä minäkäsitystä, ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja sekä ajattelun kehittymistä. Lapsilähtöisyys on tärkeä periaate toimintaa suunniteltaessa.

Leikkipuistot ovat avoinna maanantaista perjantaihin klo 9.00 – 12.30. Mukaan pääsee ilmoittautumalla suoraan leikkipuistoon päivähoitotyöntekijöille. Leikkipuistossa lapsi voi ulkoilla turvallisesti päivähoitotyöntekijän seurassa sekä kokea leikin ja liikunnan iloa yhdessä toisten lasten kanssa. Turun kaupungin järjestämää leikkipuistotoimintaa järjestetään 26 leikkipaikassa kaikilla neljällä suomenkielisellä varhaiskasvatusalueella. Leikkipuistoissa työskentelee yleensä kaksi osa-aikaista päivähoitotyöntekijää (4 h/päivä).

Leikkipuistotoiminnan perusmaksu on 27 euroa kuukaudessa perheen nuorimmalta toimintaan osallistuvalta lapselta. Vanhemmilta sisaruksilta maksu on 23 euroa kuukaudessa. Puistoaikana järjestettävään kerhotoimintaan osallistuvalta lapselta maksu on 23 euroa kuukaudessa (seurakunnan päiväkerho tai vastaava). Myös ulkopaikkakuntalaiset voivat osallistua toimintaan, maksu on 33 euroa kuukaudessa.

Leikkipuistotoiminnan jakautuminen varhaiskasvatusalueittain:

Eteläinen varhaiskasvatusalue: kuusi leikkipuistoa

- Tammilehdon leikkipaikka Kukolassa

- Myrskypuiston leikkipaikka Haarlassa

- Ratsumiehenpuiston leikkipaikka Uittamolla

- Skandinavianpuiston leikkipaikka Haritussa

- Honkamäenpuiston leikkipaikka Petreliuksessa

- Ilpoistenpuiston leikkipaikka Ilpoisissa

Itäinen varhaiskasvatusalue: seitsemän leikkipuistoa

- Nummenpuiston leikkipaikka Nummenmäellä

- Lausteenpuiston leikkipaikka Lausteella

- Karvataskunpuiston leikkipaikka Varissuolla

- Niilo Oravanpuun leikkipaikka Varisuolla

- Erik Julinin leikkipaikka Halisissa

- Kotimetsän leikkipaikka Jaanissa

- Pikkunotkon leikkipaikka Kohmossa

Läntinen varhaiskasvatusalue: kuusi leikkipuistoa

- Hyrköistenpuiston leikkipaikka Pansiossa

- Jyrkkälänmäen leikkipaikka Jyrkkälässä

- Kupittaanlähteen leikkipaikka Itäisessä keskustassa

- Puolalanmäen leikkipaikka 1 Keskustassa

- Puolalanmäen leikkipaikka 2 Keskustassa

- Urheilupuiston leikkipaikka Martissa

Pohjoinen varhaiskasvatusalue: seitsemän leikkipuistoa

- Kärsämäen urheilupuiston leikkipaikka Kärsämäessä

- Virgon leikkipaikka Moisiossa

- Raskinpuiston leikkipaikka Runosmäessä

- Martanpuiston leikkipaikka Nättinummessa

- Itäpellonpuiston leikkipaikka Kähärissä

- Suikkilanpuiston leikkipaikka Suikkilassa

- Perkkiönkadun leikkipaikka Jäkärlässä

Yhteensä 26 leikkipuistoa

Leikkipuistojen lisääminen eri alueilla on periaatteessa mahdollista ja yhteistyötä tehdään kiinteästi koko ajan kiinteistöliikelaitoksen kanssa olemassa olevien leikkipaikkojen ylläpidossa. Tällä hetkellä leikkipaikoilla ongelmana on sosiaalivaunujen lämpöhukka. Sähkölaskut ovat korkeita, koska vaunut päästävät valtavasti lämpöä eristysten läpi. Vaunut ovat myös ahtaita. Yhteistyössä KILA:n kanssa on laadittu pohjasuunnitelma leikkipuistojen peruskalustuksesta tuleville vuosille eli samankaltainen perusstandardi, joka on tehty päiväkotien pihoillekin. KILA:lla on pidempiaikainen suunnitelma vuosittaisista leikkipuistojen korjauksista. Tavoitteena on saada vuosittain peruskorjattua neljä leikkipuistoa.

Tällä hetkellä on vireillä uuden Veistämöntorin leikkipaikan saaminen toimintaan vielä kevään 2014 aikana. Leikkipuistojen käyttöä seuraamalla saadaan tietoa alueista, joissa käyttäjämäärät ovat korkeita. Tietojen perusteella varhaiskasvatus voi ehdottaa uusien leikkipaikkojen perustamista. Toiminnan laajentaminen kasvattaa luonnollisesti kustannuksia, jotka koostuvat leikkipaikkojen perustamisesta, ylläpidosta, käyttökustannuksista sekä henkilöstökustannuksista.

Leikkikoulut

Leikkikoulu on pääsääntöisesti aamupäivisin tapahtuvaa pedagogista toimintaa, jota ohjaa Turun kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma. Leikkikoulussa liikutaan, leikitään, askarrellaan, lauletaan ja opetellaan tärkeitä ryhmässä toimimisen taitoja. Sadut ja draama ovat myös tärkeänä osana toimintaa. Perinteiset suomalaiset juhlat sisältyvät myös leikkikoulun toimintasuunnitelmaan. Leikkikoulussa toimitaan pienryhmissä lasten iän ja kehityksen mukaan. Toiminta on suunniteltua ja tavoitteellista lapsen kasvua ja kehitystä tukevaa. Yhteistyö vanhempien kanssa on osa arkea.

Leikkikoulutoiminta on suunnattu ensisijaisesti kotona olevien vanhempien 3 – 5 -vuotiaille lapsille. Leikkikoulutoimintaa järjestetään sisätiloissa sekä ulkoleikkikouluina.

Leikkikoulutoiminnan jakautuminen varhaiskasvatusalueittain:

Itäinen varhaiskasvatusalue: kaksi leikkikoulua

- leikkikoulu Varissuolla

- leikkikoulu Halisissa

Läntinen varhaiskasvatusalue: yksi leikkikoulu

- ulkoiluleikkikoulu Urheilupuistossa

Pohjoinen varhaiskasvatusalue: kolme leikkikoulua

- ulkoiluleikkikoulu Moisiossa

- leikkikoulu Raunistulassa

- leikkikoulu Runosmäessä

Yhteensä kuusi leikkikoulua

Kaupungin leikkikoulujen lisäksi läntisellä varhaiskasvatusalueella toimii yksityinen kielileikkikoulu Wendy House.

Leikkikoulutoiminnan lisäämissuunnitelmia on vireillä eri puolilla kaupunkia. Itäharjun päivähoitoyksikköön on suunnitteilla ulkoleikkikoulu tai metsäpäiväkotiryhmä, joka voi aloittaa toimintansa kevään 2014 aikana. Vuoden 2014 budjettiin on varattu rahat henkilöstön palkkaukseen.

Pohjoisella alueella on suunnitteilla Rauninaukion päivähoitoyksikön yhteyteen urheiluleikkikoulu, joka hyödyntäisi toiminnassaan alueella olevaa lämmitettävää urheilukenttää ja muita liikuntapaikkoja. Neuvottelut liikuntatoimen kanssa on asiasta aloitettu ja toiveena on jakaa henkilöstöresurssit puoliksi liikuntatoimen kanssa. Toiminnan mahdollinen aloitus voisi olla elokuussa 2014. Budjettivarausta henkilöstön palkkaamiseen ei ko. toiminnalle ole.

Varissuolla on ollut suunnittelussa kielipainotteisen leikkikoulun toiminnan käynnistäminen. Suurena ongelmana on tällä hetkellä toimintaan sopivien tilojen puute. Toiminta vaatisi myös lisämäärärahaa henkilöstön palkkaamiseen.

Avoin päiväkotitoiminta

Avoimen päiväkodin ryhmässä toiminta perustuu aktiiviseen yhdessäoloon. Toiminnan sisällöllinen vastuu on lastentarhanopettajalla ja lastenhoitajilla. Lapset toimivat yhdessä vanhempiensa kanssa. Avoimen päiväkotiryhmän toiminta suunnitellaan vanhempien ja lasten esittämien toiveiden mukaan. Toiminta sisältää arjen yhdessäoloa, leikkiä, taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä lähiympäristöön. Avoin päiväkotitoiminta on perheille maksutonta.

Avoimen päiväkotitoiminnan jakautuminen varhaiskasvatusalueittain:

Läntinen varhaiskasvatusalue: kahdessa toimipaikassa

- Rahjepolun pk Härkämäessä

- Urheilupuiston phy Kupittaan urheiluhallissa

Eteläinen varhaiskasvatusalue: yhdessä toimipaikassa

- Moikoisten phy Hirvensalossa

Pohjoinen varhaiskasvatusalue: yhdessä toimipaikassa

- Nättinummen phy Teräsrautelassa

Yhteensä neljä avointa päiväkotia

Avoin päiväkoti Kupittaan Touhumaa on aloittanut toimintansa syksyllä 2013. Siihen varatut resurssit mahdollistavat ajan myötä asiakasmäärän kasvun. Entisestään toimintaa voitaisiin laajentaa, mikäli liikuntatoimi lähtisi yhteistyöhön varhaiskasvatuksen kanssa ja antaisi sovitusti käyttöön tiloja Kupittaan urheiluhallista.

Nättinummessa toimiva avoin päiväkoti on saavuttanut niin suuren suosion, että toimintaa laajennetaan palkkaamalla sinne toinen työntekijä vuoden 2014 alusta. Henkilöstölisäys on huomioitu budjetissa.

Nunnavuoren koulutalossa on vapaana tila, joka sopisi hyvin perheryhmätoimintaan tai avoimeen päiväkotitoimintaan. Tiloihin olisi kuitenkin saatava käyttötarkoituksen muutos. Henkilöstölisäystä ei ole myöskään budjetoitu. Mikäli toiminta toteutuisi perheryhmätoimintana, voitaisiin neuvotella hyvinvointitoimialan kanssa kustannusten ja henkilöstön puolittamisesta.

Uittamon alueelle on myös pohdinnassa avoimen toiminnan aloittaminen. Tila- ja henkilöstöresursseihin ei ole tällä hetkellä varausta.

Varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminta

Varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminnan tavoitteena on yhdistää Turun kaupungin toteuttaman varhaiskasvatuksen ja lastensuojelutyön perhetyön osaamisen vahvuudet siten, että molemmat toimijat pystyvät tukemaan turkulaisia lapsiperheitä tavalla, joka on perheille merkityksellinen ja auttaa heitä suoriutumaan arkeensa sisältyvistä tehtävistä. Perheryhmissä työskentelee varhaiskasvatuksen lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja sekä lastensuojelun perhetyön perhetyöntekijä.

Varhaiskasvatuksen perhetyön sisältö voidaan jakaa kahteen painopistealueeseen, ennaltaehkäisevään työhön, jossa keskeistä on vanhemmuuden tukeminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Toinen keskeinen alue on intensiivisempi perheen tukeminen erilaisin työmenetelmin.

Perheryhmätoiminnan pyrkimyksenä on luoda myönteinen ilmapiiri, jolloin on mukava viettää aikaa yhdessä. Huomiota kiinnitetään lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen sekä pyritään luomaan helposti omaksuttavia vuorovaikutusmalleja. Ryhmässä harjoitellaan iloitsemaan yhdessä tekemisestä lapsen kanssa: laulut, leikit, askartelut, juhlat jne. Lapsi oppii myös ryhmässä toimimisen taitoja: yhdessä leikkiminen, vuoron odottaminen, toisen huomioiminen jne. Toiminnan tavoitteena on vertaistuen lisäksi mahdollistaa sosiaalisten kontaktien ja tukiverkostojen rakentaminen vanhemmille. Moniammatillisen työtavan vahvuutena on perheen kokonaisvaltainen huomioiminen sekä mahdollisuus tukea perhettä juuri heidän tarpeitaan vastaavasti.

Varhaiskasvatuksen perheryhmätoiminnan jakautuminen varhaiskasvatusalueittain:

Itäinen varhaiskasvatusalue: yhdessä toimipisteessä

- Lausteen perhetupa

Läntinen varhaiskasvatusalue: yhdessä toimipisteessä

- Pernon perhetelakka

Kuten edellä avoimen päiväkotitoiminnan yhteydessä on mainittu, Nunnavuoren koulutalossa on vapaana tila, joka sopisi hyvin avoimen päiväkotitoiminnan lisäksi perheryhmätoimintaan. Muut lisäämismahdollisuudet riippuvat sopivien tilojen ja yhteistyökumppanien löytymisestä. Toimintaan tarvitaan myös henkilöstöresurssit.

Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan välinen yhteistyö

Avointa leikkikoulutoimintaa toteutetaan yhteistyössä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa. Leikkikoulutoiminta tarjoaa kotona oleville lapsille mahdollisuuden harjoitella ryhmässä toimimista. Toiminta on laadukasta ja suunniteltua varhaiskasvatusta. Sisällöllisesti päiväkodin toimintaan verrattavissa oleva leikkikoulu tarjoaa mahdollisuuden perheille, joilla ei ole kokopäiväistä hoidon tarvetta.

Toimintaa ohjaavat lastentarhanopettaja tai lastenhoitaja ja seurakunnan perhetyöntekijä ja/tai lastenohjaaja. Leikkikoulu/perhekerho ja päiväkerho pitävät sisällään toimintatuokioita ja pienen hartaushetken, joka on perheelle vapaaehtoinen. Arjessa opetellaan toisen ihmisen huomioimista, auttamista, jakamista, ihmisistä ja luonnosta välittämistä. Leikkikoulun ohjelmaan kuuluu leikkimistä, liikkumista, tutkimista, lukemista, musiikkia ja kädentaitoja. Yksilöllinen kehittyminen ja lapsen kiinnostuksen kohteet otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa. Työntekijät ja vanhemmat sitoutuvat yhdessä kumppanuuteen lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

Osallistuminen on maksutonta eikä vaikuta päiväkotipaikan saamiseen.

Eteläinen varhaiskasvatusalue: kaksi varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteistä leikkikoulu/perhekerhoa

- Henrikin kirkolla Petreliuksessa

- Koivulan seurakuntatalolla

Itäinen varhaiskasvatusalue: yksi varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteinen leikkikoulu/perhekerho

- Lausteen seurakuntatalolla

Läntinen varhaiskasvatusalue: varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteinen päiväkerho

- Pernon päiväkerho

Pohjoisella palvelualueella on alustava suunnitelma yhteistyöstä seurakunnan ja Paattisten päivähoitoyksikön kanssa. Toteutuessaan kysymyksessä olisi Metsämörri-leikkikoulu, joka voisi aloittaa toimintansa elokuussa 2014. Henkilöstöresurssia toivotaan puolitettavan seurakunnan kanssa. Rahavarausta varhaiskasvatuksen budjetissa ei toiminnalle ole.

Varhaiskasvatuspalveluiden ja Mannerheimin lastensuojeluliiton välinen yhteistyö

Turun varhaiskasvatuspalvelut tekee yhteistyötä Mannerheimin lastensuojelujärjestön kanssa Perhetalo Heidekenin Perhekahvila-toiminnassa tiistaisin ja torstaisin sekä lasten kerhotoiminnassa perjantaisin. Perhekahvilassa lastaan hoitavat vanhemmat tapaavat toisiaan ja jakavat kokemuksiaan samanlaisessa elämäntilanteessa elävien vanhempien kanssa. Lapsille järjestetään toimintaa ja tekemistä muiden lasten kanssa. Perhekahvila edistää yhteisöllisyyttä ja osallisuutta.

Mannerheimin lastensuojeluliiton kanssa on käyty keskusteluja yhteistyön lisäämisestä. MLL on hakemassa hankerahaa, jonka avulla pystyttäisiin palkkaamaan ½ työntekijä perhekerhotoimintaan. MLL:n rahoituksen selvittyä pohditaan varhaiskasvatuksen resursointimahdollisuudet. Perhekerhotoiminnalle olisi kysyntää ainakin keskustan ja Kohmon alueilla. Kartoitus mahdollisista tiloista käynnistetään myöhemmin.

Yhteenveto avoimista varhaiskasvatuspalveluista

Käyttäjämäärät avoimen varhaiskasvatuksen / kokopäivähoitoa kevyemmissä vaihtoehdoissa eri toiminnoissa 14.11.2013:

Toiminta         Lapsia

Oman toiminnan leikkikoulut   88

Yksityisen toiminnan kerhot   34

Osapäivähoito / kunnallinen

päivähoito      212

Osapäivähoito / yksityinen

päivähoito      2

Leikkipuisto      439

Yhteensä         775

Avoimet päiväkodit, perhekerhot sekä varhaiskasvatuksen yhteistyötoiminnat muiden toimijoiden kanssa, asiakasmäärä/kk 31.10.2013:

Avoimet päiväkodit

- Hirvensalo 184 asiakasta, josta lapsia 101 lasta

- Kupittaa asiakasta 84, josta lapsia 44

- Rahjekatu asiakasta 280, josta lapsia 144

-Teräsrautela 120, josta lapsia 66

Lapsia yht. 355

Pernon perhetelakka ja Lausteen perhetupa

- Perno: 191 asiakasta, 115 lasta

- Lauste: 101 asiakasta, josta lapsia 61

Lapsia yht. 176 lasta

Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteistyö

- 467 asiakasta, joista 260 on lapsia +15 lasta päiväkerhossa

Lapsia yht. 275

Varhaiskasvatuksen ja MLL:n yhteistyö

- 344 asiakasta, josta lapsia 220

Yhteensä: 1 026 lasta/kk

Tammikuusta 2011 huhtikuuhun 2012 avoimien varhaiskasvatuspalveluiden käyttäjämäärät ovat kasvaneet 25 %:lla. Uusia avoimen varhaiskasvatuksen toimintoja on käynnistetty vuonna 2013 mm. Pohjoisella palvelualueella, Hirvensalossa ja kaupungin keskustassa. Marraskuussa 2013 Turun varhaiskasvatuksessa on kuukausittain kokopäivähoitoa kevyempien/avointen varhaiskasvatuspalvelujen piirissä jo 1 801 lasta. Tavoitteena on, että avoimen toiminnan palveluja lisätään edelleen mahdollisuuksien mukaan.

Palvelusetelillä tuotettu yksityinen avoin varhaiskasvatus ei ole laajentunut. Se on käytössä vain englanninkielisessä leikki-koulussa. Palvelusetelin arvo on tällä hetkellä niin pieni, että se ei ole houkutteleva vaihtoehto perheille.

Hoitopaikkatakuun ehtoja tullaan esittämään väljennettäväksi niin, että perhe voi saada lapselleen kokopäiväisen hoitopaikan takaisin tarvittaessa nykyistä käytäntöä joustavammin. Päätöksellä oletetaan olevan vaikutus perheiden valintoihin kevyempien vaihtoehtojen hyväksi silloin, kun kokopäiväiseen hoitopaikkaan ei ole tarvetta. Avoimien varhaiskasvatuspalveluiden maksuttomuutta ryhdytään myös selvittämään. Vastaavat päätöksen esim. Oulussa ovat lisänneet avointen varhaiskasvatuspalveluiden käyttöä ja vapauttaneet kokopäiväisiä päivähoitopaikkoja.

Perhepäivähoidon käyttö

Kunnallisessa perhepäivähoidossa oli 14.11.2013 hoidossa 337 lasta 90 hoitajalla. Osa perhepäivähoitajien olemassa olevista vakansseista on käyttämättä tai niitä on käytössä mm. päiväkodeissa varahoitojärjestelyissä. Yksityisessä perhepäivähoidossa lapsia oli yksityisillä perhepäivähoitajilla, työsopimussuhteisilla hoitajilla ja ryhmäperhepäivähoidossa yhteensä 378. Yksityisen perhepäivähoidon osuus on hieman lisääntynyt suhteessa edelliseen vuoteen. Kunnallisten perhepäivähoitajien määrä on viime vuosina ollut laskeva. Vuosittain on pystytty palkkaamaan joitakin uusia hoitajia, mutta toisaalta vanhojen hoitajien eläköityminen on kokonaisuudessaan vähentänyt hoitajien määrää:

Kunnallisten perhepäivähoitajien määrän kehittyminen vuosina 2007-2013

Kunnallisessa perhepäivähoidossa neuvotellaan mahdollisuudesta siirtyä perhepäivähoitajien kuukausipalkkaan. Kiinteä kuukausipalkka saattaisi helpottaa uusien hoitajien rekrytointia. Selvitystyö esim. kustannusvaikutuksista on alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että asiasta voitaisiin tehdä esitys viimeistään alkuvuoden 2014 aikana. Mahdollinen muutos tuskin lisäisi kunnallisten perhepäivähoitajien määrää, mutta realistista on tavoitella, että heidän määränsä saataisiin pidettyä nykyisellä tasolla.

Yksityisen perhepäivähoidon houkuttavuutta on lisätty mm. korottamalla yksityisen hoidon tuen kuntalisiä. Kuntalisät ovat Turussa erittäin hyvällä tasolla verrattuna muihin Kuusikko-vertailun kuntiin. Hoitajien ja lasten määrät ovat pysyneet useita vuosia vakiona: Turussa yksityisessä perhepäivähoidossa on noin 120 hoitajaa ja noin 400 lasta. Kasvatus- ja opetuslautakunta on päättänyt käynnistää palvelusetelin käyttöönoton ryhmäperhepäivähoidossa. Kaksi uutta ryhmäperhepäivähoitokotia aloittaa vuoden 2014 alussa.

Varhaiskasvatus on lähipalvelua

Turun kaupungissa on linjattu, että varhaiskasvatus on lapsille ja perheille lähipalvelua. Tämän johdosta varhaiskasvatuksessa pyritään kiinnittämään huomiota siihen, että palveluja kehitetään eri palvelualueilla ja niiden sisällä olevilla pienalueilla mahdollisimman monipuolisiksi vastaamaan perheiden erilaisia palvelutarpeita ja -odotuksia. Samaa periaatetta tulee noudattaa, kun päätetään niistä tuotantomuodoista, joilla päivähoitopalveluja tuotetaan. Jokaisella palvelualueella ja pienalueilla tulisi huomioida, että niillä on tarjolla sekä kunnallisia että yksityisiä palveluita, jotta perheiden aito mahdollisuus palvelun tuottajan valintaan olisi mahdollista.”