Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen, ympäristöinsinööri Fredrik Klingstedt ja apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 30.9.2013:

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen asetti kaupunginhallituksen päätöksen (21.11.2011) perusteella jatkotyöryhmän selvittämään mahdollisuuksia liikennebiokaasutuotannon käynnistämiseksi Turussa. Yleisten liikennebiokaasutuotannon käynnistämisedellytysten lisäksi työryhmän tehtävänä oli erityisesti selvittää liikennebiokaasun käyttömahdollisuuksia joukkoliikenteen polttoaineena.

Työryhmä sai hankkeen valmistelulle rahoitusta TEKESin rahoittamasta kuutoskaupunkien yhteisestä RESCA hankkeesta (Suurten kaupunkien uusiutuvat energiaratkaisut ja pilotit). Valmistelutyön aikana teetettiin ulkopuolisilla asiantuntijoilla neljä erillistä selvitystä, joista yksi (Trafix Oy) keskittyi joukkoliikenteen biokaasuratkaisujen selvittämiseen, yksi biokaasun tuotannon raaka-aineiden saatavuuteen ja ravinnekierrätykseen (MTT Jokioinen), yksi liiketoimintamallien kehittämiseen (PBI Research Institute) ja yksi markkinointitilanteen kartoitukseen. Työryhmä laati erityisselvitysten ja muun asiantuntijatyön pohjalta raportin (Liite 1), jonka ydinkohdat ovat seuraavat:

- Biokaasu on kansainvälisten vertailujen perusteella ilmasto- ja ympäristöperusteilla paras nykyisin saatavilla oleva uusiutuviin raaka-aineisiin pohjautuva autoihin soveltuva polttoaine.

- Turussa ja Turun seudulla on riittävästi olemassa olevaa biokaasutuotantoa liikennebiokaasutuotannon käynnistämiseksi.

- Nykyisin seudulla tuotettava biokaasu pitää puhdistaa ja paineistaa, jotta se soveltuu ajoneuvojen polttoaineeksi.

- Suomessa on saatavilla kaasukäyttöisiä ajoneuvoja, joiden käytöstä on kokemuksia lähialueeltamme erityisesti Ruotsista.

- Biokaasun käyttöönotto liikennepolttoaineeksi kannattaa tehdä siten, että käytölle luodaan mahdollisimman suuri volyymi pian tuotannon käynnistymisen jälkeen, jolloin tarvittavat investoinnit saadaan taloudellisesti kestävällä tavalla kuoletettua.

- Toiminnan käynnistäminen synnyttää paikallista liiketoimintaa ja ensimmäisenä tulee perustaa paikallinen yhtiö, joka huolehtii mm. kaasun puhdistuksesta ja jakelusta. Kaupungin intressiyhtiöistä Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Turun seudun puhdistamo Oy ovat strategisesti tärkeitä osapuolia yhtiön perustamisessa.

- Joukkoliikenteen osittainen siirtyminen biokaasun käyttäjäksi varmistaisi riittävän alkukysynnän, mutta toiminta voidaan käynnistää myös ilman joukkoliikenteen mukanaoloa.

- Biokaasun käytön tehostuminen lisää kaasuntuotannon sivuvirtana syntyvän ravinnepitoisen mädätteen syntyä. Kaupungin ympäristön yksityiset ja kaupungin omistuksessa olevat peltomaat mahdollistavat logistisesti mädätteen käytön maatalouden ja viherrakentamisen ravinneresurssina.

- Biokaasun tämänhetkinen tuotanto Turussa on noin 3 milj. m³ vuodessa ja se on suhteellisen helposti nostettavissa kolminkertaiseksi vajaassa 10 vuodessa.

- Alkuinvestoinnit kaasuntuotannon käynnistämiseen ja varajärjestelmiin ovat 2-3 milj. Tuotannon nostaminen 10 milj. m³:n tasolle ja jakeluinfran rakentaminen nostaa investointitarpeen 2 - 3 kertaiseksi. Tällöin biokaasulla voisi kulkea 5-10% kaupungin autokannasta.

- Liikennebiokaasun varajärjestelmä perustuu maakaasun käyttöön. Turkuun mahdollisesti perustettava LNG terminaali toimisi keskeisenä varajärjestelmänä myös liikennekaasun saatavuudelle.

- Toiminnan käynnistäminen ei edellytä kaupungilta suoria investointeja, mutta kaupungin välillinen tuki hankkeelle on ensiarvoisen tärkeä.

Työryhmä selvitteli toimeksiantonsa mukaisesti laajasti joukkoliikenteen edellytyksiä biokaasun käyttöön joukkoliikenteen polttoaineena. Laajimmat ja parhaat kokemukset biokaasun käytöstä on Ruotsista, jossa ryhmä tutustui mm. Linköpingin ja Örebron ratkaisuihin. Myös Tukholman, joka on liikennebiokaasun hyödyntämisen edelläkävijäkaupunki, kokemukset olivat työryhmän käytössä. Ruotsalaiskokemusten mukaan biokaasun suorat käyttökustannukset joukkoliikenteessä ovat vajaan kymmenen käyttökokemusvuoden aikana laskeneet. Suomessa ei ole toistaiseksi kokemuksia biokaasubusseista, mutta Helsingin alueella maakaasubusseja on käytetty vuodesta 1996 alkaen. Helsinkiläisten kokemukset omista kaasubusseistaan ovat olleet osin huonoja ja HKL päätti luopua kaasubussiensa käytöstä. Helsingin Bussiliikenne Oy:n mukaan kustannukset ovat olleet jopa 70 % dieselbussien huoltokustannuksia korkeammat.

Osittain Helsingin kokemusten perusteella myös Turun seudun joukkoliikenneviranomaisen mielenkiinto biokaasun hyödyntämiseen joukkoliikenteen polttoaineena on vähentynyt. Sen vuoksi onkin laadittu vaihtoehtoisia malleja kaasuntuotannon käynnistämiseksi ilman joukkoliikenteen mukana oloa. Laskelmien mukaan toiminnan käynnistäminen on taloudellisesti mahdollista myös ilman joukkoliikennettä, mutta se edellyttää mm. hitaampaa investointiaikataulua ja aktiivista panostusta muiden liikennöitsijäryhmien saamiseksi biokaasun käyttäjiksi.

Kaupunginhallituksen päätösehdotuksen joukkoliikennettä koskeva osio perustuu liikennebiokaasuryhmän raportin jälkeen tehtyihin selvityksiin biokaasun käytettävyydestä joukkoliikenteessä. Vaikka liikennebiokaasuraportin mukaan biokaasun käytöstä joukkoliikenteessä on rohkaisevia esimerkkejä, kansainvälisesti vallitsevana kehitystrendinä vaikuttaa olevan suunnittelupanosten kohdentaminen etenkin sähkö- ja hybriditeknologian kasvattamiseen joukkoliikenteessä.

Tässä vaiheessa voi pitää todennäköisempänä, että toiminnan ja talouden kannalta biokaasubusseihin liittyvä teknologinen kehitys jää pitkällä aikavälillä jossain määrin jälkeen sähkö- ja hybriditeknologian etenemisvauhdista. Koska bussiliikenteen kaluston kiertoaika kilpailutetussa liikenteessä on hyvin pitkä, sitoutuminen mahdollisesti ainoana toimijana Suomessa biokaasuteknologiaan joukkoliikenteessä sisältää etenkin kustannusriskin. Todennäköisesti kohoavien tarjoushintatasojen vaikutukset saattaisivat johtaa kiristyneen kuntatalouden olosuhteissa siihen, että biokaasukäyttöisten bussien positiiviset imago- ja ympäristövaikutukset olisi mahdollista saavuttaa vain joukkoliikenteen palvelutasoa heikentämällä. Siten ratkaisun kokonaisvaikutus saattaisi muodostua kestävän kehityksen kokonaistavoitteiden kannalta jopa negatiiviseksi.

Kaupunginhallitukselle tehtävässä esityksessä lähdetään joukkoliikennetoimiston lausunnossa tarkemmin esitetyillä perusteilla siitä, ettei joukkoliikennettä tässä vaiheessa ohjata liikennebiokaasun käyttäjäksi. Sille kuitenkin säilytetään optio edulliseen biokaasuun, mikäli sen käyttö myöhemmin tulee ajankohtaiseksi. Kaupunginhallitukselle tulisi työryhmän raportin suositusten ja joukkoliikenteestä saatujen selvitysten perusteella esittää tässä vaiheessa seuraavia toimenpiteitä ja linjauksia:

- Kaupungin tulisi puoltaa, että liikennebiokaasun jalostusta ja jakelua varten käynnistetään erillisen yhtiönperustamistoimet työnimellä ”Turun seudun Biotalous Oy”.

- Perustettavalla tulee olla riittävän laaja ja taloudellisesti uskottava omistuspohja siten, että yhtiö voi sitoutua biokaasun pitkäaikaiseen luotettavaan tuotantoon ja jakeluun.

- Kaupunki tulisi oikeuttaa osakkuusyhtiönsä TSJ Oy ja tytäryhtiönsä TSP Oy osallistumaan harkintansa mukaan ”Turun Seudun Biotalous Oy:n” perustamisen valmisteluun ja allekirjoittamaan tarkoitusta koskevan aiesopimuksen mahdollisten muiden yhtiön perustamiseen osallistuvien sijoittaja- ja intressitahojen kanssa.

- Ennen ”Turun Seudun Biotalous Oy:n” perustamista, ratkaisusta tulee pyytää asianmukaisella tavalla Turun kaupungin ennakkonäkemys.

- Kaupungin tulisi sitoutua omalta osaltaan edesauttamaan hankintalainsäädännän reunaehdot huomioiden, että Kakolan jätevedenpuhdistamon jätevesiliete käytetään liikennebiokaasun tuotantoon kilpailutettaessa vuonna 2018 päättyvää nykyistä lietteen käsittelysopimusta.

- Kaupunki pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan ohjaamaan myös kotitalouksien ja teollisuuden biojätteet paikalliseen liikennebiokaasun tuotantoon.

- Kaupungin omistamien viljelymaiden vuokrasopimusten ehdoissa tulisi, mahdollisen luomuviljelyn asettamissa rajoissa, huomioida kaasuntuotannossa syntyvän ravinnepitoisen mädätteen hyödyntäminen maanparannusaineena siten, että mädätettä voidaan kierrättää peltojen ravinteeksi korvaamaan muuta lannoitusta.

- Kaupungin tulisi ohjata aktiivisti omaa ja palveluntuottajiensa ajoneuvokalustoa sähkö- ja biokaasukäyttöiseksi siten, että kaupunkiseudun uusiutuvan energian liikennepolttoaineiden käytössä voidaan saavuttaa valtakunnallinen 20 %:n tavoite vuonna 2020.

- Kaupungin tulisi edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena esim. tarjoamalla pysäköintietuisuuksia ilmastoystävällisiä polttoaineita käyttäville autoilijoille ja suosimalla ilmastoystävällisiä kuljetuspalveluluja.

- Uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön.

- Mikäli kaasukäyttöisten bussien saatavuuteen, tekniikkaan ja käyttökustannuksiin liittyvät kysymykset saadaan ratkaistua siten, että kalusto on toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti kilpailukykyistä Euro 6 dieselbussien sekä sähkö- ja sähköhybridibussien kanssa, niin joukkoliikenteelle tulee jatkossa turvata erillisellä sopimuksella liikennebiokaasun tuotantokustannuksiin ja dieselin hintaan sidottu pitkäaikainen ja edullinen kaasunhankintamahdollisuus.

Kaupunginhallituksen tulisi lisäksi todeta, että siirtyminen liikennebiokaasun laajamittaiseen käyttöön Turussa on kansallinen pilottihanke Suomessa ja kaupunki haluaa myötävaikuttaa innovatiivisen ilmastomyönteisen osaamisen vahvistumista Turussa ja siten syntyvien hyvien käytäntöjen laajenemista muualle Suomeen.

Liite 1                                  Turun liikennebiokaasutyöryhmän raportti

Liite 2                                  Joukkoliikennetoimiston lausunto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää liikennebiokaasutuotannon aloittamisesta seuraavaa:

- Kaupunki puoltaa liikennebiokaasun jalostusta ja jakelua varten perustettavan osakeyhtiön ”Turun Seudun Biotalous Oy” valmistelun käynnistämistä siten, että yhtiöllä tulee olla riittävän laaja taloudellisesti uskottava omistuspohja biokaasun pitkäaikaisen luotettavan tuotannon ja jakelun varmistamiseksi,

- että kaupunki oikeuttaa osakkuusyhtiönsä TSJ Oy:n ja tytäryhtiönsä TSP Oy:n osallistumaan harkintansa mukaan ”Turun Seudun Biotalous Oy:n” perustamisen valmisteluun sekä allekirjoittamaan tarkoitusta varten aiesopimuksen muiden yhtiön perustamiseen osallistuvien tahojen kanssa,

- että ennen ”Turun Seudun Biotalous Oy:n” perustamista, ratkaisusta tulee pyytää asianmukaisella tavalla Turun kaupungin ennakkonäkemys,

- että kaupunki edesauttaa omalta osaltaan hankintalainsäädännän reunaehdot huomioiden Kakolan jätevedenpuhdistamon jätevesilietteen käyttöä liikennebiokaasun tuotantoon kilpailutettaessa vuonna 2018 päättyvää lietteen käsittelysopimusta,

- että kaupunki pyrkii mahdollisuuksiensa mukaan ohjaamaan kotitalouksien ja teollisuuden biojätteet paikalliseen liikennebiokaasun tuotantoon,

- että kaupungin omistamien viljelymaiden vuokrasopimusten ehdoissa huomioidaan, mahdollisen luomuviljelyn asettamissa rajoissa, kaasuntuotannossa syntyvän ravinnepitoisen mädätteen hyödyntäminen maanparannusaineena,

- että kaupunki ohjaa aktiivisesti omaa ja palveluntuottajiensa ajoneuvokalustoa sähkö- ja biokaasukäyttöiseksi,

- että kaupunki edistää biokaasun käyttöä liikennepolttoaineena mm. tarjoamalla pysäköintietuisuuksia ilmastoystävällisiä polttoaineita käyttäville autoilijoille ja suosimalla ilmastoystävällisiä kuljetuspalveluluja,

- että Turun sisäisen joukkoliikenteen kaluston osalta pyritään siirtymään kilpailutusten yhteydessä asteittain sähkö- ja sähköhybridibussien käyttöön ja,

- että joukkoliikenteelle tulee jatkossa turvata erillisellä sopimuksella liikennebiokaasun tuotantokustannuksiin ja dieselin hintaan sidottu pitkäaikainen ja edullinen kaasunhankintamahdollisuus, mikäli kaasukäyttöisten bussien saatavuuteen, tekniikkaan ja käyttökustannuksiin liittyvät ongelmat saadaan ratkaistua siten, että kalusto on toiminnallisesti ja kokonaistaloudellisesti kilpailukykyistä Euro 6 dieselbussien sekä sähkö- ja sähköhybridibussien kanssa.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että siirtyminen liikennebiokaasun laajamittaiseen käyttöön on kansallinen pilottihanke ja kaupunki haluaa myötävaikuttaa innovatiivisen ilmastomyönteisen osaamisen vahvistumista Turussa ja siten syntyvien hyvien käytäntöjen laajenemista muualle Suomeen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.