Kaupunginsihteeri Satu Lehto 23.4.2013:

Lausuntopyyntö

Turun kaupunkiseudun joukkoliikenneviranomainen pyytää Turun kaupungin lausuntoa Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteen toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä. Lausunnot on pyydetty lähettämään seudulliselle joukkoliikenteelle 29.5.2013 mennessä. Kaupungin näkemystä pyydetään seuraaviin seikkoihin:

-      liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskevat tarkennukset

-      joukkoliikennelinjasto ja -aikataululuonnokset

-      kilpailuttamistapa

-      joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä alennuksen määrä suhteessa perushintaan

-      kerta- ja arvokorttilippujen vaihto-oikeus

-      kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja vyöhykkeiden rajat

-      arvio nettokustannuksista.

Seudullisen joukkoliikenteen kehittäminen perustuu viranomaisalueen kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, kuntien ja valtion väliseen MAL-aiesopimukseen sekä Turun ilmasto- ja ympäristöohjelmaan. Koko kaupunkiseudulle pyritään toteuttamaan joukkoliikennejärjestelmä, joka on houkutteleva sekä satunnaisille että vakituisille matkustajille ja jossa matkustajien ei tarvitse välittää kuntarajoista. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että joukkoliikennejärjestelmää koskevat päätökset ovat yhteiset koko kaupunkiseudulla.

Liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskevat tarkennukset

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että kausikorttitulot menevät lyhentämättöminä asukkaan kotikunnalle. Arvokorttimatkoilla ja kertalippumatkoilla ensimmäinen nousu määrää sen, mille linjalle arvokorttimatkan hinta (arvokortin kertamatkatuotto) kirjaantuu. Hinta menee lyhentämättömänä ko. linjalle.

Nettokustannukset jaetaan kuntien kesken matkamäärien suhteessa, kuten yhteistoimintasopimuksessa on päätetty. Nettokustannukset jaetaan linjalla matkustaneiden, kausikorttia ja muita niihin verrattavia matkatuotteita käyttäneiden henkilöiden kuntalaisuuden mukaan.

Toisen kunnan sisäisessä liikenteessä tehdyistä kausikorttimatkoista maksetaan korvaus vastaavalla periaatteella kuin nykyään sisäisen liikenteen seutulippukorvaus. Kukin kunta päättää ja vastaa myös taloudellisesti sisäisestä joukkoliikenteestään.

Esitetyt tarkennukset ovat seudullisen viranomaisen perustamisasiakirjassa (yhteistoimintasopimus, marraskuu 2011) sovitun kustannusten ja tulojen jakoperiaatteen mukaiset.

Joukkoliikennelinjasto ja -aikataululuonnokset

Seudulliset linjastokokonaisuudet osin korvaavat ja osin täydentävät Turun sisäistä joukkoliikennettä. Joiltain osin on pystytty poistamaan päällekkäistä tarjontaa (Littoistentie) ja päällekkäisyyksiä tulisi jatkossakin pyrkiä edelleen poistamaan.

Bruttomallilla kilpailutetussa liikenteessä kunnat voivat tarvittaessa muuttaa linjastoa ja aikatauluja sopimuskauden aikana sekä tällä tavalla kehittää joukkoliikennejärjestelmää edelleen, kun matkamääristä ja nettokustannuksista on saatu todellista toteutumatietoa.

Kilpailuttamistapa

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että seudullinen joukkoliikenne kilpailutetaan viitenä kohteena bruttomallilla. Kyseessä on sama malli, jolla Turun sisäinen joukkoliikenne on jo pitkään kilpailutettu menestyksekkäästi.

Joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät sekä alennuksen määrä suhteessa perushintaan

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että Turun nykyiset joukkoliikenteen ikärajat ja alennusryhmät laajennetaan koskemaan koko kaupunkiseutua. Myös maksutta kulkevat matkustajaryhmät ovat nykyisenlaiset. Ainoa muutos Turun kannalta on, että alle 7-vuotiaat kulkisivat jatkossa maksutta vain maksavan henkilön seurassa. Seudullinen joukkoliikenne perustelee muutosta sillä, että tällöin peruskoulun ensimmäisen luokan oppilaat käyttäisivät bussikorttia koulumatkoilla syntymäpäivän ajankohdasta riippumatta. Tällä selkeytettäisiin lippujärjestelmää myös kuljettajien kannalta.

Kerta- ja arvokorttilippujen vaihto-oikeus

Seudullinen joukkoliikenne esittää, että Turun nykyinen kerta- ja arvokorttien kahden tunnin vaihto-oikeus laajennettaisiin koskemaan koko kaupunkiseutua.

Kahden vyöhykkeen tariffijärjestelmä ja vyöhykkeiden rajat

Seudullisen joukkoliikenteen mukaan vyöhykejärjestelmällä olisi merkittävä vaikutus kaupunkiseudun joukkoliikenteen ymmärrettävyyteen ja houkuttelevuuteen. Esitetty kahden vyöhykkeen malli on kustannusmielessä oikeudenmukainen. Suurin osa kaupunkiseudun asukkaista ja työpaikoista sijaitsee esitettävällä I-vyöhykkeellä ja hyötyy näin edullisesta lipunhinnasta ja aiempaa laajemmasta lipun kelpoisuusalueesta. II-vyöhyke muodostuu alueista, joille liikennöinnin hinta on korkea pitkän matkan ja vähäisen matkustajapotentiaalin vuoksi.

Arvio nettokustannuksista

Seudullisen joukkoliikenteen mukaan Turun nettokustannukset seudullisen joukkoliikenteen kustannusten osalta vähenisivät noin 100.000 euroa vuodessa. Kyseessä on karkea arvio, sillä liikennöinnin todellinen kustannus tiedetään vasta kilpailutuksen jälkeen. Myös matkamäärää on mahdotonta arvioida tarkasti, koska koko seudullinen joukkoliikennejärjestelmä muuttuu nykyisestä.

Nettoarvio perustuu siihen oletukseen, että arvo- ja kertalippujen käyttö kuntarajat ylittävillä linjoilla kasvaisi 10 % nykyisestä edullisemman ja helpomman seutuliikenteen ansiosta. Kausikorttien ja nykyisten I-vyöhykkeen seutulippujen käyttöön ei Turun osalta ole laskettu lainkaan lisäystä. Muiden kuntien osalta kausikorttimatkoissa on arvioitu olevan 5 % lisäystä verrattuna nykyisiin seutulippuihin. Valtion seutulipputukien ja suurten kaupunkien rahan on arvioitu pysyvän nykyisenlaisina.  Eri ikäryhmien käyttöosuuksien on arvioitu olevan samat kuin nyt Turussa.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 10.5.2013:

Ehdotus annettavaksi lausunnoksi

Kaupunginhallitus toteaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle lausuntonaan seuraavaa:

Esitetty joukkoliikennejärjestelmä on kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen, MAL-aiesopimuksen ja Turun ilmasto- ja ympäristöohjelman linjausten mukainen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn liikennöintimenojen ja -tulojen jakamista koskeviin tarkennuksiin. Kustannusten ja tulojen jakotapaa tulee kuitenkin olla mahdollista tarvittaessa arvioida uudelleen, kun seudullisen joukkoliikenteen toteutumisesta on saatu riittävästi kokemusta.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyihin joukkoliikennelinjastoihin, aikataululuonnoksiin, esitettyihin joukkoliikenteen ikärajoihin ja alennusryhmiin. Alennusten määrä suhteessa perushintaan on nykyisessä Turun järjestelmässä toimiva. Alennusryhmän 1 (nuoret, opiskelijat, seniorit, vammaiset) alennusmäärä voi olla 20 - 30 % perushinnasta ja alennusryhmän 2 (lapset) noin 50 % perushinnasta. Turun kaupungilla ei ole myöskään huomautettavaa esitettyyn kerta- ja arvokorttilippujen kahden tunnin vaihto-oikeuteen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn kilpailuttamistapaan. Kilpailutus tulee saada käynnistettyä viivytyksettä, jotta kilpailun voittajalla / voittajilla on riittävä aika kaluston hankintaan, henkilöstön rekrytointiin ja muuhun valmistautumiseen.

Turun kaupungilla ei ole huomautettavaa esitettyyn arvioon nettokustannuksista. Kaupungille aiheutuvien seutuliikennekustannusten on kohtuullista odottaa laskevan nykyisestä, koska päinvastoin kuin muissa kunnissa, Turussa on jo valmiiksi käytössä nyt esitettävä ikäraja- ja alennusryhmittely sekä edulliset liput. Muutosta ei siten tapahdu muulta osin kuin lippujen kelpoisuudessa koko kaupunkiseudulla. Lisäksi Turku maksaa seudun liikennöitsijöille nykyään seutulipputukien lisäksi kuntalippusopimuksen mukaista maksua noin 1,5 miljoonaa euroa vuodessa.

Turun kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu tällä hetkellä tasataksaan ja siirtyminen kahden vyöhykkeen malliin muuttaisi Satavan, Kakskerran, Paattisten ja Tortinmäen asukkaiden joukkoliikenteen käytön nykyistä kalliimmaksi. Turun kaupunki katsoo, että asukkaiden tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi ja kaupungin sisäisen joukkoliikenteen nykyisen matkustajamäärän varmistamiseksi tulisi koko sopimusalueen perustua yhteen tariffivyöhykkeeseen.

Ratkaisu olisi asiakaslähtöisempi, kun se muodostaisi selkeän nykyisistä sopimuskunnista muodostuvan yhtenäisen tariffialueen. Keinotekoisesti muodostetut kuntien sisällä kulkevat vyöhykerajat saattaisivat olla ongelmallisia etenkin vyöhykkeiden välittömässä rajapinnassa asioivien matkustajien osalta. Yhteen vyöhykkeeseen perustuva rahastusjärjestelmä olisi lisäksi teknisesti helpommin hallittavissa kuin kahden tai useamman vyöhykkeen rahastusmallit.

Turun kaupungin osalta yhden tariffivyöhykkeen käyttäminen toisi taloudellisesti noin 60.000 euron arvioidun säästön nykyiseen, kun joukkoliikenneviranomaisen esittämän kahden tariffivyöhykkeen mallissa arvioitu säästö olisi noin 100.000 euroa. Turun nettokustannukset joukkoliikenteen ostamisesta ovat kokonaisuudessaan noin 15 miljoonaa euroa, joten arvioitua 40.000 euron erotusta vyöhykemallien välillä voi pitää vähäisenä yhden vyöhykkeen toiminnallisiin etuihin nähden. Tariffivyöhykekysymystä tulee kuitenkin tarkastella uudelleen, mikäli viranomaisalueen sopimuskuntien määrä jatkossa kasvaa nykyisestä tai toimintavyöhyke laajenee etäisyydeltään kauempana sijaitseviin maaseutukeskuksiin. 

Kuntien välinen sopimus eräiden joukkoliikennettä koskevien päätösten menettelytavoista

Turku, Kaarina, Raisio, Naantali, Rusko ja Lieto ovat solmineet 8.11.2011 joukkoliikenteen yhteistoimintasopimuksen, joka on mahdollistanut Turun seudun joukkoliikenneviranomaisen perustamisen. Sopimuksessa on määritetty yleisellä tasolla seudullisen joukkoliikenteen kustannusten ja päätösvallan jakautumisen perusteet.

Osa joukkoliikenteeseen liittyvistä asioista on kuitenkin sellaisia, että ne koskevat vain yhtä kuntaa ja vaativat sellaista rahallista, periaatteellista tai toiminnallista panostusta kunnalta, että ne täytyy jatkossakin hyväksyä ko. kunnan toimesta. Seudullinen joukkoliikenneviranomainen on kuitenkin viranomaisena taho, joka tekee asiassa muodollisesti lopullisen päätöksen.

Sopijakunnat ovat halunneet täsmentää yksityiskohtaisemmin yhteistoimintasopimuksen linjauksia ja käyneet asiassa neuvottelut Turun kaupunginhallituksen puheenjohtajan johdolla. Neuvottelujen tuloksena on saavutettu yhteinen näkemys Joukkoliikenteen yhteistoimintasopimukseen liitettävästä täsmentävästä lisäasiakirjasta 14.2.2013

Tällä yhteistoimintasopimukseen liitettävällä lisäasiakirjalla jäsenkunnat sopivat poliittisesti toimintatavasta tietyissä yksittäistä kuntaa koskevissa päätöksissä. Sopimusliite täydentää voimassa olevaa yhteistoimintasopimusta, mutta sillä ei ole joukkoliikenneviranomaiseen nähden juridista sitovuutta. Lisäasiakirja tulisi kuitenkin vahvistaa ao. kuntien toimielimissä. Turussa kannan määrittää kaupunginhallitus, jolle esitetään Joukkoliikenteen yhteistoimintasopimukseen liitettävän täsmentävän lisäasiakirjan 14.2.2013 hyväksymistä liitteen 1 mukaisessa muodossa.

Liite 1Lisäasiakirja 14.2.2013

Oheismateriaali 1Lausuntopyyntö, liitteet oheismateriaalit 2-12

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää hyväksyä Joukkoliikenteen yhteistoimintasopimukseen liitettävän lisäasiakirjan 14.2.2013 liitteen 1 mukaisessa muodossa.

PäätösAsia palautettiin Vornasen Rinteen kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.