Ympkaalk § 107

Asemakaavatoimisto/Marjatta Tamminen 8.3.2012:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan esitys

Asemakaavatoimisto lähettää oheisena otsikossa mainitulle alueelle 12.12.2011 laatimansa ja 8.3.2012 muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen.

Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu Turun kaupungin Kiinteistöliikelaitoksen anomukseen (liitteenä Runosmäen Lämpö Oy:n anomus).

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on korttelialueen kaavoittaminen energiantuotantolaitosta ja muuta teollista toimintaa varten. Tontti kaavoitetaan nykyisen virkistysalueen/puistoalueen osalle. Alueelle on tarkoitus sijoittaa Runosmäen uusi lämpökeskus. Kaavaan merkitään kevyen liikenteen yhteys välille Majoitusmestarinkatu–Verstaskatu, lisäksi asemakaavanmuutosalueen nimistö tarkistetaan.

Osa asemakaavanmuutosalueesta on muutoksessa mukana kaavateknisistä syistä.

Muutosalueelle on laadittu 18.3.2011 päivätty asemakaavanmuutosluonnos 33/2010. Lautakunta on hyväksynyt luonnoksen 21.6.2011 § 300 alueelle laadittavan asemakaavanmuutoksen pohjaksi.

Ilmoitus kaavanmuutoksen vireille tulosta sisältäen osallistumis- ja arviointisuunnitelman on lähetetty kirjeitse osallisille 13.12.2010.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on tullut runsaasti mielipiteitä.

Mielipiteet ja asemakaavatoimiston vastineet niihin on esitetty /käsitelty yksityiskohtaisesti 21.6.2011 hyväksytyn asemakaavanmuutosluonnoksen lähetekirjeessä.

Asemakaavanmuutos on kuulutettu ja ollut nähtävillä 2.–31.1.2012. Kaavan nähtävilläoloaikana muutoksesta on tullut 3 kpl muistutuksia.

Muistutus 1

”Runosmäen asukkaina vuodesta 1976 alkaen olemme seuranneet asuin- alueemme muutoksia surullisina. Kaavat muutetaan joidenkin mielen mukaisiksi ja luonto häviää ympäriltämme. Viimeinen pisara on tämä lämpöyhtiön hanke kahden polttolaitoksen saamiseksi keskelle 10.000 asukkaan lähiötä. Kun on kysymys yksityisen liikeyrityksen hakemuksesta joka johtaisi puisto- ja virkistysalueen hävittämiseen on se mielestämme jo ajatuksenakin pöyristyttävä. Runosmäessä on jo toimiva kaukolämpöjärjestelmä ja lämmön tuottaa Turku Energia Oy.

Omassa taloyhtiössämme tehtiin juuri peruskorjaus joka aiheutti perheellemme asuntokohtaisen 22.000 euron kustannuksen joka peritään yhtiövastikkeen yhteydessä. Lämpöyhtiön rakennuskustannukset tulisivat alueen asukkaiden maksettaviksi seuraavien 15 vuoden ajaksi.

Tämä ei voi olla oikein eikä kohtuullista. Luontoa ei pidä enää tuhota Runosmäessä. Vastustamme jyrkästi kaikin mahdollisin keinoin ja valituksin tätä lämpöyhtiön polttolaitoshanketta”.

Asemakaavatoimisto:

Yksittäisten asuntoyhtiöiden korjaustyöt ja niiden hinnoittelusta aiheutuvat kustannukset eivät varsinaisesti liity kaavoitukseen.

Nykyinen Runosmäen lämpökeskus on tarkoitus korvata uudella eikä rakentaa sen lisäksi toista lämpökeskusta alueelle.

Nykyinen Runosmäen Lämpö Oy:n kattilalaitos on jo siinä määrin ikääntynyt ja polttotekniikka suoritetuista korjaustoimenpiteistä huolimatta jälkeenjäänyttä, ettei sen kunnostaminen ja raskaan polttoöljyn käyttö ole enää taloudellisesti kannattavaa. Laitoksen sijainti (Stoltinkatu 2) aivan asuinkerrostalojen vieressä ei myöskään mahdollista tulevien ympäristöarvojen toteutumista. Nykyiselle kattilalaitokselle on myönnetty ympäristölupa 31.12.2014 saakka.

Muistutus 2

”Turun luonnonsuojeluyhdistys ry ihmettelee yhä kaavoitussuunnitelmia Runosmäkeen. Alue tulisi Yleiskaava 2020:n mukaisesti säilyttää virkistysalueena. Kaavaehdotus tulee hylätä puutteellisten luontoselvitysten ja ympäristövaikutusten arvioimattomuuden takia. Uudelle voimalaitokselle tulee etsiä toinen sijoituspaikka luontoarvoiltaan vähämerkityksellisemmältä alueelta.

TLSY muistuttaa toistamiseen alueen arvokkuudesta niin luonnon monimuotoisuudelle kuin alueen väestölle ja pitää järjettömänä luontokohteen merkittävää supistamista teollisuusalueen takia. Millaiset vaikutukset alueelle suunnitellulla teollisuusalueella, sinne lisääntyvällä liikenteellä ja toimivalla energiantuotantolaitoksella on lähialueen luonnolle ja asukkaille, pitää selvittää tarkemmin kuin nykyisessä suunnitelmassa. Jos Turun kaupunki haluaa ”edistää viherverkkonsa arvojen säilymistä ja kehittämistä”, kuten viherverkkosuunnitelmassa esitetään, eivät välttämättömimmät, minimimääräiset viheryhteyksien säilyttämiset riitä. Kyseinen kaavoitussuunnitelma on esimerkki Turun kaupungin kaavoitushankkeiden jatkuvasta, täydellisestä piittaamattomuudesta koskien viheralueiden säilyttämistä kaupungissamme. Meneillään on useita muita kaavahankkeita, jotka tämän tavoin pirstovat kaupunkimetsiä ja ekologisia yhteyksiä, kaventavat virkistysalueita ja hävittävät luonnollisia hiilinieluja. Esimerkkeinä mainittakoon Hirvensalon, Pääskyvuoren ja Auroranmetsikön kaavaprosessit. Kokonaisnäkemys luontoarvojen tuhoutumisen määrästä ja nopeudesta tuntuu puuttuvan tai siitä ei välitetä. Turku ei ainakaan näiltä osin toteuta omaa velvollisuuttaan kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja ilmastonmuutoksen vaikutusten torjunnassa.

”Runoslämmön” kaavoitussuunnitelmassa ei huomioida sitä, että luontoarvot eivät säily täsmälleen ennallaan ”luonnon ja teollisuusalueen rajalla”. On muistettava, että vaikka jokin arvokas kohde jäisi kaava-alueen ulkopuolelle, voivat jo rakennusvaiheen toimenpiteet vaurioittaa merkittävästi ja pysyvästi kaava-alueen ulkopuolista aluetta ja luontokohteen tulevaisuuden kehitystä. On erittäin tärkeää muistaa, että vaikka viralliset luontopolut eivät kaavoitusalueelle juuri ja juuri ulotu, ulottuvat alueen virkistyskäyttö ja -arvo laajemmalle kuin alueen viralliset luontopolut. Se, että jotakin arvokasta jää kaava-alueen ulkopuolelle ”paikalliselta asukkaalta saadun tiedon mukaan” herättää epäluottamusta alueelle tehtyjen maastokäyntien huolellisuudesta. Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää, että kaavan vaikutukset selvitetään koko siltä alueelta, johon sillä on vaikutusta. Luontoselvitykset on siis tehtävä myös kaavan ulkopuolisilta alueilta. Vaikutukset lähialueen luonnonsuojelualueisiin tulee arvioida (Nunnavuori ja Pomponrahka).

Tämänhetkisessä suunnitelmassa luo-alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) on jäämässä osittain rakentamisen alle. Tätä ei pidä sallia, vaan kaavaehdotusta on muutettava ja luo-alueen luontokohteet (ainakin mahdolliset metsälain erityisen tärkeät elinympäristöt sekä luonnonsuojelu- ja vesilakien luontotyypit) on merkittävä karttaan ja täsmennettävä niiden tarkoitusta tarkemmin kaavamääräyksin. Turun kaupungin nyt saatua ympäristöministeriön rahoitusta metsiensä METSO-arvojen kartoitukseen, TLSY ehdottaa tämän kohteen kiireellistä kartoittamista, jotta mahdollinen suojeluprosessi voidaan käynnistää nopeasti.

Vaikka arvokas suoalue jäisi kaavoitusalueen ulkopuolelle, on kaavan toteutuessa, suoalueen pilaamista vältettävä kaikin keinoin. Lisäksi sen vesitaloudesta tulee huolehtia oikealla rakentamistavalla. Se, että koko rajattu alue ei muutu teollisuusalueeksi, ei muuta sitä tosiasiaa, että myös ”koneiden tms. säilytyshallit” kaatavat puita ja luontoa tieltään ja ovat maisemallisesti rumentavia. Mielestämme teollisuusalueen ulottaminen (ja laajentaminen) näin lähelle jo ennaltaan tiheää asuinlähiötä, heikentää myös alueen asuinviihtyvyyttä. Lause: “Muutoksen anojan ilmoituksen mukaan alustavan selvityksen perusteella ei ole todettu laitoksen aiheuttavan ympäristöhaittoja” on kerrassaan absurdi! Mikään voimalaitos ei voi toimia aiheuttamatta jonkinlaisia ympäristöhaittoja ja näitä haittoja ei kaavaselostuksen mukaan ole tutkittu lainkaan!

Kaavaselostuksesta puuttuu yhteenveto kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä. Lisäksi laki ympäristövaikutusten arvioinnista edellyttää, että kaavan vaikutukset selvitetään vastaavalla tavalla, kuin mitä ympäristövaikutusten arvio edellyttäisi. Koska tässä tapauksessa kaava mahdollistaa sellaisen laitoksen sijoituksen, josta selostuksen mukaan tehdään yva, kaavaa varten pitää tehdä riittävät selvitykset sen toteamiseksi, voidaanko alueelle kyseisen tyyppinen laitos sijoittaa”.

Asemakaavatoimisto:

Luontoselvitykset on laadittu eikä Turun ympäristönsuojelutoimisto ole pyydetyssä lausunnossaan pitänyt selvityksiä riittämättöminä.

Kaavan vaikutukset virkistysalueiden riittävyyteen, liikenteeseen ja luontoon on käyty läpi suunnitteluvaiheessa ja näkemyksiä uudelleenkin harkittu lausuntovaiheen jälkeen. Yhdistyksen lausunnossa ei ole tuotu esiin mitään sellaista olennaista, joka ei olisi ollut tiedossa jo kaavan aiemmissa valmisteluvaiheissa.

Runosmäen alueen kaukolämpöverkko saa lämpöenergiansa suurimman osan vuodesta seudullisesta verkosta – alueen oma lämpökeskus toimii nykyisin raskasta polttoöljyä käyttävänä huippu- ja varalaitoksena. Runosmäen Lämpö Oy:n hanke uuden oman lämpökeskuksen rakentamiseksi lisäisi osaltaan uudistuvan energian käyttöä lämmityksessä ja tukisi siltä osin kaupungin uusiutuvan energian käyttötavoitteita ja sitä kautta myös mainittuja velvoitteita ilmastonmuutoksen hillinnässä jne.

Korttelialueen T-2 raskaan liikenteen ajoyhteys on suunniteltu toteutettavaksi Sorvarinkadulta tontille ja edelleen Verstaskadun suuntaisesti polttoainevarastolle mahdollisimman vähän asutusta häiritseväksi. Henkilö- ja kevyen liikenteen yhteyttä varten tarvitaan ajoyhteys Majoitusmestarinkadun päästä Nostoväenkadun yli tontille valvomon ja varastohallin luo. Ajoyhteys toimii laitoksen pelastustienä. Sen liikennemäärä on vähäinen.

”Paikallisilta asukkailta saadun tiedon mukaan” -ilmaisu ei kaavoittajalle kerro siitä, että maastokäynnit olisi tehty huolimattomasti vaan siitä rohkaisevasta seikasta, että vuorovaikutteisuudella saadaan osallisilta arvokasta paikallistuntemukseen perustuvaa tietoa, jolla kaavallisia ratkaisuja voidaan jatkuvasti kehittää.

Asemakaavanmuutosehdotuksessa luo-alue (luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue) ei ole jäämässä rakentamisen alle. Lausunnon kirjoittaja lienee katsonut kaavaluonnosta, jota kaavaehdotusta laadittaessa on kyseiseltä alueelta tarkistettu/muutettu. Lisäksi luo-alueen rajaa on tarkistettu ympäristönsuojelutoimiston osoittamalla tavalla lausuntokierroksen jälkeen.

Lausuntokierroksen jälkeen T-2 -korttelialueen lounaisosassa korttelimaata on muutettu takaisin virkistysalueeksi 0.3 ha.

Luontoarvot on pyritty huomioimaan asemakaavanmuutoksessa. Kaavanmuutoksesta ”Runoslämpö” huolimatta kaava-alueellekin jää edelleen riittävästi virkistysaluetta, muutosalueellakin jopa 11 ha.

Luo-alueen rajan ja korttelirajan suhdetta on tarkistettu siten kuin asemakaava- ja ympäristönsuojelutoimistojen välisessä neuvottelussa on sovittu helmikuussa 2012.

Kaavaselostukseen on lisätty yhteenveto arvioiduista vaikutuksista (virkistys, luonto, liikenne, rakentaminen).

Muistutus 3

”Sain kauhukseni kuulla, että Runosmäen Lämpö edelleen ajaa asiaa saadakseen rakentaa lämpökeskuksen Runosmäkeen.

Ensinnäkin on liian suuri uhraus tuhota metsää, jota runosmäkiläiset ja muut turkulaiset käyttävät innokkaasti.

Ekonomisesti ajatellen uuden rakentaminen on myös epätaloudellinen, ei ole mitään syytä rakentaa kallista energiantuotantolaitosta, kun kaupunki on jo tehnyt sopimuksen keskitetystä energianhankinnastaja siihen on Runosmäellä jo valmiudet, eli kaukolämpöputket. Runosmäen Lämmön oma talous ei suuria lainoja salli. Mahdollisesta rahoituksesta joutuu kärsimään nykyiset asukkaat, vähintäinkin kalliimpien huoltopalvelujen kautta. Tosin moni alueen taloyhtiöistä on jopa nyt siirtynyt käyttämään muitten huoltopalveluja. Nykyisistä asukkaista ei yksikään ehdi nauttimaan luvatusta uuden laitoksen tuottamasta edusta. Ilman saastuminen on maailmanlaajuinen pulma ja lähiaikoina tullaan olemaan entistäkin tarkempia saastuttamisen suhteen, eikä yksin Turussa, vaan koko maassa/maailmassa. Miksi siis rakentaa lämpökeskus, jonka energiantuottomateriaalista edes vielä tiedetä, eikä kukaan voi luvata, mitä parin vuoden kuluttua käytettäisiin. On kerrottu monesta eri vaihtoehdosta, jopa niin, että se olisi alkuun saasteettomampaa, mutta, mitä on jonkin ajan kuluttua, ollaanko silloin taas jo kalliin uusimisen tarpeessa. Miksi Runosmäkeen tulisi rakentaa oma laitos, kun muillekin, "rikkaimpien" asuttamille lähiöille kelpaa kaukolämpö? Kuka runosmäkiläinen hyötyy asiasta, vai onko jollain mahdollisesti ihan omia intressejä asian suhteen? Toivon, että metsämme säilyy koskemattomana edelleen!”

Asemakaavatoimisto:

Rakentamispäätös on kaavoitukseen kuulumaton asia. Asemakaavatoimisto haluaa kuitenkin selventää asiaa seuraavalla tavalla: Lämpökeskuksen polttoaineena tullaan käyttämään kotimaista bioenergiaa, kokopuuhaketta, metsähakkuutähteistä valmistettua haketta sekä sahoilta tulevaa kuori/sahanpurua. Lisäksi kattilavalinnassa ja polttotekniikassa varaudutaan palaturpeen käyttöön tarvittaessa.

Nykyinen Runosmäen Lämpö Oy:n kattilalaitos on jo siinä määrin ikääntynyt ja polttotekniikka suoritetuista korjaustoimenpiteistä huolimatta jälkeenjäänyttä, ettei sen kunnostaminen ja raskaan polttoöljyn käyttö ole enää taloudellisesti kannattavaa. Laitoksen sijainti (Stoltinkatu 2) aivan asuinkerrostalojen vieressä ei myöskään mahdollista tulevien ympäristöarvojen toteutumista. Nykyiselle kattilalaitokselle on myönnetty ympäristölupa 31.12.2014 saakka.

Runosmäen Lämpö Oy:n kattilalaitoksen rakennuskustannukset tms. seikat lienevät liikesalaisuuksiin verrattavissa eivätkä ne muutoinkaan ole kaavoitukseen vaikuttavia seikkoja/tietoja.

Lausunnot

Lausuntopyyntö lähetettiin Kiinteistöliikelaitokselle, rakennusvalvontatoimistolle, Vesiliikelaitokselle, Turku Energia Sähköverkot Oy:lle, Turku Energialle (kaukolämpö ja kaukokylmä), ympäristönsuojelutoimistolle, Liikuntapalvelukeskukselle ja Varsinais-Suomen Aluepelastuslaitokselle, Varsinais-Suomen ELY-keskukselle (ympäristö- ja luonnonvarat), Varsinais-Suomen liitolle sekä Turun seudun maakaasu- ja energiantuotanto Oy:lle.

Muutoksesta ovat antaneet lausuntonsa Kiinteistöliikelaitos, rakennusvalvontatoimisto, ympäristönsuojelutoimisto, Vesiliikelaitos ja Varsinais-Suomen liitto.

Rakennusvalvontatoimisto toteaa lausunnossaan, että: ”Rakennusvalvontatoimistolla on huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta seuraavasti:

- Korttelialueella T-2 sijaitseva luo-alue pitää rajata korttelialueen ulkopuolelle, jos luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue halutaan säilyttää.”

Asemakaavatoimisto:

Lausuntokierroksen jälkeen asemakaavatoimisto on muuttanut kaavakarttaa rakennusvalvontatoimiston esittämällä tavalla. Muutetussa kaavaehdotuksessa luo-alue sijaitsee virkistysalueella.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunto:

Runosmäen alueen kaukolämpöverkko saa lämpöenergiansa suurimman osan vuodesta seudullisesta verkosta – alueen oma lämpökeskus toimii nykyisin raskasta polttoöljyä käyttävänä huippu- ja varalaitoksena. Runosmäen Lämpö Oy:n hanke uuden oman lämpökeskuksen rakentamiseksi lisäisi osaltaan uudistuvan energian käyttöä lämmityksessä ja tukisi siltä osin kaupungin uusiutuvan energian käyttötavoitteita.

Luonnonympäristö

Asemakaavanmuutoksella pienennetään Runosmäen alueen Parolanpuistoa. Turun viheralueohjelmassa 2006-2015 Parolanpuisto luokiteltiin alueen asukkaiden esityksestä Runosmäen luontoaarteeksi. Puistoalueen pienentäminen on ristiriidassa Viheralueohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa: ”Runosmäen monimuotoiset metsät hoidetaan luonnontilaisina virkistysalueina”. Parolanpuisto kuuluu myös Turun yleiskaavan 2025/2030 valmisteluaineistona olevan viherverkkosuunnitelman viherverkoston runkoalueisiin ja sitä täydentäviin virkistysaluekohteisiin.

Kaava-alueen keskeisintä luonnonympäristöä ovat kallioiset metsät, joiden luonnonsuojelullisesti arvokkaimmat ja lajirikkaimmat osat ovat notkelmien kosteikot ja sekametsät. Pääosin virkistyskäyttöön varatulta alueelta on kaavaehdotuksessa osoitettu kalliometsien reunustama suoalue erillisellä luo-merkinnällä. Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan luo-alueen kaavamääräykseen tulee tehdä metsäalueen hoitotoimia ohjaava täsmennys.

Ehdotus kaavamerkinnäksi: luo, Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Metsäalue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Alueelta voi poistaa vanhaa ylispuustoa, keloja, maapuita tai lahopuustoa vain niin, ettei alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarannu.

Ympäristöhäiriöt

Melu ja pölyäminen

Valtioneuvoston päätöksen mukaiset melun ohjearvot virkistysalueille taajamissa ovat päivällä 55 dB(A) ja yöllä 50 dB(A). Lämpölaitoksen sijoittaminen välittömästi virkistysalueen laitaan asettaa meluntorjunnalle erityisiä vaatimuksia laitoksen lupamenettelyssä. Erityisesti tämä koskee lastin purkamisen, polttoaineiden käsittelyn ja kuormauksen aiheuttamaa melua ja pölyämistä, jotka liittyvät tyypillisesti kiinteiden polttoaineiden käsittelyyn. Tämän vuoksi tulisi melua ja pölyämistä aiheuttaville toiminnoille osoittaa kaavan T-2 korttelialueesta se osa polttoaineiden käsittelylle, josta haittavaikutukset eivät kohdennu virkistysalueelle eivätkä myöskään asuinalueelle. Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueen T-2 kaavamääräyksen tekstissä on pyritty kiinnittämään huomiota tähän tavoitteeseen.

Ympäristönsuojelutoimisto haluaa edelleen muistuttaa, että kaavaehdotuksen mukainen liikennöinti korttelialueelle Nostoväenkadulta Majoitusmestarinkadun kautta on lähialueen asukkaiden kannalta huono vaihtoehto. Lämpölaitoksen polttoainekuljetusten edellyttämä raskas huoltoliikenne saattaa aiheuttaa säännöllistä melu-, pöly- ja tärinähaittaa mikäli se tapahtuu Nostoväenkadun suunnalta.

Pilaantuneet maa-ainekset

Ympäristönsuojelutoimiston tiedossa ei ole kaava-alueelta epäilyjä mahdollisesti pilaantuneista maa-aineksista, joten tämän asian osalta ei vaadi lisäselvityksiä tai kaavamääräystä. Verstaskadun varrella on useita kiinteistöjä, jotka on merkitty maaperän tilan tietojärjestelmään ja joihin saattaa liittyä riski, että maaperä on mahdollisesti pilaantunut (konepajoja ja entisiä korjaamoja). Nämä kohteet eivät kuitenkaan sisälly suunnittelualueeseen.

Muuta

Ympäristönsuojelutoimistolla ei ole muuta huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.

Asemakaavatoimisto:

Lausuntokierroksen jälkeen asemakaavatoimisto on muuttanut kaavakarttaa ympäristönsuojelutoimiston lausunnon vuoksi ja muuttanut luo-määräyksen muotoon: ”Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Metsäalue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Alueelta voi poistaa vanhaa ylispuustoa, keloja, maapuita tai lahopuustoa vain niin, ettei alueen ominaispiirteiden säilyminen vaarannu.”

Lisäksi luo-alue on jätetty kokonaan lähivirkistysalueelle ja asemakaavamerkintä on muutettu muotoon luo-1.

T-2 kaavamääräystä on täydennetty piippujen sijoittamisen osalta.

Varsinais-Suomen liiton maankäyttöjaosto päätti kokouksessaan 23.1.2012 § 7 antaa asiasta seuraavan lausunnon:

”Maakuntakaavassa alue on osoitettu työpaikka-alueena (TP), jota koskee kaavamääräys ”valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävien julkisten tai yksityisten palvelujen sekä liikenteellisen sijainnin kannalta keskeisten, tilaa vievien toimitilakeskittymien ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuustoimintojen alue. Sisältää myös pienehköjä asuntoalueita.” Suunnittelumääräyksen mukaan ”alueelle ei saa sijoittaa uutta asumista, jos sille kohdistuu ympäristöhäiriöitä”.

Merkittävin osa muutosalueesta sijoittuu Turun yleiskaavassa osoitetulle virkistysalueelle V, jolle saa rakentaa ulkoilutyyppisen virkistystoiminnan tiloja ja alueelle tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja sekä väyliä. Vähäisempiä muutosalueita ulottuu tuotanto- ja varastotoiminnan alueelle T (joka varataan pääasiassa teollisen tuotannon ja varastotilojen sekä niihin liittyvien liike- ja toimistotilojen sekä julkisten palvelujen, virkistyksen, yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön), sekä kerrostalovaltaiselle alueelle AK (joka varataan pääasiassa kerrostalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön).

Asemakaavanmuutokseen liittyvistä asiakirjoista ei selviä, minkä tyyppistä energiantuotantolaitosta alueelle ollaan suunnittelemassa (pääpolttoaine). Kaavaselostuksessa on mainittu kuitenkin anojan ilmoituksen mukaisesti, että suunniteltu laitos ei alustavien selitysten mukaan aiheuta ympäristöhaittoja, mutta laitoksesta tullaan laatimaan täydellinen YVA-selvitys ympäristölupaa varten.

Asemakaavassa suunnitellulle energiantuotantolaitoksen alueelle on annettu mm. seuraavia määräyksiä:

- laitosten toiminnasta ei saa aiheutua ympäristöä ja asumista häiritsevää tärinää, raskasta liikennettä tai muuta häiriötä, kuten pölyhaittaa tai impulssiääntä

- polttoaineen käsittelyyn tarkoitettu alue on sijoitettava niin, että sen aiheuttamat eivät kohdistu asuin- tai virkistysalueelle.

Mikäli alueelle ollaan rakentamassa esimerkiksi hakelämpölaitosta, joka käyttää pääasiallisena polttoaineena puuhaketta ja turvetta, on kaavamääräyksissä mainittujen ehtojen täyttäminen hyvin hankalaa. Alue rajautuu virkistysalueeseen ja kaavarajauksen mukaisesta teollisuusalueen korttelista on lyhimmillään etäisyyttä asuttuihin kiinteistöihin vain 50–150 metriä. Edellä mainittujen kuivien polttoaineiden käsittely hyvin todennäköisesti aiheuttaa vähintäänkin pölyhaittaa ja merkittävää lisäystä liikennemääriin. Melu- ja tärinähaittojen osalta tulee vaikutukset minimoida siten, että eniten ääntä tuottavat tuotantolaitokset sijoitetaan alueen pohjoisosiin ja varastoalueet eteläosiin.

Asemakaavanmuutoksessa tulee määritellä voimalaitoksen sijaintipaikan lisäksi myös voimalaitoksen tarvitsemien piippujen sijainnit, jotta voidaan vähentää suunnitellun laitoksen haittoja erityisesti lähimpiin asuttuihin kiinteistöihin. Liikenne alueelle on tarkoitus suorittaa pääasiallisesti, olemassa olevan teollisuusalueen lävitse, Sorvarinkadun kautta. Katuyhteys Nostoväenkadun kautta Majoitusmestarinkadulle on tarpeen mm. rakennettavien koneiden säilytyshallien ja pelastustien tarpeen kautta. Yleisesti energiantuotantolaitokset eivät vaadi merkittäviä konehallirakennelmia, mutta mikäli konehallien on tarkoitus toimia Runosmäen Lämpö Oy:n kiinteistöhuoltoa tarvitsevien laitteiden varikkoalueena, on tämä hyvä huomioida ja tuoda esille jo kaavoituksen yhteydessä.

MRL:n mukaisen vuorovaikutteisuuden toteutumiseksi tulee YVA:n laatimisen yhteydessä tehtävät selvitykset hyödyntää osana asemakaavan laadintaprosessia, jolloin saatavat tulokset voidaan sisällyttää asemakaavaan ohjaamaan tarkemmin tulevaa rakentamista. Lisäksi Varsinais-Suomen liiton näkemyksen mukaan asemakaavanmuutosehdotuksesta tulee käydä selville myös hankkeen rooli seudullisessa kokonaisenergiaratkaisussa.

Yleisenä huomiona lisätään vielä se, että alue sijaitsee lähellä Turun lentokenttää, jonka toiminnat aiheuttavat lähialueelle rajoituksia rakennusten korkeuden suhteen. Koska alueelle ollaan suunnittelemassa mahdollisesti korkeita rakennelmia (lämpölaitoksen piippu), tulee osallisten listaan lisätä Turun lentokenttä/ Finavia.”

Asemakaavatoimisto:

Lausunnossa kerrotaan merkittävän osan muutosalueesta sijaitsevan Turun yleiskaavan mukaisella virkistysalueella, joka kaavanmuutoksen vuoksi pienenee ainoastaan 3.0643 ha. Muilta osin nykyinen virkistysalue säilyy edelleen virkistysalueena. ”Runosmäki” asemakaavanmuutosalueesta on virkistysaluetta edelleen 11 ha, koko kaava-alueen pinta-alan ollessa vajaat 16 ha. Muu osa kaava-alueesta muodostuu katualueista 0,15 ha ja aiemmin kaavoitetusta teollisuusalueesta 1,5 ha.

Lisäksi lausunnossa mainitaan, että asemakaavanmuutokseen liittyvistä asiakirjoista ei selviä, minkä tyyppistä energiantuotantolaitosta alueelle ollaan suunnittelemassa (pääpolttoaine). Asemakaavan selostuksen kohdassa 4.4 viitataan selostuksen liitteeseen, josta kyseiset asiat selviävät.

Lämpökeskuksen polttoaineena tullaan käyttämään kotimaista bioenergiaa, kokopuuhaketta, metsähakkuutähteistä valmistettua haketta sekä sahoilta tulevaa kuori/sahanpurua. Lisäksi kattilavalinnassa ja polttotekniikassa varaudutaan palaturpeen käyttöön tarvittaessa.

Polttoainevarasto ja -käsittely

- polttoainevaraston rakenteellinen koko on n. 3 x 250 m³, varustettuna kolapohja- tai tankopurkaimilla.

- polttoaineen käsittely autokuljetusperiaatteella, täysperävaunuyhdistelmän saapumiserä kipataan punnituksen jälkeen suoraan varastotilaan.

- vuotuisen polttoainetarpeen arvio on n. 60.000 m³.

Lausunnossa ollaan huolissaan asutuksen läheisyydestä tulevaan lämpökeskukseen. Lämpökeskuksen etäisyys tulee olemaan 100–200 metriä asuintaloista, nykyisestä lämpökeskuksesta etäisyys lähimpiin asuintaloihin on alle 50 metriä.

Rakennuslupaa myönnettäessä lupaviranomainen tarkistaa voimalaitoksen ja sen piipun/piippujen asialliset sijaintipaikat T-2 korttelialueella.

Ote ympäristöministeriön julkaisusta Maankäyttö- ja rakennuslaki Asemakaavamerkinnät ja -määräykset:

”Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle voidaan rakentaa teollisuustiloja kuten tehtaita, teollisuushalleja ja korjaamoja niihin liittyvine varasto- ja muine aputiloineen sekä varastorakennuksia.”

”Kaavamääräyksellä voidaan rajoittaa alueelle sijoittuvien toimintojen sallittuja ympäristövaikutuksia. Asuntojen tai toimisto- ja myymälätilojen rakentaminen alueelle ei ole sallittua ilman siihen oikeuttavaa kaavamääräystä. Myös ravintolan tai kahvilan rakentaminen alueelle edellyttää kaavamääräystä. Sen sijaan toimipaikan omaa tarvetta palvelevat toimistotilat tai työpaikkaruokailua varten tarpeelliset tilat voidaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle sijoittaa ilman erityistä määräystäkin.”

Edelliseen viitaten korttelialueelle saanee sijoittaa myös kiinteistöhuoltoon liittyviä kone- ja huoltohalleja ja korttelialuetta saanee käyttää myös niiden varikkoalueena.

Kaavan valmisteluvaiheessa asemakaavatoimisto ei pitänyt tarpeellisena pyytää lausuntoa Finavialta muutoksesta koska Runosmäen alueella sijaitsee jo lämpökeskus. Kaavanmuutoksessa on kyse lämpökeskuksen sijainnin muuttamisesta Runosmäen asuntoalueella kauemmaksi asutuksesta. Lämpökeskuksen uusi sijainti ei myöskään ole lentokentän kiitoteiden nousu- eikä laskeutumissektoreiden alueella.

Muilla lausunnon antajilla ei ole huomautettavaa muutoksesta.

Lisäksi ELY-keskus on ilmoittanut asemakaavatoimistolle, ettei anna lausuntoa asemakaavaehdotuksesta ”Runoslämpö”.

Asemakaavatoimisto on pyytänyt Finaviaa tarkistamaan onko sillä huomautettavaa muutoksesta ja antamaan lausuntonsa asiasta.

Muilla lausunnon antajilla ei ole huomautettavaa muutoksesta.

Liite 1                                  Selostus

Liite 2                                  TIlastolomake

Liite 3                                  Kartta

Oheismateriaali 1               Tauno ja Ritta Laihon muistutus 30.1.2012

Oheismateriaali 2               Turun luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutus 31.1.2012

Oheismateriaali 3               Marja Jokela Saetren muistutus 31.1.2012

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

Ehdotus        Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 12.12.2011 päivätty ja 8.3.2012 lausuntojen johdosta muutettu Runosmäen kaupunginosan 127 korttelille, Parolanpuiston osalle ja Sotilaspojanpuistolle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/ tonttijaonmuutos: (Runosmäki) 85-36 tontit 9 - 10.

Päätös          Asia pantiin pöydälle Koiviston Sundqvistin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Hellstén ilmoitti olevansa esteellinen eikä osallistunut asian käsittelyyn.

Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Kari.

Asian esitteli kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen.

Ympkaalk § 110

Pöydältä 13.3.2012 § 107.

Päätös          Ehdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Aaltonen, Alitalo, Eerola, Ekroth, Kari, Lammi, Mäenpää ja Vehniäinen.

Sundqvistin Weckmanin kannattamana tekemän asemakaavanmuutosehdotuksen hylkäysehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Luoto, Mastomäki ja Timonen.

Sundqvistin hylkäysehdotus:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää, että 12.12.2011 päivätty ja 8.3.2012 lausuntojen johdosta muutettu Runosmäen kaupunginosan 127 korttelille, Parolanpuiston osalle ja Sotilaspojanpuistolle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hylätään.

Perustelut

Vaikka pidämme Runosmäen Lämpö Oy:n siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä kannatettavana, ei hanketta tule toteuttaa virkistysalueelle. Koska Runosmäen alueen kaukolämpöverkko saa lämpöenergiansa suurimman osan vuodesta seudullisesta verkosta, ei ole perusteltua uhrata virkistys- ja luontoarvoiltaan tärkeää puistoa huippu- ja varalaitoksena käytettävän lämpölaitoksen rakentamiseen.

Lämpölaitokselle varatun kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva metsäalue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Asemakaavaehdotuksessa ei esitetä, miten varmistetaan ettei lämpökeskuksen rakentaminen ja rakennusvaiheen toimenpiteet vaurioita merkittävästi ja pysyvästi tätä arvokasta luontoaluetta. Lisäksi kaavaehdotus on yleiskaavan vastainen.

Asemakaavoituksen aikana tulleista useista mielipiteistä ja muistutuksista selviää että Parolanpuisto on alueen asukkaille tärkeä lähivirkistysalue sekä kaupunkilaisille tärkeä liikunta- ja virkistysalue. Asukkaiden arvostuksesta lähivirkistysaluettaan kohtaan kertoo se, että Parolanpuisto luokiteltiin Turun viheralueohjelmassa 2006-2015 alueen asukkaiden esityksestä Runosmäen luontoaarteeksi. Näin ollen puiston asema ja nykyinen laajuus tulee ehdottomasti turvata.

Virkistysalueen laajuuden väheneminen nykyisestä on mielestämme huomattava, sillä esitetty lämpökeskuksen rakentamisala tulee viemään yli 3 ha (~20 %) nykyisestä puistoalasta. Kuten ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa todetaan, on kaavaehdotuksen mukainen puistoalueen pienentäminen ristiriidassa Viheralueohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa: "Runosmäen monimuotoiset metsät hoidetaan luonnontilaisina virkistysalueina". Lisäksi Parolanpuisto kuuluu myös Turun yleiskaavan 2025/2030 valmisteluaineistona olevan viherverkkosuunnitelman viherverkoston runkoalueisiin ja sitä täydentäviin virkistysaluekohteisiin.

Ennen päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta. Palautusehdotus hylättiin äänin 8-5.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Aaltonen, Alitalo, Eerola, Ekroth, Kari, Lammi, Mäenpää ja Vehniäinen.

Sundqvistin Weckmanin kannattamana tekemän palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Luoto, Mastomäki ja Timonen.

Sundqvistin palautusehdotus:

"Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää palauttaa 12.12.2011 päivätyn ja 8.3.2012 lausuntojen johdosta muutetun Runosmäen kaupunginosan 127 korttelille, Parolanpuiston osalle ja Sotilaspojanpuistolle laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen uuteen valmisteluun siten, ettei lämmöntuotantolaitosta sijoiteta Parolanpuiston lähivirkistysalueelle vaan sijoituspaikaksi etsitään jokin puistoa paremmin teollisuus- ja varastorakennusten sijoittamiseen sopiva kohde.

Perustelut

Runosmäen Lämpö Oy:n hanke perustuu uusiutuvan energian käyttöön lämmityksessä, tukien siltä osin kaupungin uusiutuvan energian käyttötavoitteita. Uusiutuvien energialähteiden käyttöä pidämme kannatettavana, mutta tässä tapauksessa siitä saadut hyödyt hävitetään, kun hiilinieluna toimivan puistoalueen puusto ja kasvusto korvataan teollisuus- ja varastorakennuksilla.

Lämpölaitokselle varatun kaava-alueen välittömässä läheisyydessä sijaitseva metsäalue on merkitty luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi. Asemakaavaehdotuksessa ei esitetä, miten varmistetaan ettei lämpökeskuksen rakentaminen ja rakennusvaiheen toimenpiteet vaurioita merkittävästi ja pysyvästi tätä arvokasta luontoaluetta. Lisäksi kaavoitus on yleiskaavan vastainen.

Asemakaavoituksen aikana tulleista useista mielipiteistä ja muistutuksista selviää että Parolanpuisto on alueen asukkaille tärkeä lähivirkistysalue sekä kaupunkilaisille tärkeä liikunta- ja virkistysalue. Asukkaiden arvostuksesta lähivirkistysaluettaan kohtaan kertoo se, että Parolanpuisto luokiteltiin Turun viheralueohjelmassa 2006-2015 alueen asukkaiden esityksestä Runosmäen luontoaarteeksi. Näin ollen puiston asema ja nykyinen laajuus tulee ehdottomasti turvata.

Kaavan toteutumisen myötä alueen rakennettu kerrosala kasvaa. Virkistysalueen laajuuden väheneminen nykyisestä on mielestämme huomattava, sillä esitetty lämpökeskuksen rakentamisala tulee viemään yli 3 ha (~20 %) nykyisestä puistoalasta. Kuten ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa todetaan, on kaavaehdotuksen mukainen puistoalueen pienentäminen ristiriidassa Viheralueohjelmaan kirjatun tavoitteen kanssa: ”Runosmäen monimuotoiset metsät hoidetaan luonnontilaisina virkistysalueina”. Lisäksi Parolanpuisto kuuluu myös Turun yleiskaavan 2025/2030 valmisteluaineistona olevan viherverkkosuunnitelman viherverkoston runkoalueisiin ja sitä täydentäviin virkistysaluekohteisiin."

Hellstén ilmoittautui esteelliseksi eikä osallistunut asian käsittelyyn. Puheenjohtajana toimi varapuheenjohtaja Kari.

Kh

Johtava kaupunginlakimies Tomi Sundholm 16.8.2012:

Johtavan kaupunginlakimiehen lausunto

Kysymys

Onko Runosmäen Lämpö Oy:n (jäljempänä ”Runoslämpö”) uuden lämpölaitoksen mahdollistaman asemakaavan hyväksyminen sellainen epäsuora toimenpide, joka voidaan tulkita seudulliseen energiaratkaisuun liittyvän Turun Seudun Maakaasu ja Energiatuotanto Oy:n (jäljempänä ”TSME”) osakassopimuksen kilpailukiellon vastaiseksi?

1.Yleistä kilpailukieltoehdoista

Kilpailukieltoehdot ovat hyvin tavallisia osakassopimuksissa. Esimerkiksi TSME:n kaltaisten yhteisyrityksen osakkaille on mielekästä, ettei toinen osapuoli harjoita kilpailevaa toimintaa, joka saattaisi olla osakkaiden yhteiseen tavoitteeseen nähden ristiriitaista. Kilpailukiellon tulee olla ajallisesti, asiallisesti ja alueellisesti kohtuullinen.

2.Asian tosiseikoista

2.1 TSME:n ja Runoslämmön osakkaista

On huomattava, että Turku Energia Oy (jäljempänä ”Turku Energia”) on TSME:n osakas, ei Turun kaupunki. Turku Energia taas ei ole Runoslämmön osakas, vaan Turun kaupunki 6,319 %:n suoralla ja 4,266 %:n välillisellä omistusosuudella Runoslämmön osakepääomasta. Turun kaupunki omistaa Turku Energian osakekannan.

2.2 TSME:n osakassopimuksen kilpailukieltoehto

TSME:n kilpailukieltoehto kuuluu seuraavasti:

”Ellei kilpailuoikeudellisista syistä muuta johdu, tämän sopimuksen voimassaoloaikana Osakkaat sitoutuvat olemaan suoraan tai epäsuorasti kilpailematta Yhtiön kanssa Turun seudulla TSK:n ja sen osakkaiden omistamien kaukolämpöverkkojen alueella.”

2.3 TSME:n toimiala

TSME:n 16.1.2012 rekisteröity toimiala on seuraava:

”Yhtiön toimialana on sähkö- ja lämpöenergian tuotanto ja kauppa sekä maakaasun hankinta ja kauppa. Yhtiö voi ostaa, myydä ja hallita kiinteää omaisuutta sekä käydä arvopaperikauppaa.”

2.4 Runoslämmön toimiala

Runoslämmön 3.1.2002 rekisteröity toimiala on seuraava:

”Yhtiön toimialana on kiinteistönhoitoalan palvelujen sekä asumiseen liittyvien palvelujen tuottaminen ja myynti. Runosmäen alueen kaavoitukseen, alueen kehittämiseen sekä alueen kiinteistöihin olennaisesti vaikuttavien selvitysten ja tutkimusten suorittaminen sekä edellämainittuihin liittyvä yhteydenpito viranomaisten kanssa sekä edellä mainittuihin liittyvien palvelujen tuottaminen ja myynti. Antennilaitteiden ja -järjestelmien omistaminen ja hallinta sekä edellä mainittuihin liittyvien palvelujen tuottaminen ja myynti. Yhtiö voi jakaa ja myydä palveluksiaan myös sellaisille, jotka eivät ole yhtiön osakkaina.”

3.Tehtävänannosta

Kilpailukieltoehtojen tulkintalähtökohtana on, että niitä – kuten muitakin rajoituslausekkeita - on tulkittava suppeasti: Kiellettyä kilpailevaa toimintaa on vain se, mikä ehtokohdassa on kiellettyä. Ehtokohtaa ei saa tulkita laajentavasti kilpailua rajoittavaan suuntaan.

Toinen lähtökohta on, että sellaiset toimet, joilla yritetään vilpillisesti kiertää sopimusmääräyksiä, ovat kiellettyjä. Kerrotut lähtökohdat ovat siis osin ristiriidassa.

Ratkaisu KKO 1932 II 347 havainnollistaa asiaa. Ratkaisun mukaan henkilö, joka sopimalla kauppatoiminnasta pidättäytymisestä, oli perustamalla kumppaneidensa kanssa osakeyhtiön, jonka osakkeista hän omisti 2/3 ja ryhtymällä yhtiötä välikätenä käyttäen kilpailevaan toimintaan, syyllistynyt kilpailevaan toimintaan. Itse asiassa ratkaisusta voitaneen vetää myös johtopäätös, jonka mukaan epäsuora kilpaileva toiminta tulee kielletyksi jo kilpailukieltoehdolla, jossa kielletään määritelty (suora) kilpaileva toiminta.

Käytännössä osakassopimusten kilpailuoikeudellinen pätevyys ja ulottuvuus tulevat julkisesti arvioitavaksi vain, jos osapuolet riitautuvat sopimuksen aikana ja toinen osapuolista vaatii oikeusteitse esimerkiksi kilpailukieltoehdon rikkomisesta aktivoituvaa sopimussakkoa rikkojalta. Viime kädessä TSME:n osakassopimuksen oikean sisältötulkinnan tekee välimiesoikeus.

4.Kilpailukieltoehdon vastaisesta menettelystä

4.1 Alueellinen ulottuvuus

TSME:n osakassopimuksessa kielletään TSME:n kanssa suora ja epäsuora kilpailu Turun seudulla tietyllä alueella. Alueellisesti kysymyksessä kuvattu toiminta kuuluu TSME:n osakassopimuksen kilpailukieltoehdon piiriin. Muita kilpailukieltoehdon soveltamisen edellytyksiä on tarkasteltava yksityiskohtaisemmin.

4.2 Osakkuus

Turku Energia ei ole Runoslämmön osakas eikä Turku Energia ole myöskään itse taikka tosiasiallisessa määräysvallassaan olevan yhtiön kautta harjoittamassa kilpailevan toiminnan kriteerit mahdollisesti täyttävää toimintaa. Tällä perusteella kilpailukieltoehto ei soveltuisi kysymyksessä kuvattuun tilanteeseen. Voidaan myös ajatella TSME:n osakkuuden yksilöityvän Turun kaupunkiin, joka omistaa Turku Energian osakekannan ja joka on myös Runoslämmön osakas. Tulkinta on osakassopimuksen kilpailukieltoehtoa laajentava, mutta näkökulmaa ei voi kokonaan sulkea poiskaan.

Turun kaupungin suora omistus Runoslämmössä on 6,319 % ja välillinen, TVT Asunnot Oy:n omistuksen kautta syntyvä omistus 4,266 %. Turku Energialla ei ole omistuksia Runoslämmössä. Kaupungilla tai Turku Energialla ei ole osakeomistuksen eikä muullakaan perusteella määräysvaltaa yhtiössä, vaan se on kaupungista erillinen itsenäisen hallinnon alainen osakeyhtiö. Tiedossani ei ole, että Runoslämpöä myöskään olisi perustettu taikka muutettu tosiasiallisesti palvelemaan Turku Energian tai Turun kaupungin taloudellisia tarkoitusperiä.

4.3 Toimialat

Kuten kohdista 2.3 ja 2.4. ilmenee TSME:n ja Runoslämmön toimialat ovat erit. Ne eivät näyttäisi olevan lainkaan päällekkäisiä. Ei voida sanoa, että yhtiöt kilpailisivat toistensa kanssa ainakaan kaupparekisteriin merkittyjen toimialakuvausten perusteella. Toisaalta voidaan kysyä, miten Runoslämmön suunnitteleman lämpölaitoksen rakentaminen ja omistaminen sopivat yhtiön nykyiseen toimialaan.

4.4 Kaavoitus ja kilpailukielto

Kilpailukieltoehdon soveltamisen kannalta Turun kaupungin rooliksi näyttäisi jäävän ns. Parolanpuiston alueen asemakaavan valmistelu ja hyväksyminen. Kunnat vastaavat yleis- ja asemakaavoituksesta niiden omien elinkeino- tai asuntopoliittisten intressien mukaisesti. Kaavoitus on kunnan lakiin perustuva velvollisuus. Kunta ei voi yksityisoikeudellisessa sopimuksessa sitoutua laatimaan tai olemaan laatimatta kaavaa. Kaavan sisältö taas ratkeaa vuorovaikutteisessa menettelyssä. Asemakaavan vahvistaa valtuusto.

Kaavoittamalla kuvatulla tavalla Parolanpuiston alue teollisuusalueeksi ei ole suoraan tai epäsuorasti TSME:n kanssa kilpailevaa toimintaa. Teoriassa voitaisiin sanoa kaupungin kaavoittamalla alue teollisuusalueeksi välillisesti myötävaikuttavan kilpailevan toiminnan toimintaedellytyksiin kilpailukieltoehdossa määritellyllä alueella. Tällöin on huomattava, ettei tämä toiminta ole kilpailukieltoehdossa kiellettyä. Jotta kilpailukieltoehdon voisi pätevästi katsoa estävän suunnitellun kaavoitustoimen, olisi ehdon tullut pitää sisällään myös kiellon suoraan tai välillisesti tukea tai myötävaikuttaa kilpailevan toiminnan syntymiseen esim. kaavoittamalla taikka muulla välillisellä tavalla. Nyt tällaista kieltoa ei kilpailukieltolausekkeeseen sisälly. Toisaalta, minkä tahansa alueen kaavoittaminen teollisuusalueeksi avaa periaatteessa mahdollisuuden kilpailla TSME:n kanssa. Tällä perusteella en katsoisi kaavoittamista TSME:n osakassopimuksen nykyisen kilpailukieltoehdon vastaiseksi. Päinvastainen tulkinta johtaisi myös kestämättömään lopputulokseen, kun kaavoittaminen teollisuusalueeksi ei olisi lainkaan mahdollista osakassopimuksen voimassaoloaikana. Osakassopimuksen osapuolet eivät ymmärtääkseni ole kilpailukieltoehdolla myöskään tavoitelleet kerrotunlaista lopputulosta.

5.Johtopäätökset

Edellä kerrotulla perusteella Turun kaupungin kuvatut kaavoitustoimet eivät mielestäni ole TSME:n osakassopimuksen kilpailukieltoehdon vastaisia. Asiassa voitaisiin päätyä toisenlaiseen lopputulokseen, jos kilpailukieltoehto olisi muotoiltu laveammin koskemaan kilpailuedellytysten luomista kaavoituksellisesti ja jos ehto osakkaiden osalta pitäisi sisällään myös määrittelyn Turun kaupungin rinnasteisesta roolista Turku Energian kanssa ehtokohtaa sovellettaessa. Nyt TSME:n kilpailukieltoehto kieltää – hieman kärjistetysti - Turku Energiaa kilpailemasta suoraan taikka määräysvallassa olevansa yhteisön kautta sähkön ja lämpöenergian tuotannossa ja maakaasun kaupassa Turun seudulla. Vaikka osakkuuden osalta hyväksyttäisiin edellä kohdassa 4. hahmoteltu laajempi tulkinta ja Turun kaupunki katsottaisiin myös kilpailukieltoehdon piiriin kuuluvaksi, ei Runoslämpö ole kaupungin määräysvallassa oleva ja vain näennäisesti eri oikeushenkilö siten, että kaupungin voitaisiin katsoa kiertävän kilpailukieltoehtoa po. yhtiön kautta.

Turku Energian lausunto 14.9.2012

Turun kaupunki on 31.8.2012 pyytänyt Turku Energian lausuntoa siitä, miten ns. Runoslämmön lämpökeskuksen toteutuminen vaikuttaa seudullisen energiaratkaisun toteutumiseen / seudulliseen energiaratkaisuun. Lausuntonamme tuomme esiin seuraavaa:

Turku Energialla ei ole tarkkaa tietoa suunnitellun laitoksen teknillisestä toteutuksesta eikä siinä käytettävistä polttoaineista. Lausunto perustuu arvioon, että kyseessä on kattilateholtaan noin 10 MW:n lämpölaitos, joka käyttää polttoaineena puupolttoaineita sekä turvetta. Lisäksi on tärkeää huomata, että peruslämpökuormaa ajava kiinteän polttoaineen laitos tarvitsee tuotantohäiriöiden, huoltoseisokkien sekä huippukulutuksen ajalle huippu- ja varalämpötehoa. Turku Energialla ei ole tiedossa, rakennetaanko lämpökeskuksen yhteyteen oma varatehokapasiteetti vai onko Runosmäen Lämpö hankkimassa vara- ja huipputehoa esim. Turku Energialta turvatakseen asiakkaidensa lämmönsaannin huippukulutuksen aikana sekä häiriötilanteissa.

Kaukolämpö on lämmitysjärjestelmänä asutuskeskuksissa kokonaisuus, johon kuuluvat verkostoon kytkeytyneet asiakkaat, lämpöverkosto, peruslämmön tuotantolaitokset sekä vara- ja huippulämmöntuotanto. Järjestelmän mahdollisimman taloudellinen ja tehokas toiminta toteutuu silloin, kun verkoston lämmönjakelu ja -tuotanto perus- ja vara- ja huippulaitoksien kesken ja verkoston käyttö voidaan optimoida koko lämmitysjärjestelmän osalta.

Mikäli verkostoon tuotetaan energiaa ilman optimointia, menetetään hyötyjä, joita laajempi kokonaisuus voi antaa. Lämmön erillistuotannossa menetetään myös mahdollisuus lämmön ja sähkön yhteistuotantoon, mikä on seudullisen energiaratkaisun, kuten myös koko Suomen energiatalouden, kantavia perusteita. Seudullisen energiaratkaisun eräs keskeinen asia oli sähkön –ja lämmön yhteistuotanto, jolla Turku Energian sekä sähkön- että lämmöntuotannon omavaraisuutta parannetaan ja uusiutuvien polttoaineiden osuutta tuotannossa kasvatetaan.

Turku Energia katsoo, että Runosmäen Lämmön hanke ei edistä koko alueen lämmön- ja sähköntuotantolaitosten optimaalista käyttöä teknisestä tai taloudellisesta näkökulmasta katsottuna.

Turku Energia katsoo, että seudullisesti keskitetyllä energiatuotantoratkaisulla voidaan lämmön ja sähkön yhteistuotanto sekä lämmön vara- ja huipputeho tuottaa tehokkaimmalla, varmimmalla sekä ympäristön kannalta parhaalla tavalla niin teknisesti kuin taloudellisestikin.

vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto 13.11.2012:

Kaavamääräyksen (T-2) tarkentaminen

Runoslämmön asemakaavanmuutoksen ympäristövaikutuksia on selvitetty nähtävillä olon ja lautakuntakäsittelyn jälkeen vielä tarkemmin sekä piipun korkeuden että asemakaavan mahdollistaman lämpövoimalaitoksen toiminnasta aiheutuvan melun osalta.

Selvitysten perusteella asemakaavassa esitettyyn asemakaavamääräykseen (T-2, kartan päiväys 18.9.2012) on lautakuntakäsittelyn jälkeen lisätty seuraavat tekstit:

”Yöaikainen polttoaineen tuonti on sallittu ainoastaan välttämättömissä poikkeustilanteissa ja pyöräkuormaajan käyttö yöaikaan on kokonaan kielletty.”

”Rakennusluvan yhteydessä on esitettävä selvitys siitä, että piipun korkeus on riittävä estämään savukaasupainumien muodostuminen lähialueille.”