Asemakaavatoimisto/Marja Westerlund 23.8.2012:

Asemakaavatoimisto on laatinut otsikossa määritellylle alueelle 15.5.2012 päivätyn ja 22.8.2012 mm. muistutusten johdosta muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen. Kaavan yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako / tonttijaonmuutos VII-14.-11 ja 12.

Asemakaavan tavoitteena on tiivistää kaupunkirakennetta mahdollistamalla tontin 7 täydennysrakentaminen asuin-, liike- ja toimistorakentamisella. Osoittamalla pysäköinti suurimmaksi osaksi maan alle saadaan piha-alueen vehreys säilytettyä. Samalla saadaan ajanmukaistettua tonttiin 7 rajautuvien Eerikin- ja Ursininkatujen katualueiden kaavatilanne mm. kaupunkikuvallisesti tärkeiden istutettujen puiden osalta.

Aloite

Kaavanmuutos on käynnistetty Asunto Oy Eerikinhovin joulukuussa 2009 tekemästä aloitteesta, jossa esitetään, että Ursininkadun varrella oleva 1-kerroksinen rakennus ja autotalli puretaan ja korvataan uudisrakennuksella nostamalla rakennusoikeutta.

Alueen nykytilanne

Asunto Oy Eerikinhovin omistamalle tontille 7 on 60-luvulla valmistunut Eerikinkadun suuntaisesti 8-kerroksinen asuin- ja liikerakennus sekä Ursininkadun puoleiselle sivulle yksikerroksinen sivurakennus. Nämä kaksi rakennusta yhdistyvät autosuojarakennuksella. Tontilla oleva toinen autosuoja- / varastorakennus sijaitsee tontin länsirajalla. Asuinkerrostalossa on v. 2011 aloitettu talotekniikan saneeraus.

Eerikin- ja Ursininkadun katualueet omistaa Turun kaupunki.

Kaavatilanne, aluetta koskevat muut päätökset ja suunnitelmat

Suunnittelualue kuuluu valmisteilla olevan Yleiskaava 2035:n alueeseen, mutta tällä hetkellä alueella on voimassa kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymä oikeusvaikutteinen yleiskaava 2020.

Voimassa oleva asemakaavatilanne on esitetty kaavakartalla ja suunnittelualue on pääosin toteutettu niiden mukaan. Sekä yleiskaavan 2020 että asemakaavojen sisältö on kuvattu liitteenä 2 olevan selostuksen sivulla 6.

Asemakaavaehdotuksessa on otettu huomioon Valtioneuvoston 13.11.2008 tarkistama päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista ja Turun seudun joukkoliikenne 2020 -selvitys.

Vuorovaikutus

Vireilletuloilmoitus on postitettu osallisille 27.9.2011 osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Lisäksi vireilläolosta on tiedotettu vv. 2010 ja 2012 kaavoituskatsauksissa. Kaavanmuutoshankkeesta jätettiin 7 kirjallista mielipidettä. Kooste mielipiteistä ja niiden huomioon ottamisesta on kerrottu liitteenä 2 olevan selostuksen sivulla 11.

Lausunnot

Asemakaavanmuutosehdotus, pvm. 15.5.2012, oli lausunnoilla 23.5. – 28.6.2012 välisenä aikana. Lausuntopyyntökirjeessä todettiin, että mikäli lausuntoa ei toimiteta määräajassa, katsotaan, ettei lausunnonantajalla ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta. Turku Energia Oy/ sähköverkot ja kaukolämpö ja suunnittelutoimiston maisema- ja miljöösuunnittelu eivät jättäneet lausuntoa.

Rakennusvalvontatoimistolla, Vesiliikelaitoksella ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.

Kiinteistöliikelaitoksella ei ollut huomautettavaa itse kaavaehdotuksesta, mutta se tuo lausunnossaan esiin maankäyttösopimuksen laatimisen välttämättömyyden, koska kaavan seurauksena yhdyskuntarakenteesta aiheutuu kustannuksia ja koska kiinteistön omistaja saa asemakaavan laatimisen seurauksena taloudellista hyötyä.

Vastine

Maankäyttösopimuksen laatimisen tarve on kaavan valmistelun yhteydessä jo otettu huomioon sillä siitä on mainittu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja myös kaavaselostuksen kohdassa 7. Asemakaavan muutoksen toteutus.

Museokeskus ilmoittaa kantanaan, että sotien jälkeen Turussa on johdonmukaisesti noudatettu maankäyttösuunnitteluperiaatetta, joka avoimine kortteleineen muodostaa ruutuasemakaavan tavoin keskeisen rungon keskustan rakennetulle kulttuuriympäristölle. Jo nyt mielletään herkästi, etteivät 1960- ja 1970-luvuilla rakennetut asuinkerrostalot omaisi rakennussuojeluarvoja. Tärkeä osa arvostustekijöistä katoaa, mikäli täydennysrakentamisen ja tiivistämisen myötä menetetään niille ominaiset ympäristöarvot, kuten väljä ja vehreä korttelirakenne. Lisäksi syntyy paineita modernisoida vanhat kerrostalot uudisrakennusten muotokieleen sopiviksi. Vaarana on, että suuri osa määrällisesti merkittävästä rakennustuotannosta ja oleellinen osa turkulaisesta rakennusperinnöstä katoaa.

Turun museokeskus katsoo, että matalat siipirakennukset, joita yhdistysten, järjestöjen ja liike-elämän käyttöön on suunniteltu, kuuluvat oleellisesti Turun kaupunkikuvaan eikä niitä saa tyystin hävittää. Ursininkadun varrella oleva toimitalo ei ole mukana Museokeskuksen v. 2002 laatimassa suojelutavoitelistassa, eikä sillä tuolloin katsottu olevan sellaista erityisarvoa, jonka nojalla se tulisi suojella. Se kuuluu kuitenkin siihen rakennusryhmään, jonka suojeluarvo osana koko keskustan modernia rakennuskantaa on määrittämättä.

Museokeskus ei pidä hyvänä suunnittelupolitiikkaa, jossa asemakaavanmuutokset ratkaistaan tonttikohtaisesti. Hallitun muutoksen ja kaupunkirakenteen ominaispiirteiden turvaamiseksi kaavanmuutokset tulisi tehdä korttelikokonaisuudet käsittäväksi. VII kaupunginosan korttelin 14 kattavalle asemakaavanmuutokselle on luotu hyvät lähtövalmiudet ympäristösovittelun pilottihanketyön yhteydessä.

Museokeskus esittää, että asemakaavanmuutos kytketään viereisillä tonteilla vireillä olevaan asemakaavanmuutokseen ”Eerikinkatu 33” ja että siihen liitetään kaikki korttelin 14 tontit.

Vastine

Kaavanmuutosaloite tontin 7 osalta saapui v. 2009 ja aluksi se yhdistettiinkin viereisillä tonteilla 2004 ja 5 vireillä olleeseen kaavaan ”Eerikinkatu 33”. Vuodesta 1997 lähtien näillä tonteilla vireillä olleen kaavanmuutoksen valmistelussa on kuitenkin ilmennyt paljon arvo- ja intressiristiriitoja, joita on pyritty sovittelemaan mm. pilottihankkeena toteutetulla ympäristösovittelukokeilulla. Sen tuloksena ei kuitenkaan ole saatu aikaan selkeää ratkaisua, joten tonttien 2004 ja 5 osalta on pelättävissä kaavanmuutosprosessin pitkittyminen entisestään ja päätyminen mahdollisesti pitkäänkin valituskierteeseen.

Naapurikiinteistöjen edustajilta on ”Eerikinkatu 33” kaavanmuutoksesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä kysytty kiinnostusta liittyä mukaan kaavanmuutokseen, mutta tuolloin kiinnostusta ei ollut. Sinänsä Museokeskuksen esitys kaavoittaa suurempia kokonaisuuksia on kannatettava tavoite, mutta ko. kohteessa se ei edellä esitetyin perustein ollut tarkoituksenmukaista ja siksi tontin 7 kaavanmuutos päätettiin eriyttää valmisteltavaksi omana kokonaisuutenaan.

Täydennysrakentaminen ehdotetulla tavalla on varsin perusteltua, koska niinkään tuoreeseen kuin v. 2002 laadittuun suojelutavoitelistaan ei Ursininkadun varrella olevaa yksikerroksista rakennusta ole kelpuutettu. Kaavaehdotuksen mukaan rakentaen Ursininkadun leveä katutila rajautuu paremmin. Samalla piha-alue saadaan rauhoitettua katuliikenteen aiheuttamilta häiriöiltä ja suuntautumaan suotuisaan ilmansuuntaan.

Edellä esitetyin perustein asemakaavatoimisto esittää, ettei lausunto anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Nähtävilläolo ja muistutukset

15.5.2012 päivätty asemakaavaehdotus pidettiin julkisesti nähtävillä 28.5. – 26.6.2012 välisenä aikana. Ehdotuksesta jätettiin neljä muistutusta. Seuraavaan niistä on koostettu lyhennelmät ja asemakaavatoimiston vastine niihin.

1. Keskikaupunkiseura TOISPUAL JOKKE RY, pvm 23.5.2012

Yhdistys kannattaa kaavamuutoksia, jotka edistävät hyvien asuntojen ja asuinympäristöjen syntymistä keskusta-alueelle ja samalla houkuttelevat lisää asukkaita ruutukaava-alueelle, mutta pitää välttämättömänä seuraavien asioiden huomioimista kaavasuunnittelussa:

- Koko kortteli kaavoitetaan samanaikaisesti. Mikäli tontille 7 mahdollistetaan rakentaminen matalan siiven kohdalla, miksi sitä ei mahdollistettaisi myös tonteilla 9 ja 6.

- Vehreän ja viihtyisän yhteiskorttelipihan muodostaminen koko kortteliin.

- Korttelin autopaikoitus pyritään ratkaisemaan järkevästi maan alle yhteispaikoituksena ja yhdellä ajoluiskalla.

- Korttelin jätehuolto pyritään keskittämään.

Olisi myös suotavaa, että korttelin täydennysrakennukset eivät nouse korttelin muita rakennuksia korkeammiksi, varsinkin kun viereisissä kortteleissa on matalampaa rakennuskantaa. Nykyinen kerroskorkeusstandardi on korkeampi kuin 50- ja 60 -lukujen kerroskorkeus minkä vuoksi täydennysrakennusalan kerrosluku pitäisi olla korkeintaan VII ja vesikaton korkeusasema kadun puolella +30,70 ja pihan puolella +33,70. Tämä myös vähentää autopaikkatarvetta ja mahdollistaa vehreämmän ympäristön.

Kaavamääräysten osalta seura esittää, että julkisivuväritykseksi voisi vaaleasävyisyyden sijasta määrittää valkoisen ja että nykyisen rakennuksen parvekelasituksiin (OK) sekä nauhaikkunajulkisivun säilymiseen olisi hyvä ottaa kantaa.

2. Asunto-Oy Ursininkatu 10, pvm 18.6.2012

Asemakaavanmuutosta tulisi viedä eteenpäin laajempana kokonaisuutena korttelissa aluillaan tai meneillään olevien hankkeiden kanssa (vrt. viereisillä tonteilla 2004 ja 5 vireillä oleva kaavanmuutoshanke), jotta täydennysrakentamisen soveltuvuus ja yhteensopivuus ympäristöön voitaisiin määrittää. Maanomistajien yhdenvertaisuus kärsii, koska vastaavaa rakennusoikeuden lisäystä ei tulevaisuudessa voida toteuttaa korttelin muilla tonteilla.

Mikäli täydennysrakentaminen toteutuu suunnitellulla tavalla, kärsivät asunto-osakeyhtiön kiinteistön piha-alueen ja alempien kerrosten asuntojen valoisuusolosuhteet sekä monista asunto-osakeyhtiön huoneistoista avautuvat arvokkaat Aurajokinäkymät. Muuttuvasta tilanteesta yhtiö on teettänyt havainnekuvat, jotka ovat muistutuksen liitteenä.

Asunto-osakeyhtiön mukaan Turun keskusta-alueella ei ole myönnetty ainuttakaan lupaa siten, että koko rakennuksen julkisivun osa sijoitetaan tontin rajojen ulkopuolelle. Siksi ratkaisulla, joka mahdollistaa Ursininkadun päälle tontin raja ylittäen 2,40 m syvyisten parvekkeiden rakentamisen, haetaan ilmeisesti ennakkotapausta. Tällainen kadun päälle ulottuva rakentaminen paitsi, että peittää näkymiä se myös hankaloittaa haettavan tontin huoltotoimenpiteitä esim. siten, että lumen katolta pudottamista ei voida tehdä sulkematta ajotietä.

Asunto-osakeyhtiötä haittaa, että uudisrakennuksen muut kuin pääikkunat ja kaksikerroksisten kattohuoneistojen pääikkunat voivat suuntautua heidän kiinteistöään kohti. Myös katolle sijoitettavat autohallin iv-koneet tulisi sijoittaa uudisrakennuksen Eerikinkadun puoleiseen päätyyn Yliopistonkadun puoleisen päädyn sijasta.

Kaavaehdotuksessa edellytetty autopaikkavaatimus 1 ap/125 k-m² on liian alhainen, sillä alueella vallitsee krooninen autopaikoitusongelma sekä piha- että katualueilla. Autopaikkavaatimus on myös selvästi pienempi mitä viimeaikaisissa asemakaavamuutoksissa kantakaupungin alueella on käytetty (1 ap/80 - 90 k-m²).

Mitään nyt suunniteltua rakentamista kiirehtivää perustetta ei liene olemassa, koska asuntoyhtiön tietojen mukaan purettavaksi esitetty rakennus on pitkäaikaisella sopimuksella vuokrattu voimassa olevan kaavan mukaiseen käyttöön. Mikäli kuitenkin päädytään nykykaavan suppeaan muuttamiseen, tulisi ehdotusta korjata siten, että tontille 7 tulevaa uutta rakennusoikeutta supistetaan, uuden rakennuksen kerroskorkeutta vähennetään ja rakentaminen sallitaan ainoastaan tonttirajan sisäpuolella.

3. As Oy Kouluahde, pvm 20.6.2012

Kaavan valmistelussa ei ole riittävästi tutkittu eikä esitetty edes alustavia luonnoksia koko korttelin näin tehokkaasta jalostamisesta ja siitä mitä merkitsee koko korttelin kaikkien kiinteistöjen kehittäminen samalla tehokkuudella maanomistajien yhdenvertaisen kohtelun periaatteita noudattaen.

Ehdotuksessa Ursininkadun varteen esitetty rakennusmassa kadun ylle ulottuvine parvekkeineen pimentää katutilaa epämiellyttäväksi. Pyrkimys umpikortteleihin ehdotetulla rakennuskorkeudella tuottaa varjoisia katutiloja, kun viimeisetkin aukot kortteleiden sisäosiin tukitaan. Soisi, että ne harvat vihreät kortteleiden sisäosat, joita vielä on jäljellä, saisivat säilyä ja vihreys näkyä kaduille.

Kun kyseessä on näin suuren pysäköintitilan ilmanvaihtojärjestely, eivät kaavamääräykset ohjaa katolla olevien ilmastointilaitteiden sovittamista rakennuksen arkkitehtuuriin vaan ainoastaan poistoilmalaitteiden ja raittiin ilman sisäänottojen sijaintia.

Ehdotuksen edellyttämä autopaikkovaatimus 1 ap/125 k-m² on liian alhainen ja selvästi pienempi, mitä on käytetty viimeaikaisissa lähikortteleiden asemakaavanmuutoksissa. Autopaikkavaatimus ei tyydytä syntyvää tarvetta ja paine kadunvarsipysäköintiin kasvaa sillä vaikeasti on nähtävissä, että uudet asukkaat ja heidän vieraansa käyttäisivät joukkoliikennettä ja keskustapalveluita enemmän kuin keskusta-alueen asukkaat keskimäärin.

Keskustan kehittäminen täydennysrakentamalla nykyisiä kortteleita, olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluverkostoa hyödyntäen sekä palvelukysyntää lisäämällä on nähtävä oikeansuuntaisena, mutta nyt valmisteltu ehdotus on liioiteltu ja yhtä kiinteistöä suosiva. Se on aikaansaatu korttelin kaikkien muiden asukkaiden asumisviihtyisyyden kustannuksella.

4. ASUNTO-OY YLIOPISTONKATU 36, pvm 26.6.2012

Kaupungin pitkän tähtäyksen strategian, ylempien kaavojen antamien ohjeiden ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti kyseessä olevassa korttelissa olisi akuutteine kaavanmuutostarpeineen erinomaiset mahdollisuudet ja edellytykset tutkia kokonaisvaltaisesti tiivistysrakentamisen edellytyksiä. Siksi tämä uusi tilanne, jossa kaava-aluetta on supistettu, on ollut yllättävä ja aiheuttanut epävarmuutta korttelin eri osapuolissa.

Naapuruston osallisille oli muodostunut käsitys, että kaavanmuutosaluetta oltaisiin oltu laajentamassa käsittämään koko korttelin alue. Kaavaehdotuksen selostuksessa tontin 7 eriyttämistä kaavanmuutoksessa aikaisemmin mukana olleiden tonttien 2004 ja 5 yhteydestä omaksi kaavakseen ei perustella. Tämä uusi tilanne on ollut yllättävä ja aiheuttanut epävarmuutta. Eriyttämisestä ei myöskään ole kaikille asianmukaisesti ja julkisesti ilmoitettu.

Asunto-Oy Yliopistonkatu 36 katsoo, että ainoa keino varmistaa sen oikeudet ja kaikkien naapureiden asianmukainen ja tasapuolinen kohtelu, on koko korttelin kokonaisvaltainen tarpeeksi pitkälle viety tarkastelu. Sellaista ei voida esittää niin kauan kuin ainakin tontteja 2004 ja 5 koskeva suojelukysymys ja ko. tonttien jatkosuunnittelun vaatimien rakennustoimenpiteiden vaikutukset on ratkaistu.

Edellä olevasta johtuen yhtiö myös edellyttää, että tarkemmin perustellaan miten nyt valmisteltu kaavanmuutos ei estä korttelin muiden tonttien täydennys- ja lisärakentamista. Sillä odotettavissa on mitä ilmeisimmin ns. nimby-ilmiö (Not In My Backyard eli ei minun takapihalleni). Tässä tapauksessa se tarkoittaa nyt kaavanmuutoksen kautta muita enemmän etuja saaneen asunto-osakeyhtiön osakkaiden, sekä nykyisten että tulevien, taholta nousevaa vastustusta esim. korttelin keskelle tasapuolisen kohtelun tavoittamiseksi mahdollisesti suunniteltavaa vaatimattomampaakin tiivistysrakentamista kohtaan.

Vastine muistutuksiin

Asemakaavatoimisto on muistutusten johdosta täydentänyt kaavaehdotuksen pi-maa-1 -merkinnän määräystä lisäämällä siihen tekstin ”ja ajoluiskan yhteiskäyttö naapurikiinteistöjen kanssa on sallittu.” Seuraavin perusteluin asemakaavatoimisto katsoo, etteivät muistutukset muilta osin anna aihetta kaavaehdotuksen enempään muuttamiseen.

Kaavoitettavasta kokonaisuudesta / muistutukset 1, 2, 3 ja 4:

Muistutuksissa esitetään, että kaavanmuutos olisi pitänyt tehdä laajempana kokonaisuutena, vähintään niin, että viereiset Eerikinkadun varrella olevat tontit 2004 ja 5 olisivat olleet mukana.

Ks. Museokeskuksen lausunnon vastine s. 3 ja kuten Asunto-Oy Yliopistonkatu 36:n muistutuksessa on mainittu, edellyttävät kaupungin pitkän tähtäyksen strategia ja kestävä kehitys sitä, että myös ydinkeskustasta aktiivisesti etsitään tiivistysrakentamiseen soveltuvia alueita.

Tasapuolisesta ja yhdenvertaisesta kohtelusta sekä yhteistyöstä / muistutukset 1, 2, 3 ja 4:

Korttelissa 14 vireillä olevia kaavanmuutoksia valmisteltaessa on tutkittu täydennysrakentamisen mahdollisuuksia koko korttelin alueella, ks. liitteenä 2 olevan selostuksen sivulla 6 oleva korttelitutkielma. Sen perusteella lähes vastaava täydennysrakentaminen samoin periaattein on mahdollista myös Yliopistonkatuun rajoittuvilla tonteilla, vain eri tavoin tonttien sijainnista ja koosta riippuen.

Kaavaehdotuksessa uudisrakennuksen rakennusala on sijoitettu optimaalisesti riittävän etäälle naapuritonttien rajoista. Lisäksi esim. uudisrakennuksen pääikkunoiden suuntaamista naapuritonttien suuntaan on rajoitettu. Ehdotus ei siis estä eikä vaikeuta korttelissa olevien muiden tonttien mahdollisia tulevia kaavoitushankkeita, joten kritiikki yhtä kiinteistöä suosivaa kaavoittamista kohtaan on aiheetonta.

Tontin 7 kaavan muuttaminen ehdotetulla tavalla ei mitenkään estä korttelin kiinteistöjä tekemästä kehitys- ja yhteistyötä pihajärjestelyiden, jätehuollon, autopaikoituksen tms. suhteen. Muistutusten johdosta määräykseen pi-maa-1 tehty lisäys ajoluiskan yhteiskäytön sallimisesta naapurikiinteistöjen kanssa kuitenkin helpottaa yhteistyön toteutumista.

On varsin ristiriitaista, että osa muistuttajista vaatii lisärakennusoikeutta tasapuolisuuden ja yhdenvertaisen kohtelun nimissä, mutta samalla moittii, että uusi rakennusmassa tulee peittämään korttelin avoimia ja vehreitä pihanäkymiä ja että se tulee varjostamaan niin naapurirakennuksia, piha-alueita kuin katutilaakin.

Näkymistä, parvekkeista, ikkunoista ja ilmastoinnista / muistutukset 1, 2 ja 3:

Ursininkatu 10:stä avautuva arvokkaaksi koettu Aurajokinäkymä ja sen kapeneminen on esitetty muistutuksen liitteenä olevassa havainnekuvassa. Näkymäsektori on nykyiselläänkin varsin marginaalinen ja perustuu osittain siihen, että asuinrakennus on rakennettu 3,00 metrin syvyisenä ulokkeena Ursininkadun jalkakäytävän päälle.

Koska Ursininkatu on Eerikin- ja Yliopistonkadun välisellä osuudella poikkeuksellisen leveä jatkaa kaavaehdotuksen ratkaisu, jossa rakennuksen parvekkeita voidaan ulottaa 2,40 m kadun ylle, samaa linjaa Ursininkatu 10 kanssa. Näin piha-alueesta saadaan suurempi ja katutilan arkkitehtonisesta ilmeestä parempi. Tosiasiaksi kuitenkin jää, että kaupunkirakenteen tiivistyessä näkymät huoneistoista väistämättä muuttuvat ja uusia ikkunoita suuntautuu huoneistojen suuntaan.

Ratkaisu, jossa rakennusten pitkät julkisivut ulottuvat katualueen päälle, ei kaupungin keskusta-alueella suinkaan ole ennakkotapaus eikä edes mitenkään uusi. Esim. osoitteisiin Linnankatu 35b (vastapäätä Borenpuistoa), Linnankatu 13 a ja 13 b sekä Puistokatu 10 on myönnetty rakennusluvat 60-luvulla valmistuneille asuinkerrostaloille. Vastaavanlaisia ratkaisuja löytyy myös 70-luvulta osoitteesta Puistokatu 12 ja 80-luvulta osoitteesta Puistokatu 14b. Tämän tyyppinen ratkaisu on talviaikaan oivallinen turvallisuustekijä, koska se suojaa jalankulkijoita katolta putoavalta lumelta ja jäältä sekä vähentää liukastumisista aiheutuvia tapaturmia.

Rakennuslupavaiheessa viime kädessä varmistetaan, että rakennussuunnitelmat ovat normien mukaiset. Koska Turun rakennusvalvontatoimistolla ei lausunnossaan ollut huomautettavaa kaavaehdotuksesta, on katsottava, että kaavaehdotus antaa riittävät raamit rakennussuunnitteluun värityksen, ikkunoiden, ilmastointijärjestelyiden, yms. suhteen.

Rakennusoikeudesta, kerrosluvusta ja vesikaton korkeusasemasta / muistutukset 1, 2 ja 3:

Kaavaehdotuksen uudisrakennuksen rakennusalan kerroslukua VIII ja ylimpiä korkeusasemia pidetään liian korkeina. Lisäksi esitetään, että ko. rakennusalan rakennusoikeutta laskettaisiin.

Vaikka kerroskorkeusstandardi on nykyään 3,00 m, kun se 60-luvulla esim. korttelin 14 kerrostalojen rakentamisen aikaan oli 2,80 m, ei uudisrakennuksen Ursininkadun puoleisen julkisivupinnan ylin sallittu korkeusasema oleellisesti poikkea suunnittelualueeseen rajautuvilla tonteilla olevista rakennuksista. Poikkeuksen tekevät vain VII-kerroksiset 50-luvulla Ursininkadun toiselle puolelle korttelin 13 tonteille 1004 ja 6 rakennetut rakennukset. Siksi rakennusalan al-1 korkeusasemia, kerroslukua ja rakennusoikeutta ei ole syytä muuttaa.

Autopaikkanormista / muistutukset 2 ja 3:

Täydennysrakennuskohteissa autopaikkojen määrä muodostuu asemakaavatoimistossa käytössä olevan periaatteen mukaan pääsääntöisesti siten, että olemassa olevien rakennusten osalta autopaikkoja edellytetään entinen määrä ja uudisrakennusten osalta niitä vaaditaan enemmän.

Turun läntisen keskustan alueella 2000-luvulla vahvistettujen vastaavanlaisten kaavakohteiden autopaikkavaatimus on ollut 1 ap/100 - 1 ap/130 k-m²:n välillä eikä 1 ap/80 - 90 k-m² kuten Asunto-Oy Ursininkatu 10 muistutuksessa on esitetty.

Esim. Mikonkadulla v. 2009 vahvistuneen asemakaavan autopaikkavaatimus on 1 ap/100 k-m², v. 2006 osoitteessa Eerikinkatu 22a vahvistetussa kaavassa 1 ap/120 k-m² ja v. 2003 Humalistonkatu 10 vahvistuneessa kaavassa 1 ap/130 k-m². Pääsääntöisesti on nähtävissä, että mitä lähempänä ydinkeskustaa ollaan, sitä väljempi on myös autopaikkavaatimus.

Edellä esitetyin perustein kaavaehdotuksen autopaikkavaatimus on asemakaavatoimiston keskusta-alueella noudattamien linjausten mukainen, eikä sitä ole tarpeen tiukentaa.

Tiedotus kaavoituksen vireilläolosta, muistutus 4:

Asemakaavatoimiston normaalin käytännön mukaisesti ilmoitus asemakaavanmuutoksen vireilläolosta on postitettu suunnittelualueen osallisille, joita ovat mm. kaikki suunnittelualueeseen rajautuvat naapurikiinteistöt. Ko. ilmoitus on lähetetty näiden kiinteistöjen isännöitsijöille ja heitä sekä maan- ja kiinteistönomistajia on pyydetty ilmoittamaan asemakaavanmuutoksen vireilläolosta kiinteistöjen osakkaille, asukkaille, vuokralaisille ja muille toimitilojen haltijoille.

Kaavan vireilläoloilmoituksen liitteenä lähetettiin 22.9.2011 päivätty osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka Aloitusvaihe -kohdassa on sanallisesti pyritty kuvaamaan muuttunutta tilannetta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on myös kuvallista aineistoa, joissa kaavanmuutosalueen rajaus on esitetty, joten epäselvyyttä kaavanmuutosalueen laajuudesta ei olisi pitänyt syntyä.

Lisäksi Turun joka talouteen on viime keväänä lähetetty Turkupostin 2/2012 liitteenä kaavoituskatsaus, jossa kerrotaan mm. tämän asemakaavanmuutoksen vireilläolosta. Asianosaiset olisivat myös voineet ottaa asemakaavatoimistoon suoraan yhteyttä, jotta epätietoisuuden tilalle olisi saatu oikeaa tietoa.

Asemakaavanmuutoksen rakenne ja vaikutukset

Kaavan rakenne, mitoitus ja sen aluevaraukset perusteineen sekä kaavan toteuttamisen vaikutuksia on kuvattu selostuksen sivulta 7 alkaen.

Ehdotus 22.8.2012 muutokset

Kaavakartta (liite 3)

Muistutusten johdosta pi-maa-1 -merkinnän määräystä on täydennetty siten, että siihen on lisätty teksti ”ja ajoluiskan yhteiskäyttö naapurikiinteistöjen kanssa on sallittu.”

Asemakaavaehdotuksen rajausta Ursininkadulla on tarkistettu siten, että kaava-alueen raja ulotetaan katualueen nykyiseen itärajaan. Muutos ei tuo kaavakohteeseen uusia osallisia eikä sillä ole muuta vaikutusta kaavaehdotuksen sisältöön kuin että katualueen pinta-ala kasvaa 328 m². Kaavan kokonaispinta-ala kasvaa vastaavasti, mikä laskee kaava-alueen aluetehokkuuslukua 1,40:stä 1,33:n. Muutos on pelkästään kaavatekninen, ei oleellinen muutos, eikä siis edellytä kaavaehdotuksen uudelleen nähtäville asettamista.

Kaavaselostus (liite 1)

Kaavaselostusta on täydennetty mm. lausuntojen ja muistutusten osalta sekä päivitetty edellä kuvattujen kaavakartan muutosten osalta. Lisäksi sivulle 6 on lisätty korttelitutkielma.

Yhteenvetona päivämäärällä 22.8.2012 tehdyistä muutoksista asemakaavatoimisto esittää, etteivät ne anna aihetta asemakaavaehdotuksen enempään muuttamiseen.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Oheismateriaali 1Keskikaupunkiseura Toispual Jokke ry:n muistutus, 23.5.2012

Oheismateriaali 2Asunto-Oy Ursininkatu 10:n muistutus, 18.6.2012

Oheismateriaali 3Asunto-Oy Kouluahteen muistutus, 20.6.2012

Oheismateriaali 4Asunto-Oy Yliopistonkatu 36:n muistutus, 26.6.2012

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 15.5.2012 päivätty ja 22.8.2012 muutettu 7. (VII) kaupunginosan korttelin 14 tontille 7 ja Eerikin- ja Ursininkadun katualueiden osille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään maankäyttösopimuksen solmimisen jälkeen edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako / tonttijaonmuutos: VII-14.-11 ja 12.

Samalla ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää maankäyttö- ja rakennuslain 59 §:n ja 82 §:n perusteella periä asemakaavanmuutoksen hakijalta Asunto Oy Eerikinhovilta kaavan laatimisesta ja käsittelystä sekä tonttijaon laatimisesta aiheutuneina kustannuksina:

-       asemakaavakartan laatimiskuluja      3 690 euroa

-       kuulutuskuluja                                       117 euroa

-       tonttijaon laatimiskuluja                         530 euroa

Yhteensä                                                   4 337 euroa

Maksut laskutetaan sen jälkeen kun kaupunginvaltuusto on päätöksen hyväksynyt.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Vs. kaupunginsihteeri Satu Lehto:

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta on 10.10.2012 § 461 hyväksynyt asemakaavanmuutoksen ”Eerikinkatu 31” edellyttämän maankäyttösopimuksen. Maankäyttösopimus on allekirjoitettu 26.11.2012.

Liite 1Selostus "Eerikinkatu 31"

Liite 2Kartta "Eerikinkatu 31"

Liite 3Tilastolomake "Eerikinkatu 31"

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä 15.5.2012 päivätyn ja 22.8.2012 muutetun 7. (VII) kaupunginosan korttelin 14 tontille 7 sekä Eerikinkadun ja Ursininkadun katualueiden osille laaditun asemakaavanmuutosehdotuksen. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako / tonttijaonmuutos: 7-14 tontit 11 ja 12.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.