Asemakaavatoimisto/Paula Keskikastari 20.4.2012:

Asemakaavatoimisto on laatinut 21.2.2012 päivätyn ja 20.4.2012 lausuntojen ja muistutusten johdosta muutetun asemakaavanmuutosehdotuksen otsikossa mainitulle alueelle.

Asemakaava laajentaa keskustan kävelyaluetta ja mahdollistaa Kauppatorin yleissuunnitelman mukaiset muutokset, maanalaisen pysäköintitilan rakentamisen torin alle ja liiketilojen rakentamisen katujen alle.

Siirtämällä pysäköinti maan alle voidaan kevyen liikenteen edellytyksiä parantaa, vähentää kadunvarsipysäköintiä ja luoda siten viihtyisää, kävelypainotteista kaupunkiympäristöä myös kaava-alueen ulkopuolella. Kaavan tarkoitus on vahvistaa Turun keskustan kaupallista vetovoimaa ja kilpailukykyä.

Kaava-alue käsittää Kauppatorin ja siihen rajoittuvia katualueita.

Alueen kuvaus ja aloite

Turun kauppatorin koko ja asema on perua Engelin suunnittelemasta Turun asemakaavasta vuodelta 1828. Kauppatori on kaupungin toiminnallinen keskipiste ja kauppapaikka. Kaupunkilaiset kokevat torin yhtenä kaupungin tärkeistä paikoista. Torin rakenteet ja rakennelmat ovat nykyisin nuhjuisessa kunnossa ja ulkoasultaan hyvin erilaisia. Kauppatori aukiona on keskustan vaihtuvien tapahtumien näyttämö. Tori on myös kaupungin joukkoliikenteen solmukohta ja lähes kaikki kaupungin bussilinjat kulkevat sen kautta.

Kauppatorin asemakaavanmuutos käynnistyi uudelleen, kun kaupunginhallitus 5.12.2011 merkitsi tiedoksi asemakaavatoimiston laatiman osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä laittoi vireille uuden Kauppatorin asemakaavan muutoksen laadinnan.

Asemakaavanmuutoksen suunnittelun tarve

Kaupunkilaiset ovat tyytymättömiä Kauppatorin nykytilaan - ydinkeskustan selvästi turvattomimmaksi paikaksi koetaan Kauppatori ja se koetaan myös ympäristöltään ylivoimaisesti huonoimmaksi paikaksi. Toriympäristön sekavaa yleisilmettä ja esteettömyyttä on tarve kohentaa. Sekä toripinta että kioskit kaipaavat uudistamista. Vuonna 2005 laaditun yleissuunnitelman mukaisesti toripintaan tulee upotettavaksi kauppiaiden tarvitsemat sähkö- ja vesiliitännät. Myös jätehuolto toteutetaan maanalaisena. Toripinnan esteettömyyttä on tarve parantaa ja se voidaan myös varustaa lämmityksellä.

On arvioitu, että Kauppatori tulee olemaan vaiheittain noin kaksi vuotta työmaana pelkän toripinnan uudistamisen ja siihen liittyvien arkeologisten kaivauksien vuoksi. Samassa yhteydessä voitaisiin ydinkeskustan katupysäköintiä siirtää maan alle, vapauttaa tilaa jalankululle ja luoda viihtyisää kaupunkiympäristöä.

Maanalaiselle pysäköintilaitokselle on olemassa yksityinen toteuttaja. Kauppatorin ympäristön kiinteistönomistajista muodostuva Turun Toriparkki Oy on viimeksi kaavalausunnossaan ilmaissut olevansa edelleen kiinnostunut hankkeen toteuttamisesta. Turun kaupunki ei ole aikeissa investoida pysäköintilaitokseen ja kaupungin kustannukset hankkeessa rajoittuisivat vain niihin kustannuksiin, joita torin uudistumisesta kaupungille aiheutuisi ilman maanalaista pysäköintiäkin.

Kauppatorin asemakaavan muutos on osa Turun ydinkeskustan kehittämistyötä. Yliopistonkadun kävelykatualue on jo aiemmin päätetty ulottaa Kauppatorin kohdalle, minkä vuoksi alueen pysäköintijärjestelyt on välttämätöntä tutkia kokonaisuudessaan uudelleen. Ydinkeskustassa suurin vaje pysäköintipaikoissa on Eerikinkadun ja Aurajoen välisissä kortteleissa. Kaavan tavoitteena on myös vahvistaa Turun keskustan kaupallista vetovoimaa kilpailussa keskustan ulkopuolisten kaupallisten keskittymien kanssa.

Osaltaan Kauppatorin uudistuksella ja pysäköintiolosuhteiden kohentamisella vastataan maankäyttö- ja rakennuslain kaupan sijoittumisen ohjausta koskevaan uudistukseen, joka on tullut voimaan vuonna 2011 ja kaikilta osiltaan noudatettavaksi siirtymäajan jälkeen vuonna 2015. Jatkossa kaupan suuryksiköiden sijoittumista ohjataan entistä enemmän yhdyskuntarakenteen tosiasiallisille keskusta-alueille. Lakimuutos koskee siis myös tilaa vievän tavaran kauppaa, jossa asiointi usein rohkaisee henkilöauton käyttöön.

Kaavoituksen tavoitteet

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on mahdollistaa Kauppatorin yleissuunnitelman (2005) mukaiset muutokset, uusien torirakennusten rakentaminen, torinalainen pysäköintilaitos ja siihen liittyvät yhteydet kaupallisine tiloineen naapurikortteleihin.

Tavoitteena on parantaa Kauppatorin rakenteiden ja rakennusten laatua, esteettömyyttä ja ulkonäköä sekä järjestää torin toimintoja siten, että saavutetaan hyvin toimiva ja kaunis Kauppatori. Tavoitteena on myös löytää toimiva ratkaisu asiakkaiden ja torikauppiaiden autojen pysäköintiin samalla kun Yliopistonkatu torin kohdalla muutetaan kävelyalueeksi. Samoin kaavassa määritellään maanalaisen rakentamisen reunaehdot.

Kauppatori on kaupungin joukkoliikenteen solmukohta ja tavoitteena on parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa.

Asemakaavanmuutosehdotus

Yliopistonkadun kävelykatualuetta on jatkettu torin kohdalle. Joukkoliikenne säilyy nykyisillä kaduilla, Aurakadulla ja Eerikinkadulla, jolloin pysäkkialue on kaikkein kompaktein.

Torin kolmelle sivulle sijoittuvien kioskirakennusten tulee noudattaa yhtenäistä rakennustapaa, olla ilmeeltään keveitä, läpinäkyviä sekä arkkitehtonisesti ja materiaaleiltaan korkeatasoisia. Eerikinkadun reunaan sijoittuvaan rakennukseen voi sijoittua mm. lipunmyyntitoimisto, kahvila sekä sosiaalitiloja. Kioskirakennusten korkeus on rajattu 4,6 metriin. Niiden vaipan sisään ja maan alle tulee sijoittaa myös kaikki maanalaisen pysäköintilaitoksen vaatima ilmastointitekniikka. Erillisiä ilmastointirakennuksia torille ei sallita. Kioskeihin sijoittuvat myös maanalaisesta pysäköintitilasta maan pinnalle johtavat porras- ja hissiyhteydet (4 kpl).

Pysäköintilaitos on sijoitettu kahteen kerrokseen torin alle. Ylempi kerros on koko torin laajuinen ja alempi kerros puolen torin laajuinen Eerikinkadun puoleisella osuudella. Autopaikkoja saa sijoittaa enintään 800 kpl, joista vähintään 80 % on varattava yleiseen pysäköintiin. Pysäköintitilasta voidaan rakentaa ajo- ja jalankulkuyhteyksiä toria ympäröivien rakennusten kellareihin. Lisäksi katujen alle on mahdollista rakentaa maanalaisia liike- ja varastotiloja.

Torin vanha kivipinnoite säilytetään pääosin, mutta esteettömyyden vaatimukset tulee ottaa huomioon. Koska kaava mahdollistaisi torin kaikkien rakennusten ja rakenteiden purkamisen ja uusimisen, on kulttuurihistoriallisten arvojen turvaamiseksi päädytty ratkaisuun, jossa vanhat kivet tuovat torille historiallista aikaperspektiiviä.

Toripysäköinnin sisäänajoramppi on sijoitettu Yliopistonkadulle. Tarvittaessa pysäköintiin on mahdollista rakentaa ajoyhteyksiä myös muualta, esim. Wiklundin korttelin ja Hansakorttelin läpi.

Suunnittelutilanne

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa sekä Turun yleiskaavassa 2020 alue on keskustatoimintojen aluetta, joka mahdollistaa mm. pysäköintilaitosten rakentamisen. Yleiskaavassa Aurakatu ja Eerikinkatu ovat joukkoliikennepainotteisia katuja. Voimassaolevassa asemakaavassa vuodelta 1933 alue on tori- ja katualuetta.

Torin yleissuunnitelma valmistui 27.1.2005, suunnitelman laatijoina Ramboll Finland Oy ja Arkkitehtitoimisto Sigge Oy. Suunnitelmassa ei esitetty pysäköintilaitosta torin alle.

Vuorovaikutus ja julkinen keskustelu

Vireilletuloilmoitus on postitettu 22.12.2011 osallisille osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä. Tuolloin mielipiteensä jätti yhdeksän osallista. Muistutukset ja niihin annetut vastineet on kirjattu kaavaselostukseen.

Kaavoituksen aloituskokous viranomaisille pidettiin 19.1.2012. Kauppatorin kaavaehdotusta on esitelty yleisölle 15.3.2012. Useiden asiantuntijaviranomaisten kanssa on myös neuvoteltu erikseen kaavavalmistelussa.

Julkinen keskustelu ja torinaluspysäköinnin voimakas vastustus osoittavat, että Kauppatori on turkulaisille hyvin tärkeä paikka, minkä julkinen keskustelu ja torinaluspysäköinnin voimakas vastustus osoittavat. Keskustelu on noussut itse asiaa suurempiin mittasuhteisiin. Esiin on noussut useita vahvasti liioiteltuja pelkoja ja uskomuksia, joilla kaikilla ei ole edes pohjaa todellisuudessa.

Nyt esitetty rakentamistapa on 1-2 kellaria torin alla. Sitä voi hyvin verrata esim. Hansakortteliin, jossa myös on kauttaaltaan kellari ja paikoitellen kaksi kellaria. Pysäköintilaitos perustetaan paaluilla kovaan pohjaan. Se ei tule uppoamaan saveen eikä pohjaveden paine tule myöskään työntämään sitä maasta ylös. Rakentaminen voidaan tässä tapauksessa tehdä tavanomaisin menetelmin. Pohjavesi- ja perustamisolosuhteet tunnetaan poikkeuksellisen hyvin ja ne on tutkittu perusteellisin selvityksin.

Toinen asia, joka on herättänyt paljon keskustelua, on keskustan lisääntyvä liikenne. Liikenne tulee siirtymään pois torin kahdelta sivulta ja pysäköintilaitokseen tulee ohjautumaan uutta liikennettä. Lopputilanteessa kadunvarsipaikkojen väheneminen toisaalta vähentää liikennettä keskustassa. Monilla keskustan rakennushankkeilla tai liikennesuunnittelussa tehdyillä ratkaisuilla, esim. liikennevalo-ohjauksen muutoksilla on vastaavan suuruisia vaikutuksia.

Hankkeen yksityiskohtia voidaan hioa ja selvityksiä laatia loputtomiin. Silloin kuitenkin piiloudutaan teknisten seikkojen taakse ja pyritään niiden avulla estämään tai edistämään jotain muuta hanketta.

Mitä kaupunkilaiset tuntevat ja mihin he uskovat, ei ole vähäpätöinen asia. On ongelmallista mikäli pysäköintitilan vastustajat uskovat, etteivät voi enää hankkeen toteuduttua asua Turussa tai käydä keskustassa. Hanke vaikuttaa tuolloin negatiivisesti siihen, miten osa kaupunkilaisista suhtautuu kotikaupunkiinsa.

Ei ole myöskään syytä väheksyä sitä, miten keskustan kauppiaat tuntevat ja mihin he uskovat. On erittäin ongelmallista, mikäli keskustan yrittäjät uskovat, ettei heidän kannata enää jatkaa toimintaansa asiakaspysäköinnin vaikeuksien vuoksi. Yrittäjien ratkaisut vaikuttavat suoraan keskustan elävyyteen ja viihtyisyyteen kaikkien keskustan käyttäjien kannalta.

Lausunnot

Asemakaavanmuutosehdotus oli lausunnoilla 27.2.–27.3.2012. Lausunnot pyydettiin laajasti, osallisilta toimialoilta ja viranomaisilta sekä yhdistyksiltä ja naapurikiinteistöjen omistajilta. Lausunto saatiin seuraavilta tahoilta:

Asiantuntijaviranomaiset: Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY)/ Ympäristö- ja luonnonvarat sekä Liikenne ja infrastruktuuri, Museokeskus, Turun kaupungin keskushallinto/ edustus, kansainväliset palvelut sekä tapahtumat, Varsinais-Suomen pelastuslaitos/ riskienhallinta, Vesiliikelaitos, Ympäristö- ja kaavoitusviraston joukkoliikennetoimisto, suunnittelutoimisto/ maisema- ja miljöösuunnittelu, rakennusvalvontatoimisto ja Ympäristöterveydenhuolto ja Kiinteistöliikelaitos.

Muut osalliset: Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry, Kynnys ry, Turkuseura ry, Turun kauppakamari, Turun kaupungin vammaisneuvosto, Vanhusneuvosto, Turun seudun arkkitehdit SAFA, Turun Toriparkki Oy ja Turun Yrittäjät ry. Myös Turun ortodoksisen seurakunnan lausuntoon vastataan tässä yhteydessä, vaikka se on jätetty jo 20.1.2012 eli ennen lausuntoaikaa.

Lausuntopyyntökirjeessä todettiin, että mikäli lausuntoa ei toimiteta määräajassa, katsotaan että lausunnonantajalla ei ole huomautettavaa ehdotuksen johdosta. Lausuntoa eivät jättäneet:

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin työryhmä, Turku Energia Oy/Sähköverkot ja kaukolämpö, Turun kihlakunnan poliisilaitos, Varsinais-Suomen liitto, YKV/ ympäristönsuojelutoimisto, Turun Linja-autoilijain Osakeyhtiö ja Turun Taksit ry. Myöskään Turun Torikauppiaat ry:llä ei ollut huomautettavaa ehdotuksesta.

Lausunnot ja asemakaavatoimiston ja suunnittelutoimiston niihin laatimat vastineet:

Lausunto/ ELY-keskus

Selvitykset voidaan katsoa riittäviksi saven alapuolisten pohjavesiolosuhteiden kannalta ja, että esitettyjen selvitysten perusteella yksityiskohtaisten suojaavien toimenpiteiden suunnittelu ja ratkaiseminen on mahdollista tehdä rakennuslupamenettelyvaiheessa. Yliopistonkadun ajoluiskan kohdalla tulee kaavoituksessa vielä kiinnittää huomiota siihen, että riittävän tarkat tiedot maaperä- ja pohjavesiolosuhteista ovat käytettävissä eikä paineellisen pohjaveden painetasoon vaikuteta.

Liikenteellisen selvityksen liikenne-ennusteet on tehty asianmukaisesti ja niin tarkasti kuin ruutukaavan katuverkolla yleensä on mahdollista. Turun keskustasta puuttuu yleiskaavallinen ratkaisu kevytliikenteen kehittämisestä ja reitistöstä, pysäköinnin vaihtoehtojen tutkimisesta ja siihen liittyvästä liikenteen ohjauksesta yleiskaavalla. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämä henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävä sekä joukkoliikennettä kävelyä ja pyöräilyä edistävä liikennejärjestelmä voidaan parhaiten varmistaa yleiskaavoituksella. Yleiskaavallisen ratkaisun puutteen takia ELY keskus pitää asemakaavaa perusteiltaan ongelmallisena, vaikka laaditussa asemakaavaehdotuksessa onkin pyritty ennakoimaan hankkeen vaikutuksia laajempaan suunnitteluun ja liikennejärjestelmään nähden.

Seuraavat seikat eivät puolla hanketta:

•Ehdotuksen mukainen pysäköintilaitoksen rakentaminen merkitsee pysyvää muutosta keskustan historialliseen katuverkkoon. Ajoluiskan rakentaminen kaventaa katualuetta Yliopistonkadulla sekä vaikuttaa kaupunkikuvaan ja katualueen luonteeseen.

•Toteutuksesta aiheutuu huomattavia rakentamisaikaisia liikenteellisiä ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia useamman vuoden ajan.

ELY-keskus pitää Kauppatorin yleisilmeen parantamiseen tähtääviä kehittämistoimia tarpeellisina. Historiallisen luonteen ja jatkuvuuden säilyttämiseksi on tärkeää, että torin nykyisiä rakenteita säilytetään mahdollisuuksien mukaan. Määräys torin nykyisen kivipinnoitteen säilyttämisestä on tärkeä.

Vastine

Yliopistonkadun ajoluiskan kohdalta on piirretty tarkempi suunnitelma (selostuksen liite 10), jonka avulla on voitu varmistua siitä, että rakentamisella ei vaikuteta pohjavesiolosuhteisiin.

Geotekninen raportti on yhteenveto ja asiantuntijan käytössä on ollut raportissa esitettyä laajemmat tausta-aineistot. Raporttiin (selostuksen liite 5) on lisätty tiedot käytössä olleista pohjatutkimuspisteistä ja niihin pohjautuvasta tiedosta saven alapinnan tasosta.

Yleiskaavatasolla voidaan vaikuttaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edellyttämän henkilöautoliikenteen tarvetta vähentävän sekä joukkoliikennettä kävelyä ja pyöräilyä edistävän liikennejärjestelmän syntyedellytyksiin. Oleellista liikkumistarpeen – nimenomaan henkilöautolla liikkumisen – vähentämisessä on kaupunkirakenteeseen vaikuttaminen. Kaupan toimintoja on ohjattava keskustaan eikä keskustan ulkopuolelle ja asumista on ohjattava joukkoliikennepalvelujen ulottuviin riittävän tehokkaasti. Liikkumistarpeeseen vaikutetaan siis eniten keskustan ulkopuolella.

Kaupungin päätöksenteko- ja suunnittelujärjestelmässä yleiskaavan tai osayleiskaavan jälkeen on monta vaihetta ennen kuin ko. kaavojen tavoitteet toteutuvat. Asemakaavan laatimisen jälkeen on laadittava vielä katusuunnitelmat ja tehtävä investointipäätökset.

Hankkeiden etenemiseen vaikuttavat joka suunnitteluvaiheessa niiden toteutusedellytykset ja poliittinen tahtotila. Esimerkiksi kadunvarsipysäköintiä vähentävät suunnitelmat eivät saa päätöksentekijöiden, kauppiaiden ja asukkaiden hyväksyntää, jos ei pystytä osoittamaan korvaavia paikkoja muualta esimerkiksi pysäköintilaitoksesta. Tähän ei riitä kaavoitettu pysäköintilaitos, vaan todella jo olemassa oleva laitos. Turussa on maanalaiseen paikoitukseen asemakaavoissa osoitettuja varauksia, jotka eivät maksajan puuttuessa ole lähteneet toteutumaan 30 vuoden aikanakaan. Yleiskaava tai osayleiskaava ei ole automaatti, joka takaa hyvien tavoitteiden toteutumisen.

Esimerkki toteuttamisedellytysten syntymisestä ja poliittisen tahtotilan muodostumisesta on se, kuinka edellisen Kauppatorin asemakaavan hyväksymispäätöksen yhteydessä vuonna 2009 kaupunginhallitus päätti pysäköintilaitoksen toteuttamiseen kytketyistä kaupunkiympäristön parantamistoimista, joita olivat Vähätorin, ns. Pennisillan ja puistomaisen kirjastoaukion toteuttaminen Kauppiaskadun päähän, Fortuna-korttelin asemakaavanmuutosehdotuksen laatiminen ja keskustan kehittämissuunnitelmaan liittyvien kävely- ja pyöräilyväylien toteuttaminen.

Yleiskaavassa Turun ruutukaava-alue on keskustatoimintojen aluetta. Keskustan kaupalliset ja muutkin toiminnot tarvitsevat tukitoimintoja kuten pysäköintilaitoksia. Pysäköinnin keskittäminen maanalaisiin laitoksiin on Euroopan kaupungeissa yleinen tapa hallita henkilöautoliikennettä keskustassa ja vapauttaa katutilaa muiden liikkumismuotojen käyttöön. Viihtyisä keskusta houkuttelee enemmän myös jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkoja keskustaan.

Turussa on laadittu kävelyn- ja pyöräilyn kehittämissuunnitelma, jonka ympäristö- ja kaavoituslautakunta on käsitellyt ja kaupunginhallitus hyväksynyt ohjaamaan keskustan kevyen liikenteen tarkempaa suunnittelua ja investointiohjelman laadintaa. Suunnitelma koskee koko kaupunkia ja siinä on priorisoitu keskustan pyöräyhteyksien kehittäminen. Runkobussilinjojen kehittämisselvitys on valmistumassa ja raitiotien yleissuunnitelma on valmistelussa. Yleiskaavatyön osana valmistellaan lisäksi keskustan tarkastelua muuta normaalia yleiskaavallista tarkastelua tarkemmalla tasolla.

Kaikkien näiden suunnitelmien valmistumiseen ja liikenteen uuden kokonaisratkaisun muodostumiseen menee kuitenkin vielä aikaa. Kauppatorin pysäköintilaitoksen mahdollistavan asemakaavan laatiminen jo nyt on katsottu tarpeelliseksi, koska keskustan kehittämisessä halutaan päästä mahdollisimman nopeasti alkuun, jotta keskustan toimintaedellytykset kilpaileviin kaupunkirakenteen laidoille ja ulkopuolelle sijoittuviin kaupallisiin keskuksiin nähden paranevat. Näitä keskuksia syntyy koko ajan, vaikkeivät ne valtakunnallisten alueidenkäytön tavoitteiden mukaisia olekaan. Keskusta ei toki voi kilpailla pysäköinnin määrällä tai hinnalla, mutta ei pysäköinnin kehittämistarpeita keskustassa voida täysin sivuuttaakaan. Asemakaavan laadinnassa on otettu edellä mainitut valmistelussa olevat suunnitelmat huomioon siten, että sellaisia ratkaisuja ei ole esitetty, jotka estäisivät tai rajoittaisivat tutkittavia vaihtoehtoja.

Tuore lainsäädännöllinen muutos tukee vahvasti torin alle sijoitettavaa pysäköintiratkaisua: maankäyttö- ja rakennuslakiin lisättiin vuonna 2011 säännös, jonka mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden ensisijaisen sijaintipaikan tulee asettua kaavojen keskusta-alueille. Kun määräys siirtymäajan jälkeen vuoden 2015 huhtikuusta alkaen tulee täysimääräisesti noudatettavasti, tulevat kaupallisten tilojen sijoittumispaineet entistä vahvemmin kohdistumaan keskustaan. Keskustan liiketilojen lisäämisen luontevimmat kohteet ovat tunnetusti kortteleiden sisäosissa, joista pysäköinti on siirrettävä liikerakentamisen tieltä pois - mieluiten mahdollisimman lähelle.

Ajoluiskan rakentaminen muuttaa katutilan luonnetta ja siksi sen sijoitukselle on pyritty löytämään katuosuus, jossa muutoksesta olisi vähiten haittaa toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti. Vähiten kaupunkikuvallisia vaikutuksia olisi korttelin sisään sijoittuvalla ajoluiskalla, mutta valmiudet esim. Wiklundin tai Stockmannin kautta kulkevan yhteyden käyttöönottoon eivät ole riittävät, jotta Yliopistonkadun ajoluiskasta voisi kokonaan luopua. Sisäänajo Wiklundin kautta kuormittaisi lisäksi voimakkaasti joukkoliikenteelle tärkeää Brahenkadun ja Eerikinkadun risteystä.

Rakennusaika aiheuttaa väliaikaista haittaa torin ja sen ympäristön toimijoille ja toiminnoille. Torikaupan jatkuvuus varmistetaan jakamalla toteutus vaiheisiin, mikä puolestaan pidentää kokonaisrakennusaikaa. Joukkoliikenne toimii Eerikinkadulla ja Aurakadulla lähes nykyiseen tapaan torialueen rakentamisen aikana ja katujen alle mahdollisesti rakennettavien tilojen rakentamisaikana joukkoliikenne pystytään järjestämään siten, että pysäkit säilyvät torin tuntumassa. Kts. myös vastine joukkoliikennetoimistolle. Asemakaava ei sinällään edellytä pysäköintilaitoksenkaan toteutuksen yhteydessä laajentamaan kaupan toimintoja katupintojen alle tarvittavia yhdyskäytäviä lukuun ottamatta.

Lausunto/ Museokeskus

Museokeskus ei vastusta maanalaisen pysäköintilaitoksen rakentamista, mutta edellyttää, että sen toteuttamisessa otetaan huomioon torin ja siihen liittyvän katuverkoston kaupunkirakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen merkitys eikä tärvellä alueen historiallista ominaisluonnetta.

Torin merkittävimmät historialliset elementit ovat torin suurmuoto ja karuus, nykyinen kivipinnoite, kioski- ja wc-rakennukset sekä valaisimia kannattavat muotorautapylväät. Asemakaavanmuutosehdotuksessa on otettu huomioon karuus ja katupinnoite. Kioskit ja muotorautapylväät tulisi suojella kaavassa. Uudisrakennukset tulee sopeuttaa vanhojen kioskirakennusten korkeusasemiin, jotta näkymät säilyvät avoimina.

Arkeologisten tutkimusten suoritusvelvoite on kirjattu asemakaavan yleisiin määräyksiin eikä sm-merkinnällä. Arkeologisten tutkimusten suoritusvelvoite tulee sisällyttää koskemaan myös kirkkoa.

Liitteessä 12 arkeologisille kaivauksille varattu aika ei ole riittävä. Keskustelussa asemakaavatoimiston ja Kiinteistöliikelaitoksen kanssa päätettiin, että kaivauksille varataan riittävä aika ja kaivujärjestystä muutetaan.

Vastine

Kioskien ja muotorautapylväiden suojelua ei ole otettu osaksi asemakaavaa, sillä kioskien säilyminen estäisi yleissuunnitelman mukaisen torin rakentamisen.

Kaavan sallima uudisrakennusten korkeus on 4,6 m, koska rakennusten vaipan sisään tulee mahduttaa myös maanalaisen pysäköinnin ilmanvaihdon edellyttämät ilmanottosäleiköt. Uudisrakennukset on sijoitettu siten, että ne eivät asetu torin julkisten arvorakennusten – Ortodoksikirkon ja Ruotsalaisen teatterin eteen.

Kaavan velvoite arkeologisten tutkimusten suorittamiseen on yhtä vahva vaikka se onkin kirjattu yleisiin määräyksiin. Se koskee koko kaava-aluetta. Velvoitetta arkeologisten tutkimusten suorittamiseen ei voi merkitä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevan kirkon kohdalle. Asiaan voidaan kuitenkin ottaa kaupungin puolelta kantaa myös myöhemmin perustuksien vahvistamiseen liittyvän lupaprosessin yhteydessä.

Lausunnossa mainitun keskustelun perusteella arkeologisille kaivauksille varattua aikaa tarkistetaan ja muutokset kirjataan asemakaavaselostukseen sekä aikataululiitteeseen.

Lausunto/ Turun kaupungin keskushallinto/ edustus, kansainväliset palvelut ja tapahtumat

Lausunnossa esitetään ideoita torin esiintymislavasta, jonka suunta on Yliopistonkadun laidalla kohti Eerikinkatua. Kiinteää esiintymislavaa ei pidetä hyvänä ratkaisuna. Tapahtumien kannalta keskeistä olisi torin kiinteiden rakennelmien, kioskien ja myyntipisteiden yhdistäminen ”oleskelukeitaaksi”, jolloin saataisiin viihtyisää ja laajennettavissa olevaa perusoleskelualuetta.

Vastine

Esiintymislavan toteutustapa ja sen tarvitsemat tekniset liittymät sekä mahdollinen oleskelualueen järjestäminen ovat kaavan puitteissa mahdollisia. Asiat tullaan ratkaisemaan yleissuunnitelmassa.

Lausunto/ Turun kaupungin vammaisneuvosto

Kauppatorin suunnittelussa ja rakentamisessa tulee noudattaa SuRaKu -ohjekortteja (Esteetön ympäristö) noudattaen esteettömyyskriteerien laatuluokitusta "erikoistaso". Se tarkoittaa, että

- koko tori tehdään em. tavalla esteettömiksi, ei vain jotkut osat tai väylät

- linja-autopysäkeistä tehdään em. ohjekorttien mukaiset

- esteettömyys toteutetaan myös aistivammaisten tarpeet huomioiden, esim. kontrastiraidat ja urat

- kaikki turvallisuuden ja esteettömyyden edellyttämät vaatimukset täytetään koko rakentamisen ajan sen jokaisessa vaiheessa ja koko alueella

- tarvittaessa konsultoidaan esteettömyysasiamiestä.

Vastine

Esteettömyys on tärkeä näkökohta kaikessa suunnittelussa ja rakentamisessa. Asemakaavassa ei kuitenkaan määritellä yksityiskohtia kuten pysäkkejä ja kontrastiraitoja. Niiden suunnittelu tehdään yleissuunnittelussa ja toteutussuunnittelussa.

Asemakaavanmuutosehdotuksessa on määräys: ”Torin nykyinen kivipinnoite tulee säilyttää pääosin. Kivien ladontamalli nykyisen kiveyksen tapaan, esteettömyyden vaatimukset huomioiden.”, jolla esteettömyys on pyritty turvaamaan historiallisten arvojen kohtuuttomasti kärsimättä. Pinnan yksityiskohtainen jaottelu ja toteutus ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Lausunto/ Vanhusneuvosto

Vanhusneuvosto on halunnut, että huomiota kiinnitetään mm. toripinnan materiaaliin, värikontrastiin ja tasoeroihin, valaistukseen, penkkeihin, opasteisiin, wc-tiloihin ja esiintymislavaan. Toripinnan lämmitysmahdollisuutta toivotaan ja bussipysäkkien toivotaan säilyvän maan pinnalla.

Vastine

Suunnittelun yksityiskohdat, joihin lausunnossa pyydetään kiinnittämään erityistä huomiota, tullaan ratkaisemaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa eli yleis- ja toteutussuunnitelmissa. Kts. myös edellinen vastine.

Lausunto/ Varsinais-Suomen pelastuslaitos, riskienhallinta

•ambulanssilla tulee olla pääsy pysäköintilaitoksen kaikille tasoille, tasojen vapaan korkeuden tulee olla vähintään 3 m

•"ki-2" selostukseen tulee lisätä maininta "Maanalaisen pysäköintilaitoksen porras- ja hissiyhteys tulee sijoittaa rakennukseen"

•vähintään kaksi erillistä paikoitustasojen uloskäytävistä erillistä palokunnan hyökkäysreittiä suoraan maan pinnalta tulee huomioida molempiin kellarikerroksiin

•kellarista maan pinnalle tulevat uloskäytävät tulisi sijoittaa niin, ettei kulkureitin pituus ylity, RakMk E1 10.2 (sprinklerillä ei saa useista asioista helpotusta)

•huomioitava pelastusajoneuvojen tukijalan alla oleva kantavuusvaatimus katu- ja torialueilla

•ajoluiska ei saa huonontaa ajoluiskan viereisillä kiinteistöillä pelastustoiminnan mahdollisuuksia mahdollisilta varateiltä.

Vastine

•Ylimmän pysäköintitason vapaa korkeus on 3,2 metriä. Kaavaan merkitään vaatimus 3 metrin minimikorkeudesta alemmalla tasolla.

•ki-2 rakennusalalle lisätään määräys porras- ja hissiyhteyden sijoittamisesta

•palokunnan hyökkäysreitit sijoittuvat kioskirakennuksiin ja yksityiskohtaiset sijoitusratkaisut tehdään rakennuslupavaiheessa

•kulkureittien pituudet on esitetty kaaviossa, selostuksen sivu 23, palo-osastojen koot tarkistetaan rakennuslupavaiheessa

•lisätään kaavamääräyksiin lause: ”Katu- ja torialueiden tulee kantaa raskaan pelastusajoneuvon ja katualueen myös joukkoliikennevälineen paino”

•pelastustien vaatimukset on otettu huomioon Yliopistonkadulla ajoluiskan vierellä.

Lausunto/ Vesiliikelaitos

Maanalaisten tilojen toteutussuunnittelussa tulee ottaa huomioon:

- maanalaisiin tiloihin ei Vesilaitoksen verkostoja tulla sijoittamaan, eikä verkostojen päälle sallita rakentaa minkäänlaisia rakennelmia, joista voi aiheutua haittaa verkostojen kunnossapidolle

- Kauppiaskadun ja Aurakadun varren kiinteistöjen on hoidettava kiinteistöjensä jäte- ja hulevedet sekä vesijohto kustannuksellaan kadun alle rakennettavassa pysäköintihallissa, jos yleiset johdot poistuvat Kauppiaskadulta

- Yliopistonkadun alittavat jalankulkuyhteydet on rakennettava vesijohdon alapuolelle

- verkostojen siirrosta aiheutuvat kustannukset maksavat verkostojen siirtoa haluavat tahot

- ennen verkostojen siirtämistä suunnitelmat on esitettävä Vesilaitokselle hyväksyttäviksi.

Vastine

Lausunnon pohjalta, Vesiliikelaitoksen kanssa sovittiin, että lisätään kaavamääräyksiin lause: ”Johdot on sijoitettava siten, että ne ovat huollettavissa eikä rakentamisesta aiheudu haittaa verkostojen kunnossapidolle.”

Tarkastelu toriseudun vesihuollosta (selostuksen liite 11) sisältää useita vaihtoehtoisia ratkaisuja johtojen siirtoon sekä vaihtoehtojen kustannukset.

Yliopistonkadulla kulkevan jalankulkuyhteyden korkeusasema mahdollistaa vesijohdon kulun sen yläpuolella.

Mikäli joltakin alueelta, esim. Kauppiaskadulta, poistuvat yleiset johdot, tulee verkostomuutoksia haluavan tahon huolehtia ja kustantaa korvaavat johdot.

Ylipäätään vesi- ja viemärijohtojen siirtokustannukset tulevat siirtoa haluavan maksettavaksi. Tämä ei ole kaavamääräysasia, vaan normaali toimintatapa, joka on hyvä kirjata tulevaan pysäköintilaitoksen toteuttajan kanssa solmittavaan sopimukseen.

Lausunto/ YKV/ Joukkoliikennetoimisto

Joukkoliikennetoimisto pyytää varaamaan Kauppatorin ympäristöön bussipysäkkipaikkoja minimissään nykyisen määrän, myös bussipysäkkipaikkojen lisäämiseen tulee varautua. Pysäkkien tulee olla nykyisenlaisia kahden auton vinopysäkkejä (hammastettu pysäkki).

Torinalaisen parkkihallin rakentamisaikaiset järjestelyt tulee sopia erikseen. Katujen käyttösuunnitelma tulee tehdä koko rakennusajalle. Liikennejärjestelyissä täytyy rakentamisesta huolimatta pystyä osoittamaan riittävää pysyvyyttä, sillä rakennusajan suurin riski on joukkoliikenteen luotettavuuden ja helppokäyttöisyyden väheneminen reitti- ja pysäkkimuutosten myötä. Joukkoliikenteen käytön hankaloituminen voi tällöin vähentää matkustajamäärää ja lipputuloja.

Vastine

Asemakaavassa Aurakatu ja Eerikinkatu on varattu nykyiseen tapaan joukkoliikennekaduiksi. Yksityiskohtaiset pysäkkisuunnitelmat tehdään ja niiden lukumäärä ratkaistaan yleis- ja katusuunnitelmissa. Kaavassa on hammastettuihin pysäkkeihin riittävät tilavaraukset.

Rakennusaika aiheuttaa poikkeusjärjestelyjä torin ympäristön toimintoihin. Haitta on kuitenkin väliaikainen. Joukkoliikenteelle aiheutuvien haittojen minimoimiseksi joukkoliikenteen rakennusaikaisia järjestelyjä on suunniteltu yhdessä joukkoliikennetoimiston kanssa ja tultu siihen tulokseen, että bussipysäkit säilyvät kaikissa vaiheissa lähellä Kauppatoria, kun rakentaminen vaiheistetaan seuraavalla tavalla:

Pysäköintilaitos rakennetaan kahdessa rakennusvaiheessa, jolloin Aurakadun ja Eerikinkadun pysäkit toimivat nykyiseen tapaan. Kauppiaskadulla ei ole torin rakennusaikana bussipysäkkejä, mutta Aurakadun ja Eerikinkadun maanalaisen rakentamisen (ma-1 alueet) aikana niitä voi olla. Lopullisessa tilanteessa Kauppiaskadulla ei ole joukkoliikennettä.

Aurakadun alle rakennettavat tilat tulee rakentaa eri aikaan kuin Eerikinkadun alle tulevat tilat. Näiden katujen bussiliikenne ohjataan kadun alle tulevien tilojen rakennusaikana pääasiassa Kauppiaskadulle ja Yliopistonkadulle. Tietyissä kohdissa, kuten Aurakadun ja Eerikinkadun risteyksessä, työ pitää tehdä pienissä osissa.

Reittimuutokset torin ympärillä aiheuttavat seurannaisvaikutuksena jonkin verran pysäkkien siirtoja ja pienehköjä liikennejärjestelyjä, kuten kaistajärjestelyjä ja liikennevalo-ohjauksen muutoksia torin lähiristeyksissä. Bussipysäkit säilyvät kaikissa vaiheissa lähellä Kauppatoria. Vaikka rakennustyö tuottaa väliaikaista haittaa, niin lopputilanteessa toimivampi ja elävämpi ydinkeskusta lisää joukkoliikenteen käyttöä ja nostaa todennäköisesti lipputuloja.

Rakentamisen vaiheistuksesta ja liikennejärjestelyistä tulee sopia maanalaisten tilojen toteuttajan kanssa laadittavissa sopimuksissa.

Lausunto/ YKV/ maisema- ja miljöösuunnittelu

Laadittu asemakaavanmuutosehdotus mahdollistaa mm. toimenpiteet esteettömästä torista kuitenkin vanhat kivet säilyttäen sekä uudistaa torin huoltorakennukset ja valaistuksen. Jalankulkupainotteisuutta Kauppiaskadulla kehittämällä saadaan torin aurinkoinen reuna hyödynnettyä paremmin.

Puustolla on suuri merkitys näin kivipainotteisessa, sulkeutuneessa liikennetilassa. Paitsi terveysvaikutuksia, suurilla lehtipuilla on merkittävä rooli kaupunkikuvallisesti nykyisen toriympäristön ja sitä reunustavien korttelien sekavuuden hälventäjänä ja myös torilla asioivien käyttäjien viihtymistä lisäävänä elementtinä.

Puustoa on mahdollista lisätä kaavaehdotuksen mukaan torin ylälaidalle, mutta ei esim. torin muille reunoille. On erittäin tärkeää, että myös nämä mahdollisuudet otetaan huomioon jatkosuunnittelussa.

Vastine

Kaavaan ei ole torialueelle merkitty istutettavia puita, mutta yleissuunnitelmassa voidaan vielä tutkia viherrakentamisen mahdollisuutta esim. osittain toripintaan upotettuihin istutuslaatikoihin.

Lausunto/ YKV/ Rakennusvalvonta

Rakennusvalvontatoimistolla ei ole huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta.

Lausunto/ Ympäristöterveydenhuolto

Kaavaehdotus tulee parantamaan torin käyttöä torikauppiaiden ja asiakkaiden kannalta. Liikenteestä aiheutuva pöly, ilmansaasteet ja melu tulevat torilla vähenemään.

Maanalaisen parkkihallin ilmastointi ei saa aiheuttaa terveydellistä haittaa torilla tai sen ympäristössä oleville, minkä vuoksi poistoilma tulee suodattaa. Liikenteen uudelleen ohjaaminen ei saa aiheuttaa ongelmia melun tai ilmansaasteiden suhteen niiden teiden varsilla olevilla asunnoille, joilla liikenne lisääntyy.

Polkupyörille tulisi varata omaa parkkitilaa torin ympäristössä. Torikauppiaiden huoltoajoneuvojen pysäköinti tulee järjestää siten, että se ei haittaa ympäristöä.

Kaavan tulee mahdollistaa se, että sosiaali-, pesu- ja WC-tiloja voidaan rakentaa riittävästi vakituisille sekä satunnaisille torimyyjille.

Torin kivetyksen tulee olla mahdollisimman sileä, helposti puhdistettavissa ja mahdollistaa esteettömyys. Toripinta tulisi pitää talvella sulana, jotta pölyävältä hiekotukselta vältytään.

Yleisö wc-tilojen määrässä pitää varautua siten, että ne palvelevat myös torilla ja kävelykadulla todennäköisesti olevia tilapäisiä kesäkahviloita ym. tilapäisiä tarjoilupaikkoja.

Rakentamisaikana tulee mm. varmistaa, että elintarvikkeet eivät likaannu rakennuspölyn takia ja huolehtia riittävästä melun vaimennuksesta. Veden ja sähkön saanti tulee varmistaa sekä rakennusaikana että lopullisessa tilanteessa.

Kun tarkempaa yleissuunnitelmaa tai muita torisuunnitelmia laaditaan, ympäristöterveydenhuolto tulee ottaa mukaan suunnitteluun mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Vastine

Pysäköintilaitoksen ilmanvaihdon lämmöntalteenottojärjestelmä edellyttää itsessään poistoilman karkeaa suodatusta, kemiallista suodatusta ei poistoilman puhtauden vuoksi ole tarpeen tehdä. Suodatustarpeesta keskusteltiin ympäristöterveydenhuollon kanssa ja todettiin, että ilman poisto ja sisäänottopaikat tulee suunnitella huolellisesti siten, että ne on sijoitettu mahdollisimman etäälle toisistaan.

Liikennemäärien kasvu kaavan vaikutusalueella tarkoittaa suurimmillaan noin 1,7 desibelin lisäystä päivän ekvivalenttiin melutasoon. Ihminen havaitsee kuitenkin vasta noin kahden desibelin muutoksen. 1,7 desibelin muutos melutasossa ei siten ole ympäristön merkityksellistä heikkenemistä. Liikenteen vähentäminen yhdessä paikassa johtaa useimmiten liikenteen lisääntymiseen toisaalla, eikä yksittäinen toimenpide liikenneympäristössä ratkaise kaikkia liikenteen aiheuttamia ongelmia. Liikenneympäristön muutoksilla keskustassa tähdätään kuitenkin parempien olosuhteiden luomiseen kestäville liikkumismuodoille, ja sitä kautta henkilöautosuoritteen vähenemiseen. Pysäköinnin keskittäminen on yksi osa tätä toimenpidekokonaisuutta. Ajoneuvoteknologian kehitys tulee jatkossa vähentämään myös melua ja päästöjä. Muihin autoilun haittoihin ajoneuvoteknologia ei sen sijaan tuo ratkaisua, vaan niihin vaikutetaan juuri liikenneympäristön kehittämisellä.

Polkupyöräpaikat, torikauppiaiden autojen sijoitus ja torin lämmitys ratkaistaan jatkosuunnittelussa.

Uudisrakennusten kokoa laajennetaan siten, että yleisön wc-tilat mahtuvat niihin siinäkin tapauksessa, että torille tulee runsaasti tilapäisiä tarjoilupaikkoja. Torimyyjien sosiaalitiloille on runsaasti tilaa maan alla.

Lausunto/ Kiinteistöliikelaitos

Ortodoksisen kirkon perustuksia koskeva määräys tulisi täydentää muotoon: ”Ortodoksisen kirkon perustukset tulee vahvistaa ennen maanalaisen pysäköintilaitoksen rakennustöihin ryhtymistä.”

Vastine

Määräys poistetaan kaavasta, haluttaessa se voidaan kirjata mukaan sopimuksiin.

Lausunto/ Keskikaupunkiseura Toispual jokke ry

Yhdistys toteaa, että ensin olisi pitänyt laatia kaavaluonnos. Louhen laajennusmahdollisuuksien ohella tulisi selvittää liukuporras- tai -käytäväyhteydet Wiklundin kellarikerrokseen. Yliopistonkadun ajorampista pitäisi luopua ja johtaa ajoyhteys Wiklundin korttelin sekä Hansakorttelin kautta. Pitkä rakennusaika häiritsee torikauppaa, sille kannattaa hakea muita paikkoja.

Esiintymislavan tulisi sijaita Eerikinkadun puoleisella sivulla kioskin tilalla.

Vastine

Kaavaprosessikysymykseen on vastattu laajasti vastineissa muistutuksiin. Louhen laajennusta käytävineen on käsitelty mm. kaavaselostuksen luvussa 4.5 Vaihtoehtojen vaikutusten vertailu. Ajorampin sijoitusasiaa on käsitelty vastineessa ELY-keskuksen lausuntoon. Torikaupan keskeytymätön toiminta on tärkeää ja sen sijoittumiselle tulee etsiä parhaat mahdolliset vaihtoehdot.

Se ei kuitenkaan ole kaavassa määrättävä asia. Eerikinkadun puoleinen kioskirakennus ei estä esiintymislavan sijoittamista samalle torin sivulle. Esiintymislava tulee olemaan siirrettävä.

Lausunto/ Kynnys ry

Esteettömyys pitää ottaa kokonaisvaltaisesti huomioon. Rakennusajan järjestelyissä tulee kiinnittää huomiota esteettömiin kulkureitteihin ja turvallisuuteen sekä huolehtia linja-autopysäkkien ja vammaisten pysäköinnin toimivuudesta. Pintamateriaali pitää vaihtaa esteettömämpään materiaaliin, sillä esteetön kulku diagonaalisesti torin poikki ei ole riittävä ratkaisu. Pysäköintilaitoksen pitää olla esteetön.

Vastine

Esteettömyys on tärkeä näkökohta kaikessa suunnittelussa sekä rakentamisessa että myös rakennusaikaisissa järjestelyissä. Kts. myös vastine Vammaisneuvostolle.

Lausunto/ Turkuseura ry   

Turkuseura ry kannattaa Kauppatorin yleisilmeen kohentamista ja pitää tärkeänä, että kaupallisen Kauppatorin jatkuvuus turvataan Turussa. Torikauppa ei saa remontin aikana häiriintyä.

Torin kivetyksen tulee olla esteetön käyttäen kuitenkin nykyistä vanhaa torikiveystä.

Torin ympäristöä ei tulisi käyttää bussien pysäköintipaikkana, vaan bussien tulisi vain pysähtyä torilla. Bussit voitaisiin sijoittaa maan alle tai erilliselle bussiasemalle muualla kaupungissa.

Toriparkin suurin ongelma on Yliopistonkadun ajoramppi, joka on kaupunkikuvallisesti ikävä ja estää kävelykadun jatkamisen tulevaisuudessa. Ajo tulisi järjestää tavaratalo Wiklundin kellarin pysäköintitasojen kautta.

Toria ympäröivät liiketilat voitaisiin yhdistää toisiinsa maanalaisella ostoskäytävällä, jota voitaisiin täydentää keskustaa palvelevilla liikunta- ja kulttuuritiloilla.

Torilla pika-asiointia varten on säilytettävä myös tasopysäköinti lähellä nykyistä määrää ja etäisyyttä.

Vastine

Torikaupan jatkuvuus turvataan, saavutettavuus ja käytettävyys paranevat kun tori on uudistettu.

Turun joukkoliikennelinjasto perustuu niin sanottuihin heilurilinjoihin, joiden keskipiste ja risteämiskohta on Kauppatori. Joukkoliikenne saapuu ja lähtee torilta nykyään viiteen eri suuntaan ja Kauppatorin uudistuksen jälkeen neljään eri suuntaan: Aurakatua ylös, Aurakatua joen yli, Eerikinkatua satamaa kohti ja Eerikinkatua Aninkaistenkatua kohti. Joukkoliikenteen vieminen Kauppatorilla maan alle vaatisi siis neljän kookkaan ajoaukon rakentamista em. kaduille torin viereisiin kortteleihin. Aurakadun jyrkästä mäestä tultaessa tunneli päästäisiin aloittamaan vasta Yliopistonkadun jälkeen torin kohdalla. Ajoaukkojen kaupunkikuvallinen vaikutus olisi huomattavan negatiivinen. Linja-autolinjojen risteäminen ja pysäkkijärjestelyt vaatisivat maan alla melkoisesti tilaa, mikä olisi pois pysäköintiin varatusta pinta-alasta. Kauppatori sijaitsee jokilaaksossa, jossa bussien ja matkustajien pitäisi laskeutua erikseen maanalaiseen terminaaliin. Ratkaisu ei parantaisi joukkoliikenteen palvelutasoa eikä houkuttelevuutta.

Ajoluiska, kts. vastine ELY-keskuksen lausuntoon.

Kauppiaskadun ja lähikatujen pysäköintijärjestelyt tutkitaan jatkosuunnittelussa.

Lausunto/ Turun kauppakamari

Torin ilmeen uudistaminen sekä pysäköintilaitoksen rakentaminen on yksi tärkeimmistä ja kiireellisimmistä toimenpiteistä Turun kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden turvaamisessa.

Turun keskustan kaupallinen tarjonta on tällä hetkellä kuluttajakyselyn (KUMU2011, Turun kauppakorkeakoulu) mukaan hyvällä tasolla, mutta pysäköinnin kuluttajat kokevat ongelmalliseksi. Keskustan markkinaosuus on pudonnut vuoden 2006 osuudesta 30,3 % reilusti (19,1 %:iin). Kehitys on huolestuttava ja on syytä olla huolestunut myös tyhjistä liikehuoneistoista keskustan alueella. Monipuolinenkin tarjonta heikkenee, mikäli kävijämäärät laskevat tulevaisuudessa.

Pysäköintilaitokseen tulee kaavoittaa myös toinen väylä torin toiselta laidalta, jolloin se palvelisi Itä-Turusta ja saarten suunnalta tulevaa liikennettä.

Kadunvarsilla tarvitaan lyhytaikaista pysäköintitilaa, kadunvarsipaikkojen vähentämisen tulee olla maltillista. Turun kaupunkikeskustan vetovoimatekijänä on viihtyisä kaupunkikulttuuriympäristö. Torin yleisilmeen parantaminen on ydinkeskustan viihtyvyyden kannalta välttämätöntä.

Vastine

Aikaisemmin on tutkittu sisäänajoja torin eteläpuolelta. Näistä on kuitenkin luovuttu, sillä ne haittaavat joukkoliikennettä Eerikinkadulla ja ovat pituutensa vuoksi teknistaloudellisesti epärealistisia.

Lausunto/ Turun seudun arkkitehdit SAFA

Kauppatorin mittasuhteet ovat melko suuret. Inhimillistä mittakaavaa voisi lisätä puuriveillä, istutuksilla, valaistuksella ja penkeillä.

Toinen ramppi mahdollistaisi saapumisen torin eteläpuolelta ja parkkiluolan toiminnan, vaikka toisella reunalla tehtäisiin lisäoperaatioita tulevaisuudessa. Yhden rampin ratkaisu saattaa muodostaa ylimääräistä kiertoliikennettä. Ajorampin kohdalla olisi tärkeää käsitellä kaupunkitilaa detaljitasolla ja huolehtia sen viihtyisyydestä.

Parkkitilojen ei pitäisi olla liian umpinaisia, luonnonvalokuilut antaisivat aistimuksen yhteydestä yläpuolisiin kaupunkitiloihin.

Turku-SAFA katsoo, että torin jatkosuunnittelusta (kaava-alueen rakennukset, katokset, ajoluiskat, valaistus, pintamateriaalit, kalusteet, värit, istutukset jne.) tulisi järjestää arkkitehtikilpailu riippumatta siitä hyväksytäänkö uusi torin kaava vai ei. Mahdollisen kaavan tulisi jättää arkkitehtikilpailulle riittävästi liikkumavaraa erityisesti rakennussuunnittelun suhteen.

Torin alla kaavan tulisi olla joustava ja mahdollistaa myös esim. kaupallinen toiminta, tapahtumat ja joukkoliikenteen pysäkkien tuominen torikannen alle.

Vastine

Puurivien avulla torin mittakaavaa voitaisiin parantaa, vrt. vastine maisema- ja miljöösuunnittelun lausuntoon. Istutukset, penkit ja valaistus ovat sellaisia yksityiskohtia, jotka tullaan ratkaisemaan seuraavassa suunnitteluvaiheessa eli yleis- ja toteutussuunnitelmissa.

Aikaisemmin on tutkittu sisäänajoja torin eteläpuolelta, näistä on kuitenkin luovuttu, sillä ne haittaavat joukkoliikennettä Eerikinkadulla ja ovat pituutensa vuoksi teknistaloudellisesti epärealistisia. Tämä laitos ei ole paras kaikista suunnista saapujille, kuten ei mikään muukaan keskustan pysäköintilaitoksista. Liikenne pysäköintilaitoksiin ohjataan keskustan kehältä ja sisäkehältä. Jokainen autoilija valitsee joko sujuvamman ajoyhteyden pääkatuja pitkin tai lyhyen kävelyetäisyyden, mutta hitaamman ajoyhteyden.

Luonnonvalokuilut voisivat parantaa maanalaisten tilojen laatua, mutta rajoittaisivat torin käyttöä ja olisivat melko ongelmallisia maan päällä.

Arkkitehtikilpailulla voitaisiin saada korkeatasoisia vaihtoehtoja torin rakenteiden toteutukseen. Mahdollinen kilpailu tulisi järjestää yleissuunnitteluvaiheessa.

Torin alla oleva tila on kaavassa varattu pysäköintiä ja siihen liittyviä tiloja varten. Katujen alle saa rakentaa yhdyskäytävien lisäksi mm. liiketiloja. Jos tapahtumilla tarkoitetaan suuria yleisötapahtumia, maanalaisen tilan käyttö saattaa olla ongelmallista mm. suurempien poistumistievaatimusten vuoksi.

Joukkoliikenteen pysäkkien vieminen maan alle, kts. vastine Turun yrittäjät.

Lausunto/ Turun Toriparkki Oy

Yhtiö ei ole sitoutunut Kauppatorin alle tehtävän pysäköintilaitoksen toteuttamiseen, mutta yhtiö on varteenotettava ehdokas toteuttajaksi. Turun keskustan liikkeiden elin- ja toimintamahdollisuudet jatkuvasti kapenevat. Tämä johtaa keskustan kuihtumiseen ja ilmeen yksipuolistumiseen ellei keskustan yritysten toimintaedellytyksiä paranneta.

Mitä vähemmän pysäköintilaitoksen sijoittumiseen ja tekniseen rakentamiseen liittyviä rajauksia asemakaavassa on, sitä paremmat mahdollisuudet on toteuttaa pysäköintilaitos siten, että se palvelee parhaalla tavalla keskustan elinvoimaisuutta ja alueella harjoitettavaa toimintaa.

Kaavaehdotus mahdollistaa teknisesti ja taloudellisesti toimivan pysäköintilaitoksen rakentamisen. Toteutuessaan se edesauttaa Turun keskustan kehittämistä ja kilpailukykyä sekä lisää keskustan viihtyisyyttä.

Vastine

Määräykset ja rajauksilla huolehditaan siitä, että rakentamisella ei ole pohjavesivaikutuksia, maanalaiset johdot pystytään kuljettamaan katujen alla ja että kaupunkikuvasta muodostuu hallittu ja korkealaatuinen.

Lausunto/ Turun Yrittäjät ry

Esitettyä parempi paikka sisäänajoluiskalle Yliopistonkadulla olisi välillä Brahenkatu - Aninkaistenkatu tai Torinkulman kiinteistön edessä.

Ylin parkkitaso torin alla pitäisi varata busseille ja torikauppiaiden autoille. Koska torin korkeusero on 2 m Yliopistonkadun ja Eerikinkadun välillä voitaisiin ylimmäinen parkkitaso toteuttaa siten, että torin pintaa nostetaan Eerikinkadun puolelta sen verran, että bussit mahtuvat alle. Tämän tason alle varataan kaksi pysäköintitasoa siten, että alin kerros on puolikas. Kaavan pitäisi mahdollistaa laajennusvara.

Toripysäköintiin pitäisi saada toinen liittymä vastakkaisesta suunnasta esim. Eerikinkadulta. Se mahdollistaisi maanalaisen paikoituksen laajentamisen kauppahallin korttelin sekä Fortuna- korttelin suuntaan. Näin kävelykeskustaa voidaan laajentaa siten, että Eerikinkatu välillä Kristiinankatu - Aurakatu muuttuisi kävelykaduksi. Katuprofiili on miellyttävä ja mittakaavaltaan oikea Yliopistonkatuun verrattuna. Kauppahallin pihan kunnostus saisi lisäpotkua ja kävelykeskusta voisi laajentua Fortuna-kortteliin.

Pohjavesimallinnus tulisi tehdä vielä sellaisesta vaihtoehdosta, jossa paikoituskerroksia on kolme.

Vastine

Yliopistonkadulla ei ole Aninkaistenkadun ja Brahenkadun välillä riittävän pitkää ja leveätä osuutta, johon pysäköintilaitoksen ramppi mahtuisi siten, että sen lisäksi tilaan mahtuisivat vielä tarvittavat ajokaistat sekä kävelyn ja pyöräilyn tarvitsema tila.

Aikaisemmin on tutkittu sisäänajoja torin eteläpuolelta. Näistä on kuitenkin luovuttu, sillä ne haittaavat joukkoliikennettä Eerikinkadulla ja ovat pituutensa vuoksi teknistaloudellisesti epärealistisia.

Pääperiaate maanalaisten tilojen syvyyden rajaamisessa on ollut se, ettei vaikuteta pohjavesiolosuhteisiin. Kauppatorin Eerikinkadun puoleinen rakentamissyvyys on rajattu sellaiseksi, että se on normaaleilla menetelmillä rakennettavissa. Mikäli myöhemmin tulee tarve laajentaa maanalaisia tiloja, ne tulee tutkia erikseen.

Bussipysäkkien vieminen maan alle on Turun keskustan maastonmuodoista johtuen lähes mahdotonta, koska se toisi monta todella pitkää ajoluiskaa lähikaduille. Kts. vastine Turkuseura ry:n lausuntoon.

Kerrosten määrä on määräytynyt edellä olevin perustein, eikä kolmikerroksisen pysäköintilaitoksen mallinnusta ole tarpeen tehdä.

Lausunto/ Turun ortodoksinen seurakunta

Seurakunta uudistaa lausunnossaan 8.10.2007 esittämänsä:

- ajoyhteys kirkolle tulee esittää myös rakennustyön aikana

- kirkko tulisi paaluttaa ennen rakennustöihin ryhtymistä Toriparkkiyhtiön toimesta ja kustannuksella.

- mikäli kirkon ajoyhteydet ja autopaikkojen määrä muuttuvat, seurakunnalle tulee esittää vastaava määrä paikkoja toriparkista

- seurakunta vaatii, että Turun kaupunki vastaa vahingoista, joita toriparkin rakentaminen seurakunnalle aiheuttaa.

Vastine

Ajoyhteys tulee säilymään.

Kaavan maanalaisen rakentamisen rajaukset on tehty siten, ettei pohjaveden taso rakentamisen johdosta alene. Kirkon alla on savea 2-5 metriä. Kirkon nykyinen painuminen johtuu ympäristössä tapahtuneen rakentamisen vaikutuksesta. Tilannetta on korjattu vesisyötöllä ja veden pinta on saatu tilapäisesti nousemaan. Kirkon itäpuolella vesisyöttö on valunut hukkaan ja se on vuonna 2008 lopetettu. Tuolloin pohjaveden pinta on ollut n. 2,2 metriä alempana kuin ennen ympäristön rakentamista. (Turun ortodoksisen seurakunnan lausunnon liite: ”Ortodoksikirkon vesisyöttöjärjestelyt ja painumahavainnot” Ramboll Finland Oy 9.12.2012 ja Klaus ja Kai Kouvolan muistutus).

Kirkon paalutus pysäköintilaitoksen toteuttamisen yhteydessä on ollut lausuntovaiheessa kaavamerkintänä.

Kirkon perustusten vahvistamista koskeva määräys on muistutusten johdosta poistettu kaavakartasta, koska kaavamääräys saattaisi aiheuttaa vaatimuksia muiltakin toria ympäröiviltä kiinteistöiltä. Koska kaavamerkintä on poistettu lausuntovaiheen jälkeen, on asiasta kuultu vielä erikseen Turun ortodoksista seurakuntaa. Mikäli kirkon paalutus halutaan liittää torin rakentamiseen, on se mahdollista kirjata erilliseen sopimukseen hankkeen toteuttajan kanssa.

Kirkon ajoyhteys ja autopaikat tulevat säilymään ennallaan.

Vahingonkorvausvastuut tullaan kirjaamaan sopimukseen maanalaisen tilan toteuttajan kanssa.

Muistutukset

Asemakaavanmuutosehdotus on ollut nähtävillä 27.2. – 27.3.2012. Vastineet muistutuksiin on esitetty selostuksessa.

Ehdotus 20.4.2012 korjaukset

Ehdotukseen on 20.4.2012 päivätyllä muutoksella tehty lausuntojen ja muistutusten perusteella seuraavat korjaukset.

Kaavakartta

Lausuntovaiheessa kaavamerkintänä on ollut kirkon perustusten vahvistamisvelvoite ennen rakennustöihin ryhtymistä. Koska kaavan maanalaisen rakentamisen rajaukset on tehty siten, ettei pohjaveden taso rakentamisen johdosta alene, on määräys muistutusten johdosta poistettu kaavakartasta. Mikäli kirkon paalutus halutaan liittää torin rakentamiseen, se voidaan kirjata erilliseen Kiinteistöliikelaitoksen ja toteuttajan väliseen sopimukseen.

Alimman maanalaisen pysäköintitason vapaaksi minimikorkeudeksi on merkitty 3 metriä, jotta ambulanssi pääsee myös sinne.

Lisäksi on tehty tarkistuksia kaavamääräysten sananmuotoihin.

Kaavaselostus

Lausuntojen ja muistutusten johdosta on täydennetty ja korjattu puutteita liitteissä 4, 5 ja 7 sekä päivitetty selostuksen liite 12, Alustava rakentamisaikataulu.

Asemakaavatoimisto esittää, etteivät annetut mielipiteet, lausunnot ja muistutukset anna aihetta ehdotuksen laajempaan muuttamiseen.

Liitteet nrot 4-15 ovat selostuksen liitteitä ja liite nro 16 sisältää koosteen muistutuksista ja asemakaavatoimiston vastineet niihin.

Liite 1                                  Selostus

Liite 2                                  Tilastolomake

Liite 3                                  Kartta

Liite 4                                  Kauppatorin asemakaavan liikenteelliset vaikutukset, Turun kaupunki, suunnittelutoimisto 21.2.2012 täyd. 20.4.2012

Liite 5                                  Torin alle suunniteltavan maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta, Ramboll 20.2.2012 täyd. 3.4.2012

Liite 6                                  Torin alle suunniteltavan syvän maanalaisen pysäköinnin geotekniikasta / Ramboll 16.1.2012

Liite 7                                  Pohjavesimallinnus, Pöyry Finland Oy 24.4.2012

Liite 8                                  Selvitys Turun toriparkin ilmanlaatuvaikutuksista, Ilmatieteen laitos 21.6.2007

Liite 9                                  Ilmastointikonehuoneiden sijoitus, Insinööritoimisto Juhani Lehtonen Oy 12.9.2007

Liite 10                                  Yliopistonkadun ajoluiska, Ramboll 20.2.2012

Liite 11                                  Tarkastelu toriseudun vesihuollosta, Ramboll 26.1.2012

Liite 12                                  Alustava rakentamisaikataulu, Kiinteistöliikelaitos 10.4.2012

Liite 13                                  Turun Kauppatorin uudistamisen investointikustannukset, päivitetty 21.2.2012, Rapal Oy

Liite 14                                  Kiinteistönomistajien kirjeet, 2 kpl 17.2.2012

Liite 15                                  Arvio Turun Kauppatorin asemakaavan kaupallisista vaikutuksista, Turun Seudun Kehittämiskeskus 14.2.2012

Liite 16                                  Kooste muistutuksista ja vastineet

Oheismateriaali 1               Yliopistonkatu 7:n asukkaiden (2 kpl) muistutus 23.3.2012

Oheismateriaali 2               Eerikinkatu 9:n asukkaan muistutus 22.3.2012

Oheismateriaali 3               Agricolankadun asukkaan muistutus 27.3.2012

Oheismateriaali 4               Mäkikadun asukkaiden (2 kpl) muistutus 26.3.2012

Oheismateriaali 5               Asunto Oy Pyramidin muistutus 26.3.2012

Oheismateriaali 6               Kiint. Yliopistonkatu 17/Kauppiaskatu 8 omistajien muistutus 18.3.2012

Oheismateriaali 7               Elli Toikan ym. muistutus 27.3.2012

Oheismateriaali 8               Mikko Laaksosen muistutus 25.3.2012

Oheismateriaali 9               Meidän Turku – Vårt Åbo ry:n muistutus 26.3.2012

Oheismateriaali 10               Turun vihreät nuoret ja opiskelijat ry:n muistutus 26.3.2012

Oheismateriaali 11               Lemminkäinen Infra Oy:n muistutus 26.3.2012

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

Ehdotus        Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 21.2.2012 päivätty ja 20.4.2012 muutettu (VI) 6 kaupunginosan, Kauppatori-nimiselle yleiselle alueelle sekä Eerikinkadun, Aurakadun, Yliopistonkadun ja Kauppiaskadun osille laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.