Asemakaavatoimisto/Marjatta Tamminen 17.10.2011:

Asemakaavatoimisto on laatinut otsikossa mainitulle alueelle 28.6.2011 päivätyn ja 11.10.2011 muutetun (lausunnot) asemakaavanmuutosehdotuksen.

Tiivistelmä

Kaavaehdotuksessa esitetään kahden omakotitontin kaavoittamista olemassa olevan infran ääreen Kunnaskadun varteen siten, että laajat luonnonsuojeluarvoja sisältävät lähivirkistysalueet jäävät kaupunginosan vetovoimaisuuden voimavaraksi.

Pienimuotoinen kaavahanke on kohdannut vastustusta kahdesta näkökulmasta: luonnonarvojen ja virkistysmahdollisuuksien säilymisen turvaamisen kannalta.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa kaava on nähty kielteiseksi luontoarvojen näkökulmasta. Sen sijaan lausunnossa ei oteta kantaa laajempaan ympäristönäkökulmaan: täydennysrakentamismahdollisuuksien kuihtuminen hajauttaa kaupunkirakennetta, lisää liikennettä, kasvattaa hiilipäästöjä ja on kielteistä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta.

Naapurustosta puolestaan on esitetty kaavoituksen alkuvaiheissa vastustavia mielipiteitä virkistysmahdollisuuksien heikkenemisen pelossa. Lopullisen kaavaehdotuksen nähtävillä olon aikana ei muistutuksia kuitenkaan enää jätetty.

Asemakaavatoimisto ymmärtää, että tässä kaavassa niin tonttituotannon monipuolistamisen, ilmastonmuutoksen hillinnän, luonnonarvojen turvaamisen yhtä lailla kuin virkistysmahdollisuuksien häviämisen kannalta kyseessä on mittakaavaltaan pienehkö asia. Kyse on periaatteesta tehdä valintoja tärkeämpinä pidettyjä arvoja painottaen.

Taustaa

Asemakaavanmuutoksen laadinta perustuu Kiinteistöliikelaitos/tonttipalvelut anomukseen.

Asemakaavanmuutoksen tavoitteena on lähivirkistysalueen osan käyttötarkoituksen muuttaminen. Puistomäki-nimisen lähivirkistysalueen itälaidalle on tarkoitus kaavoittaa kaksi pientalotonttia.

Muutosta ei ole käsitelty luonnoksena.

Ilmoitus kaavanmuutoksen vireilletulosta, sisältäen 30.9.2010 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman, on lähetetty kirjeitse osallisille 30.9.2010.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on jätetty useita mielipiteitä. Pääosa jätetyistä mielipiteistä on tullut kirjallisena, vähäinen osa puhelimitse. Mielipiteistä useat ovat keskenään hyvin samankaltaisia ja perustuvat osin olettamuksiin. Mielipiteiden allekirjoittajista osa on esittänyt mielipiteensä useampaan kertaan. Osassa kirjallisia mielipiteitä on mukana nimilista, jossa allekirjoittajia on lukuisia. Mielipiteissä vastustetaan tonttien kaavoittamista alueelle.

Mielipiteet ja asemakaavatoimiston vastineet niihin on esitetty yksityiskohtaisesti asemakaavaselostuksessa.

Asemakaavanmuutos on kuulutettu ja ollut nähtävillä 29.8. - 27.9.2011. Kaavan nähtävilläoloaikana muutoksesta ei ole tullut muistutuksia.

Lausunnot

Lausuntopyyntö lähetettiin Kiinteistöliikelaitokselle, rakennusvalvontatoimistolle, Vesiliikelaitokselle, Turku Energia Sähköverkot Oy:lle, Turku Energialle (kaukolämpö ja kaukokylmä), ympäristönsuojelutoimistolle ja Varsinais-Suomen aluepelastuslaitokselle.

Asemakaavanmuutosehdotuksesta ovat antaneet lausuntonsa rakennusvalvontatoimisto, ympäristönsuojelutoimisto, Kiinteistöliikelaitos, Vesiliikelaitos ja Museokeskus.

Rakennusvalvontatoimisto toteaa lausunnossaan, että: ”Rakennusvalvontatoimistolla on huomautettavaa asemakaavanmuutosehdotuksesta seuraavasti: Harjan suuntaa osoittava viiva ohjaa paritalomaiseen pohjaratkaisuun. Alueen ilmettä rikastuttavampi ratkaisu saavutettaisiin kaventamalla rakennusalaa etelästä ja sallimalla kattomuoto vapaasti (ts. ohjaamalla poikittaiseen rakennusmassaan).”

Asemakaavatoimisto

Rakennusvalvontatoimiston lausunnon johdosta asemakaavaehdotuksesta poistetaan rakennuksen harjansuuntaa osoittava viiva ja kartan tekstiosasta vastaava asemakaavamääräys. Molemmilla tonteilla rakennusalan pohjois- rajalle on merkitty nuoli osoittamaan rakennusalan sivun, johon rakennus on rakennettava kiinni. Edellisestä johtuen asemakaavatoimisto ei pidä tarkoituksenmukaisena rakennusalan kaventamista/pienentämistä.

Turun museokeskus esittää, että ”Puistomäen vanhaan pientaloalueeseen rajautuvaan Puistomäki-puistoon on tarkoitus asemakaavanmuutoksella kaavoittaa kaksi uutta pientalotonttia, joiden molempien rakennusoikeus on 250 m². Puistomäen alue on merkitty Turun yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti ja luonnonoloiltaan arvokkaaksi alueen osaksi, jossa tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.

Uudisrakennusten osalta kaavamääräyksessä todetaan, että rakennusten kattomuotona on käytettävä kaksilappeista harjakattoa, jonka kattokaltevuuden tulee olla 25°-30°. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä peittomaalattua lautaa tai rappausta.

Puistomäen korttelien 1-2, 5 ja 13-14 vanha rakennuskanta sijoittuu mäkiseen maastoon ja on pääosin peräisin 1920-30-luvuilta. Tontit on lohkottu Uittamon tilasta vuonna 1928, jolloin alueelle muodostettiin kaikkiaan 50 asuintonttia. Asemakaavat näille alueille vahvistettiin vv. 1942 ja 1953. Korttelit 6-9 ovat rakentuneet sotien jälkeen ja ne kuuluvat osaltaan Puistomäen jälleenrakennuskauden asevelikylään.

Turun museokeskus toteaa lausuntonaan, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaan alueen yhteyteen rakennettavien uudisrakennusten tulee kaikilta osin soveltua (materiaalit, koko, yksityiskohdat) alueen yleisilmeeseen ja ympäröiviin alueelle tyypillisiin rakennuksiin. Tältä osin kaavamääräystä tulee tarkentaa. Turun museokeskuksella ei ole omalta toimialaltaan muuta huomautettavaa Puistomäen Puistokunnas asemakaavanmuutosehdotuksesta.”

Asemakaavatoimisto

Muutosalueen läheisyyteen Eteläkadun varrelle on vuonna 2002 laadittu ja 21.1.2003 hyväksytty asemakaavanmuutos. Tuolloin asemakaavatoimisto on pitänyt riittävänä määrätä rakennusten kattomuodosta ja julkisivumateriaaleista samoin kuin tässäkin kaavaehdotuksessa.

Asemakaavatoimisto ei pidä tarkoituksenmukaisena muuttaa asemakaavaehdotusta Museokeskuksen lausunnon johdosta.

Ympäristönsuojelutoimiston lausunto

Kaavoitustilanne

”Alueella on voimassa 31.7.1995 vahvistunut asemakaava (20/1994). Asemakaavan muutos koskee puistoaluetta, joka on lainvoimaisessa asemakaavassa osoitettu merkinnällä ”VL/s, lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kasvillisuus säilytetään luonnontilaisena. Hoitotoimissa on noudatettava lehtojensuojeluohjelman tavoitteita”. Asemakaavamerkinnän perusteena on vuonna 1994 valmistunut ympäristönsuojelulautakunnan teettämä Turun luonnonsuojelullisesti arvokkaiden alueiden kartoitus, jossa kohde on nimetty ”Puistomäen lehto, sisältää kallioalueen”. Luontokohteeksi on rajattu koko asemakaavan (20/1994) mukainen puistoalue.

Turun yleiskaavassa 2020 (lainvoimainen 29.7.2001) Puistomäen alue on osoitettu merkinnällä AP, Pientalovaltainen asuntoalue. Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Puistoalueen osalta yleiskaavamerkintää on täydennetty rasterimerkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella”.

Viheralueohjelma

Turun viheralueohjelmassa 2006-2015 Puistomäen kalliomäki jalopuumetsikköineen ja pähkinäpensaslehtoineen luokiteltiin alueen asukkaiden esityksestä Puistomäen luontoaarteeksi. Viheralueiden luokituksessa kohde on merkitty ulkoilu- ja virkistysmetsäksi.

Luonnonympäristö

Ympäristönsuojelutoimisto suoritti 23.8.2011 alueella maastotarkastuksen, jonka perusteella voitiin todeta, että alueen luontoarvoissa ei ole tapahtunut taantumista ja asemakaavan ja yleiskaavan mukaiset suojeluperusteet ovat edelleen olemassa.

Kaavanmuutosalue sijaitsee kallioisen mäen koillisrinteellä ja rajautuu itäreunaltaan katualueeseen. Se on osa Puistomäen kallioalueen ja sitä reunustavien lehtomaisten rinteiden muodostamaa lähivirkistysaluetta. Kohdealueen luonnonympäristö on kasvilajistoltaan varsin rikasta kuivaa kulttuurivaikutteista rinnelehtoa, joka yläosaltaan muuttuu kivikkoiseksi ja kaava-alueen ulkopuolella avokallioksi. Kenttäkerroksen tyypillistä lajistoa ovat kivikkoalvejuuri, valkovuokko, sinivuokko, särmäkuisma, mustikka, lillukka, kyläkellukka, ahomansikka, metsäkurjenpolvi, kurjenkello, kielo, kalliokielo, nuokkuhelmikkä ja metsäkastikka. Alueen valtapuuston muodostavat järeät männyt (n. 20 kpl) ja muutamat rauduskoivut. Alikasvospuustona ovat tammet, raidat, kotipihlajat, tuomet ja metsävaahterat, joukossa myös suomenpihlaja, tarhaomenapuu ja saarni. Edellä lueteltujen lehtipuiden taimien ohella alueen pensaskerros on varsin monilajinen: pähkinäpensas, taikinamarja, lehtokuusama, orjanruusu, isotuomipihlaja, terttuselja, karviainen ja vadelma. Kohteelta on useita vuosia sitten raivattu pensaskerrosta ja samassa yhteydessä osittain myös pähkinäpensaita, jotka ovat kantovesoista kuitenkin elpyneet muodostaen uudelleen pähkinäpensastoa.

Puistomäen kallioalueen pohjoisrinnettä reunustaa pähkinäpensaslehto, joka kattaa myös noin kolmasosan kaavanmuutosalueesta. Pähkinäpensaslehtoalue täyttää yhtenä kokonaisuutena tarkasteltuna luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisen suojeltavan luontotyypin eli pähkinäpensaslehdon ominaispiirteet (luonnontilaiseen verrattava) huolimatta siitä, että alueella on tehty aikaisemmin raivauksia ja sillä kasvaa kulttuurikasvilajistoa. Suojeltavaksi luontotyypiksi luokitellaan pähkinäpensaslehdot, joissa on vähintään kaksi metriä korkeita tai leveitä pähkinäpensaita vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai useampana lähekkäisenä ryhmänä rajattavissa olevalla yhtenäisellä alueella. Suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Käytännössä luonnonsuojelulain mukainen suojelutavoite sulkee pois likimain kaiken rakentamisen, lukuun ottamatta olemassa olevien polkujen virkistyskäyttöä palvelevaa kunnostusta tai vastaavaa pienimuotoista toimintaa, joka ei muuta alueen luonnonoloja. Asemakaavan valmistelussa on otettava huomioon LSL:n edellyttämä luontotyyppien suojelu, vaikka kohteesta ei ole tehty luontotyypin suojelupäätöstä. Puistomäen kallioalueen länsipuolisko on jo suojeltu jalopuumetsikkönä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen luontotyyppipäätöksellä 28.12.2001.

Tiivistelmä

Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan esitettyä kaavanmuutosta ei tule tehdä, koska se on ristiriidassa lainvoimaisen asemakaavan ja yleiskaavan suojelumääräysten sekä luonnonsuojelulain tavoitteiden kanssa eikä edusta niitä maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavan laatimiselle asetettuja tavoitteita kaavan sisältövaatimuksista, joiden mukaan luonnon- ympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.”

Asemakaavatoimiston vastine

Ympäristönsuojelutoimiston näkemyksen mukaan esitettyä kaavanmuutosta ei tule tehdä, koska se on ristiriidassa lainvoimaisen asemakaavan ja yleiskaavan suojelumääräysten sekä luonnonsuojelulain tavoitteiden kanssa eikä edusta niitä maankäyttö- ja rakennuslaissa asemakaavan laatimiselle asetettuja tavoitteita kaavan sisältövaatimuksista, joiden mukaan luonnonympäristöä tulee vaalia eikä siihen liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää.

Yleiskaava on yleispiirteinen suunnitelma, jota tarkennetaan asemakaavalla.

Asemakaavamääräys ”VL/s, lähivirkistysalue, jolla ympäristö säilytetään. Alueen kasvillisuus säilytetään luonnontilaisena. Hoitotoimissa on noudatettava lehtojensuojeluohjelman tavoitteita”. Asemakaava on vahvistunut 1995, minkä jälkeen vuonna 2001 on tehty luontotyyppipäätös, jossa lähivirkistysalueen arvokas osa on rajattu.

Viheralueohjelma on puistojen hoitosuunnitelma, jossa ei oteta kantaa puistoalueiden tuleviin rajauksiin.

Ei liene syytä epäillä Lounais-Suomen ympäristökeskuksen (28.12.2001 annettu päätös) suojellun luontotyypin rajojen määrittämisen oikeellisuutta.

Korttelialueeksi ehdotetun alueen ja luontotyyppialueen väliin jää yli 30 metriä leveä Virkistysaluevyöhyke.

Muilla lausunnon antajilla ei ole huomautettavaa muutoksesta.

Liite 1Selostus

Liite 2Tilastolomake

Liite 3Kartta

Asemakaavapäällikkö Timo Hintsanen:

EhdotusYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 28.6.2011 päivätty ja 11.10.2011 muutettu (lausunnot) Puistomäen kaupunginosan Puistomäki-nimisen virkistysalueen osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hyväksytään ja esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavanmuutoksen yhteydessä hyväksytään sitova tonttijako/ tonttijaonmuutos: PUISTOMÄKI-6.-11 ja 12.

PäätösYmpäristö- ja kaavoituslautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle että 28.6.2011 päivätyn ja 11.10.2011 muutetun (lausunnot) Puistomäen kaupunginosan Puistomäki-nimisen virkistysalueen osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hylätään. Päätös tehtiin yksimielisesti Sundqvistin ehdotuksesta Hellsténin kannattamana.

Perustelu

Asemakaavaehdotus ei huomioi luonnonsuojelulain (LSL:n)edellyttämää luontotyyppien suojelua. Ympäristönsuojelutoimiston lausunnossa todetaan Puistomäen kallioalueen pohjoisrinteen pähkinäpensaslehdon (joka kattaa noin kolmasosan kaavanmuutosalueesta) yhtenä kokonaisuutena tarkasteltuna täyttävän LSL:n 29 §:n mukaisen suojeltavan luontotyypin eli pähkinäpensaslehdon ominaispiirteet (luonnontilaiseen verrattava) huolimatta siitä, että alueella on tehty aikaisemmin raivauksia ja sillä kasvaa kulttuurikasvilajistoa. Suojeltaviin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu. Käytännössä luonnonsuojelulain mukainen suojelutavoite sulkee pois likimain kaiken rakentamisen, lukuun ottamatta olemassa olevien polkujen virkistyskäyttöä palvelevaa kunnostusta tai vastaavaa pienimuotoista toimintaa, joka ei muuta alueen luonnonoloja. Asemakaavan valmistelussa on otettava huomioon LSL:n edellyttämä luontotyyppien suojelu, vaikka kohteesta ei ole tehty luontotyypin suojelupäätöstä.

Turun yleiskaavassa 2020 (lainvoimainen 29.7.2001) puistoalue on merkitty rasterimerkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella”. Nyt esitetty asemakaavanmuutosehdotus ei toteuta tätä merkintää.

Puistomäen puistoalue on asukkaille tärkeä vetovoimatekijä ja kalliomäki jalopuumetsikköineen ja pähkinäpensaslehtoineen luokiteltiin alueen asukkaiden esityksestä Puistomäen luontoaarteeksi Turun viheralueohjelmassa 2006–2015.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 12.1.2012:

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta on 1.11.2011 § 447 päättänyt esittää kaupunginhallitukselle, että 28.6.2011 päivätyn ja 11.10.2011 muutetun (lausunnot) Puistomäen kaupunginosan Puistomäki-nimisen virkistysalueen osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hylätään.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunta toteaa päätöksensä perusteluissa mm., että asemakaavaehdotus ei huomio luonnonsuojelulain edellyttämää luontotyypin (pähkinäpensaslehto) suojelua ja että Turun yleiskaavassa 2020 puistoalue on merkitty rasterimerkinnällä: ”Kulttuurihistoriallisesti, kaupunkikuvallisesti, maisemallisesti tai luonnonoloiltaan arvokas alueen osa. Alueella tapahtuvat muutokset tulee tehdä niin, että alueen ominaispiirteitä ei turmella”.

Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan käsittelyn jälkeen asemakaavatoimisto on 22.12.2011 tarkistanut kaavaehdotusta siten, että se ottaa paremmin huomioon alueen luontoarvot. Kaavaan tehdyt muutokset koskevat uuden korttelin Puistomäki 20 tonttien sijaintia, kokoa, rakennusalojen sijaintia ja rakennusoikeutta. Lisäksi pähkinäpensaslehto on huomioitu 22.12.2011 muutetussa asemakaavanmuutosehdotuksessa. Pähkinäpensaslehto on rajattu asemakaavakarttaan ympäristönsuojelutoimiston osoittamalla tavalla. Kaavassa pähkinäpensaslehto on varustettu tonttien alueella L-merkinnällä ja määräyksellä: ”Luonnontilaisena hoidettava alueen osa.” Alueelle laaditussa 22.12.2011 muutetussa kaavaehdotuksessa on huomioitu naapuruston asukkaiden mielipiteet niin pitkälti kuin se on mahdollista.

Asemakaavatoimiston 22.12.2011 tarkistama kaavaehdotus tulee asettaa uudelleen nähtäväksi.

Liite 1Selostus ”Puistokunnas”

Liite 2Kartta ”Puistokunnas”

Liite 3Tilastolomake ”Puistokunnas”

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että 28.6.2011 päivätty, 11.10.2011 ja 22.12.2011 muutettu Puistomäen kaupunginosan Puistomäki -nimisen virkistysalueen osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus asetetaan julkisesti nähtäväksi.

PäätösKaupunginhallitus päätti, että 28.6.2011 päivätty, 11.10.2011 ja 22.12.2011 muutettu Puistomäen kaupunginosan Puistomäki -nimisen virkistysalueen osalle laadittu asemakaavanmuutosehdotus hylätään.

Päätös asiassa tehtiin Eklundin Mannin kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.