Talousjohtaja Jukka Laiho ja rahoituspäällikkö Kari Pentti 12.12.2011:

Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä uudet 15.2.2010 § 31 rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteet. Päätöksellä uudistettiin kaupungin sijoitusperiaatteet vuodelta 2002 ja päätettiin uudistaa keskeisiä rahoitusperiaatteita valtuustotasolla. Valtuuston määrittelemien periaatteiden mukaan kaupunginhallitus hyväksyy vuosittain lainannosto- ja sijoitussuunnitelman.

Kaupunginhallitus hyväksyi 17.1.2011 § 7 lainannosto- ja sijoitussuunnitelman vuodelle 2011, minkä perusteella nostetaan enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa ja päätti samalla, että tarkennettu lainannostosuunnitelma pitkäaikaisesta lainanotosta tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn myöhemmin kuluvan vuoden aikana.

Kaupunginhallituksen tulisikin nyt todeta, että vuoden 2011 nostettava pitkäaikaisen velan määrä jää alkuvuonna päätettyyn määrään ja hyväksyä samalla vuoden 2012 lainannostosuunnitelma, jossa päätetään ensi vuoden kokonaisvelanotosta.

Vuoden 2012 sijoitussuunnitelma on tämän lainannostoesityksen liitteenä

Kaupungin rahoitusasema vuoden 2011 lopulla

Kaupungin maksuvalmius on säilynyt vuoden 2011 aikana odotettua paremmalla tasolla. Keväällä hyväksytyn lainannostosuunnitelman mukaisesti kuntatodistuksia on käytetty maksuvalmiuden niin vaatiessa tasaamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua. Enimmillään kuntatodistuksia on ollut liikkeellä 50 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja on nostettu tähän mennessä 100 milj. euroa. Talousarvion mukaan pitkäaikaisia lainoja voidaan nostaa vuoden aikana enintään 175 milj. euroa. Vuoden aikana on lyhennetty vastaavasti 100 milj. euron pitkäaikainen laina eli tällä hetkellä pitkäaikainen lainakanta on säilynyt vuoden aikana muuttumattomana.

Kaupungin tänä vuonna nostamat pitkäaikaiset lainat (helmikuussa 50 milj. euroa ja toukokuussa 50 milj. euroa) ovat molemmat tulleet Kuntarahoitus Oyj:ltä. Tämä kertoo osaltaan kilpailun vähentymisestä kuntasektorin rahoituksessa.

Kaupungin kassavaranto on vaihdellut vuoden aikana merkittävästi, vaikka kuntatodistuksia onkin nostettu tasaamaan vaihteluita. Alimmillaan kassavaranto on ollut 52 milj. euroa ja ylimmillään 182 milj. euroa. Pelkästään yhden päivän aikana kaupungin menot voivat olla yli 50 milj. euroa (esim. palkanmaksupäivinä). Vuoden lopussa kassavarannon määrä arvioidaan olevan 70 – 90 milj. euroa.

Kaupungin nettovelka tulee kuluvan vuoden aikana todennäköisesti alenemaan, mutta yhtenä syynä tähän on TVT Asunnot Oy:n oman pääoman 28 milj. euron konvertointi antolainoiksi. Arvion mukaan kaupungin nettovelka olisi vuoden vaihteessa n. 70 – 80 milj. euroa.

Rahoitusmarkkinoiden kehitys

Korkomarkkinoilla lyhyet ja pitkät korot ovat vaihdelleet viime aikoina euroalueen rahoituskriisin tilannetta seuraten. Euroopan keskuspankki on laskenut ohjauskoron joulukuussa uudelleen 1,00 %:n tasolle, jossa se oli ennen viime keväänä alkaneita koronostoja. Toisaalta keskuspankin ohjauskoron merkitys euroalueen valtioiden varainhankinnassa on pienentynyt, joka on huolestuttava merkki euroalueen kriisin kehittymisestä. Euroalueen jonkinlaisen hajoamisen mahdollisuus on tullut todennäköiseksi vaikkakin sen hajoamista kokonaan ei pidetä mahdollisena. Euroalueen talouksien on ennustettu ajautuvan taantumaan seuraavien kuukausien aikana ja ohjauskorko säilynee edelleen alhaalla.

Suomen kuntasektorin rahoitus

Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen tapahtui Euroopassa huomattava kasvu julkisen sektorin menoihin. Tämä on realisoitunut etenkin vuonna 2011, jolloin monien euroalueen maiden budjetit ovat olleet huomattavan alijäämäisiä. Tämä heijastui huomattavana rahoituskustannusten kasvuna eräiden Euromaiden varainhankinnassa etenkin pienissä valtioissa reuna-alueilla ja Etelä-Euroopassa. Toistaiseksi tällä ei ole ollut vaikutuksia Suomen valtion ja kuntien rahoitukseen, vaikka myös Suomen valtion talous on alijäämäinen.

Suomen julkisen sektorin rahoituksessa Kuntarahoitus Oyj:n asema on tärkeä. Kuntien takauskeskus takaa Kuntarahoitus Oyj:n varainhankinnan. Turun kaupunki on Kuntien takauskeskuksen jäsenkunta ja takaa omalta osaltaan myös Kuntarahoitus Oyj:n varainhankintaa. Kuntasektorin rahoituksessa toimii näin ollen yhteisvastuullisuuden periaate, vaikka jokainen kunta voi hankkia rahoitusta myös omalla nimellään ja näin ylläpitää kilpailua kuntasektorin rahoittamisessa. Viime aikoina kilpailu on selvästi vähentynyt, kun eurooppalaiset pankit ovat vähentäneet antolainaustaan julkiselle sektorille. Kuntarahoitus on myös täysin riippuvainen rahoituksesta ulkomailta, mutta toistaiseksi rahoitusta on ollut saatavissa etenkin Euroopan ulkopuolelta. On kuitenkin mahdollista, että Kuntarahoituksen luottokelpoisuus voi laskea taantuman ja julkisen sektorin rahoitustarpeen lisääntyessä.

Rahoituskustannusten nousu, joka alkoi vuonna 2008 rahoituskriisin jälkeen, on edelleen säilynyt korkeana. Rahoituskustannusten kasvu on lähikuukausina edelleen kääntynyt nousuun. Rahoituskustannus kasvaa etenkin laina-ajan pidentyessä, jolloin myös sen saatavuus vähentyy. Tämän takia jälleenrahoitusriski ja likviditeettiriski kasvavat jatkuvasti ja kaupunki joutuu jälleenrahoittamaan vuosittain yhä suurempia lainaeriä.

Turku-konsernin rahoitus

Vuoden 2011 suuria jälleenrahoitustarpeita on ollut etenkin Turun Seudun Vesi Oy:llä. Yhtiö on jälleenrahoittanut tänä vuonna 70 milj. euroa pitkäaikaista rahoitusta. Yhtiö on nostanut Pohjoismaiden Investointipankilta 50 milj. euron pitkäaikaisen lainan sekä 20 milj. euron pitkäaikaisen leasingrahoituksen, joka toteutettiin yhteistyössä SEB leasing Oy:n ja Pohjoismaiden Investointipankin kanssa. Rahoituksella on viiden kaupungin ja kunnan takaus mukaan lukien Turun kaupunki suurimpana takaajana. Markkinatilanne huomioon ottaen yhtiön rahoitus on onnistunut varsin hyvin. Kaupunki on lisäksi myöntänyt yhtiölle konsernitiliin liitetyn limiitin, jota yhtiö on voinut käyttää jällenrahoitustapahtumien yhteydessä. Vuoden 2012 lopussa yhtiö jälleenrahoittaa vielä 30 milj. euron pitkäaikaisen lainan. Tämän jälkeen yhtiön rahoitus on turvattu noin kymmeneksi vuodeksi ilman lisäinvestointeja.

Kaupunki on tänä vuonna antanut tytär- ja osakkuusyhtiöille poikkeuksellisen paljon antolainoja yhteensä n. 80 milj. euroa. Tämä on luonnollisesti lisännyt kaupungin kokonaisvelanottoa, mutta toisaalta ei vaikuta nettovelan määrään. Konsernirahoituksen keskittämisen myötä on kuitenkin panostettava erityisesti korko- ja likviditeettiriskin hallintaan, jotta negatiiviset markkinamuutokset eivät vaikuta negatiivisesti kaupunkiemon rahoituskustannuksiin.

Vuoden 2012 aikana talousarvioon on merkitty 16 milj. euron antolaina TVT Asunnot Oy:lle, jolla yhtiö aikoo konvertoida eräitä valtiokonttorin koroltaan epäedulliseksi muodostuneita lainoja. Yhtiön velkamäärä ei kuitenkaan tällä toimenpiteellä lisäänny.

Lainannostosuunnitelma vuodelle 2012

Kaupunginvaltuuston 28.11.2011 vahvistamassa kaupungin vuoden 2012 talousarviossa ensi vuoden pitkäaikaisten lainojen lisäykseksi on merkitty 100 milj. euroa ja lyhytaikaiseksi velanotoksi 25 milj. euroa. Kaupungin pitkäaikaisesta lainakannasta erääntyy vuoden 2012 aikana pitkäaikaisia lainoja yhteensä 65 milj. euroa. Näin ollen lainojen lisäykseksi muodostuu enimmillään 60 milj. euroa.

Lisäksi talousarviokirjassa todetaan, että kaupunki ylläpitää 100 – 400 milj. euron kuntatodistuslimiittejä tai muita ei-sitovia limiittejä, joita voidaan käyttää tarvittaessa täysimääräisesti lyhytaikaisen maksuvalmiuden turvaamiseksi.

Lyhytaikainen velanotto on tarkoitus toteuttaa kuntatodistuksia liikkeelle laskemalla. Käytännössä lyhytaikainen velanotto saattaa talousarviovuoden aikana olla hetkellisesti suurempaa kuin lisäykseksi merkitty 25 milj. euro, mutta vuoden lopussa edellä mainittu liikkeellä olevien kuntatodistuksien määrä olisi todennäköinen.

Kuntatodistuksia on myös tarpeen käyttää tasoittamaan kassavarannon kuukauden sisällä tapahtuvaa vaihtelua erityisesti kaupungin palkkapäivien ja verotulopäivien välillä.

Talousarvion ja taloussuunnitelman mukaisesti pitkäaikaiset lainat kehittyvät vuosina 2012 – 2015 seuraavasti:

Päätöksen pitkäaikaisesta ja lyhytaikaisesta lainannostosta tekee kaupunginhallituksen johtosäännön mukaisesti talousjohtaja.

Kaupungin pitkäaikainen velkamäärä vuoden 2011 lopussa on 265 milj. euroa. Tästä suurin osa on suojattu syksyllä toteutetuilla koronvaihtosopimuksilla. Suojauksista suurin osa on 2 – 5 vuoden mittaisia. Kaupungin korkomenot pysyvät taloussuunnitelmakaudella hyvin hallinnassa toteutettujen suojausten seurauksena. Uudet pitkäaikaiset lainat nostetaan yleensä vaihtuvakorkoisena. Myöhemmin lainojen korkoperustetta voidaan muuttaa markkinatilanteen mukaan koronvaihtosopimuksella.

Vuoden 2012 aikana on tarkoitus kiinnittää erityistä huomiota konsernivelan suojaukseen. Toisin sanoen tytäryhtiöiden lainakannan korkokustannusten vaihtelua pyritään pienentämään solmimalla uusia koronvaihtosopimuksia.

Sijoitussuunnitelma

Kaupungin sijoitussuunnitelmassa määritellään sijoitusten painopistealueita ja kassavarannon ja rahastojen allokaatiojakaumat eri instrumenttiluokille.

Sijoitussuunnitelmassa korostetaan myös sijoitusperiaatteiden mukaisia eettisiä periaatteita ja YK:n vastuullisen sijoittamisen toimintamalleja tuloksellisuudesta tinkimättä.

Sijoitusten osalta painotetaan erityisesti kaupungin kassan likviditeettiä. Rahastojen sijoitusten tulee osaltaan tukea kaupungin maksuvalmiutta.

Edellä olevaan viitaten esitämme, että

-kaupunginhallitus toteaa, että vuoden 2011 aikana nostettava pitkäaikainen velka jää 100 milj. euroon

-kaupunginhallitus hyväksyy vuoden 2012 lainannostosuunnitelman, jossa nostetaan enintään 100 milj. euroa pitkäaikaista lainaa vuoden 2012 aikana

-kaupunki käyttää tarvittaessa maksuvalmiuden niin vaatiessa tai kassavarannon heilahteluita tasaamaan tai korvaamaan edellä mainittua pitkäaikaista rahoitusta jo solmittuja tai solmittavia enintään 400 milj. euron kuntatodistusohjelmia täysimääräisesti

-kaupungin liikkeellä olevien kuntatodistusten määrä vuoden 2012 lopussa on enintään 25 milj. euroa

-kaupunki hajauttaa pitkäaikaisten lainojen korkojakaumaa solmimalla vähintään 50 milj. euron koronvaihtosopimuksia tai nostaa vastaavan suuruisen määrän lainoja kiinteäkorkoisena

-kassavarannon minimitavoitteena pidetään kaupungin riittävän likviditeetin ylläpitämiseksi n. 20 milj. euroa

-kaupunginhallitus hyväksyy liitteenä olevan sijoitussuunnitelman vuodelle 2012.