Osastopäällikkö Ritva Jykelä ja nuorisotoimenjohtaja Annina Lehtiö-Vainio:

Turun kaupunginvaltuusto päätti 26.4.2004 § 105, että palvelutoimessa (ml. opetustoimi) otetaan käyttöön sopimusohjausjärjestelmä ja ympäristötoimessa kehitetään tilaaja – tuottajamallia. Kaupunginhallitus on 17.10.2005 § 752 päättänyt siirtymisestä sopimusohjaukseen. Sopimusohjaus on prosessi, jossa ensin määritellään väestön palvelujen tarve sekä sovitaan palvelujen määrästä, niiden tuottajasta, työnjaosta tilaajan ja tuottajan välillä sekä hinnoista. Sopimusohjaus on kumppanuutta korostava sisäisen tilaaja – tuottaja – mallin sovellus. Kaupunginhallitus on määritellyt sopimusohjausta mm. seuraavasti:

–                   sopimusohjaus on olennainen osa kaupungin johtamisjärjestelmää,

–                   se sisältää kaupunginhallituksen ja lautakunnan välisen strategisen palvelusopimuksen(SPS) sekä lautakunnan ja sen yksiköiden väliset operatiiviset palvelutuotantosopimukset.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi palvelustrategian 22.1.2007. Siinä nuorisotyöstä on kirjattu seuraavasti: ”Uusi nuorisolaki astui voimaan maaliskuussa 2006. Laissa on kuvattu kuntien nuorisotyön tavoitteelliset palvelut. Kuntien nuorisotyön ja -politiikan suhteen korostetaan alueellista yhteistyötä ja moniammatillisen työn osaamisen merkitystä sekä nuorisojärjestöjen merkitystä tärkeinä yhteistyökumppaneina.”

Sopimusohjaus on jo käytössä peruspalvelulautakunnassa, kulttuurilautakunnassa, varhais- ja opetuslautakunnassa sekä lukio- ja ammattiopetuslautakunnassa. Vuoden 2012 alusta lähtien se otetaan käyttöön liikuntalautakunnassa ja nuorisolautakunnassa. Talousarvion laadintaohjeiden ja periaatteiden mukaisesti nuorisolautakunta esitti Strategisen palvelusopimus(SPS) – luonnoksen talousarvioesityksen yhteydessä 13.9.2011 § 118.

Sopimusohjauksen valmistelu nuorisotoimessa

Sopimusohjaukseen siirtymistä on käsitelty alustavasti esim. kesäkuussa 2010 nuorisolautakunnan talousarvioseminaarissa. Lokakuussa 2010 käynnistettiin nuorisotoimen palvelujen kehittämishanke, jonka yhtenä tavoitteena oli organisaation muokkaaminen sopimusohjaukseen sopivaksi. Kehittämishanketta on työstetty sekä nuorisotoimen eri organisaatioyksiköiden edustajista kootussa kehittämisryhmässä että johtoryhmässä. Kehittämishankkeessa valmisteltuja luonnoksia palvelukokonaisuuksista ja vastuualueista on esitelty nuorisotoimen esimiehille maaliskuussa ja syyskuussa, yhteistyö elimessä 5.9.2011 sekä kaikille työntekijöille tulosalueiden yhteistoimintakokouksissa maaliskuussa ja lokakuussa. Apulaiskaupunginjohtaja järjesti palvelutoimen hallintokunnille sekä kasvatus- ja opetustoimen edustajille sopimusohjausseminaarin 16.3.2011. Palvelujen ja organisaation kehittämisluonnoksia on esitelty nuorisolautakunnalle kuluvana vuonna huhtikuussa, toukokuun seminaarissa sekä talousarviokokouksissa elo- ja syyskuussa. Palvelutoimen johtoryhmässä ko. luonnoksia on käyty läpi toukokuussa 2011. Kaupunginhallituksen puheenjohtajalle asia on esitelty syyskuussa 2011. Kaupunginhallitus päättänee mallista 7.11.2011

Toiminnan ja talouden ohjaus sekä sopimusjärjestelmä

Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012 (Kv 16.2.2009 § 55). Ko. sopimuksen kohdassa 5. Hyvä hallinto on kirjattu seuraavasti: ”Palvelutoimen ja osaamistoimen sektoreilla toimitaan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti ja valmistaudutaan aitoon tilaaja-tuottajamalliin.” Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lisäksi Turku –sopimuksen ohjelmat, joista Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009 - 2013:n (kv 28.9.2009 § 206) osa Lasten ja nuorten ohjelma sisältää eniten nuorisotoimea koskevia kohtia.

Nuorisolautakunnan Strategisen palvelusopimuksen (SPS) valmistelussa on otettu huomioon kaupunginvaltuuston päätökset, hyväksytyt ohjelmat ja resurssit. Kaupunginhallitus päättää nuorisolautakunnan esityksestä Strategisesta palvelusopimuksesta (SPS), johon sisältyvät:

-yleiskuvaus nuorisotyön tavoitteista ja sen sisällöstä,

-nuorisotoimen palvelujen visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet(mm. ryhmien välisen sopimuksen keskeiset haasteet ),

-ydinprosessit ja palvelukokonaisuudet,

-organisaatio,

-tavoitetasot (tulostavoitteet ja kehittämistoimenpiteet).

Strategisen palvelusopimuksen (SPS) allekirjoittavat kaupunginhallituksen puheenjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, nuorisolautakunnan puheenjohtajat ja nuorisotoimenjohtaja.

Nuorisotoimenjohtaja neuvottelee palvelujohtajan ja palvelutuotantojohtajan kanssa talousarvion jaosta sekä palvelutuotantosopimuksen (PTS) sisällöstä. Palvelutuotantosopimus muodostuu mm. palvelukokonaisuuksista/tuotekorteista sekä nuorisotoimen suunnitelmista. PTS:n allekirjoittavat lautakunnan puheenjohtajat, nuorisotoimenjohtaja, palvelujohtaja ja palvelutuotantojohtaja.

Liite1                                  Sopimusohjausmalli (Toiminnan ja talouden ohjausmalli)

Strateginen palvelusopimus

Sopimuksen tarkoitus

Nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin nuorisotyötä yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon nuorisotoimen vision, toiminta-ajatuksen, toimintaa ohjaavat lait ja valtakunnan tason linjaukset, ryhmien välisen sopimuksen sekä kaupungille hyväksytyt ohjelmat.

Yleiskuvaus nuorisotyön tavoitteista ja sen sisällöstä

Nuorisotoimen palvelut perustuvat nuorisolakiin (72/2006), lastensuojelulakiin (417/2007), koska ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä esim. nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan osalta Lakiin perusopetuslain muuttamisesta (1136/2003) .

Nuorisotoimen palvelujen visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet

Toiminta-ajatus:                 Lasten ja nuorten myönteisen kasvun tukeminen

Visio:                                  Turku on lapselle paras paikka kasvaa ja toteuttaa unelmia

Nuorisotyön toimintaympäristön muutokset

Muutokset lasten ja nuorten elinoloissa (mm. köyhyyden lisääntyminen, palvelujen ulkopuolelle jääminen, koulutus- tai työpaikan puuttuminen) on kuvattu poimimalla otteita tutkimustuloksista, kartoituksista, alustuksista ja artikkeleista. Lisäksi todetaan mm. nuorisolain asettamat velvoitteet monialaisen yhteistyön suunnittelusta ja kehittämisestä vastaavasta nuorten ohjaus- ja palveluverkostosta sekä nuorten osallistamisesta ja kuulemisesta.

Nuorisotoimen pääkohderyhmän, 7-18-vuotiaiden, määrä pysyy asukastilastojen mukaan Turussa nykyisellä tasolla n. 19.000:ssa. Nuorisolain määrittelemän kohderyhmän, 0-28-vuotiaiden, määrä Turussa v.2010 oli 63.062.

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita nuorisotoimelle

Kaupunkitason ohjelmat tavoitteista ja/toimenpiteistä nuorisotoimelle asettavat haasteita mm. seuraavat kohdat:

Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009–2013:

·Lasten ja nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvät toimenpiteet,

·Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää,

·Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset.

– Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

·Kaupungin järjestämillä palveluilla on suuri vaikutus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. 1990-luvun alun jälkeen tehdyt julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet lasten ja lapsiperheiden palveluja tuntuvasti. Erityisesti on vähentynyt ennaltaehkäisevä työ. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimenpiteistä on selkeästi ollut pulaa.

·Nuorten matalan kynnyksen tuen kehittäminen.

Talousohjelma:

Avustusjärjestelmää kehitetään, tavoitteena tuotantotapojen yhtenäistäminen ja päällekkäisten töiden purkaminen, henkilöstötarpeen vähentäminen ja avustusmäärärahojen tarkempi seuranta. Kehittämiseen liittyy olennaisesti prosessien tarkastelun ohella myös tietojärjestelmän kehittäminen

Henkilöstöohjelma 2010–2013:

Nuorisoasiainkeskuksen organisaation kehittämisellä haetaan toimintarakennetta, joka toteuttaa henkilöstöohjelmaan kirjattuja päätavoitteita ”Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tukeminen” sekä ”Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö”. Ohjelmassa todetaan: ”Muuttuva työelämä edellyttää työilmapiiriin ja työhyvinvointiin vaikuttavien asioiden kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa. Organisaation rakenne, oikeudenmukainen toiminta, arvostuksen osoittaminen ja työn mielekkyys ovat tärkeimpiä hyvinvoinnin edellytyksiä työssä.” Nykyinen organisaatiorakenne ei ole ajanmukainen. Yhdessä henkilöstön edustajien kanssa työstetään organisaatiomallia, joka kykenee reagoimaan joustavasti, ja lyhyelläkin aikavälillä palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin, sekä hyödyntämään paremmin henkilöstön monipuolista osaamista.

Turun kaupungin tilaohjelma 2011–2013:

Suunniteltu luopuminen kahdesta nuorisoleirialueesta toteutetaan ohjelman asiakaslähtöisen palveluiden järjestämisen sekä tilojen vajaakäytön minimoimisen periaatteita. Alueiden kiinteiden ja juoksevien kustannusten sekä henkilötyövoimaan sidotut resurssit kohdennetaan sinne, missä kysyntä on suurempaa ja asiakaslähtöisen palvelun järjestäminen voidaan saattaa aiempaa paremmalle tasolle.

Keskeiset kehittämistoimenpiteet

·Kehitetään monipuolisia ja virikkeellisiä palveluita, joiden tavoitteina ovat luovuus, elämyksellisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys, yhteisöllisyys, avoimuus sekä monikulttuurisuus ja ekologisuus.

·Virikkeellisten maksuttomien ja/tai edullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen

·Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun

·Nuorten osallistumisen ja kuulemisen varmistaminen

·Uusi organisaatio huomioi aiempaa paremmin asiakastarpeet, tukee sopimusohjausmalliin siirtymistä sekä parantaa toiminnan tehokkuutta ja resurssien kohdentamista

Nuorisotoimen ydinprosessit ja palvelukokonaisuudet

Nuorisotoimen kaksi ydinprosessia ovat samat kuin lapsia ja nuoria koskevat ydinprosessit sosiaali- ja terveystoimessa:

–Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ja

–Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Nuorisotoimen sisällöntuotannon tavoitteena on esim., että monipuolisia nuorten vapaa-ajanpalveluja suunnitellaan ottaen huomioon nuorten omaehtoinen toiminta, nuorten kasvatuksellinen ohjaus sekä kulttuurinen, monikulttuurinen, kansainvälinen ja liikunnallinen nuorisotyö.

Nuorisotoimen palvelutuotannon tavoitteena on mm., että eri puolilla Turkua on helposti saavutettavia nuorten vapaa-ajan palveluja, jotka voidaan toteuttaa nuorisotaloilla, kouluissa, yhteistoimintatiloissa ja nuorten kokoontumispaikoilla.

Hallinto- ja tukipalvelut sekä viestinnän ja markkinoinnin tiimi mahdollistavat sisällöntuotannon ja palveluverkostojen keskittymisen varsinaiseen toimintaansa.

Palvelukokonaisuudet ovat:

·Aamu- ja iltapäivätoiminta

·Nuorten lähipalvelutoiminta

·Kulttuurinen, Kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta sekä luova toiminta

·Nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksien parantaminen.

Näin ryhmittäen kussakin palvelukokonaisuudessa vakituisen henkilöstön määrä on n. 30 – 35.

Organisaatio

Nuorisotoimen organisaatiossa nuorisotoimenjohtajan alaisuudessa ovat vastuualueiden viisi johtajaa: palvelujohtaja (asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja kuvaaminen, ennakointi ja nopea reagointi tarpeiden muutoksiin ja toiminnan kehittäminen), palvelutuotantojohtaja (toiminnallinen ja taloudellinen vastuu ydintoiminnasta ja palvelukokonaisuuksien johtajien esimies), viestintäpäällikkö(viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen sekä kohderyhmien osallistaminen ja kuuleminen), hallintopäällikkö (toimintaa tukevien hallintopalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti) ja tukipalvelupäällikkö (toimintaa tukevien tukipalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti).

Talousarvio

Kaupunginvaltuuston sopimusvuodeksi nuorisolautakunnalle myöntämät määrärahat.

Tavoitetasot

Asukkaiden hyvinvointiohjelmasta, henkilöstöohjelmasta ja kestävän kehityksen budjetoinnista nuorisotoimen palveluille asetetaan tulostavoitteet ja kehittämistoimenpiteet sekä tavoitearvot niiden toteutumista kuvaaville mittareille.

Liite2                                  Nuorisotoimen Strateginen Palvelusopimus (SPS) -luonnos

Nuorisotoimen Strateginen Palvelusopimus muokataan lopulliseen muotoonsa nuorisolautakunnan joulukuun kokouksessa kaupunginvaltuuston hyväksyttyä nuorisotoimen määrärahat vuodelle 2012.