Ehdotus
NUORISOTOIMEN STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS(SPS)
1.Sopijatahot
Kaupunginhallitus on 17.10.2005 § 752 päättänyt siirtymisestä sopimusohjaukseen. Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012 (Kv 16.2.2009 § 55). Ko. sopimuksen kohdassa 5. Hyvä hallinto on kirjattu seuraavasti: ”Palvelutoimen ja osaamistoimen sektoreilla toimitaan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti ja valmistaudutaan aitoon tilaaja-tuottajamalliin.” Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lisäksi Turku –sopimuksen ohjelmat, joista Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009-2013:n (kv 28.9.2009 § 206) osa Lasten ja nuorten ohjelma sisältää eniten nuorisotoimea koskevia kohtia.
Nuorisotyön strategisen palvelusopimuksen solmivat kaupunginhallitus ja nuorisolautakunta. Nuorisotoimen puolesta sopimuksen allekirjoittavat nuorisolautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja nuorisotoimenjohtaja.
2.Sopimuksen tarkoitus
Nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin nuorisotyötä yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon nuorisotoimen vision, toiminta-ajatuksen, toimintaa ohjaavat lait ja valtakunnan tason linjaukset, ryhmien välisen sopimuksen sekä kaupungille hyväksytyt ohjelmat.
3. Yleiskuvaus nuorisotyön tavoitteista ja sen sisällöstä
Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat nuorisolain (72/2006, muutos 693/2010) 7 §:n mukaan kunnan tehtäviin. Toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Laissa nuorisotyön tavoitteiksi määritellään nuoren oman ajan käyttöön kohdistuva aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kunnan nuorisotyöhön ja –politiikkaan sisältyvät nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö. Lain 8 §:n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa. Laissa mainittu nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä kuntien nuorisopolitiikan suuntaviivat.
Lastensuojelulain (417/2007) mukaan ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä esim. nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.
Laki perusopetuslain muuttamisesta (1136/2003) mukaisessa Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee edistää lapsen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.
4.Nuorisotoimen palvelujen visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet
Toiminta-ajatus: Lasten ja nuorten myönteisen kasvun tukeminen
Visio: Turku on lapselle paras paikka kasvaa ja toteuttaa unelmia
Nuorisotyön toimintaympäristön muutokset
Muutokset lasten ja nuorten elinoloissa ( mm. köyhyyden lisääntyminen, palvelujen ulkopuolelle jääminen, koulutus- tai työpaikan puuttuminen)
·Lapsiköyhyys lähes kolminkertaistunut vv. 1990–2009; vuonna 1990 eli 9 % 0-17-vuotiaista pienituloisessa perheessä, vuonna 2009 oli osuus 13,2 % (pienituloisuus= tulot alle 60 % mediaanituloista) (Lähde: Politiikkaohjelmien loppuraportti. Vaalikausi 2007–2011. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6 / 2011).
·Köyhyyden vaikutuksia lapsiin: lapsen sosiaalinen elinpiiri kapenee harrastusten ja muun osallistumisen (esim. koulujen retket, syntymäpäivät) pakollisen vähentämisen vuoksi, mahdolliset vaikutukset itsetuntoon, kaveripiiriin. Vanhemmuus ja perheilmapiiri heikkenevät vaikuttaen epäsuorasti lapsiin. (Lähde: Akatemian tutkijatohtori Mia Hakovirta: ”Laps’ köyhä Suomen” Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen seminaarissa ”Lapset ja lama”, 24.11.2009, www.utu.fi/cyri/seminaarit/puheenvuoroja/hakovirta.pdf).
·Köyhyys on muuttunut suomalaisissa lapsiperheissä yhä pysyvämmäksi tilaksi, kun se aikaisemmin oli tilannekohtaista ja tilapäistä (Turun Sanomat 6.12.2009).
·Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella – tilastotutkimuksen (TEM 12/2011) mukaan peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tavoittaneet syrjäytyneitä nuoria hyvin.
·helmikuussa 2011 Turussa alle 25 –vuotiaita työttömiä 1852 (kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2008),
·nuorisolain 7 § mm: …
-”kunnassa on oltava monialaisen yhteistyön suunnittelua ja kehittämistä varten nuorten ohjaus- ja palveluverkosto.
-etsivän työn tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työelämään.
·nuorisolain 8 §: ” Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.”
Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta on kehitetty lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit, joiden avulla tulevina vuosina arvioidaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutuminen. Myös kuntia ohjeistetaan julkistamaan tietoja kunnan lapsi- ja nuorisoväestön hyvinvoinnin tilasta ja kehityksestä sekä niihin liittyvistä strategisista suunnitelmista.
Aamu- ja iltapäivätoiminnan palvelujen jatkumisen turvaaminen
·aamu- ja iltapäivätoiminnan palveluntuottajien avustusten tarkistaminen ajan tasalle.
Kohderyhmä
Nuorisotoimen pääkohderyhmän, 7-18-vuotiaiden, määrä pysyy asukastilastojen mukaan nykyisellä tasolla n. 19.000:ssa. Nuorisolain määrittelemän kohderyhmän, 0-28-vuotiaiden, määrä Turussa v.2010 oli 63.062.
Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita nuorisotoimelle
Kaupunkitason ohjelmat tavoitteista ja/toimenpiteistä nuorisotoimelle asettavat haasteita mm. seuraavat kohdat:
Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009–2013:
·Lasten ja nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvät toimenpiteet ,
·Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää, j
·Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset.
- Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma
·Kaupungin järjestämillä palveluilla on suuri vaikutus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. 1990-luvun alun jälkeen tehdyt julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet lasten ja lapsiperheiden palveluja tuntuvasti. Erityisesti on vähentynyt ennaltaehkäisevä työ. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimenpiteistä on selkeästi ollut pulaa.
·Nuorten matalan kynnyksen tuen kehittäminen.
Talousohjelma:
Avustusjärjestelmää kehitetään, tavoitteena tuotantotapojen yhtenäistäminen ja päällekkäisten töiden purkaminen, henkilöstötarpeen vähentäminen ja avustusmäärärahojen tarkempi seuranta. Kehittämiseen liittyy olennaisesti prosessien tarkastelun ohella myös tietojärjestelmän kehittäminen
Henkilöstöohjelma 2010–2013: Nuorisoasiainkeskuksen organisaation kehittämisellä haetaan toimintarakennetta, joka toteuttaa henkilöstöohjelmaan kirjattuja päätavoitteita ”Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tukeminen” sekä ”Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö”. Ohjelmassa todetaan: ”Muuttuva työelämä edellyttää työilmapiiriin ja työhyvinvointiin vaikuttavien asioiden kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa … Organisaation rakenne, oikeudenmukainen toiminta, arvostuksen osoittaminen ja työn mielekkyys ovat tärkeimpiä hyvinvoinnin edellytyksiä työssä.” Nykyinen organisaatiorakenne ei ole ajanmukainen. Yhdessä henkilöstön edustajien kanssa työstetään organisaatiomallia, joka kykenee reagoimaan joustavasti, ja lyhyelläkin aikavälillä palvelutarpeissa tapahtuviin muutoksiin, sekä hyödyntämään paremmin henkilöstön monipuolista osaamista.
Turun kaupungin tilaohjelma 2011–2013: Suunniteltu luopuminen kahdesta nuorisoleirialueesta toteutetaan ohjelman asiakaslähtöisen palveluiden järjestämisen sekä tilojen vajaakäytön minimoimisen periaatteita. Alueiden kiinteiden ja juoksevien kustannusten sekä henkilötyövoimaan sidotut resurssit kohdennetaan sinne, missä kysyntä on suurempaa ja asiakaslähtöisen palvelun järjestäminen voidaan saattaa aiempaa paremmalle tasolle.
Keskeiset kehittämistoimenpiteet
·Kehitetään monipuolisia ja virikkeellisiä palveluita, joiden tavoitteina ovat luovuus, elämyksellisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys, yhteisöllisyys, avoimuus sekä monikulttuurisuus ja ekologisuus .
·Virikkeellisten maksuttomien ja/tai edullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen
·Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun
·Nuorten osallistumisen ja kuulemisen varmistaminen
·Uusi organisaatio huomioi aiempaa paremmin asiakastarpeet, tukee sopimusohjausmalliin siirtymistä sekä parantaa toiminnan tehokkuutta ja resurssien kohdentamista
5.Nuorisotoimen ydinprosessit ja palvelukokonaisuudet
Nuorisotoimen kaksi ydinprosessia ovat
-Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, ja
-Nuorten aikuisuuden vahvistaminen.
Nuorisotoimen sisällöntuotannon tavoitteena on esim., että monipuolisia nuorten vapaa-ajanpalveluja suunnitellaan ottaen huomioon nuorten omaehtoinen toiminta, nuorten kasvatuksellinen ohjaus sekä kulttuurinen, monikulttuurinen, kansainvälinen ja liikunnallinen nuorisotyö.
Nuorisotoimen palvelutuotannon tavoitteena on mm., että eri puolilla Turkua on helposti saavutettavia nuorten vapaa-ajan palveluja, jotka voidaan toteuttaa nuorisotaloilla, kouluissa, yhteistoimintatiloissa ja nuorten kokoontumispaikoilla,
Tukipalvelut ja hallinto sekä viestinnän ja markkinoinnin tiimi mahdollistavat sisällöntuotannon ja palveluverkostojen keskittymisen varsinaiseen toimintaansa.
Palvelukokonaisuudet ovat :
·Aamu- ja iltapäivätoiminta
·Nuorten lähipalvelutoiminta
·Kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta
sekä luova toiminta
·Nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksien parantaminen.
6.Organisaatio
Nuorisotoimen organisaatiossa nuorisotoimenjohtajan alaisuudessa ovat vastuualueiden viisi johtajaa: tilaajapäällikkö(asiakkaiden tarpeiden tunnistaminen ja kuvaaminen, ennakointi ja nopea reagointi tarpeiden muutoksiin ja toiminnan kehittäminen), palvelupäällikkö (toiminnallinen ja taloudellinen vastuu ydintoiminnasta ja palvelukokonaisuuksien johtajien esimies), viestintäpäällikkö(viestinnän ja markkinoinnin suunnittelu ja johtaminen sekä kohderyhmien osallistaminen ja kuuleminen), hallintopäällikkö (toimintaa tukevien hallintopalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti) ja tukipalvelupäällikkö (toimintaa tukevien tukipalvelujen tuottaminen kustannustehokkaasti).
7.
8.
9.
7. Talousarvio 2012
Käyttötalousosa
Menot 10 865 146
Tulot 1 165 146
Netto 9 700 000
Käyttöomaisuushankinnat
Menot 180 000
Tulot 72 000
Netto 108 000
8. Tavoitetasot
Tulostavoitteet/kehittämistoimenpiteet | Tavoitearvo | |||
Asukkaiden hyvinvointiohjelma | TAE 2012 | TS 2013 | TS 2014 | TS 2015 |
1)Tavoite/kehittämistoimenpide Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun (”Nuorten matalan kynnyksen tuen kehittäminen”)
Mittari, jolla tavoitteen tai kehittämistoimenpiteen 1.Ohjaamon uudet asiakkaat / vuosi 2.Etsivän nuorisotyön tavoittamat nuoret / vuosi
|
170 240 |
170 240 |
170 240 |
170 240 |
2)Tavoite/kehittämistoimenpide Virikkeellisten maksuttomien ja/tai edullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen (”Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja riittävillä peruspalveluilla”)
Mittari, jolla tavoitteen tai kehittämistoimenpiteen
Kokonaisasiakasmäärä (=nuorisotoimen eri palveluita / palvelumuotoja käyttäneiden määrä)
| 385.000 | 385.000 | 385.000 | 385.000 |
Henkilöstöohjelma |
|
|
|
|
3)Tavoite/kehittämistoimenpide Uusi organisaatio huomioi aiempaa paremmin asiakastarpeet, tukee sopimusohjausmalliin siirtymistä sekä parantaa toiminnan tehokkuutta ja resurssien kohdentamista (”Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tukeminen” sekä ”Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö”)
Mittari, jolla tavoitteen tai kehittämistoimenpiteen
Uusi organisaatiomalli otetaan käyttöön v.2012
Asiakaspalvelukysely järjestöjen edustajille syksyllä 2012
|
Uusi organisaatio toimii
Tulos (asteikko 1-5) = lähtötaso
|
Tulos parempi kuin 2012, jos lähtötaso < 3,5
|
Tulos parempi kuin 2012, jos lähtötaso < 3,5
|
Tulos parempi kuin 2012, jos lähtötaso < 3,5
|
Hallintokunnan kestävän kehityksen budjetointi, jota seurataan valtuuston tasolla | |||||
Kaupungin yleinen tulostavoite/ | Enn. | TAE | Taloussuunnitelmakauden | ||
Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Toimenpide: Kasvihuonepäästö- |
|
|
|
|
Suunnitelma valmistunut |
2) Toimenpiteet teemoittain |
|
| |||
§Energia Koulutusta henkilökunnalle energiatehokkuudesta, kun kasvihuonepäästövähennyssuunnitelma on valmistunut |
|
1 tilaisuus | Lisätään aiheeksi uusien työntekijöiden asiaan perehdyttämiseen (tilaisuuksia 2*v) | Uusien työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä (2*v) | Uusien työntekijöiden perehdyttämisen yhteydessä (2*v) |
§Toimintakulttuuri Kestävän kehityksen työryhmän vuodesta 2004 alkanut toiminta jatkuu
Ekotukihenkilö tekee työtään tunnetuksi hallintokunnassa.
Lasten ja nuorten kanssa työskentelevät soveltavat monipuolisesti ympäristökasvatuksen menetelmiä kasvatustyössään (esim. tapahtumat, tempaukset, kierrätysmateriaalien käyttö) |
Kyllä
toteutuu > raportointi |
Kyllä
Kyllä
toteutuu > raportointi |
Arvioidaan ryhmän tarve / tehtävät suhteessa ekotukihenkilötoimintaan
Kyllä
toteutuu > raportointi |
toteutuu > raportointi |
toteutuu > raportointi |
Toimenpide: Lisätään ekotukihenkilöiden |
1 |
1 / 2 |
- / 2 |
- / 2 |
- / 2 |
Toimenpide: Ehkäistään lasten ja nuorten Kaikki nuorisotoimen työ on lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa ennaltaehkäisevää työtä. |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Työvoima
| 2010 | 2011 | 2012 | 2013 | 2014 | 2015 |
Työvoiman käyttö (henkilö- | 154,9 | 162,4 | 160 | 158 | 156 | 154 |
Eläkkeellelähtöennuste | 1 | 3 | 1 | 1 | 2 | 2 |
Palkkamenojen kehitys | 4.469.435 | 4 919830 | 5 000 000 | 5 150 000 | 5 304 000 | 5 463 000 |
Sairauspoissaolojen määrä | 3,55 | 4,6 | 4,2 | 4,1 | 4,0 | 4,0 |
Työtapaturmat | 0,23 | 0,01 | 0,01 | 0,01 | 0,01 | 0,01 |
Varhemaksut | 46.820 | 38.609 | 28.000 | 28.000 | 28.000 | 28.000 |
Kunta 10- mittarit, tulokset vuosina 2010, | 2010 | TA 2011 | TS 2012 | TS 2013 | TS 2014 | TS 2015 |
Työnantajan suositteleminen (suosittelee %) | 57,43 | x | 58 | x | 58 | x |
Päätöksenteon oikeudenmukaisuus | 2,71 | x | 3 | x | 3 | x |
Kehityskeskustelujen käyminen (kyllä %) | 84,85 | x | 84,85 | x | 84,85 | x |
Työpaikan ilmapiiri | 3,6 | x | 3,6 | x | 3,6 | x |
Turussa . .
Kaupunginhallituksen puolesta
________________________________ __________________________________
_______________________________ __________________________________
Maija Kyttä
palvelutoimen apulaiskaupunginjohtaja
Nuorisolautakunnan puolesta
______________________________ _______________________________
Maija Niskala Ahmed Al Chibib
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
_______________________________
Annina Lehtiö-Vainio
nuorisotoimenjohtaja